ARVIOINTIKERTOMUS 2009

LEMIN KUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2009 Tarkastuslautakunnan toiminta-ajatus ja visio Kaik se, mitä myö touhutoa lautakunnas valtuusto apun, tuop (pitäis tuuva) sevverra Lemiläisille liseä etuva niiet meijje puntaroinnit tulis merkitä asjatuntijoije hommiks kuntalaisii niiku valtuutettuikii mielis. Myö koitetoa kattuva sen pereä, et kuntalaisie verorahat tulis käytettyvä mahollisimma tarkkoa valtuusto haluvamal taval kuntalaisie hyväks. (Kuntalain 17.3.1995/365 71 tulkintaa) Lemillä arvioidaan palveluja www.lemi.fi Sivu 1 / 19

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ JA ARVIO TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA JA KUNNAN PALVELUIDEN TULOKSELLISUUDESTA JA SEN KEHITYKSESTÄ 1-TARKASTUSLAUTAKUNNAN TEHTÄVÄ, KOKOONPANO JA TYÖSKENTELY Tässä kerrotaan tarkastuslautakunnan arviointitehtävän sisäitö, lautakunnan kokoonpano sekä Iyhyesti lautakunnan työskentelymenetelmistä ja sovelletuista arviointitavoista. Tässä luvussa voidaan esittää arvio kunnanhallituksen laatiman toimintakertomuksen laadusta, luotettavuudesta ja kehittämistarpeesta. 2-EDELLISEN VUODEN KERTOMUKSEN JOHDOSTA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI 3-ARVIO VALTUUSTON ASETTAMIEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA 3.1 Strategian toimeenpano ja toteutuminen 3.2 Toimintakertomuksessa raportoitujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 3.3 Konsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 4-MUUT TOIMINNAN JA TALOUDEN ARVIOINNIT 5-ARVIO TALOUSARVION TASAPAINOTUKSEN TOTEUTUMISESTA TILIKAUDELLA SEKÄ VOIMASSA OLEVAN TALOUSSUUNNITELMAN JA TOIMENPIDEOHJELMAN RIITTÄVYYDESTÄ 6-ALLEKIRJOITUKSET Sivu 2 / 19

TIIVISTELMÄ JA ARVIO TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA JA KUNNAN PALVELUIDEN TULOKSELLISUUDESTA JA SEN KEHITYKSESTÄ Kunnan käyttämä tasapainotettu mittaristo(bsc) on kehitetty tuloksellisuuden mittaamiseen ja mahdollistaa kunnanvaltuuston keskeisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnin pitkälle ilman erillistä arviointikertomustakin. Kriittisistä menestystekijöistä johdetut tavoitteet, niiden konkreettiset tavoitetasot ja mittarit on dokumentoitu. Arviointikertomuksessa ei ole tarpeen toistaa toimintakertomusta, ellei havainnot ole muuten oleellisia. Tavoitteiden saavuttamisessa onnistuttiin erityisesti taloudessa kiitettävästi ja toiminnallisissakin asioissa vähintään keskimäärin hyvin. Talouden kehittymisen tarkempi seuranta on taantumassa paikallaan ja sen raportointi oli onnistunutta. Tilintarkastajan tilinpäätöksestä antaman terveystodistuksen(p-analyysi) mukaan kouluarvosana asteikolla 4-10 on kehittynyt seuraavasti: 2005: 7.7, 2006: 7.1, 2007: 7.1, 2008: 8.2 ja 2009: 7.8. Kaikkia investointeja ei ehditty toteuttaa, ja rahaakin jäi runsaasti käyttämättä, mutta selittävänä tekijänä oli ylityöllistetty tekninen toimi. Investointien, rakentamisen ja rakennuttamisen laadukas toteuttaminen on jatkossa avainasemassa. Riskienhallinnan merkitys korostuu. Kuinka pitkälle Lemillä pärjätään ilman kuntaliitoksia, paljastunee kuluvan valtuustokauden lopussa. Strategisten tavoitteiden toteutumisen seuranta vaatii monesti pitemmän seurannan. Strategioitten aloitettu päivitystyö on syytä tehdä hyvin ja huolehtia, että yhteinen ymmärrys on löydettävissä pitkä laadintaprosessin aikana niin luottamushenkilöiden kuin henkilöstönkin kesken, muuten eturistiriidat tekevät kokoaikaista myyräntyötä. Operatiivisessa johtamistoiminnassa on eritasoisia ongelmia, ja vastakkainasettelua on havaittavissa. Karkeasti lausuttuna jahkaaminen voi johtaa lopulta monen hankkeen tyrehtymiseen. Onneksi jo joulukuussa 2009 väärälle uralle lähtenyt kunnanvaltuuston yksiselitteisen päätöksen vastainen valmistelutyö kunnanvirastoasiassa saatiin sentään toukokuussa 2010 oikeille raiteille. Aikaa kului kuitenkin puoli vuotta ja resursseja paloi aivan turhaan. Jatkossa ei enää ole peliaikaa vaan valtuuston päätökset ko. asiassa kokonaisuudessaan on pantava täytäntöön välittömästi ja venkoilematta. Tarkastuslautakunta kiittää osaavaa henkilökuntaa, kuntalaisia ja luottamushenkilöitä odotuksia paremmin onnistuneesta vuodesta, yhteiseen hiileen puhaltamisesta, laadukkaasta työstä, ammattimaisesta otteesta, ystävällisestä palvelusta ja myönteisestä suhtautumisesta lautakunnan häirintään palvelutehtävää me kaikki ollaan tekemässä, kukin omalla sarallaan. Lemin menestys on yhteisen oivalluksen ja vaivannäön seurausta ei sooloilun. Hyvä tuote tai palvelu ei kuitenkaan vaadi huippuosaamista, ei aina edes kestä sitä. Se on tasapainoinen kokonaisuus ominaisuuksista, jotka syntyvät kokemuskertymästä, hyvästä yhteistyöstä ja arkiajattelusta. Se sisältää myös ymmärrystä ihmisen käyttäytymisestä onko meistä tähän? Lemin toimintakulttuuriin on vielä mielekästä istuttaa aikasta potoaattia, markkinoida ja myydä sitä alueen toreilla ennen muita! Sivu 3 / 19

1-TARKASTUSLAUTAKUNNAN TEHTÄVÄ, KOKOONPANO JA TYÖSKENTELY Varsinainen jäsen: Henkilökohtainen varajäsen: Pylkkö, Osmo puheenjohtaja Kontunen, Laura Huttunen, Matti varapuheenjohtaja Hakala, Kai Kapiainen, Jaana jäsen Loikkanen, Minttu Tarkiainen, Tuula jäsen Kotisalo, Janne Värtö, Veijo jäsen Laakko, Matti Kuntalain 71 :n mukaisten tehtävien hoitamiseksi v. 2009 osalta lautakunta kokoontui v. 2009 kahdeksan kertaa ja alkuvuodesta 2010 seitsemän kertaa. Toimintaa pyöritetään sivutoimisesti eli luottamushenkilövoimin. Arviointitehtävän hoitamiseksi lautakunta laati 8.9.2009 koko toimikautta kattavan ohjeellisen arviointisuunnitelman, jossa korostuu myös ajankohtaiset arviointitarpeet ja valtuuston tahtotila ja tilintarkastajan työsuunnitelma. Uuden lautakunnan ensimmäisenä toimintavuotena esitellään laajemmin sen toimintaperiaatteita. Onnistuvaa työskentelyä tukemaan tutustuttiin aluksi arvioinnin arvomaailmaan, sen käsitteisiin ja eettisiin periaatteisiin seminaarityöskentelyllä. Puheenjohtaja seurasi jo aikaisemmin tutkimusprosessia, jossa luottamushenkilöarviointia tutkittiin väitöskirjatasolla (Anna-Leena Laihanen 2009: Ajopuusta asiantuntijaksi - luottamushenkilöarvioinnin merkitys kunnan johtamisessa ja päätöksenteossa. Acta Universitatis Lappeenrantaensis). Arvioinnista on tullut 1990-luvulta lähtien hallintopolitiikkaamme megatrendi, ellei peräti giga. Arviointi ajattelumallina voi helposti paisua itseisarvoiseksi, kaiken mahdollisen inhimillisen toiminnan kattavaksi monipolviseksi, itseään ruokkivaksi ketjuksi, jossa kaikkea toimintaa sivuvaikutuksineen ja sivuvaikutusten sivuvaikutuksineen olisi jatkuvasti arvioitava eri näkökulmista kaiken mahdollisen huomioimiseksi, ennakkoon, toiminnan aikana ja jälkikäteen. Kuinka paljon siinä viisastuisimme? (Laihanen 2009) Rajallisten resurssien takia lautakunta haluaa linjauksessaan korostaa keskittymistä olennaisiin asioihin, joista on oletettavasti saatavissa selkeää nettohyötyä. Tehdään mieluummin oikeita asioita oikein kuin paljon Linjatessaan toimintaansa päivittyi myös lautakunnan vanha strategia(2002) nykyaikaisempaan strategiatyökaluun, tasapainotettuun mittaristoon(bsc), perustuvaksi. Tähän myös päämies, valtuusto, luottaa sekä kunnan muiden toimielinten strateginen tavoiteasetanta ja arviointi. Viime kädessä tuo päämies on itse kuntalainen, jonka kuuleminen ja tyytyväisyys palveluihin on aina paikallaan selvittää, ja siihen vastataan haastelemalla. Sitä on aloitettukin jonkin verran; esimerkkinä mainittakoon viiden viimeisen Lemin Eskon haastattaminen: hehän tuntevat parhaiten Lemin asiat. Vuoden 2009 ollessa viimeinen vuosi, jona pääosa sosiaali- ja terveysasioista ovat kunnan järjestämisvastuulla, supistuu tarkastuslautakunnan arviointikenttä rajusti. Helpottuuko työ siitä yhtään, saadaan vastaus v. 2010 aikana. Ainakin se muuttuu, ja se on valtuuston ja lautakunnan harkinnassa. Talousarviossa se jo kuitenkin näkyy toiminnallisissa tavoitteissa. KuntaL 365/95 72 :n mukaisena hallinnon ja talouden tarkastajana toimi tarkastuslautakunnan esityksestä valtuuston 20.04.2009 uudelleen valitsema JHTT-yhteisö Kuntatarkastajien Sivu 4 / 19

Oy Clavis. Vastuullisena tilintarkastajana jatkoi JHTT Osmo Aalto. Tarkastuksen edistymistä seurattiin tilintarkastajien kirjallisten ja suullisten raporttien avulla. Tilintarkastajan osaaminen on osa tarkastuslautakunnan resurssia ja myös toisinpäin: hyvä kumppanuus tuo lisäarvoa kunnan tilintarkastukseen ja arviointitoimintaan. On etuoikeus ammentaa kokeneen tilintarkastajan pohdiskeluista jospa siihenkin järjestyisi enemmän aikaa kuin mitä tehokkaasti hoidettu lakisääteinen tarkastus tarjoaa mahdollisuutena. Lautakunta tahtoo jatkossa hakea toiminnalleen lisää nostetta, joka saisi sen päätehtävän maistumaan jopa kunnalliselta palvelulta. Lautakunnan jäsenyys alkaa jatkossa kiinnostamaan yhä enemmän politiikkojen huippuja, joiden kokemuksen rintaääni puhuu painavaa asiaa; vai onko nuorissa sittenkin uusi mahdollisuus? KUNNANHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS/TASEKIRJA LAADINTAMENETTELY Toimintakertomus kuuluu kuntalain mukaan osana tilipäätökseen. Toimintakertomuksen laadinta on sarja tekemisiä, yksi prosessi monista, joita kunnassa tehdään. Tasekirjan on kokoonpannut kunnankamreeri Pentti Pitkänen, ja työvaihe sisältää harmonisointityötä, koska toimielinten kertomusten muodot eroavat toisestaan eivätkä sellaisenaan kelpaa lopulliseen toimintakertomukseen. LAATU Tasekirja on kattava ja laadukas katsaus toimintavuoteen 2009 ja kertoo tilivelvollisten toiminnan pääasiat valtuuston tahtomalla tavalla. Voisiko toimintakertomukseen kuulua sellaista lisätietoa, jota laki ei kenties tiukasti vaadi, mutta yleinen organisaation tiedontarve kylläkin? Luottamushenkilöiden nimet löytyvät hyvin, mutta tiedot varajäsenistä, edustuksista, toimikunnista ja niiden kestosta puuttuvat. Myös virkamiespuolella on toimielimiä kuten kuntajohtajien neuvottelukunta Eksotessa jne. ovat sellaisia tietoja, jotka avaisivat kokonaisnäkemystä kuntaorganisaatiosta. Laajemminkin voisi ajatella, että luetteloa toimivista tilapäisistä toimielimistä vaikkapa Lemin kotisivuilla voisi olla paikallaan. Tällä hetkellä ei johtavilla poliitikoillakaan olen varmaa käsitystä, missä sitä konkreetista operatiivista valtaa oikein käytetään. 2-EDELLISEN VUODEN KERTOMUKSEN JOHDOSTA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI Veroprosentin aiemmat korotukset, Eksoten palautukset, etenkin 2008 osalta ja vielä arviointivuonnakin, mutta myös hyvä onni, tiukka budjettikuri ja monet pikkuasiat ovat osasyinä ylijäämään. Vaikka velkaa on (tilintarkastajankin mielestä) vähän, 400 t, ei ole syytä tänäkään vuonna henkseleiden paukutteluun liika tyytyväisyys on uhka taantuman runtelemassa Suomessa. Lisää merkittäviä kosteusvaurioita ei ole ilmaantunut ja kiinteistöjen kunnossapidon merkitys on alettu ymmärtää. Kiinteistöjen investointivelassa pitäisi päästä tasoon, jossa suuria yllätyksiä ei esiinny. Sopivaksi vuosittaiseksi kunnossapitokustannustasoksi on läntisissä naapureissa katsottu olevan jopa 5% hankintahinnasta. Hulevesien minimointi on jo vähintään puolitiessä; kirkonkylän osalta toimenpiteet on tehty ja Kuukanniemi on työn alla. Vesilaitoksen tappio ei juurikaan kohennu ja asiakaslaskutuksista Sivu 5 / 19

myös valitettiin, koska syyksi arvioitiin kunnan oma toiminta. Ennaltaehkäisevä terveydenhoito on nousussa mutta vaatii lisää konkreettisia toimia monella sektorilla, myös asukkaiden omatoimisuuden hedelmänä. Kunnan etu on myös Eksoten etu. Operatiivisessa vastuussa kunnan puolella edunvalvontaasioissa ja seurannassa olevien tahojen, kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan, on oltava ketteriä ja tiukkoja, jotta palvelusopimuksessa sovitut ja vuosittain sovittavat asiat realisoituvat. Työpaikkojen ilmapiirin parantamisessa on aina tehtävää, mutta siinäkin edetään pikku hiljaa. TYKY-rahojen käyttö oli laimeaa mutta asiaa pidetään kuitenkin agendalla, ja kehitystä on tapahtumassa. Väistötilojen ongelma hallitsi keskusteluja pitkään myös julkisuudessa liikaakin. Voimakkaita erilaisia näkemyksiä on ollut ilmassa ja parempien hallintotilojen toteutus laahaa ja häiritsee kunnan perustehtävien hoitamista. Valtuuston päätösten toimeenpano on ottanut aikaa. Samaa oli havaittavissa suunnitteluvuosien investointiohjelmaan merkittyjen Palolan hankkeiden kohdalla. Asioista tiedotettaessa havaittiin yksipuolisuutta ja johdattelua. 3-ARVIO VALTUUSTON ASETTAMIEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA 3.1 Strategian toimeenpano ja toteutuminen Tasapainotetut mittariston tavoitteiden esitystapa helpottaa talousarvion seurantaa ja yleensä punainen lanka löytyy toimeenpanosta eri strategioihin, kuten päästrategiaan ja palvelustrategioihin. Henkilöstöstrategian osalta punaisen langan löytäminen on vaikeamman työn takana. Jossain kohdin henkilöstökertomusta tulisi löytyä vaikkapa yhteenvetona henkilöstöstrategian luvun 10 edellyttämä arvioi kertomuksessa, kuinka strategian tavoitteet ovat toteutuneet. Lautakunnan ei tarvitse arvioida näin laajaa kokonaisuutta - ei ainakaan yksin - vaan se toteaa, sisältääkö raportti vaaditun arvioin; päävastuuhan on henkilöstökertomuksen laatijalla/hyväksyjällä. Joitakin kohtia on arvioitu: -tavoitteeksi on mm. kirjattu, että säännölliset kehityskeskustelut otetaan käyttöön 2007-2012 ja että kuntaan laaditaan kehityskeskusteluohjeistus. Keväällä 2009 on käyty keskustelut mm. talousosastolla ja yleisellä osastolla(hallintojohtaja-keskusarkistonhoitaja), ja yhtenäinen ohjeisto saatiin jo sivistysjohtaja Raila Oksasen aikana. Toimistojen hajasijoitus ja eksotelaisten erkaantuminen on asettanut uusia paineita kehityskeskustelujen suhteen. Ohjeistusta on alettu päivittää tämän vuoden alkupuolella ainakin siten, että tulevien tavoitteiden ja niiden seurannan merkitystä korostetaan entistä paremmin. -perehdyttämiseen liittyvä tavoite on strategian mukaan tehtäväkohtainen perehdyttämiskansion aikaansaanti ja että sitä päivitetään ja arvioidaan vuonna 2009. Vanha perehdytyksen muistilista on ollut vaihtelevasti käytössä noin 5 vuoden ajan. Viime vuonna kunnankamreeri kokosi yhteen perehdyttämistä ja työpaikan pelisääntöjä koskevan oppaan luonnoksen (lautakunta tutustunut), mutta sen käyttöönotto on viivästynyt. Tämä viimevuotinen on myös tarkoitettu perehdyttämisjärjestelmän arvioinniksi ja päivitykseksi. Se tuli myös eteen, kun Eksoten valmisteluun liittyen kunnista kerättiin juuri näitä tietoja. Sivu 6 / 19

- johtamisen tavoitteisiin on kirjattu mm. hiljaisen tiedon siirtämisen tärkeyttä työyhteisön käyttöön. Lautakunta on todennut tätä aineetonta pääomaa olevan runsaasti monilla henkilökuntaan kuuluvalla. Lautakunta tavoittelee sellaista koulutusmahdollisuutta, jossa jotkut henkilökunnan edustajat kertoisivat ajatuksiaan pilottikoulutuksessa, jossa lautakunta voisi toimia imurina ja hyödyntää kuulemaansa arvioinnissaan. Kokemusten jako ei olisi pahitteeksi valtuustotasollakaan. Hallittuun reserviin siirtymisiin on syytä panostaa varsinkin keskeisten viranhaltijoiden osalta. -henkilöstöhallinnossa käytettävät lomakkeet on sovittu yhtenäistää koko kunnassa samanlaisiksi. Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja selatessa on havaittu erilaisia lomakkeita mm. sairauslomien yhteydessä. Ongelmahan on vähäinen, mutta jos asia on vielä kesken, hoidettakoon asia kuntoon. Kunta on aloittanut 2010 alussa strategioittensa päivittämisen. Tarkastuslautakunta painottaa sitä, että strategiaprosessissa syntyisi yhteistä ymmärrystä henkilökunnan parissa siitä, mihin tähdätään ja millä keinoin. Jos strategia jalkautuu vain poliittisiin päätöksentekoelimiin eikä henkilökuntaan, on menetetty aika paljon. Tasapainotettu mittaristo on oikein toteutettuna parhaimpia työkaluja strategian jalkauttamiseksi. 3.2 Toimintakertomuksessa raportoitujen toiminnallisten ja taloudellisten toteutuminen REUNAMERKINTÖJÄ LUKU 1: TOIMINTAKERTOMUS s. 2 Kunnan organisaatiokaaviota voi ajatella päätöksenteon tai henkilöstöhallinnon näkökulmasta. Koska kaikki näkökulmat ovat oikeita, voisi olla hyvä, että nuolien kärjet poistettaisiin, koska ne osoittavat eri näkökulmissa eri suuntiin tarkastuslautakunnan yhteydessä. Tilintarkastajan ja lautakunnan näkemyksissä organisaatioon kuuluu kumppanina ulkoinen tarkastus, johon lasketaan siis myös tarkastuslautakunta. Sisäinen valvonta ja tarkastus tapahtuu kunnanhallituksen alaisuudessa. TARKASTUSLAUTAKUNTA (lähde: Kuntatarkastajien Oy Clavis. Koulutusaineisto 8.5.2009) s.7 3. kpl BKT supistui 7.6%, mikä ei lukuna ole suuri mutta vaikutuksiltaan kansantaloudessa todella merkittävä hälyttävä! Vaikuttaa viiveellä kuntatalouteen. Sivu 7 / 19

s.10 Vakinaisten osuus henkilöstöstrategian tavoitteen mukaan pitäisi olla n. 95%. Nyt 77.3% s. 19 3.kpl Riskienhallinnan kohdalla on edetty viime vuodesta. Valmiussuunnitelman työstämisen yhteydessä kuului tehdä riskikartoitusta. Paljon on kuitenkin tehtävää, että mm. rakentamisissa onnistuttaisiin. Pitäisi miettiä, olisiko lisättävä valvontaa määrällisesti tai laadullisesti tai molempia niistä, mietittävä hankintatavan ja urakoitsijan valintaan liittyviä asioita uudelleen työvaiheittain riskien tunnistamiseksi. Hankintalain muutokset antavat tähänkin uusia työkaluja. Valmiita tarkastuslistoja löytyy. Valveutuneissa kunnissa määritellään lisäksi riskienhallinnan politiikka sekä yleisohje. s. 21 Vuosikate antaisi investoida enemmän mutta eipä niitä taidettaisi keritä toteuttamaan. LUKU 2: TALOUSARVIOIN TOTEUTUMINEN KUNNANHALLITUS s. 34-39 TYKY-rahaa käytetty vain 2.891.14 (TA:ssa 4.000 ) - voi voi! Taloustavoitteen osalta ohjeellinen taloussuunnitelma näytetty seminaarissa 14.9. mutta onko se jaettu päättäjille ja arkistoitu? Siellä, missä toimikuntana toimii itse lautakunta, tästäkin maininta olisi paikallaan. Esim. rakennustoimikuntana voi toimia tekninen lautakunta, mutta siitäkin on löydyttävä päätösmerkintä valinnan tekevän toimielimen pöytäkirjassa. Hallituksen kokousasioiden valmisteluun on panostettava. Tärkeä päätettävään asiaan liittyvä aineisto on syytä olla käytettävissä mieluummin heti, kun se on mahdollista. Ekstranet tarjoaa tässäkin apunsa. Johtamisen kehittäminen henkilöstöhallinnossa on TA:n yksi keskeinen valtuuston asettama tavoite. Koulutus alkoi vasta loppuvuodesta. Kirjallista koulutussuunnitelmaa ei tehty mutta kunnanjohtajan työn osalta painopisteet ja odotukset on kirjattu kunnanhallituksessa 4.3.2010. Hyvään yhteystyöhön on satsattava esimies alaistoiminnassa. Eksoten suuntaan edunvalvonta on yksi monista tärkeistä tehtävistä. PERUSTURVA s. 51 Huomattava resurssi jouduttiin laittamaan Eksoten valmisteluihin: mm. perusturvajohtajalla oli 400 ylituntia, jotka pääosin menivät tähän. Tarkastuslautakunta kuuli yhdessä katselmuksessa johtajaa ja sai pyytämänsä katsaukset. Pyrittiin olla vaivaamatta liikaa. Eksoten palvelusopimuksia liitteineen hyväksyttiin valtuustossa vuodentaitteen molemmin puolin. Mahdollisille täsmennyksille varattiin 4-5 kk. Käynnistys Lemillä lähti ainakin lääkäripalvelujen suhteen yskähdellen. Sijaisten suuri tarve Palolassa ja kotihoidossa on ongelma, jonka kuntalaiset ovat myös huomanneet(haastelut). Sivu 8 / 19

s. 52/58 Erikoissairaanhoidon tavoitteet toteutuivat hyvin. Palolakodin hoitopäivät 12119 vastaa käyttöastetta 87.4%; siitä huolimatta asiakasta kohden käytössä oleva aikaa voisi olla enemmänkin. Laatusuosituksen mukainen hyvä taso 0.66 jäi saavuttamatta (0.59) ja kotihoidossa peräti kirjaamatta. Käsityksemme mukaan kotihoidossa on resurssit lujilla. Sijaismäärärahat ylittyivät, mikä ei ole hyvä merkki. s. 54 Terveydenhuollon palvelutavoitteena ehkäisevässä valvonnassa oli 0 epidemiaa. Sikainfluenssa pandemia rantautui myös Suomeen/Etelä- Karjalaan mutta se ei aiheuttanut pandemian mittasuhdetta. Diagnosoidut kliinisesti inluenssan kaltaisia tauteja oli eniten vk. 46 yli, 600 tapausta E-K:n kunnissa epidemiakäyrän mukaan(ei sisällä EKKS:n yhteispäivystystietoja) 600 Valelääkärihavainnoista Lemin terveyskeskuksessa ei ole raportoitu. PERUSTURVALAUTAKUNNAN TEHTÄVIEN MÄÄRITTELY Lautakunta teki ehdotuksen hallintosäännön tarkistamisesta omalta osaltaan 17.12.2009, mikä käytännössä tarkoittaa sen tehtäviä vuonna 2010. Ehdotus on käsitelty kunnanhallituksessa 17.5. SIVISTYSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta ei katselmoinut toimintavuonna sivistystoimea mutta joitakin huomioita on kuitenkin tehty. Sivistystoimen toimintaa sävytti voimakkaasti se, että osastopäällikkyyttä hoiteli 31.1.2010 asti Kuukanniemen koulunjohtaja Risto Laine oman työn ohessa 19 kk. Risto Laine: Osastopäällikön tehtävät sinällään ovat ihan mielenkiintoista ja monipuolista työtä, mutta yhdistettynä, tai paremmin oman työn lisänä, se alkoi tuntua kohtuuttomalta. Sivistysjohtajan pestiin liittyy erittäin suuri vastuu. Tein opetustyötä 20 h viikossa. Normaaliin työhöni kuuluu Sivu 9 / 19

koulunjohtaminen ( oppilashuolto, opettajat, sijaisten hankkiminen, talousarvion laatiminen ja siitä huolehtiminen, tavaroiden tilaaminen, yhteiset vanhempainillat.) eli kaikki koulun toimintaa liittyvä. Onneksi Kuukanniemen koulussa on rutinoitunut, rautaisen ammattitaidon omaava opettajaja henkilökunta, joka osaa tehdä eikä pikkuasioissa apua ja opastusta tarvitse. Tälle porukalle saattoi jakaa vastuuta enemmän kuin normaalisti. Samoin koulutoimiston Sirpa Tielinen oli aarre minulle. Sirpa hallitsee hommat koulukyydeistä kokouspöytäkirjoihin loistavasti. Hän hoiti hommat itsenäisesti mutta tarvittaessa osasi kysyä myös ohjetta ja neuvoa. Kun teki kolmea työtä yhtä aikaa, tuntui kuin ei ehtisi tehdä mitään niistä kunnolla. Huono omatunto tekemättömistä tai vajaatehoisesti tehdyistä töistä seurasi illalla sänkyyn mukaan. Jokusen harmaan hiuksen luulen saaneeni lisää tänä aikana. Ilman opetusvelvollisuutta tilanne olisi ollut aivan toinen. Onneksi seuraajalla ei sitä ole. Täällä hetkellä olen jo luovuttanut tehtävät Vainikan Petrille, mutta ajatuksista tuo vastuu ei ihan hetkessä häviä. Sivistystoimi teki ahkerasti ja osaavasti töitä. Opettajia ei lomautettu, mutta mahdollisesta uhkasta tulevaisuudessa oltiin eri tahoilla huolissaan. Pisa-tutkimuksessa lemiläiset peruskoululaiset saivat hyviä tuloksia, mikä kertoo hyvää Lemin kouluista ja kouluikäisistä. Kansainväliset oppimisen asiantuntijat ovat tutustuneet Suomen oppimissaavutuksiin ja vierailleet maassa alkuvuodesta. Heidän arvionsa mukaan osasyy hyviin tuloksiin on myös taideaineiden suosiminen. Menestyminen jopa valtakunnallisissa ja alueellisissa piirustuskilpailuissa vahvistaa myös tätä käsitystä. Vapaa-aikatoimen tapahtumatiedote on saanut kiitosta. Kesätoritoiminnassa kunta oli vahvasti mukana sparraamassa järjestöjä. Paikalliset aktiivit saivat aikaiseksi mm. alla olevan tarjoiluvaunun. Vapaa-aikaan liittyen musiikkijuhlien aikana 2.8. pidetystä musiikillisesta jumalanpalveluksesta saatiin pohjoismainen toteutus TV:stä ulos 13.9. Nyt viimeistään Lemin veisuu, musiikinystävät ja vapaaehtoiset on noteerattu laajalti. Oheisessa kuvassa kirkko on täpötäynnä. Sivu 10 / 19

TEKNINEN LAUTAKUNTA s.72 Katselmuksessa todettiin, että henkilökunnassa on vajausta ainakin kahden henkilön verran. Kunnanjohtajan ja osastopäällikön yhteistyö ei ollut niin tuloksellista kuin voidaan edellyttää. Osastopäällikkyys vaihtui 2010 alkuvuodesta ja resursseja vahvistettiin myös palkkaamalla uusi rakennusmestari. Suoritettiin myös tehtävänjakoa, josta on selkeä kirjaus olemassa. s.74 Jätehuollon kilpailutuksen valitusten takia mm. aluekeräyspisteet vielä käytössä, vaikka piti loppua 31.12.2009. Muutkin asiat lepäävät kuin aluekeräyspisteiden lakkautustoimet; mm. ekomaksut jne. Lappeenrannan valitustapauksen odotetaan saavan ennakkotapauksen luonteen. s.76 Kiinteistöjen kunnonseuranta vaatii ulkopuolista virallista ammattikuntoarvioijaa, vaikka päällisin puolin jatkuva seurantaa tehdään teknisen toimen omin voimin. Ollaan siirtymässä sähköiseen huoltokirjaan. Oravanpesän sisäilmaongelmien ratkaisujen osalta työ etenee verkkaisesti. Rakennustoimikunta ei ole vielä ottanut työtä vastaan. Tietoa ongelmien syistä on tihkunut eri lähteistä: yläpohjan sadevedet päästettiin tietoisesti lattialle syksyllä 2006, eikä kuivausta tehty asianmukaisesti. Nyt eletään kevättä 2010 ja asia on kesken! s.78 Vuotovesien suhteen kirkonkylän osalta työ on saatu valmiiksi. 2010 työt jatkuvat Kuukanniemessä. Tilikauden alijäämä ei parantunut edellisestä vuodesta kuin 4.800 :n verran. s.80 Lemin lämpö Oy:n yhtiöjärjestelyt odottavat Kuukanniemen laitoksen uusimista. INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Huomattiin, että käytännössä investointien toteutusten suurin rasitus suuntautuu teknisen toimen vastuulle, ja kun sen resursseja on 2010 puolella on vasta ymmärretty lisätä. Keittiöurakkatarjouksiakaan ei saatu ajoissa. Näin ollen ei ole ihme, että kaikkia hankkeita ei ehditty toteuttamaan. s.99 Kuukanniemen keittiöremonttiin varattu lisämääräraha 70.000 ei näy mm. investointien toteutumavertailussa. TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU s. 100/101 Tuloslaskelma osoittaa 292 t ylijäämää. Toimintatuotot ylittyivät 68t, toimintakulut alittuivat 225 t ja samoin verotulot vain 19 t, mitä on pidettävä erittäin myönteisenä ennakkopeloista huolimatta, joita alkoi kertymään vasta kunnolla talousarvion hyväksymisen jälkeen. Oikein hyvä! Kunnan viime vuoden kirjanpitoon on merkitty erikoissairaanhoidon ennakkoja yhteensä 3.019.399,93 euroa. Vuodelta 2008 maksettu palautus ylitti vuoden 2008 tilinpäätökseen merkityn määrän 461 :lla, joka kirjattiin vuoden 2009 maksuosuuden vähennykseksi. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä on palautuksen määräksi kirjattu 100.402,74. Sivu 11 / 19

Tuon palautuksen ja vuoden 2008 oikaisun jälkeen vuoden 2009 maksuosuudeksi tilinpäätöksessä jäi 2.918.536,19 euroa. Tilanne saattaa vielä kunnan kannalta parantua 34.700 :lla, mikäli Eksoten hallituksen 26.2. ajattelema alijäämätavoite 1.2 M lopulta toteutuu. RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU s. 102/103 Hyvä yhteenveto. Rahoitustilanne parani 125 000 :lla. 3.3 Konsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Konsernin tytäryhtiöille asetetut tavoitteet pääosin toteutuivat. Kunnalle raportoitavat tunnusluvut on annettu toimintakertomuksessa. Neuvotteluja vuokratalojen myynnistä käydään viimetiedon mukaan käydään edelleen. s. 27 KOy:n vuokrarästien toteumasta kerrotaan monin sanoin: sen osuudesta vuokratuloista(ta:ssa), tuotoista ja vieläpä liikevaihdosta. Voisi käyttää tuota ensimmäistä, koska se on talousarvioin käyttämä sana. 4-MUUT TOIMINNAN JA TALOUDEN ARVIOINNIT 4.1 Kuntakuvakyselyn tuloksen pohdiskelua Kunta toteutti mini kuntakuvakyselyn tiedustellen palvelujen käyttäjiltä arvosanaa 35 palvelulle ja käyttömäärää. Kyselyä markkinoitiin imagokyselynä, mutta lopulta vastausmäärä 81 ei tyydyttäisi edes gallup-kyselyssä, jossa vähimmäisotanta olisi oltava 100. Hyvää kyselyssä oli se, että se toteutettiin sähköisenä ; vastata sai toki paperillakin vielä. Yhteenvetoraportti on tuotettu jo helmiluussa, mutta lautakunta antaa siitä vielä liitteinä kaksi yhteenvetoa, joissa näkyy käytetyimmät palvelut ja eniten arvosanaa nostaneet paremmuusjärjestyksessä, LIITTEET 1 ja 2. Painotetuksi keskimääräiseksi arvosanaksi muodostui laskujemme mukaan 8.0 4.2 Perusturvajohtajan kuuleminen Lautakunta sai perusturvan kirjalliset perinteisenmuotoiset osavuosiraportit 1 ja 2/2009, joiden pohjalta keskusteltiin. Katselmus perusturvatoimistoon tehtiin 29.4. 1. osavuosikatselmuksen yhteydessä. Käytiin läpi oleelliset tapahtumat. Avohoidon hoitotakuu toimi. Johtavan lääkärin työpanosta ostettiin jo vakiintuneen tavan mukaan minimimäärä, mitä voidaan pitää melko erikoislaatuisena temppuna mutta se kutakuinkin täytti viralliset määräykset, eikä suurempia haittoja ole korviimme kantautunut. Eksoteen valmistautuminen ja budjetin laatimisen ongelmakohdat sävyttivät koko vuotta, eikä lautakuntakaan halunnut häiritä paljoilla katselmuksillaan. Päivähoidon organisaatiomuutoksen valmistelua ja toimeenpanoa seurattiin, viimeksi 30.4.2010. Toteutusta varten oli palkattu myös lisätyövoimaa. Sivistyslautakunnalla ja perusturvalautakunnalla oli asian tiimoilta yhteispalaveri syksyllä. Sivu 12 / 19

4.3 Arkistonhoito Lautakunta tutustui kunnan arkistotoimeen ja asiakirjahallintoon 13.10. Arkistotoimi on hallinnolliset organisaatiorajat ylittävä kokonaistehtävä ja se palvelee koko kuntaa hyvin merkittävällä tavalla. Kun se toimii, ei sen olemassaoloa oikein huomatakaan. Aina kun puhelin soi, on apua pystytty antamaan mitä moninaisimmissa tarpeissa. Tässä suhteessa pieni kunta, vaikkakin taloudessa ehkä toisella tapaa resurssoitu kuin suuri kunta, pystyy antamaan täsmäpalvelua arkistoasioissa erinomaisella palveluystävällisyydellä. Kun mm. allekirjoittanut on tietoa kysynyt, sitä annettu nopeasti ja henkilökohtaisesti. Alaan liittyvät määräykset, ohjeet ja suositukset löytyvät kunnallishallinnon osalta arkistolaitoksen osoitteessa: http://www.narc.fi/arkistolaitos/ohjeet/viranomaisohj/kunnallishallinto/kunnallishallinto.htm Kunnallisen arkistoimen opas on julkaistu viimeksi 1996. Uusi opas on ilmestymässä 30.4.2010 jälkeen. Arkistolaitos on julkishallinnon arkistoasioiden valvontaviranomainen. Käytännössä Lemin kunnan arkistotoimen asianmukaisuuden hoitaa maakunta-arkisto Mikkelistä käsin. Viimeisestä katselmuksesta on jo aikaa; se oli 12.11.2001 ja lautakunta tutustui kertomukseen. Tietoja voidaan pyytää mm. kunnan arkistotoimen järjestämisestä, arkistonmuodostussuunnitelmasta, asiakirjojen hävittämisestä ja arkistoluetteloista. Arkistonhoitaja on ollut lähinnä kirjeitse yhteydessä mm. silloin kun arkistonmuodostussuunnitelmia laadittiin. Yhteydenpitoa on ollut viime aikoina hyvin harvakseltaan. Neuvoa Mikkelistä on voinut aina kysyä. Lisäksi maakunta-arkisto järjestää ajankohtaiskoulutusta, johon arkistonhoitaja on osallistunut ja voi osallistua halutessaan. Syksyllä 2009 Sirpa Tielinen sivistystoimistosta on osallistunut Efekon järjestämään kolmepäiväiseen arkistokoulutuksen peruskurssille. Arkistolakia (23.9.1994/831) on noudatettava kaikessa arkistoimessa. Lemin kunta ei ylläpidä kattavasti kuin paperiarkistoa. Sähköisesti säilytetään tunnusten ja salasanojen takana paljon sähköistä aineistoa, mutta mitään varsinaista sähköistä asianhallintajärjestelmää ei ole käytössä, vaikka pienten kuntien kesken asian kehittämistä on selvitettykin. Sähköinen toimiva integroitu hallintajärjestelmä on kuitenkin suuri haaste, mutta tässä vaiheessa vanha järjestelmä toimii vielä tyydyttävästi, eikä muutokseen ole tulenpalavaa tarvetta. Sähköinen aineisto palvelee kuitenkin taustalla vahvasti ja tiettyjä tärkeitä asiakirjoja mm. skannataan. Ongelmia sähköisen aineiston haussa voi olla joskus salasanaongelmia, jos sijainen joutuu etsimään joitain tiettyä asiakirjaa. Pyrimme kuitenkin lähtökohtaisesti avoimuuteen. Lisäksi tietoturvaa loukkaamatta pyritään siihen, että kaikille tarpeelliset tiedostot olisivat jaoteltu todella niitä työssään tarvitsevien käyttöön, ja että aina olisi paikalla joku, joka tietoihin pääsee ja niitä ymmärtää, totesi hallintojohtaja. Käytännössä huomattavia ongelmia tässä en ole itse viime aikoina havaittu. Joskus voi tuntua olo ähkyltä, kun tietoa pukkaa oikein paljon. Kunnanhallitus johtaa arkistotointa ja se hyväksymät ohjeet on päivätty 25.11.2002 205. Virallinen diaari ei ole käytössä, koska kunnalla ei ole omaa kirjaamoa ja diaarin hyöty on muutekin kyseenalainen pienissä kunnissa, mutta saapuneista asiakirjoista tehdään merkintä. Esim. kunnanhallituksen saapuneet kirjeet pykälää kasaa keskusarkistonhoitaja. Todettiin miten hävittäminen käytännössä hoidetaan. Viranhaltijat korostivat, että kun papereita ei enää tarvita, ne on syytä hävittää polttamalla, silppuroimalla tai toimittaa kuntaan hävitettäväksi. Tutustuttiin myös KV I:n keskusarkistoon(päätearkisto), joka vaikutti olevan melko täynnä. Tilat vaikuttivat asiallisilta, vaikka lautakunta ei asiantuntija olekaan. Lisäksi ennen päätearkistoa aineisto voi viipyä lähiarkistossa käyttäjän lähituntumassa kunnes käyttötarve Sivu 13 / 19

vähenee. Kunnan toinen arkistolain vaatimukset täyttävä arkistotila on terveyskeskuksessa. Todettiin, että kunnassa on toimielimittäin arkistonmuodostajat, mutta esim. tarkastuslautakunnan asiakirjahallintoa ei ole ohjeistettu muuten kuin, että keskusarkistonhoitajan kanssa asia hoidetaan sujuvasti. Kansallisarkisto kehottaa kuntia ottamaan käyttöön uuden Asiakirjahallinnon itsearviointioppaan suositteleman CAF(Common Assessment Framework)-mukaisen laadunhallinnan työkalun lähettämässään tiedotteessa 27.1. 4.4 Aluearkkitehtitoiminta Lautakunta odottaa alkaneelta aluearkkitehtitoiminnalta uutta sykettä maankäytöllisiin ratkaisuihin. Kustannusvastuu jakautuu kunnan kannalta suotuisasti. Valtio antaa 50% ja Savitaipaleen kanssa vastataan lopusta. 4.5 Maakuntakaava 25.8. esiteltiin uutta maakunta-kaava -luonnosta Lemin koulun auditoriossa Maakuntakaavan pitää pystyä vastaamaan pitkän aikavälin maankäytön tarpeisiin. Maakuntakaava on kehittämiskaava ja siinä korostuvat erilaiset kehittämisvyöhykkeet ja - alueet.. Myös lemiläisiä kehittämispainotuksia ollaan saamassa maakuntavaltuuston hyväksyessä asiakirjan, joka korvaa poistuvan seutukaavan. 4.6 Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelujen arviointi. Vuoden 2009 arviointikokonaisuuksia olivat hallinnon toimivuus (yhteispalvelu), turvallisuus (poliisi, pelastustoimi) ja osaaminen (opetustoimi, kirjastotoimi, nuorisotoimi). Valtion aluehallinnon organisaatiomuutosten vuoksi muita arviointikokonaisuuksia ei tällä kertaa ollut. Teemana oli syrjäytyminen. Arviointi julkistettiin 5.5.2010 ja avautuu linkistä: http://www.avi.fi/fi/virastot/etelasuomenavi/ajankohtaista/julkaisut/documents/peruspalvelut_ etela-suomi_2009_web.pdf.pdf. Valtakunnallinen kooste aluehallintovirastojen arvioinneista ilmestyy kesäkuussa 2010. Teeman osalta löytyy arvioinnin tiivistelmästä oleelliset asiat: Syrjäytymisen ehkäisyllä on merkitystä turvallisuuden lisääntymisessä ja monialainen yhteistyö eri toimijoiden kesken on entistä tärkeämpää. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia turvaavat peruspalvelut ja niitä tukevat palvelut ovat keskeisessä asemassa syrjäytymisen ehkäisyssä. 4.7 Muistiinpanoista ja muistioiden käsittelystä 4.7.1 Kunnanjohtajan seurantamuistio 1987-2009 Aikanaan kunnanjohtaja on kirjannut listalle vuosittaisia merkittäviä asioita. Vuonna 2005 hän jakoi listansa valtuutetuille. Puheenjohtaja tiedusteli, onko lista sittemmin päivittynyt; ja saikin uuden listan, joka alkaa v. 1987, ja viimeiset kirjaukset on tehty tänä vuonna. Tällainen epävirallinen dokumentti on hyvä muistinpalauttaja ja hyödyllinen yhteenveto harkitusti tehtynä. Suositeltava tapa kirjata olennaisia tapahtumia! Sivu 14 / 19

4.7.2 Muistiot julkisia jollei Muiden muistioiden käsittelyssä on syytä tarkkuuteen. Salassa pidettäviksi kirjattujen asiakirjojen merkintöjä on syytä kunnioittaa. Tarkastuslautakunta joutui selvittämään poikkeamaa, jonka seurauksena sen salassapitomerkinnällä varustettuja muistioita oli ulkopuolisen tilivelvollisen jakelulistassa. Muistiot sisälsivät mm. tilivelvollisten operatiivisen toiminnan väliarviointia. Lupaa listalle pääsystä ei kuitenkaan ollut pyydetty muistion laatijalta, mikä voisi olla mahdollista tapauskohtaisesti harkittuna. Tapahtunutta paikattiin lisäohjeistuksella. Lautakunnan muistioiden ennenaikainen avaaminen ja mahdollinen vatvominen henkilöstöorganisaatiossa voi estää tarkastustoiminnan tarkoituksen toteutumisen ja laskee tehoja. Poikkeama kesti pitkään. Asiasta on syytä ottaa opiksi. Lisäksi on todettava, että salassapitomerkintätavoissa on eri osastoissa kirjavuutta ja näin ollen selkeämpi yleisohjeistus merkinnöistä voisi olla paikallaan. Julkisuuslakihan vaatii merkinnän perustelemista. 4.8 Turvallisuusasiat Valmiussuunnitelman yleisosa ilman liitteitä valmistui viimeinkin kunnanhallituksen käsittelyä varten. Kyseinen suunnitelma tehtiin virkamiestyönä konsultin voimin. Se ohjaa kyllä kunnan viranomaistyötä poikkeustilanteissa napakasti, mutta puuttuu kuntalaisen arjen turvallisuuteen vähemmän. Suunnitelman edellyttämä johtokeskus pystytään perusosiltaan pystyttämään paloaseman alakertaan välittömästi. Kerran testattukin jo käytännössä lumimyräkän aikana 2006. Lautakunnan näkemys on, että valtuustotasolla puuttuu kokonaisnäkemystä turvallisuudesta, koska eri tahoilla tehdään eritasoisia suunnitelmia, osa jopa salaisia, mutta valtuustotaso ei käsittele niitä millään lailla. Valtioneuvoston periaatekannanoton mukaan (8.5.2008) tavoite on, että kunnissa valtuustot hyväksyisivät paikallisen turvallisuussuunnitelman(, joka voi olla osana alueellista suunnitelmaa). Todettakoon myös, että turvallisuustyö on pirstaleista ja valtion ohjausta tapahtuu eri kautta niin, että jopa virkamiestasollakin päät menevät sekaisin. Netistä on löydettävissä kartta kuntakohtaisista turvallisuussuunnitelmista. Aluehallintoviraston arviointiraportin mukaan Etelä-Suomen läänin alueella paikallinen turvallisuussuunnittelu ei ole edennyt tavoitteen mukaisesti. Viranomaisten välinen yhteistyöprosessi kuitenkin toimii hyvin paikallisessa turvallisuussuunnittelussa. 4.9 Katselmus talousosastoon ja -toimistoon 13.10.2009 Lautakunta on taantuman takia seurannut tarkasti, kuinka kunnassa talous kehittyy, minkälaiseksi verokertymä muodostuu, kuinka talousosastossa seurataan kunnan talouden kehittymistä. Verottajan tuoreet kausitilitystiedot ovat myös kaikkien kiinnostuneiden seurattavissa mm. palvelussa http://veronsaajat.vero.fi. Lautakunta vieraili taloustoimistossa 13.10, joka on evakossa Osuuspankin yläkerrassa. Talousosasto on aktiivinen ja osaava, laatinut erinomaisia raportteja ja ennusteita arviointivuodelle. Lautakunta vakuuttui siitä, että v. 2009 talousseuranta toimi niin hyvin kuin se vain voi nykyisellä ajankäytöllä. Jos halutaan vielä tarkempaa tietoa, ei tarkoituksenmukaisuus enää toteudu. Taantuman vaikutus yhteisöveron tuottoon Lemillä näytti olevan v. 2009 pelättyä pienempi, mikä kyllä oli odotettavissakin, sillä Lemin yhteisöverojen heilahtelujen merkitys ei ole kriittistä verrattuna esim. Lappeenrantaan ja muihin yritysvaltaisiin kuntiin. Sivu 15 / 19

4.10 Kuntalaisilta 19.10. Kunnan velvollisuus on järjestää kuntalaisten kuulemistilaisuuksia. Lokakuussa kuntalaiset noudattivat hyvin kutsua tulemalla keskustelemaan koulun auditorioon kunnan tulevista suurista rakentamishankkeista. Kunnan hankkeisiin liittyviä tuoreita näkemyksiä tuotiin myös esille. Planekar Oy:n Jussi Paronen oli kutsuttu paikalle rakennusasiantuntijana. Keskustelun juonsi asiallisesti Pasi Salomaa. Nyt kun laajaa kansalaispalautetta oli saatu, oli helpompi asioita vetää yhteen valtuuston päätöksentekoa ajatellen. 4.11 Teknisen osastopäällikön kuuleminen 4.11. Tekninen johtaja Tapio Rapi kertoi, että annetut tehtävät nykyisin teknisen toimen henkilöstöresurssein on vaikea toteuttaa: 2-3 henkilön vajaus marraskuussa 2009. Kanslisti on joutunut aika koville. Tekninen johtaja joutui tekemään vähintään epäsopivaa työyhdistelmää, laillisuuden rajoissa: suunnittelun ohjausta valvontaviranomaisena! Katselmuksessa todettiin investointien toteutustilanne. Saatiin myös tuore investointien määrärahojen käyttöraportti. Lautakunta katsoi, että tekninen toimi selviää enintään maltillisesta investointiohjelmasta, ellei organisaatio vahvistu. Onneksi 2010 alkupuolella on palkattu uusi rakennusmestari tuli vahvistamaan organisaatiota ja mielekäs tehtävien jakaminen oli mahdollista. Osastopäällikkyys vaihtui joustavasti KI Jari Hyrkkäselle helmikuussa ja oli myös osavuosikatsauksessa kertomassa ja vastailemassa v. 2009 asioista. 4.12 Pitäjänhistorian valmistuminen Valtuuston ja lemiläisten kaipaama pitäjän historia valmistui julkistettiin itsenäisyyspäiväjuhlien yhteydessä. Hanketoteutumaa selvittivät julkistamistilaisuudessa toimikunnan pj Pertti Juvonen, vastuullinen kirjoittaja FM Anu Talka sekä murreosuuden kirjoittaja, juhlapuhuja FM Mirja Heininen. Kirjoitusprosessi alkoi kotiseutuyhdistyksen aloitteesta kesällä 2003 ja sai marraskuussa 2003 valtuuston päätöksen taakseen. Kunnan kustannusvastuu oli 49% ja yhdityksen 51%. TA piti hyvin ja valmistumisaika venyi vuoden(alkuperin tavoite valmistua joulumarkkinoille 2008). Ei kovin pitkä, 544-sivuinen, laadukas teos syntyi 11. käskyn periaatteella. Suurkiitokset hankkeeseen sitoutuneille! Teos vahvistaa identiteettiämme entisestään! Jokunen risukin teoksen johdosta on annettu. Juhlapuheessa Mirja Heininen, kertoi Lemin murrehistoriasta ja päätti puheensa murrekaskuihin: Lemillä kaskuista on revitty arjen viihde ja komeasti on revittykin!. Sivu 16 / 19

Anu Talka otti kantaa tulevaisuuden uhkakuviin: Paikallisidentiteetti ei ole uhattuna, vaikka hallintorajat muuttuvatkin. Kehitetään uusia traditioita, hän kannusti. 4.13 Katselmus maaseututoimistossa 18.12. Maaseutusihteerin kuuleminen Maaseututoimisto toimii sivistystoimiston kanssa samassa huoneistossa, jossa ei väliseiniä. Tilassa työskentelevät maaseutusihteeri Koukun lisäksi, vapaa-aikasihteeri Liljander ja kanslisti Tielinen(työpanos jakaantuu seuraavasti: kouluasiat 60%, sivistys 20%, maaseutu 20%).Tila on toimiva entiseen nähden, mutta yhteisessä tilassa kolmen henkilön samanaikainen puhuminen esim. puhelimeen ei ole eduksi. TA:n tulosalueella LIIKENNE tavoitemaininta tiekuntia yhdistetään ja uusia perustetaan tarpeen mukaan ei ole realisoitunut vuonna 2009. Maanmittauslaitoksen toimitus on jossain tapauksessa ensin tarpeen, ja sitten yhdistämisasia voi edetä. Maaseutusihteeri on toiminut myös työsuojelupäällikkönä 2002 lukien ja lisäksi rakennushankekohtaisesti kunnan (rakennuttajan ) turvallisuuskoordinaattorina rakennustyöturvallisuuteen liittyvän asetuksen 205/2009 uuden vaatimuksen täyttämiseksi. Nimitys tapahtuu hankekohtaisesti viranhaltijapäätöksellä. Kunnassa on kehitetty haitta-/uhkatilanteiden raportointi-lomake, jolla tartutaan myös ennaltaehkäisevässä mielessä ko. tilanteisiin. Työsuojelutoimikunta käsittelee tapaukset ja suurempiin ongelmiin/tapaturmiin puuttuu myös työsuojelupiiri. Keskusteluun nousivat myös maaseudun megahallintouudistus, mikä edellyttää 80 uutta toimipistettä Suomeen ja byrokratiaa. Haastetta riittää! Katselmuksesta jäi hyvä mieli. 4.14 Vanhempainyhdistysten toiminta Lautakunta tutustui vanhempainyhdistysten tuloksekkaaseen toimintaan ja Kuukanniemen yhdistyksen toimintakertomukseen. Se kertoo vanhempien vahvasta, vapaaehtoisesta panostuksesta koulujen ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Laajasta laadukkaasta koulutussarjasta, monesta muusta aktiviteetista ja aloitteellisuudesta kiitosmaininnat ovat paikallaan tänäkin vuonna. 4.15 Lemin Eskojen kanssa toteutetun haastelujen tuloksia Lautakunta päätti pyytää viittä viimeistä Eskoa kertomaan näkemyksistään kolmesta myönteisestä ja kolmesta kielteisestä asiasta Lemillä. Tulos oli seuraava. +omaleimaisen perinteen tuoma lisäarvo kaikenlaisessa tekemisessä +oivallinen sijainti ja maisemalliset luonnonarvot +vapaa-aikatoimen koordinointitoiminta erilaisissa vapaa-ajan aktiviteeteissa, Sirun tiedote +kulttuurihenkisyys, musiikkijuhlat oheistapahtumineen, kirjasto, kansalaisopisto +järjestöjen yhteistyö +Eksoten aikaansaaminen +Terveyskeskuksen mahdollinen rakentaminen Palolan yhteyteen +Kotalahti kunnalla +virastojen henkilökuntaa helppo lähestyä -nykyaikaisen innovaatiotoiminnan, kehittämisen ja markkinoinnin pysähtyneisyys -terveyskeskuksen avolääkärivastaanotto Sivu 17 / 19

-ruumiinkulttuurin ohjaajista pulaa Lemille sopivissa lajeissa -kierrätys kangertaa, jätekeräilypisteiden puute -pitäjänarkiston hoito -papin ja lukkarin rekrytointi -veisuuperinteen jatkaminen huolettaa ja se ettei nuorelle väelle saada lauluoppia -yleiset kulkuneuvot -Lemin historia teoksen puutteet -Eskoja ei osata hyödyntää; edustusrahaa vois antaa -Palolakodin resurssit ja esimiestyö -sisäilmaongelmat jatkuvasti riesana -kannustusta voi aina lisätä, samoin hiljaisten puurtajien työn arvostusta Yhteenvetona haasteluista nousi esille voimakkaasti se ajatus, että oltiin tyytyväisiä vähään; sanotaan, vain jos on aihetta. Ollaan tekijäkansaa - ei valittajia! 4.16 Luottamushenkilöiden aktiivisuus Luottamushenkilöiden osallistuminen kokoustyöskentelyyn ja seminaarityöskentelyyn on poliittisen ohjauksen kannalta tärkeää ja samalla kuntalaisten näkemysten arvostamista. Parhaiten osallistuttiin maaseutulautakunnassa, jossa myös hallituksen edustus oli aina läsnä. Huonoiten osallistuttiin tarkastuslautakunnassa, vaikka kokousaikoja on yritetty sovitella; aina ei kuitenkaan päiväkokouksilta voida välttyä. Ranking 2009: Maasltk 100%, Valtuusto 98.4%, Petultk 97.6%, Kh 97.1%, Sivltk 92.9%, Tekltk 92.1%, Tarkltk 82.5% 4.17 Kännykkäverkkojen toiminnasta Lemillä Kokontuessaan eri puolilla Lemiä lautakunta käytti myös nettimokkulaa ja havaitsi 2gvalmiuksien olevan, mutta ei 3g:tä. Maailmalla on aloitettu neljännen sukupolven eli 4g:n kännykkäverkkojen asiakaspilotit jo viime vuonna; Suomessa kokeiluja aloitellaan tänä vuonna puoli vuotta naapurimaita Norjaa ja Ruotsia jäljessä. Tiedustellessaan 3g:n saatavuutta Lemille maaliskuussa ei Teliasonerasta uskallettu lausua täsmällistä arvioita. 4.18 Kokoontumistiloista Vanhojen kunnanvirastojen alasajon seurauksena sopivista toimielinten kokoontumistiloista on ollut erityisesti v. 2009 aikana tarvetta. Kokousaikoihin soveltuvista tiloista on jatkuva puute. Myös kuntalaiset kaipaavat sopivia harrastetiloja. Kouluilla on tilaa, mutta luokkien soveltuvuus ja käyttö ei aina ole mielekästä ja sujuvaa. Vanhoissa tyhjissä virastoissa kokoontumisesta on jäänyt milloin vilu, milloin aivastus tai sordiino ääneen. 4.19 Nettipöytäkirjojen blankkosivut Valveutunut kansalainen käydessään kunnan kotisivuilla huomaa pöytäkirjojen tyhjät sivut; yleensä ne jo pöytäkirja eka- tai tokasivulla. Asiasta on ollut puhetta mutta odotellaan jatkossa puutteen korjautumista. Sivu 18 / 19

4.20 Saapuneiden kirjeiden jakelusta kunnanhallituksessa Kunnanhallituksen saapuneiden kirjeiden jakelussa oli poikkeamia. Jos asian valmistelija ei ole työmaalla, kuinka jakelu on hoidettu niin, että lista on hyvissä ajoin hallituksen käytettävissä. Tässä ekstranet voisi auttaa listan hännän osalta ainakin. Kunnanhallituksen kaikilla jäsenillä tulisi olla nettiyhteys käytössä päivittäin. 5-ARVIO TALOUSARVION TASAPAINOTUKSEN TOTEUTUMISESTA TILIKAUDELLA SEKÄ VOIMASSA OLEVAN TALOUSSUUNNITELMAN JA TOIMENPIDEOHJELMAN RIITTÄVYYDESTÄ 27.4.2007 voimaantullut kuntalain muutos on lisännyt tarkastuslautakunnan tehtäviä: Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. (71 3 mom.) Edelleen saman muutoksen yhteydessä se edellyttää, että Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. (69 2. mom.) Tarkastuslautakunta toteaa tyytyväisenä kuten edellisessäkin kertomuksessaan, että Lemin kunnalla ei ole tällä hetkellä kattamattomia alijäämiä. 6-ALLEKIRJOITUKSET Lemillä 24.5.2010 Osmo Pylkkö Minttu Loikkanen Matti Huttunen Tuula Tarkiainen Veijo Värtö LOPUKSI JA TERVEYDEKSI! Kunnan kaikissa toiminnoissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle on oltava tilaa. UKK-instituutti suosittelee viikoittaista liikuntapiirakkaa tarkastuslautakunta myös: -pitäkää kropastanne hyvää huolta, toista tilaisuutta ette saa! Hyvää kesää Sivu 19 / 19

LEMIN KUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2009 LIITE 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNTAKUVAKYSELYJEN TULOKSISTA POIMITTUA PALVELUKOHTAINEN ARVOSANA 2010 2005 2001 ERO ERO LKM (4-10) (4-10) (4-10) 01->10 05->10 Päiväkoti 8.3 7.00 7.00 1.30 1.30 9 Kaavateiden hoito 7.7 7.42 6.56 1.14 0.28 30 Yksityistieasiat 8.5 7.60 7.61 0.89 0.90 15 Päivähoitotoimisto 7.4 6.86 6.70 0.70 0.54 6 Koulutoimisto 7.6 7.64 7.00 0.60-0.04 12 Elinkeinoneuvonta 7 6.00 6.50 0.50 1.00 1 Nuorisotyö 7.9 7.16 7.42 0.48 0.74 13 Vuokra-asuntoasiat 7.4 7.89 7.18 0.22-0.49 11 Peruskoulu, luokat 7-9 7.6 7.93 7.42 0.18-0.33 13 Maatalousneuvonta 8.7 8.30 8.57 0.13 0.40 12 Esiopetus 8.4 7.53 8.33 0.07 0.87 13 Yleinen toimisto 8 7.79 8.08-0.08 0.21 27 Hammashoito 8.7 7.50 8.83-0.13 1.20 50 Puistot ja leikkipaikat 7.2 7.00 7.36-0.16 0.20 27 Kunnan liikuntapaikat 7.9 7.60 8.07-0.17 0.30 61 Peruskoulu, luokat 1-6 8.1 8.07 8.29-0.19 0.03 16 Kirjasto 8.2 8.34 8.39-0.19-0.14 65 Kansalaisopisto 8.6 8.33 8.83-0.23 0.27 40 Jätteenkeräyspiste 7.4 7.44 7.64-0.24-0.04 52 Palolakoti 7.7 7.33 8.00-0.30 0.37 5 Tekninen toimisto 8 7.64 8.33-0.33 0.36 37 Sosiaalitoimisto 7.6 7.11 7.95-0.35 0.49 12 Perhepäivähoito 8.8 7.91 9.21-0.41 0.89 8 Linjataksit 8.3 8.24 8.85-0.55 0.06 6 Neuvolapalvelut 8 8.19 8.65-0.65-0.19 21 Rakennusvalvonta ja -neuvonta 8.3 8.05 9.02-0.72 0.25 30 Kotipalvelu ja kotisairaanhoito 7.7 6.90 8.60-0.90 0.80 3 Vapaa-aikatoimisto 7.8 8.26 8.75-0.95-0.46 37 Terveyskeskuksen lääkäripalvelut 7.2 7.32 8.32-1.12-0.12 58 Laboratoriopalvelut 8.2 44 Jätehuolto 8.1 39 Taloustoimisto 8.5 11 Kaavoitus 8.8 7 Työllisyyden hoito 6.7 3 Eläinlääkäri 8.58 8.38 Nuohooja 8.18 8.59 Kuluttajaneuvonta 7.20 5.50 käyttäjiä keskim. 23.35 arvosana keskim. 7.98

LEMIN KUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2009 LIITE 2 TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNTAKUVAKYSELYJEN TULOKSISTA POIMITTUA PALVELUKOHTAINEN ARVOSANA 2010 2005 2001 ERO ERO LKM (4-10) (4-10) (4-10) 01->10 05->10 Kirjasto 8.2 8.34 8.39-0.19-0.14 65 Kunnan liikuntapaikat 7.9 7.60 8.07-0.17 0.30 61 Terveyskeskuksen lääkäripalvelut 7.2 7.32 8.32-1.12-0.12 58 Jätteenkeräyspiste 7.4 7.44 7.64-0.24-0.04 52 Hammashoito 8.7 7.50 8.83-0.13 1.20 50 Laboratoriopalvelut 8.2 44 Kansalaisopisto 8.6 8.33 8.83-0.23 0.27 40 Jätehuolto 8.1 39 Tekninen toimisto 8 7.64 8.33-0.33 0.36 37 Vapaa-aikatoimisto 7.8 8.26 8.75-0.95-0.46 37 Kaavateiden hoito 7.7 7.42 6.56 1.14 0.28 30 Rakennusvalvonta ja -neuvonta 8.3 8.05 9.02-0.72 0.25 30 Yleinen toimisto 8 7.79 8.08-0.08 0.21 27 Puistot ja leikkipaikat 7.2 7.00 7.36-0.16 0.20 27 Neuvolapalvelut 8 8.19 8.65-0.65-0.19 21 Peruskoulu, luokat 1-6 8.1 8.07 8.29-0.19 0.03 16 Yksityistieasiat 8.5 7.60 7.61 0.89 0.90 15 Nuorisotyö 7.9 7.16 7.42 0.48 0.74 13 Peruskoulu, luokat 7-9 7.6 7.93 7.42 0.18-0.33 13 Esiopetus 8.4 7.53 8.33 0.07 0.87 13 Koulutoimisto 7.6 7.64 7.00 0.60-0.04 12 Maatalousneuvonta 8.7 8.30 8.57 0.13 0.40 12 Sosiaalitoimisto 7.6 7.11 7.95-0.35 0.49 12 Vuokra-asuntoasiat 7.4 7.89 7.18 0.22-0.49 11 Taloustoimisto 8.5 11 Päiväkoti 8.3 7.00 7.00 1.30 1.30 9 Perhepäivähoito 8.8 7.91 9.21-0.41 0.89 8 Kaavoitus 8.8 7 Päivähoitotoimisto 7.4 6.86 6.70 0.70 0.54 6 Linjataksit 8.3 8.24 8.85-0.55 0.06 6 Palolakoti 7.7 7.33 8.00-0.30 0.37 5 Kotipalvelu ja kotisairaanhoito 7.7 6.90 8.60-0.90 0.80 3 Työllisyyden hoito 6.7 3 Elinkeinoneuvonta 7 6.00 6.50 0.50 1.00 1 Eläinlääkäri 8.58 8.38 Nuohooja 8.18 8.59 Kuluttajaneuvonta 7.20 5.50 käyttäjiä keskim. 23.35 arvosana keskim. 7.98