2.5 Tekstiviesti-, radio- ja nettiuutiset

2.5 Tekstiviesti-, radio- ja nettiuutiset STT-Lehtikuva tuottaa valmiiksi toimitettuja uutisia matkapuhelimiin, radioon ja verkkoon. Uutisdeski valikoi niitä varten tärkeimmät ja kiinnostavimmat aiheet perusuutispalvelusta ja päivittää uutisia jatkuvasti. MUISTA, ETTÄ TOIMITTAESSASI UUTISIA STT-LEHTIKUVAN ERI PALVELUIHIN OLET OIKEUDELLISESSA VASTUUSSA NIIDEN MUOTOILUSTA. KYSY AINA UUTISPÄÄLLIKÖN TAI TOIMITUKSEN JOHDON KANTAA ASIOIHIN, JOISTA OLET EPÄVARMA. TUTUSTU TYYLIKIRJAN LUKUIHIN NIMENKÄYTÖSTÄ UUTISISSA JA TOIMITTAJAN OIKEUDELLISESTA VASTUUSTA. Tekstiviestiuutiset Kategoriat Tekstiviestiuutisten valinnat ja muoto Pääuutiset Uutisten seuranta Kielletyt merkit Radiouutiset Aikataulu Kesto ja sähkeiden määrä Lähetysten kokoaminen Embargot Lähetyksen aloitus ja lopetus Viime hetken uutiset Äänet eli insertit Veikkauksen pelit Nettiuutiset Prioriteetit Muotoilu Asia- ja paikkaluokitukset Kuvat ja kuvatekstit Screen-uutiset Korjaukset ja oikaisut Korjaukset radiossa Korjaukset nettiuutisissa Korjaukset sosiaalisessa mediassa Oikaisut Oikaisu radiossa Oikaisu netissä Oikaisu Lehtikuvan kuvateksteihin Oikaisu sosiaalisessa mediassa Korjaukset ja oikaisut tekstiviesteissä

2.5.1 Tekstiviestiuutiset Kategoriat Katso alaluku 4.1 Hyvä viiva. STT tekee enintään 147 merkin mittaisia tekstiviestiuutisia (sms-uutisia) 15 uutiskategoriassa. Katso tarkempi ohje tekstiviestikategorioista deskin sivuilta. Näistä kategorioista lähetetään keskimäärin 1 2 viestiä päivässä: pääuutinen FNB-huvudnyhet kotimaa politiikka pörssi talous ulkomaat urheilu liikenne Näistä kategorioista keskimäärin 1 viesti päivässä: kulttuuri viestintä ja markkinointi Näistä kategorioista viestejä erillisten ohjeiden mukaan: formula 1 jääkiekko (päättyy 1.6.15) Katso tarkempi ohje urheilun kategorioista deskin sivuilta. Tekstiviestiuutisten valinnat ja muoto NOUDATA TYYLIKIRJAN OHJEITA HYVÄSTÄ VIIVASTA. Viivoista muotoiltavat tekstiviestit lähettää yleensä toimitussihteeri. Parhaimmillaan kiireellisestä uutisesta tehty viiva toimii sellaisenaan myös tekstiviestinä. KUN KÄSITTELET VIIVAUUTISTA PERUSUUTISPALVELUUN, LÄHETÄ SE SAMALLA MYÖS TEKSTIVIESTIUUTISENA. Viestejä poimitaan kuitenkin myös muista kuin viivauutisista.

Pääuutiset KIINNITÄ UUTISVIRTAA SEURATESSASI HUOMIOTA KIINNOSTAVIIN UUTISAIHEISIIN, JOISTA EI OLE VIELÄ TEHTY TEKSTIVIESTIUUTISTA. Alakohtaisissa kategorioissa uutiskynnys on matalampi kuin useammin käytettävissä kategorioissa (pääuutinen, kotimaa, politiikka, talous, ulkomaat, urheilu). Esimerkiksi viestinnän sms-uutisissa kerrotaan muun muassa päätoimittajanimityksistä, JSN:n kannanotoista, palkinnoista, uusista tai lopettavista medioista, alan isoista uudistuksista sekä alan puheenaiheista ja yt-neuvotteluista. Kategoriaan kuuluvat myös markkinoinnin alaa koskevat uutiset. KIINNITÄ HUOMIOTA ERITYISESTI HARVEMMIN KÄYTETTÄVIIN KATEGORIOIHIN JA LÄHETÄ NIISSÄ VIESTI AINA, KUN SIIHEN ON AIHETTA. Muista kuin viivauutisista muotoiltavia tekstiviestejä lähettävät toimitussihteerit tai radio- ja nettitoimittajat. NEUVOTTELE TEKSTIVIESTIVALINNOISTA AINA UUTISPÄÄLLIKÖN, TOIMITUSSIHTEERIN TAI MUUN KOLLEGAN KANSSA. Tekstiviesti on muodoltaan ytimekäs, mutta siinä on hyvä olla mahdollisimman paljon tietoa. Viestissä olisi hyvä olla 2 3 lausetta aina, kun mahdollista. VÄLTÄ YHDEN VIRKKEEN VIESTEJÄ. LYHENNÄ SANOJA TARVITTAESSA. VIIVASSA: Ydinvoimayhtiö Fennovoiman toimitusjohtaja Tapio Saarenpää on saanut potkut TEKSTIVIESTISSÄ: Ydinvoimayhtiö Fennovoiman tj. Tapio Saarenpää on saanut potkut VIIVASSA: Uutistoimisto Reutersin mukaan Nokia alkaa myydä uutta Lumia 920 -puhelintaan Euroopassa marraskuussa TEKSTIVIESTISSÄ: Reuters: Nokia alkaa myydä Yövuoroon on erillinen yötoimittajien sms-ohje. LÄHETÄ PÄIVÄN TÄRKEIMMÄT UUTISET PÄÄUUTISVIESTEINÄ. Pääuutisviestejä ovat aina esimerkiksi seuraavat: Suomen vaalien tulokset, suurimpien ja Suomelle tärkeimpien ulkomaiden presidentin- ja parlamenttivaalien tulokset (näitä maita ovat USA, Venäjä, Saksa, Ranska, Britannia, Ruotsi), samoissa maissa tapahtuvat hallitusten kaatumiset ja pääministerien erot, suuret lento- tai laivaonnettomuudet länsimaissa, yli viisi ihmishenkeä vaatineet onnettomuudet

kotimaassa, suomalaisten ja edellä mainittujen maiden valtionpäämiesten kuolemat, Nokian tulos sekä suomalaisten olympia- ja MM-mitalit. Kaikki viivauutiset eivät ole pääuutisviestin arvoisia. LÄHETÄ PÄÄUUTINEN AINA MYÖS AIHEALUEENSA MUKAISESSA KATEGORIASSA. Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala eroaa. Viraston mukaan eron syynä on liikenneministeri Kyllösen epäluottamus Tervalan toimintaan. Kategoriat: pääuutiset, kotimaa, politiikka ja liikenne Uutisten seuranta Yhdysvalloissa republikaanien presidenttiehdokas Mitt Romney on myöntänyt vaalitappionsa. Romney toivotti Barack Obamalle menestystä. Kategoriat: pääuutiset ja ulkomaat SEURAA UUTISTAPAHTUMAN KÄÄNTEET LOPPUUN ASTI MYÖS TEKSTIVIESTEISSÄ. Kun tekstiviesteissä uutisoitu tapahtuma tuottaa jatkouutisia, niitä seurataan loppuun asti myös viesteissä. Toisinaan uutinen osoittautuu lopulta pieneksi (esimerkiksi onnettomuusvaara), mutta jos alkutilanteesta on lähetetty viesti, uutinen on kuitattava loppuun viestillä. ÄLÄ JÄTÄ TEKSTIVIESTIN VASTAANOTTAJAA EPÄTIETOISUUTEEN SIITÄ, MITEN TILANNE PÄÄTTYI TAI TAPAUS ON EDENNYT. Isoimmista uutisista lähetetään lukuisia, jopa kymmeniä viestejä mahdollisesti usean päivän tai viikon ajan. Esimerkiksi Jokelan koulun ampumistragediasta 7.11.2007 tehtiin kahden ensimmäisen päivän aikana 31 tekstiviestiuutista. kello 12.30: Jokelan koulussa Tuusulassa on ammuttu. Poliisi vahvistaa tiedon. Sillä ei ole tietoa uhreista. kello 12.58: Tuusulan sivistystoimenjohtaja: Jokelan koulussa on ammuttu rehtoria. Rehtorin tilasta ei ole tietoa. Johtaja ei tiedä, onko ampuja saatu kiinni. kello 13.02: Töölön vastaava lääkäri: Tuusulan kouluammuskelussa on ainakin kolme uhria, joiden vammoista ei ole tietoa. IS:n tietojen mukaan kuolleita olisi kolme.

Kielletyt merkit 2.5.2 Radiouutiset Aikataulu kello 13.11: Poliisi: Jokelan koulukeskuksessa on piiritystilanne. 18-vuotias mies ampui tiettävästi kolme ihmistä. Myös poliisia kohti on ammuttu. kello 13.25: Tuusulan kunta: Neljää ihmistä on ammuttu Jokelan koulussa. Yksi on kuollut. Ampujan henkilöyttä ei tiedetä eikä sitä, onko hänet saatu kiinni. kello 18.07: Poliisi: Jokelan koulun ammuskelussa kuoli 7 oppilasta ja 1 aikuinen nainen. Tekijä ampui itseään päähän. Ampuja on Töölön sairaalassa. KIINNITÄ HUOMIOTA UUSIEN KÄRKIEN TERÄVYYTEEN JA VIESTIN MUOTOILUUN. Viestin jokaisessa lauseessa on oltava uutta asiaa tai uutisen kannalta olennaista taustaa. Muotoiluun pitää kiinnittää erityistä huomiota, jos kategorioita vaihdetaan kesken uutisoinnin. Esimerkiksi kolarit voivat ensin näyttää pieniltä ja pelkän kotimaan viestin arvoiselta. Jos onnettomuus osoittautuu myöhemmin suuremmaksi ja se päätetään lähettää myös pääuutisena, viestin pitää palvella sekä kotimaan viestin saaneiden tarvetta saada lisätietoa että uutisen ensimmäisen kerran kuulevien tarvetta saada myös perustiedot. ÄLÄ KÄYTÄ TESTIVIESTIUUTISISSA ERIKOISMERKKEJÄ. Tekstiviesteissä kielletyt merkit ovat: &,,, ", š,, ±, á ja à (aksentit). Katso alaluku 4.2 Hyvä sähke. STT-Lehtikuva tuottaa radion uutislähetyksen arkisin joka tunti kello 6 22, viikonloppuisin ja arkipyhinä kello 8 22. Radiolähetyksen pitää olla valmiina viimeistään viisitoista minuuttia ennen tasatuntia, klo xx.45. Sähkepaketti lähetetään tekstinä STT-Lehtikuvan uutislinjalle joka lähetyksestä arkisin kello 6 22, viikonloppuisin ja arkipyhinä kello 7 22. Sähkepaketti lähetetään linjoille viimeistään kymmentä minuuttia ennen tasatuntia, klo xx.50. Pakettia voidaan täydentää, päivittää ja korjata tasaan asti.

Aamun ensimmäinen sähkepaketti lähtee uutislinjalle arkisin kello 5.20, viikonloppuisin ja arkipyhinä kello 6.20. Kesto ja sähkeiden määrä Radiolähetyksen kesto ilman alku- ja lopputunnusta on noin kaksi minuuttia. Ehdoton enimmäiskesto tunnusten kanssa on 2 minuuttia 30 sekuntia. Tunnukset vievät noin 13 sekuntia, joten itse uutiset saavat kestää enintään 2 minuuttia 17 sekuntia. Tässä ajassa ehtii lukea noin 2 000 merkkiä eli noin viisi sähkettä. Sähkepaketti sisältää yleensä saman tekstin kuin radiossa luettu lähetys. Aamun ensimmäinen paketti on arkisin ja viikonloppuna vähintään 2 500 merkkiä pitkä. Sen tulee sisältää vähintään kuusi sähkettä. Lähetysten kokoaminen Radiouutiset koostetaan STT-Lehtikuvan perusuutispalvelusta. TEE VALINNAT AINA UUTISARVON PERUSTEELLA. MUISTA SELKEYS JA YMMÄRRETTÄVYYS. KÄYTÄ STT:N OMIA UUTISAIHEITA LÄHETYKSISSÄ AINA KUN MAHDOLLISTA. KAHDESTA SAMANARVOISESTA UUTISAIHEESTA VALITSE MIELUUMMIN OMA AIHE. Isompi uutinen ohittaa kuitenkin aina pienemmän riippumatta uutisen alkuperäislähteestä. VALITSE LÄHETYKSIIN SEN HETKEN TÄRKEIMMÄT, TUOREIMMAT JA KIINNOSTAVIMMAT AIHEET. Radiouutinen kestää toistoa, sillä etenkin aamulla ja iltapäivällä suuri osa kuuntelijoista vaihtuu. VERSIOI SÄHKETTÄ ERI LÄHETYKSIIN, VAIKKA SIIHEN EI TULISI VARSINAISESTI UUTTA TIETOA. Isosta uutisesta voi olla samassa paketissa useita sähkeitä. Esimerkiksi Jokelan kouluampumisissa kaikki paketin sähkeet käsittelivät ampumista ja sen seurauksia eri näkökulmista. Kovien uutisten lisäksi paketeissa on hyvä olla aiheita, jotka ovat lähellä ihmisten arkea (esimerkiksi terveys, työelämä, kuluttaja-asiat, sää ja ympäristö). Mukaan kannattaa ottaa myös urheilua, kulttuuria ja harkinnan mukaan viihdettä. PAINOTA UUTISVALINNOISSA KOTIMAATA.

Lähetys olisi hyvä aloittaa kotimaan uutisella. Ulkomaan uutinen pitää kuitenkin nostaa kärkeen, jos se on selvästi painavampi kuin lähetyksen kotimaan aiheet. VÄLTÄ PAKETTEJA, JOISSA ON PALJON SAMANTYYPPISIÄ AIHEITA, ESIMERKIKSI KOLME TALOUSSÄHKETTÄ TAI KOLME ULKOMAAN SÄHKETTÄ LEVOTTOMUUKSISTA. Kulttuuri ja urheilu istuvat usein parhaiten lähetyksen loppuun. Kun kyse on isosta tai erityisen kiinnostavasta uutisesta, pitää se nostaa kärkeen (esimerkiksi Finlandia-palkinto tai olympiamitali). TAITA LÄHETYS NIIN, ETTÄ KUULIJAN ON HELPPO PYSYÄ MUKANA. Siirtyminen voi tapahtua esimerkiksi maantieteellisesti tai asiasisällön mukaan. Oletetaan, että seuraavien uutisten uutisarvo olisi melko tasavahva: junaonnettomuus Ruotsissa, Keski-Euroopan tulvat, Suomen junien myöhästely, Suomeen tulossa kova myrsky ja suomalaisen hoitajan murhatuomio. Näistä voisi tehdä esimerkiksi seuraavanlaiset lähetykset: 1. vaihtoehto: suomalaisen hoitajan murhatuomio, Suomen junien myöhästely, junaonnettomuus Ruotsissa, Keski- Euroopan tulvat ja Suomeen tulossa kova myrsky. 2. vaihtoehto: Suomen junien myöhästely, junaonnettomuus Ruotsissa, Keski-Euroopan tulvat, Suomeen tulossa kova myrsky ja suomalaisen hoitajan murhatuomio. Lähetyksissä voi käyttää siirtymiä, jotka johdattavat seuraavaan aiheeseen. Siirtymiä ei kirjoiteta sähkepakettiin. Ulkomailta, Täällä kotimaassa, Lopuksi vielä urheiluuutinen KIINNITÄ HUOMIOTA ÄÄNTÄMISEEN. OLE ERITYISEN TARKKA ULKOMAISISSA NIMISSÄ. TARKISTA OIKEA ÄÄNTÄMINEN DESKIN ÄÄNTÄMISOHJEISTA TAI MUUSTA LUOTETTAVASTA LÄHTEESTÄ. Embargot Lähetyksissä voi käyttää juttuja, joiden embargo on kyseisenä tasatuntina. MERKITSE EMBARGO SÄHKEPAKETIN HUOM-KENTTÄÄN: TOISEN SÄHKEEN EMBARGO KLO 14.00 MERKITSE EMBARGO MYÖS SÄHKEEN OTSIKKOON KENOVIIVOILLA EROTETTUNA:

///EMBARGO KLO 14.00///. STT-Lehtikuva edellyttää myös asiakkaiden noudattavan embargoja uutislähetysten julkaisemisessa. Embargo voidaan rikkoa vain toimituksen johdon luvalla tai jos tieto tulee julkiseksi. Katso luku 3.3.6 Embargo. Lähetyksen aloitus ja lopetus ALOITA LÄHETYS TERVEHDYKSELLÄ. KERRO OMA NIMESI JA MAINITSE, ETTÄ KYSEESSÄ OVAT STT:N UUTISET. Radiouutisten brändi on rakennettu nimelle STT:n uutiset. STT- Lehtikuvan nimeä ei käytetä uutisissa. Viime hetken uutiset Äänet eli insertit STT:n uutiset toimittaa N.N., hyvää huomenta! Hyvää iltaa STT:stä, uutiset toimittaa N.N. Lähetyksen STT:stä toimittaa N.N., hyvää iltapäivää. Viimeisen sähkeen jälkeen ei sanota mitään. Jos tärkeä uutinen tai uutisen päivitetty versio tulee linjoille klo xx.40 mennessä, sen on ehdittävä mukaan lähetykseen. SEURAA UUTISLINJAA VIELÄ STUDIOSSA. SIJOITA UUSI UUTINEN PAKETISSA SOPIVAAN KOHTAAN JA JÄTÄ POIS JOKIN TOINEN SÄHKE. Seuraavaan lähetykseen voi jättää aiheet, joista ei vielä ole riittävästi tietoa tai joita on alkutietojen perusteella vaikea ymmärtää. JOS ISO UUTINEN TULEE ENNEN KYSEISTÄ TASATUNTIA EIKÄ SE EHDI ENÄÄ RADIOLÄHETYKSEEN, LISÄÄ SE SILTI SÄHKEPAKETTIIN. Radiolähetyksissä käytetään myös ääni-inserttejä. Ääni tuo lähetykseen vaihtelua ja lisää läsnäolon tuntua sekä kiinnostavuutta. PYRI HANKKIMAAN RADIOLÄHETYKSEEN AINAKIN YKSI INSERTTI JOKA PÄIVÄ. Insertteinä voi käyttää esimerkiksi asiantuntijakommentteja, silminnäkijälausuntoja tai toimittajien kommentteja. Insertissä ei toisteta jo sähkeessä luettua, vaan se jatkaa aihetta. VALITSE INSERTIKSI JOKIN PÄIVÄN TÄRKEIMMISTÄ TAI KIINNOSTAVIMMISTA AIHEISTA.

Veikkauksen pelit 2.5.3 Nettiuutiset Äänen voi irrottaa kirjoittavan toimittajan haastattelusta, sen voi nauhoittaa toimittajan kanssa studiossa tai se voidaan tehdä puhelimitse. Ääni voi olla myös lyhyt raportti, jonka voi tehdä deskiläinen tai esimerkiksi aluetoimittaja tai ulkomaanmatkalla oleva toimittaja. Insertin kesto on yleensä 15 20 sekuntia. PYYDÄ AINA KESKUSTELUN ALUSSA HAASTATELTAVALTA LUPA KÄYTTÄÄ KOMMENTTEJA RADIOUUTISISSA. Haastattelussa saatuja tietoja voi käyttää sähkepaketeissa myös kirjoitetussa muodossa. TEE LÄHETYKSESTÄ NORMAALI SÄHKEPAKETTI, VAIKKA SIINÄ OLISI INSERTTI. Jos radiolähetyksessä on käytetty inserttiä, se kirjoitetaan sähkepakettiin auki luettavaan muotoon. Jos insertin sisältö ei toimi auki kirjoitettuna, korvaa insertillinen sähke normaalimittaisella sähkeellä. Lähetyksissä luetaan myös muutamien veikkauspelien tuloksia erillisen ohjeen mukaisesti. Oikeat rivit tulevat perusuutispalveluun peliuutisetkoodilla. LUE HETI SEURAAVASSA LÄHETYKSESSÄ VAKIOVEIKKAUKSEN, VIKING LOTON SEKÄ LOTON JA JOKERIN OIKEAT RIVIT. LUE EUROJACKPOTIN JA PERJANTAI-JOKERIN TULOKSET LAUANTAIAAMUNA. Tiedot lisätään luettavassa muodossa myös sähkepakettiin. Eurojackpotissa, Viking Lotossa ja Lotossa kerrotaan myös suurin voittosumma. Vakioveikkauksessa voitto-osuuksia ei kannata lukea, mutta suurin voitto kannattaa merkitä sähkepakettiin. Luvut pyöristetään järkeviksi, mutta ei koskaan yläkanttiin. Muutoin voitonjakoa ei tarvitse lukea. Kaikki sähkepakettiasiakkaat eivät lue pelituloksia, joten ne lisätään normaalimittaisen, 2000-merkkisen sähkepaketin loppuun ylimääräisenä sähkeenä. STT-Lehtikuva tarjoaa nettiuutispalvelua lehdille, yrityksille ja yhteisöille. STT-Lehtikuvan nettitoimitus päivittää uutisia vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden. KÄSITTELE UUTISET VERKKOON SOPIVAAN MUOTOON JA PÄIVITÄ NIITÄ JATKUVASTI. Toimitus valitsee nettiuutisiin jokaisen osaston (kotimaa ja politiikka, ulkomaat, talous, kulttuuri, urheilu, viihde) 10 15 tärkeintä ja

Prioriteetit kiinnostavinta uutista joka päivä. Politiikka lasketaan kotimaan kiintiöön, sillä kaikilla asiakkailla ei ole politiikan osastoa. Pääuutisiin nostetaan kymmenen kunkin hetken tärkeintä ja kiinnostavinta uutista. Nettiuutisten osastojako poikkeaa STT-Lehtikuvan perusuutispalvelusta seuraavasti: urheilutulokset => netissä urheilu-uutisia. politiikka => jos asiakkaalla ei ole netissä politiikan osastoa, ohjautuu kotimaan osastolle kulttuuri => ohjautuu asiakkaiden sivuilla viihteeksi, jos uutisen sisältö on selkeästi populaarikulttuuria (esim. kevyt musiikki) ulkomaat, kotimaa => ohjautuu asiakkaiden sivuilla viihteeksi, jos uutisen sisältö on viihteellinen (esim. julkisuuden henkilöt tai erikoisuudet ja sattumukset). PIDÄ UUTISET KOKO AJAN TÄRKEYSJÄRJESTYKSESSÄ. Nettiuutisten järjestämiseen tärkeyden ja kiinnostavuuden mukaan käytetään aiheen prioriteetteja 1 6. Prio 1: tärkein uutinen Prio 2: 2 4 seuraavaksi tärkeintä uutista Prio 3-4: muut päivän pääuutiset sekä urheilu, kulttuuri ja viihde Prio 6: urheilutulokset (netissä osastokoodilla urheilu-uutinen) Pääuutiset ovat prioriteetilla 1 3. KUN NOSTAT UUTISEN PÄÄUUTISIIN, PUDOTA JOKIN TOINEN POIS. PIDÄ 1 2-PRION UUTISISSA AINA VÄHINTÄÄN YKSI KOTIMAAN TAI POLITIIKAN, YKSI ULKOMAAN JA YKSI TALOUDEN UUTINEN. Pääuutisissa on näiden lisäksi oltava aina vähintään yksi urheilun uutinen. KUN PÄIVITÄT TAI KORJAAT NETTIUUTISTA, MUISTA PÄIVITTÄÄ MYÖS OTSIKKO JA KUVATEKSTI. Korjausten tekeminen STT:n netti-, radio- ja tekstiviestiuutisiin ks. tyylikirjan luku 2.5.5 Korjaukset ja oikaisut deskin palveluissa. Nettiuutisten päivä päättyy ja uusi päivä alkaa vuorokauden vaihtuessa. ÄLÄ PÄIVITÄ EDELLISEN PÄIVÄN NETTIUUTISIIN UUSIA TIETOJA. Vaikka uutistapahtuma jatkuisi uuden vuorokauden puolelle, on syytä luoda uusi aihe uudelle päivälle. Juuri ennen puoltayötä alkanutta

uutistapahtumaa voidaan poikkeustapauksessa päivittää, mutta aihe on siirrettävä uudelle päivälle. Kesken olevia urheilutuloksia voi päivittää, mutta nettiuutisversio on siirrettävä uudelle päivälle. Muotoilu Nettiuutinen on reaaliaikainen. Lukija odottaa saavansa nettiuutisista uusimman tiedon siitä, mitä tapahtuu. Asia- ja paikkaluokitukset Kuvat ja kuvatekstit Uutiset voidaan järjestää asiakkaan verkkosivuille tärkeyden ja kiinnostavuuden tai tuoreuden mukaan. Niitä voidaan valikoida sivuille myös osaston (kotimaa, ulkomaat, talous, kulttuuri, urheilu, viihde), aiheluokituksen (työelämä, ympäristö, terveys jne.) tai alueluokituksen (maakunnat, maat) perusteella. Jutut on asia- ja paikkaluokiteltu jo perusuutispalvelussa. TARKISTA LUOKITUKSET AINA, KUN LAITAT JUTUN NETTIUUTISIIN. Asia- ja paikkaluokitusten vaihtoehdot valitaan aiheen saatekaaviosta (IPTC-luokitus). Esimerkiksi kulttuurin tai ulkomaan uutisen ohjautuminen asiakkaan sivuilla viihteeksi määräytyy IPTC-luokituksen perusteella. Nettiuutisten laatulinjaukset on erikseen määritelty. Lue alaluku 5.2 Kuvat. Nettiuutisiin liitetään Lehtikuvan ja kuvatoimisto AFP:n kuvia. Yhteen juttuun voi toistaiseksi liittää vain yhden kuvan tai grafiikan. KUVITA KAIKKI PÄÄUUTISET AINA KUN MAHDOLLISTA JA MAHDOLLISIMMAN PALJON MUITA UUTISIA. Otsikon ja kuvan tulee vastata toisiaan. Kuvaksi valitaan vaakakuva aina kun sellainen on saatavilla. Vaakakuva taittuu paremmin asiakkaiden sivulla. VAIHDA JUTUN KUVITUSTA, JOS LINJALLE TULEE PAREMPI TAI TUOREEMPI KUVA. Kuvia katsotaan myös matkapuhelimilla, joten kuvan selkeys ja rajaus ovat tärkeitä. KIRJOITA AINA KUVATEKSTI. ÄLÄ TOISTA SIINÄ OTSIKKOA TAI JUTUN KÄRKEÄ.

2.5.4 Screen-uutiset Otsikon, kuvan ja kuvatekstin tulee muodostaa toimiva kokonaisuus. Kuvatekstissä selostetaan kuvaa vain, jos se on tarpeen kuvan merkityksen avaamiseksi. Lue, millainen on hyvä kuvateksti. EI: Pääministeri Katainen kättelee presidentti Putinia. VAAN: Kansainvälinen taloustilanne vei päähuomion pääministeri Kataisen ja presidentti Putinin tapaamisessa. KIRJOITA KUVATEKSTIN LOPPUUN KUVAN LÄHDE. Kuvatekstillä ei ole maksimipituutta, mutta mitta on syytä pitää kohtuullisena. Ohjeellinen maksimimitta on noin 200 merkkiä. KUVAN JA KUVATEKSTIN JULKAISIJANA OLET ITSE VASTUUSSA SIITÄ, ETTEIVÄT NE LOUKKAA YKSITYISYYTTÄ. OLE ERITYISEN TARKKA RIKOS- TAI OIKEUSUUTISEN KUVITTAMISESSA. JULKAISE EPÄILLYN TAI SYYTETYN KUVA VAIN POIKKEUSTAPAUKSISSA. NOUDATA KUVATEKSTISSÄ STT- LEHTIKUVAN NIMIOHJETTA. PYYDÄ TARVITTAESSA UUTISPÄÄLLIKÖN TAI TOIMITUKSEN JOHDON KANTAA KUVAN JULKAISEMISEEN. Netissä ei julkaista kohtuuttoman raakoja kuvia. Myös arkaluonteisten uutisten kuvitus vaatii tarkkuutta. Kuvan henkilöt eivät saa olla tunnistettavissa, jos juttu käsittelee yleisellä tasolla esimerkiksi perheväkivaltaa, päihteiden käyttöä tai seksuaalista väkivaltaa. STT-Lehtikuvassa on valmius tuottaa myös niin sanottuja screen-uutisia. Niitä voidaan julkaista erilaisissa päätelaitteissa, kuten tekstitelevisiossa ja julkisten tilojen näytöissä (aulat, auditoriot, kokoussalit jne.) eli screeneillä. Screen-uutiset räätälöidään pituudeltaan ja sisällöltään päätelaitteeseen sopiviksi. 2.5.5 Korjaukset ja oikaisut Korjaukset radiossa STT-Lehtikuva korjaa virheellisen uutisen jokaisessa palvelussa, jossa se on julkaistu (sms, radio, netti, Facebook, Twitter). Virheellinen tieto korjataan aina riippumatta lähteestä. Sähkepaketin korjaaminen Virheellinen uutinen korjataan sähkepaketissa aina.

KUN HUOMAAT VIRHEEN ENNEN TASATUNTIA, LÄHETÄ SÄHKEPAKETTI UUDELLEEN KORJATTUNA. VALITSE VERSION MUUTOSTYYPIKSI KORJATTU. Korjauksen sisältö kirjoitetaan Huom-kenttään. ENSIMMÄINEN SÄHKE, 1. KPL PO. MARRASKUU, EI MAALISKUU Kieli- tai kirjoitusvirheitä ei korjata sähkepakettiin, jos kyseinen tasatunti on mennyt ja virheet eivät ole muuttaneet jutun asiasisältöä. KUN HUOMAAT SÄHKEPAKETISSA ASIAVIRHEEN TASATUNNIN JÄLKEEN, KORJAA VIRHE SEURAAVASSA MAHDOLLISESSA PAKETISSA. VERSION TYYPPI ON UUSI. Korjaus kirjoitetaan auki sähkeeseen. Uutisessa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että rakennus valmistuisi jo maaliskuussa. Rakennus valmistuu kuitenkin vasta marraskuussa. Tarvittaessa korjaajan voi myös mainita. Toisin kuin poliisi kertoi, kyseessä ollut kemikaali oli klooridioksidi, ei klooridioksiini. Myös kieli- tai kirjoitusvirhe korjataan, jos se on vaikuttanut asiasisältöön. JOS VIRHE ON MUUTTANUT NIMEN TOISEKSI, KERRO KORJAUKSESTA. Uutisessa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että tutkimuksen teki Sami Putkinen. Hänen sukunimensä on kuitenkin Putkonen. Korjaus taitetaan sähkepaketissa aiheensa puolesta järkevään paikkaan. Ääniuutisten korjaaminen Jos asiavirheen sisältävä uutinen on luettu radion ääniuutisissa, virhe korjataan seuraavassa mahdollisessa lähetyksessä. KERRO KUULIJALLE SELKEÄSTI JA AVOIMESTI, MIKÄ TIETO AIEMMASSA LÄHETYKSESSÄ OLI VIRHEELLINEN. Kerroimme aiemmin virheellisesti, että rakennus valmistuisi jo maaliskuussa. Rakennus valmistuu kuitenkin vasta marraskuussa.

Kertaalleen korjattavat asiavirheet KORJAA RADIOSSA LUETTU VIRHE KERRAN, KUN SE EI OLE VAIKUTTANUT OLENNAISESTI UUTISEN KESKEISEEN SISÄLTÖÖN EIKÄ SE OLE YLEISÖN KANNALTA MERKITYKSELLINEN. Tällaisia virheitä voivat olla esimerkiksi: 1. Nimivirhe Aiemmassa lähetyksessämme kerrottiin virheellisesti, että bändin nimi olisi Pentti Kurikan nimipäivät, vaikka bändin nimi on Pertti Kurikan nimipäivät. Uutisessa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että asiantuntijalääkärin nimi olisi Kaarina Bouchard. Hänen oikea etunimensä on kuitenkin Laura. 2. Päivämäärä- tai ajankohtavirhe 3. Paikkavirhe 4. Lukuvirhe VR:n tilaamat ohjaus- ja ravintolavaunut ovat käytössä syksyyn 2015 mennessä. Kerroimme aiemmin virheellisesti, että ne olisivat käytössä syksyyn 2014 mennessä. Viime kuussa susilauma tappoi hoitajansa Ruotsissa Kolmårdenin eläintarhassa Norrköpingin lähellä eikä Tukholmassa, kuten aiemmin virheellisesti uutisoimme. Liikenteessä on kuollut ainakin yksi ihminen. Toisin kuin aiemmin kerroimme, uhri ei kuollut matkalla sairaalaan vaan tapahtumapaikalla. Alaja löi liittokokouksen äänestyksessä Ari Lahden äänin 55-33. Aiemmassa lähetyksessämme kerroimme virheellisesti, että Lahti olisi saanut 31 ääntä. Uutisoimme aikaisemmin EU:n parlamentin oikeistoryhmän kokouksesta Turussa. Sanoimme virheellisesti, että kokous kestää kaksi päivää. Oikeasti kokous kestää kolme päivää. 5. Siteerauskrediitin muuttuminen Aiemmassa lähetyksessä kerroimme, että asiasta kertoi sanomalehti Pohjalainen, mutta asiasta uutisoi myös Ilkka.

Useita korjauskertoja vaativat asiavirheet Jos uutisessa on siihen olennaisesti vaikuttava asiavirhe ja se on luettu radiossa useita kertoja, korjaustarve kasvaa. JOS VIRHE ON OLENNAINEN JA SE ON ESIINTYNYT RADIOSSA KAKSI KERTAA TAI USEAMMIN, KORJAA SE USEAMMAN KERRAN. Korjaustarpeen määrä kasvaa, kun virheellinen uutinen on esittänyt siinä mainitun tahon tarpeettoman negatiivisessa valossa virhe on koskenut oikeus- tai rikostermiä tieto on erityisen kiistanalainen tai suurta huomiota herättävä. Kerroimme aiemmassa lähetyksessä virheellisesti, että mies olisi varmuudella syyllistynyt rikoksiin Espoon räjähdeturmassa, vaikka häntä vasta epäillään teosta. LISÄÄ KORJATTUUN SÄHKEESEEN MYÖS UUTTA TIETOA AINA, KUN MAHDOLLISTA. Siteeratuissa uutisissa noudatetaan samaa korjauskäytäntöä kuin muissakin uutisissa. Korjauksista tiedottaminen radioasiakkaille TIEDOTA ASIAVIRHEEN KORJAUKSESTA RADIOASIAKKAILLE, KUN KORJAUS EI ENÄÄ EHDI KAIKKIEN ASIAKKAIDEN LÄHETYKSIIN. Kieli- ja kirjoitusvirheiden korjaamisesta ei tarvitse tiedottaa, jos virhe ei ole vaikuttanut uutisen asiasisältöön. Korjaukset nettiuutisissa Nettiuutisissa esiintynyt virhe korjataan heti. Virheellinen tieto poistetaan tekstistä ja tilalle kirjoitetaan korjattu tieto. Muutostyypiksi vaihdetaan korjattu. KIRJOITA KORJAUKSEN SISÄLTÖ NETTIUUTISEN LOPPUUN. Korjaus aloitetaan aina merkinnällä Korjattu aiempaa uutista klo xx.xx: --- Korjattu aiempaa uutista klo 13.43: Tutkimuksessa oli mukana kymmenen kaupunkia, ei kymmentä suurta kaupunkia. Kieli- tai kirjoitusvirheiden korjauksesta kerrotaan vain, jos virhe on vaikuttanut asiasisältöön. JOS KIRJOITUSVIRHE MUUTTAA ESIMERKIKSI NIMEN TOISEKSI, KERRO KORJAUKSESTA NETTIUUTISEN LOPUSSA.

--- Korjattu aiempaa uutista klo 10.17: Uutisessa haastatellun tutkijan nimi on Sami Putkonen, ei Putkinen. Korjauksen täytyy näkyä nettiuutisissa vähintään yhtä pitkään kuin virheellinen tieto oli luettavissa. JOS UUTISESSA ON OLLUT OLENNAINEN ASIAVIRHE, POISTA KORJAUSMERKINTÄ VASTA, KUN UUTINEN PÄIVITTYY JA KORJATTU TIETO POISTUU NETTIUUTISESTA KOKONAAN. Ks. esimerkkejä olennaisista asiavirheistä radiokorjauksista. JOS VIRHE ON OLLUT VAKAVA, ÄLÄ POISTA KORJAUSMERKINTÄÄ NETTIUUTISESTA LAINKAAN. Vakavana virheenä voidaan pitää esimerkiksi epäillyn nimittämistä syylliseksi tai väärän nimen julkistamista arkaluontoisessa uutisaiheessa. JOS UUTINEN OLI VIRHEELLISENÄ PÄÄUUTISISSA, NOSTA MYÖS KORJATTU VERSIO PÄÄUUTISIIN. Korjaukset sosiaalisessa mediassa Oikaisut Oikaisu radiossa KORJAA STT:N UUTISTEN TWITTERISSÄ TAI FACEBOOK-SIVUILLA JULKAISTU VIRHE HETI. Virheellistä päivitystä ei poisteta Twitteristä tai Facebookista. Korjaus kirjoitetaan Twitterissä vastaukseksi kyseiseen tviittiin tai Facebookissa kyseisen päivityksen alle kommenttikenttään. Korjaus: Tutkimuksessa oli mukana kymmenen kaupunkia, ei kymmentä suurta kaupunkia. STT-Lehtikuva oikaisee virheellisen uutisen jokaisessa palvelussa, jossa se on julkaistu (radio, netti, Facebook, Twitter). JOS OIKAISTAVA UUTINEN ON LUETTU RADIOUUTISISSA, LUE OIKAISU SEURAAVASSA MAHDOLLISESSA LÄHETYKSESSÄ. Oikaisu STT:n toissapäiväiseen uutiseen, joka käsitteli perheenyhdistämisiä... Oikaisu taitetaan sähkepaketissa aiheensa puolesta järkevään paikkaan. TIEDOTA OIKAISUSTA ASIAKKAILLE, KUN SE EI ENÄÄ EHDI KAIKKIEN ASIAKKAIDEN UUTISLÄHETYKSIIN.

Oikaisu netissä Nettiuutisissa julkaistu virhe oikaistaan heti. JOS VIRHEELLINEN UUTINEN ON JULKAISTU PÄÄUUTISISSA, NOSTA OIKAISU PÄÄUUTISIIN. PIDÄ OIKAISUA PÄÄUUTISISSA VÄHINTÄÄN YHTÄ KAUAN KUIN VIRHE EHTI OLLA SIELLÄ. Oikaisu Lehtikuvan kuvateksteihin OIKAISE MYÖS KUVATEKSTISSÄ JULKAISTU ASIAVIRHE NETTIUUTISISSA. Oikaisun oheen liitetään oikaistava kuva. Oikaisu sosiaalisessa mediassa Oikaisu kuvatekstiin: Oslo olikin Tukholma Oikaisu toissapäiväiseen kuvatekstiin: Tekstissä väitettiin virheellisesti, että valokuva esitti poliisin partiointia kadulla Oslon hallitusrakennusten lähellä. Katunäkymä oli kuitenkin Tukholmasta. Lehtikuvan lähteenä olleen pohjoismaisen Scanpixkuvatoimiston mukaan virheen syynä lienee ongelma lähetysjärjestelmässä. STT:n uutisten Facebook-sivuilla tai Twitter-tilillä julkaistu virhe oikaistaan heti. ÄLÄ POISTA VIRHEELLISTÄ TIETOA, VAAN KIRJOITA OIKAISU UUTENA PÄIVITYKSENÄ/TVIITTINÄ. Oikaisu toissapäiväiseen uutiseen: Perhesidehakemuksista hylättiin viime vuonna 27 prosenttia, ei liki puolet. KIRJOITA OIKAISU LISÄKSI TWITTERISSÄ VASTAUKSEKSI VIRHEELLISEEN TVIITTIIN TAI FACEBOOKISSA VIRHEELLISEN PÄIVITYKSEN ALLE KOMMENTTIKENTTÄÄN. Korjaukset ja oikaisut tekstiviesteissä Oikaisu: Perhesidehakemuksista hylättiin viime vuonna 27 prosenttia, ei liki puolet. Tekstiviestiuutisen virhe korjataan heti.

KERRO VIESTIN ALUSSA, ETTÄ KYSEESSÄ ON KORJAUS. MAINITSE VIESTISSÄ MYÖS AIEMPI VIRHEELLINEN TIETO. Tarvittaessa myös korjaajan voi mainita. KORJAUS: Harri Kerminen on Finnairin hallituksen varapuheenjohtaja, ei puheenjohtaja. Suojelupoliisi korjaa MTV3:n uutista: Supo harkitsee vuonna 2015 Tiitisen listan antamista tutkijoiden käyttöön. Päätöstä ei ole tehty. LISÄÄ KORJAUS- TAI OIKAISUVIESTIIN UUTTA TIETOA AINA, KUN MAHDOLLISTA. Rautaruukki ja CapMan muodostavat suuren konepajayhtiön. Fortacon-niminen yhtiö työllistää 2 600 työntekijää. Liikevaihto on tänä vuonna n. 270 Me. KORJAUS: Rautaruukin ja CapManin muodostaman suuren konepajayhtiön nimi on Fortaco, ei Fortacon. Toteutus vaatii kilpailuviranomaisten hyväksynnän.