Porin Mäntyluodon akkuterminaali Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 015
Kuusakoski Oy, Porin Mäntyluodon akkuterminaali 1(4) Tiivistelmä Kuusakoski Oy suunnittelee akkuterminaalin perustamista Poriin Mäntyluodon satama-alueelle. Laitoksella tullaan vastaanottamaan ja käsittelemään akkuja maksimissaan 15 000 tonnia vuodessa. Kuusakoskella on toiminnassa Porin Mäntyluodossa tällä hetkellä palvelupiste sekä rengasterminaali. Toiminnoilla on omat ympäristölupansa. Nykyinen palvelupiste ja rengasterminaali sijaitsevat Porin kaupungin tonteilla. Akkuterminaali sijoitetaan satama-alueella olemassa olevaan, Porin kaupungin maa-alueella sijaitsevaan halliin, joka sijaitsee noin 360 metrin päässä nykyisestä palvelupisteestä ja noin 50 metrin päässä rengasterminaalista. Lähin asutus sijaitsee noin 500 metrin päässä lounaassa Uniluodon alueella ja Mäntyluodon hotelli sijaitsee noin 400 metrin päässä lounaassa. Lähimmät virkistysalueet ovat Karhuluodon hiekkarannan ja dyynien luonnonsuojelualueella noin 300 metriä akkuterminaalista etelään. Kuusakoski Oy:n akkuterminaalin toiminnan aloittamisen vaikutukset selvitetään YVA-lain (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/1994) ja YVA-asetuksen (Asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 713/006) mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. YVA-menettelyn tarkoitus on tuottaa tietoa ympäristövaikutuksista suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. YVA-menettely on vuorovaikutteinen, joten kansalaiset ja sidosryhmät voivat osallistua siihen mielipiteillään. Hankkeesta vastaava on Kuusakoski Oy ja yhteysviranomaisena toimii Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. YVA-konsulttina hankkeessa toimii Insinööritoimisto Ecobio Oy. Lausuntoja ja mielipiteitä nyt julkaistusta YVA-ohjelmasta voi antaa yhteysviranomaiselle kuulutusaikana. YVA-menettely pyritään saattamaan valmiiksi vuoden 015 loppuun mennessä. Tässä YVA-ohjelmassa esitetään kaksi arvioitavaa vaihtoehtoa. 0- vaihtoehdossa (VE0) toimintaa ei laajenneta vaan palvelupiste ja rengasterminaali jatkavat toimintaansa nykyisten lupaehtojen mukaan. Vaihtoehdossa VE1 akkuterminaalin toiminta käynnistyy ja siihen kuuluu materiaalin vastaanotto, välivarastointi, murskaus ja laivaus. Akkuterminaalin toiminnasta ei alustavasti arvioida aiheutuvan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Toiminta sijoittuu vilkkaan satama-alueen keskelle eikä sen välittömässä läheisyydessä ole herkkiä kohteita tai alueita. Suurimpien ympäristövaikutuksien arvioidaan syntyvän kuljetuksien tuottamasta melusta ja ilmapäästöistä sekä mahdollisista onnettomuus- tai vaaratilanteista.
Kuusakoski Oy, Porin Mäntyluodon akkuterminaali (4) YVA-menettelyssä tullaan soveltuvin osin arvioimaan akkuterminaalin toiminnan aloittamisen vaikutuksia: luonnonolosuhteisiin maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinotoimintaan.
Kuusakoski Oy, Porin Mäntyluodon akkuterminaali 3(4) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 5 KUUSAKOSKI OY 6 3 YVA-MENETTELYSSÄ ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 8 3.1 HANKETTA EI TOTEUTETA (0-VAIHTOEHTO) 8 3. VAIHTOEHTO 1, AKKUTERMINAALIN TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN MÄNTYLUODOSSA 8 4 HANKKEEN SIJAINTI 10 5 NYKYINEN TOIMINTA, VOIMASSA OLEVAT LUPAPÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET 1 6 YMPÄRISTÖN NYKYTILA 14 6.1 MAA- JA KALLIOPERÄ 14 6. POHJA- JA PINTAVEDET 14 6.3 KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA SUOJELUALUEET 14 6.4 ILMANLAATU 15 6.5 LIIKENNE 16 6.6 MELU 16 6.7 NYKYINEN MAANKÄYTTÖ 17 7 KAAVOITUS 18 7.1 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA 18 7. PORIN YLEISKAAVA 0 7.3 ASEMAKAAVOITUS 1 8 HANKKEEN KYTKEYTYMINEN MUIHIN SUUNNITELMIIN 8.1 YLEISTÄ 8. SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMA 8.3 ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN JÄTESUUNNITELMA VUOTEEN 00 8.4 MUUT HANKKEET 9 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY (YVA) 3 9.1 YLEISTÄ 3 9. YVA-MENETTELYN OSAPUOLET 4 9.3 VUOROVAIKUTUS JA OSALLISTUMINEN 4 9.3.1 Yhteysviranomaisen järjestämä kuuleminen 4 9.3. Yleisötilaisuudet 4 9.3.3 Internet-sivut 5
Kuusakoski Oy, Porin Mäntyluodon akkuterminaali 4(4) 10 ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT 6 10.1 EHDOTUS TARKASTELTAVAN VAIKUTUSALUEEN RAJAUKSESTA 6 10. KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT JA MERKITTÄVIMMÄT YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT 7 10.3 RAKENTAMISVAIHEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 8 10.4 VAIKUTUKSET LUONNONOLOSUHTEISIIN 8 10.4.1 Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön 8 10.4. Vaikutukset maa- ja kallioperään 8 10.4.3 Vaikutukset pohja- ja pintavesien laatuun 9 10.4.4 Vaikutukset ilmanlaatuun 9 10.4.5 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, eläin- ja kasvilajistoon ja suojeluarvojen säilymiseen 30 10.5 VAIKUTUKSET MAISEMAAN, KAUPUNKIKUVAAN JA KULTTUURIPERINTÖÖN 31 10.5.1 Vaikutukset maisemaan 31 10.5. Vaikutukset kulttuurihistoriallisiin kohteisiin, rakennuksiin ja alueisiin 31 10.5.3 Vaikutukset muinaisjäännöksiin 31 10.6 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN, ELINKEINOTOIMINTAAN JA LIIKENTEESEEN 3 10.6.1 Vaikutukset maankäyttöön ja tuotanto-, palvelu sekä elinkeinotoiminta-alueisiin 3 10.6. Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen 3 10.7 VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN, ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN (SOSIAALISET VAIKUTUKSET) 33 10.7.1 Sosiaaliset vaikutukset 33 10.7. Vaikutukset terveyteen 34 10.7.3 Vaikutukset asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen 34 10.7.4 Vaikutukset virkistys- ja ulkoilualueisiin 35 10.7.5 Melun ja tärinän vaikutukset 35 10.8 VAIKUTUKSET JÄTEHUOLTOON 36 10.9 TOIMINNAN YHTEISVAIKUTUKSET LÄHIYMPÄRISTÖN TOIMINTOJEN KANSSA 36 11 YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEET 37 1 HANKKEEN RAKENTAMISEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET 39 1.1 YMPÄRISTÖLUPA 39 1. RAKENNUSLUPA JA TOIMENPIDELUPA 39 1.3 MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET 39 13 EHDOTUS TOIMIKSI, JOILLA EHKÄISTÄÄN JA RAJOITETAAN HAITALLISIA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA 40 14 SEURANTAOHJELMA 40 15 EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA VIRHELÄHTEET 40 16 LÄHDELUETTELO 41
Kuusakoski Oy, Porin Mäntyluodon akkuterminaali 5(4) 1 JOHDANTO Kuusakoski Oy suunnittelee akkuterminaalin perustamista Poriin Mäntyluodon satama-alueelle. Nykyään Mäntyluodon satama-alueella sijaitsee Kuusakoski Oy:n palvelupiste ja rengasterminaali, joissa otetaan vastaan, välivarastoidaan ja käsitellään erilaisia ympäristölupien mukaisia kierrätysmateriaaleja. Porin Mäntyluodon akkuterminaalissa käsiteltäisiin akkuja enintään 15 000 tonnia vuodessa. Samalla Kuusakoski Oy:n akkuterminaalitoiminnot Raumalla lopetettaisiin ja siirrettäisiin Mäntyluotoon. Hankkeen tavoitteena on nostaa vaarallisiksi jätteiksi luettavien akkujen kierrätyksen tehokkuutta ja turvallisuutta käsittelemällä niitä keskitetysti yhdessä paikassa asiaankuuluvalla teknologialla. Tavoitteena on ympäristöriskien entistä parempi hallinta ja vähentäminen vastuullisen jätteidenkäsittelyn ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan avulla. Hankkeeseen on sovellettava ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaista arviointimenettelyä YVA-asetuksen 6 :n kohdan 11 a perusteella (vaarallisten jätteiden käsittelylaitokset). YVA-arviointiohjelmassa esitetään tiedot hankkeesta sekä tiedot hankkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista ja luvista. YVA-lain mukaisesti hankkeesta tulee esittää toteuttamisvaihtoehdot. Arviointiohjelmassa esitetään myös tiedot ympäristövaikutuksia käsittelevistä selvityksistä sekä ehdotetaan tarkasteltavan vaikutusalueen rajaus (YVAA 11 ). YVA-menettely on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 015 loppuun mennessä. Hankkeelle tullaan hakemaan ympäristölupaa välittömästi YVAmenettelyn jälkeen. Akkuterminaalin mahdollinen rakentaminen on tavoitteena toteuttaa heti lupamenettelyn jälkeen, kevään 016 aikana.
Kuusakoski Oy, Porin Mäntyluodon akkuterminaali 6(4) KUUSAKOSKI OY Kuusakoski Oy on vuonna 1914 perustettu johtava kierrätysalan yritys. Yhtiön toiminta-ajatuksena on kierrätysmateriaalien tehokas talteenotto ja jalostaminen teollisuuden korkealaatuisiksi raaka- ja seosaineiksi. Kuusakoskella on Suomen, Skandinavian, Baltian, Puolan, Englannin, Venäjän, Kiinan, Intian ja USA:n alueella yhteensä yli 100 palvelupistettä, käsittäen mm. kuusi metallien murskauslaitosta. Yhtiön päämarkkina-alueet ovat Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasia. Kuusakoski-konsernilla on kaksi päätoimialaa: kierrätysliiketoiminta ja valimoliiketoiminta. Konsernin monimetallitehdas ja murskauslaitokset kierrättävät käytöstä poistetut tuotteet metalliraaka-aineiksi. Täyden palvelun kierrätyslaitoksessa, Heinolan tehtailla, tuotteen materiaalisisältö rikastetaan ja jalostetaan teollisesti uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Kuusakosken valimot valmistavat alumiinista, magnesiumista ja sinkistä asennusvalmiita komponentteja tietoliikenne-, ajoneuvo-, koneenrakennus- sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudelle. Kuusakoski hankkii kierrätysmateriaaleja kaikkialta toiminta-alueeltaan. Yhtiöllä on logistinen järjestelmä, joka sisältää materiaalin keräyksen, käsittelyn sekä maa- ja merikuljetukset. Yhteistyö asiakkaiden kanssa perustuu pitkäaikaisiin sopimuksiin. Kuusakoski Oy on merkittävä tuotekohtaisten kierrätyspalveluiden toimittaja Itämeren alueella. Yhtiö tarjoaa käytöstä poistettujen tuotteiden käsittelyyn kierrätyspalveluita mm. käytöstä poistetuille ajoneuvoille, akuille, sähkö- ja elektroniikkalaiteille, metallipitoisille nesteille ja liuoksille, metallipakkauksille, rakennusjätteille sekä yhteiskunnan ja teollisuuden metallijätteelle. Kuusakosken tavoitteena on vähentää ympäristökuormitusta pitämällä uusiutumattomat käyttöönotetut luonnonvarat käytössä. Näin voidaan vähentää kaivostoiminnan aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Vuonna 013 Kuusakoski Oy:n kierrätysliiketoimintakonsernin liikevaihto oli 6, milj. euroa. Henkilöstöä oli keskimäärin 1491 henkilöä ja toiminnan materiaalivirta oli noin,5 milj. tonnia. Kuusakoski Group Oy:n vastaavat luvut (Alteams mukaan lukien) olivat 71 milj. euroa ja 75 työntekijää. Tietoja yhtiöstä ja sen tuotteista sekä palveluista löytyy internet-sivuilta osoitteessa http://www.kuusakoski.fi.
7(4) Tietoja tästä YVA-hankkeesta on saatavissa seuraavilta tahoilta: Kuusakoski Oy PL 5, 0131 Espoo Metsäneidonkuja 1, Kvintti-rakennus 0130 Espoo etunimi.sukunimi@kuusakoski.com www.kuusakoski.fi Yhteyshenkilöt: Maija Oravala, ympäristöpäällikkö puh. 00 781 747 Harri Tenho, Porin palvelupisteen päällikkö puh. 00 781 7668 Yhteysviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36, 0101 Turku Itsenäisyydenaukio, 0800 Turku Puh. 095 000 Faksi: (0) 51 150 (kirjaamo) kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/web/yva/ymparistovaikutusten-arvionti Yhteyshenkilö: Seija Savo, ylitarkastaja puh. 040 769 9066 YVA-konsultti Insinööritoimisto Ecobio Oy 00100 Helsinki puh. 00 756 9450 etunimi.sukunimi@ecobio.fi Yhteyshenkilöt: Sanna Vaalgamaa, johtava konsultti puh. 00 756 9454 Masi Mailammi, ympäristökonsultti puh. 00 756 300 Lausunnot ja mielipiteet tästä arviointiohjelmasta tulee esittää yhteysviranomaiselle kuulutus- ja nähtävillä oloaikana, joka ilmenee kuulutuksesta (ks. www.ely-keskus.fi > Ajankohtaista > Kuulutukset > Satakunta).
8(4) 3 YVA-MENETTELYSSÄ ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT YVA-menettelyssä tulee verrata erilaisten vaihtoehtoisten toteutustapojen vaikutuksia. Tällä tavoin saadaan jo suunnitteluvaiheessa hyödyllistä tietoa siitä, kuinka hankkeen ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa. Yhtenä vertailtavana vaihtoehtona YVA-menettelyssä on lähes poikkeuksetta myös alueen nykytilannetta tai tiettyä kehityssuuntaa vastaava 0-vaihtoehto, joka todennäköisesti toteutuu, mikäli uutta hanketta ei toteuteta. Tämän hankkeen vaihtoehdoissa ei ole eroja suunnitellun toiminnan sijainnin suhteen. Vaihtoehdot ovat hankkeen toteuttaminen suunnitellusti ja hankkeen toteuttamatta jättäminen. 3.1 Hanketta ei toteuteta (0-vaihtoehto) 0-vaihtoehdossa käsitellään tilannetta, jossa Kuusakoski Oy:n Porin Mäntyluodon akkuterminaalin toimintaa ei aloiteta. Tällöin Kuusakoski Oy:n toiminta alueella jatkuu nykyisten ympäristölupien mukaisena. Mäntyluodon nykyiselle toiminnalle on myönnetty kaksi ympäristölupaa, joita on kuvattu tarkemmin osiossa 6. Nykyisen ympäristöluvan mukaan alueella saa vastaanottaa 800 tonnia akkuja vuodessa. Mikäli akkuterminaalia ei rakenneta Porin Mäntyluotoon, jatkaa Kuusakosken akkuterminaali Raumalla toimintaansa. 3. Vaihtoehto 1, akkuterminaalin toiminnan käynnistäminen Mäntyluodossa Kuusakoski Oy rakentaa akkuterminaalin Porin Mäntyluotoon nykyisten toimintojen (palvelupiste ja rengasterminaali) läheisyyteen. Toiminta tulee sijoittumaan alueella jo valmiiksi olevaan varastokatokseen. Terminaalissa käsitellään maksimissaan 15 000 tonnia akkuja vuodessa. Toiminnalle varattu alue (osa kiinteistöä 609-454-1-686) sijoittuu satamaalueelle, lähimmillään noin 360 metrin päähän palvelupisteestä ja noin 50 metrin päähän rengasterminaalista. Satamakiinteistön omistaa Porin kaupunki. Toiminta-alue on Mäntyluodon satamatoimintoja palvelevien yritysten- ja varastorakennusten ympäröimä. Hankealue on pinta-alaltaan noin 5000 m ja rajautuu muiden satamassa operoivien yritysten käytössä oleviin alueisiin. Akut puretaan kuormasta akkuterminaalin varastokatokseen, josta akuista valunut rikkihappo kerätään haponkestäviin keräyssäiliöihin (akkuterminaalin pohjapiirros, kuva 1). Akut rikotaan hydraulisesti esimerkiksi rusentavalla kauhalla niin, että akkuhappo poistuu noin 95 97 prosenttisesti akuista ja samalla akkujen varaus purkautuu. Tällä ehkäistään merkittävästi akkujen varauksesta johtuvia tulipaloja ja käsittely on laivakuljetusten edellyttämä turvallisuustoimenpide. Akkuja voidaan käsitellä myös muulla ta-
9(4) valla mekaanisesti, mikäli esimerkiksi tuotteen laatu tai kuljetusturvallisuus sitä vaativat. Akkumurske (kuva ) siirretään varastohallista laivan ruumaan käyttäen tähän tarkoitukseen suunniteltuja, nestettä pitäviä vaihtolavoja ja laivausbaskettia niin, että missään vaiheessa akkumursketta tai happoa ei pääse maaperään. Varsinaista akkujen purkamista tai muuta käsittelyä ei akkuterminaalissa tehdä. Akkumursketta laivataan satamasta muutamia kertoja vuodessa. Akkujen varasto- ja käsittelyhallin valumat ohjataan suljettuihin akkunesteiden keräyssäilöihin. Akkuhappo on 15 18 prosenttista rikkihappoa, joka toimitetaan käsittelemättömänä teollisuuden raaka-aineeksi tai asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Kuva 1. Suunnitellun akkuterminaalin pohjapiirros. Akkujen käsittelyalueet on viemäröity umpikaivoihin, joista akkuhapot ohjataan asianmukaisiin maanpäällisiin akkuhapposäiliöihin. Kuva. Murskattuja akkuja Rauman toimipisteellä.
10(4) 4 HANKKEEN SIJAINTI Suunniteltu akkuterminaali sijaitsee Porin Mäntyluodossa, osoitteessa Mäntyluoto, 8880 Pori. Kuusakoski Oy:n nykyiset toiminnot Mäntyluodossa sijaitsevat satama-alueella, Porin kaupungin omistamilla tonteilla (palvelupiste, kiinteistörekisteritunnus 609-454-5-0 ja rengasterminaali, kiinteistörekisteritunnus 609-454-1-686). Akkuterminaali sijoittuu samalle tontille rengasterminaalin kanssa (609-454-1-686), noin 00 metriä länteen (kuvat 3 ja 4). Kuva 3. Kuusakoski Oy:n suunnitellun akkuterminaalin sijainti Porin Mäntyluodossa. Aineisto: Maanmittauslaitos 014. Hanke-alueen pinta-ala on noin 5000 m. Alue sijaitsee noin 300 metrin päässä Mäntyluodontiestä ja noin 150 metrin päässä laiturialueesta satamaalueen keskiosassa. Hanke-alue on osa koko sataman kattavaa kiinteistöä, joka rajautuu hyvin moneen Porin kaupungin omistuksessa olevaan ja yksityishenkilöiden omistamaan tonttiin. Katos, johon akkuterminaali sijoittuu, on esitetty kuvassa 5.
11(4) Kuva 4. Kuusakoski Oy:n nykyisten toimintojen sijainti ja akkuterminaalin suunniteltu sijainti satama-alueella. Aineisto: Maanmittauslaitos 014. Kuva 5. Nykyinen katos, johon akkuterminaali sijoittuu. Kuvaussuunta etelään. Lähimmät alueet ovat sataman käytössä ja alueella toimii paljon teollisuutta. Lähin asutus sijaitsee noin 600 metrin päässä lounaassa. Mäntyluodon hotelli sijaitsee noin 400 metrin päässä lounaassa.
1(4) 5 NYKYINEN TOIMINTA, VOIMASSA OLEVAT LUPAPÄÄTÖKSET JA SOPIMUK- SET Kuusakoski Oy:n Porin Mäntyluodon palvelupisteessä otetaan vastaan ja käsitellään erilaisia kierrätysmateriaaleja. Mäntyluodon satama-alueella sijaitsevalla palvelupisteellä on voimassa oleva ympäristölupa (LOS-004-Y- 805-111). Lisäksi Mäntyluodossa sijaitsee Kuusakoski Oy:n rengasterminaali, jossa vastaanotetaan ja käsitellään renkaita (lupapäätös YMPA 619/11/011). Alueella, jonne akkuterminaalia suunnitellaan, ei tällä hetkellä ole Kuusakoski Oy:n toimintaa, vaan katos on muussa varastokäytössä. Kuusakoski Oy:llä on Mäntyluodossa toimintaa vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa. Kuusakoski Oy:n palvelupisteellä ja rengasterminaalissa otetaan vastaan, varastoidaan ja käsitellään seuraavia kierrätysmateriaaleja: kierrätysmetallit ja muut metallipitoiset materiaalit, käytöstä poistetut ajoneuvot, käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet, kylmälaitteet, rakennusja teollisuusjätteet, romuajoneuvot, renkaat, kaapelit ja johtimet, puu, kestopuu, paperit, pahvit, muovit, lasit, metalli-, paperi-, kartonki-, puuja muovipakkaukset, akut, paristot, vaaralliset jätteet ja asbestijätteet. Ympäristölupapäätöksen lupaehtojen mukaan palvelupisteellä saa käsitellä kierrätysmateriaaleja enintään noin 130 000 t/a ja rengasterminaalissa 9 900 t/a (taulukko 1). Vuosina 011 014 palvelupisteellä ja rengasterminaalissa on käsitelty yhteensä 36 500 49 900 tonnia kierrätysmateriaaleja. Vastaanotettavien materiaalien määrät vaihtelevat vuosittain riippuen markkinatilanteesta. Edellä mainituista käsittelymääristä aiheutuu raskasta liikennettä noin 00 3 400 kuormaa vuodessa, eli noin 7 10 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisäksi Kuusakoski Oy tuo kierrätysmetallia suoraan satama-alueelle laivattavaksi noin 100 000 tonnia vuodessa. Tästä aiheutuu raskaan liikenteen kuormia noin 4 000 5 000 kuormaa vuodessa, eli noin 10 14 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suoraan satama-alueelle menevät kuormat ovat isompia, mistä johtuu suhteessa pienempi rekkamäärä. Yhteensä siis Kuusakoski Oy:n toiminnasta Mäntyluodon satama-alueella aiheutuu liikennettä noin 17 4 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Nykyisten ympäristölupapäätösten mukaiset maksimimäärät palvelupisteellä ja rengasterminaalissa olisivat noin 140 000 tonnia vuodessa. Tämä aiheuttaisi arviolta noin 9 400 ajoneuvon raskaan liikenteen vuorokaudessa. Palvelupisteen alueen hulevedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta mereen ja vesien laatua tarkkaillaan. Rengasterminaalin ja laiturien alueelta hulevedet johdetaan sataman sadevesiviemärin kautta mereen. Palvelupisteen saniteettivedet johdetaan umpikaivoon.
13(4) Taulukko 1. Palvelupisteen (a) ja rengasterminaalin (b) nykyisten lupaehtojen mukaiset maksimivastaanotto- ja varastointimäärät. a) Materiaali Määrä (t) Varastoituna enintään (t) Rautapitoinen kierrätysmateriaali 60 000 14 000 Ei-rautapitoinen kierrätysmateriaali (alumiini, värimetallit) 16 000 00 Kaapelit ja johtimet 8 000 1 500 Metallipitoinen teollisuusjäte (hiontapölyt, metallilastut, keernahiekat, valanteet, 8 00 500 suodatinpölyt, sakat, valukuonat, prosessiliuokset, syklonijäte) Käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet (pl. kylmälaitteet) 8 500 500 Kylmälaitteet 3 500 100 Romuajoneuvot 00 00 Romurenkaat 00 500 Akut ja paristot 800 50 Puu, paperi, pahvi, muovi ja lasi 5 000 500 Metalli-, paperi-, kartonki-, puu- ja muovipakkaukset 8 000 00 Kestopuu 500 30 Rakennus- ja teollisuuden purkujäte 5 600 500 Ongelmajätteiden pienerät (ml. öljyt) 100 10 Asbestijäte Yhteensä n. 130 000 n. 000 b) Materiaali Määrä (t) Varastoituna enintään (t) Renkaat (erillinen ympäristölupa) 9 900 9 900
14(4) 6 YMPÄRISTÖN NYKYTILA 6.1 Maa- ja kallioperä Nykyinen ja suunniteltu toiminta sijaitsevat täyttömaa-alueella. Täyttöä on tehty pääasiassa hiekalla ja soralla. Paksun täyttömaakerroksen (noin 4 5 metriä) alapuolella on savi- ja silttimaakerroksia, joiden alla on moreenia. Nykyinen maanpinta on noin 1,5,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Satama-alueen hulevedet johdetaan mereen. Koko hankealue ja ympäröivien toimintojen alueet on pinnoitettu, joten maaperään ei pääse haitallisia aineita. 6. Pohja- ja pintavedet Hankealue ei sijaitse yhdyskunnan vedenkäyttöön soveltuvalla luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue on Ahlaisen pohjavesialue (luokka I, 06090) yli 10 km päässä koilliseen. Hankealue sijaitsee satama-alueella ja sieltä on noin 150 metriä matkaa pohjoiseen satama-altaalle sekä noin 400 metriä lounaaseen Vasikkaniemen etelärannalle. Lähin makean veden allas on Levonlampi noin 500 metrin päässä kaakossa. Satama-alueen hulevedet johdetaan satama-altaaseen. Hulevesien mukana saattaa kulkeutua pieniä määriä haitallisia aineita mereen. Nykyisen Kuusakoski Oy:n palvelupisteen alueelle on rakennettu öljyn- ja hiekanerotusjärjestelmä, eikä puhdistamattomia hulevesiä näin pääse palvelupisteen alueelta mereen. Porin edustalla meriveden laatu on parantunut 1970-luvulta alkaen selvästi. Lähistön rantavedet kuuluvat ravinnekuormituksen vähenemisestä huolimatta edelleen rehevien vesialueiden luokkaan ja ulkomeren tarkkailutulokset edustavat karun murtoveden arvoja. Hygieeniseltä laadultaan merialue on nykyisten normien mukaan uimiseen soveltuvaa ja vedenlaatu hyvää (Porin kaupunki 014). 6.3 Kasvillisuus, eläimistö ja suojelualueet Hankealueen luontoarvot ovat vähäiset, sillä alue on päällystettyä satamaaluetta, missä ympäröivät alueet koostuvat lähinnä päällystetyistä varastoja teollisuusalueista. Lähin luonnonsuojelualue (Karhuluodon hiekkaranta ja dyynit, LTA04081) sijaitsee noin 300 metriä hankealueesta etelään. Levonlammen kosteikkoalue ja lintutorni sijaitsevat noin 900 metriä hankealueesta kaakkoon. Koirien uimaranta sijaitsee mainitulla luonnonsuojelualueella.
15(4) Lähin Natura 000 -alue sijaitsee noin 1,8 km hankealueesta itään (Kokemäenjoen suisto, FI000079). Preiviikinlahden Natura-alue (FI000080) sijaitsee noin, km hankealueesta etelään. Preiviikinlahti ja Kokemäenjoen suisto kuuluvat Natura-verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin mukaisina kohteina. Lisäksi osa Mäntyluotoa kuuluu Yyterin maisemakokonaisuuteen. Kuvassa 6 on esitetty lähialueen suojelualueet. 6.4 Ilmanlaatu Kuva 6. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat luonnonsuojelualueet. Pohjakartta: Maanmittauslaitos 014. Aineisto: SYKE 014. Porin kaupunki seuraa alueen ilmanlaatua jatkuvatoimisesti yhteistyössä Harjavallan kaupungin ja alueen suurteollisuuden kanssa. Ilmantarkkailujärjestelmää rahoittavat alueen suurimmat teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Porin kaupunki. Mittausasemia järjestelmässä on seitsemän, joista neljä mittaa ilman epäpuhtauksia ja kolme vallitsevaa säätä. Mittaustulokset ohjataan Porin kaupungin ympäristövirastoon ja edelleen Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaaliin. Mitattavia komponentteja ovat rikkidioksidi (SO ), typpidioksidi (NO ), hiilimonoksidi (CO), otsoni (O 3 ), hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) sekä pienhiukkaset (PM,5 ). Näiden lisäksi järjestelmään tallennetaan myös säätietoja. Lisäksi alueella toteutetaan alueen suurteollisuuden kanssa kasvillisuustutkimuksia, eli bioindikaattoritutkimuksia. Energiantuotanto ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Tärkeimmät päästölähteet vuonna 013 olivat Fortum Power and
16(4) 6.5 Liikenne 6.6 Melu Heat Oy, PVO-Lämpövoima Oy, Sachtleben Pigments Oy, Pori Energia Oy, Porin Prosessivoima Oy ja liikenne. Suurteollisuuden ja energiantuotannon päästöt vuonna 013 olivat 17 t rikkidioksidia, 105 t typen oksideja, 79 t hiukkasia ja 64 67 t hiilidioksidia (Porin kaupunki ympäristövirasto 1/014). Valtioneuvoston antaman ilmasuojeluasetuksen (38/011) rajatai kynnysarvot eivätkä valtioneuvoston päätöksen (480/96) mukaiset ilmanlaadun ohjearvot eivät ylittyneet millään Porissa mitattavalla komponentilla. Hankealuetta lähin valtatie on Helsingistä Poriin johtava Valtatie (Mäntyluodon alueella myös Mäntyluodontie). Lähin seututie on Mäntyluodosta Reposaareen johtava Reposaaren maantie (nro 69). Liikenne Kuusakoski Oy:n hankealueelle ja satamaan tapahtuu pääasiassa Mäntyluodontien kautta. Osa satamaliikenteestä kulkee junarataa pitkin Mäntyluotoon. Liikenneviraston liikennemääräkartan (01) mukaan Mäntyluodontietä kulki vuonna 01 keskimäärin 09 raskaan liikenteen ajoneuvoa vuorokaudessa sataman kohdalla. Vastaavasti samana vuonna henkilöautoliikenne Mäntyluodontiellä sataman kohdalla oli keskimäärin 08 ajoneuvoa vuorokaudessa. Hankealue sijaitsee satama-alueella, missä sataman ja liikenteen melu muodostavat suurimmat meluvaikutukset. Kuusakoski Oy:n oman toiminnan melu ei erotu merkittävästi muusta satama-alueen melusta. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on mitannut keväällä 1998 Kuusakoski Oy:n Mäntyluodon toimipisteen tuottamaa melua ympäristöön. Mittauspisteet sijaitsivat palvelupisteen alueella, jossa mitatut melutasot olivat 64 69 db. Mittaustulosten perusteella päiväajan ohjearvo ei ylittynyt lähiasutuksen luona. Melu muodostuu raportin mukaan kierrätysmateriaalin käsittelystä ja lajittelusta. Alueen liikenne koostui raskaista ajoneuvoista, kaivinkoneista ja trukeista, jotka aiheuttavat pääosin toiminnasta muodostuvan melun pohjatason. Lisäksi satunnaisesti, käsiteltävästä materiaalista riippuen, esiintyy äkillisiä iskuääniä. Sataman ympäristömelusta on vuosina 01 014 laadittu selvityksiä ja niiden päivityksiä. Uusimpien tulosten mukaan sataman toiminnan melu ei ylitä ohjearvoja lähimmillä asuin- ja virkistysalueilla edes teoreettisessa maksimitilanteessa. Sataman tuottama melutaso heti satama-alueen eteläpuolella on noin 50 60 db ja vilkkaana vuorokautena noin 60 70 db. Hotellin pihalla arvot ylittyvät, sillä hotelli sijaitsee aivan satama-alueen rajalla.
17(4) 6.7 Nykyinen maankäyttö Maankäyttö koostuu hankealueen ympärillä teollisuuden ja sataman toiminnoista. Lähin asutus sijaitsee noin 500 metrin päässä lounaassa hankealueelta. Varsinaiset asuinalueet sijaitsevat noin 800 metrin päässä lounaassa (Uniluoto) ja 1,3 km päässä etelässä (Karhuluoto) (kuva 7). Kilometrin säteellä palvelupisteestä asui vuonna 014 noin 300 ihmistä ja kahden kilometrin säteellä noin 450 ihmistä (Porin kaupunki 015). Mäntyluodon hotelli sijaitsee satama-alueen rajalla noin 400 metrin päässä akkuterminaalista lounaaseen. Alueen etelä- ja kaakkoispuolella satama-alueen ulkopuolella noin kilometrin säteellä sijaitsee useita virkistystoimien alueita, kuten golfkenttä ja ulkoilureittejä. Maankäyttö on hyvin intensiivistä alueen itä-, pohjois- ja länsipuolella, kun taas etelässä satama-alueen ulkopuolella 1,5 kilometrin sisällä ihmistoiminnan vaikutusta on vähemmän. Kuva 7. Akkuterminaalia lähimpänä sijaitsevat asuinalueet, hotelli ja golfkenttä. Pohjakartta: Maanmittauslaitos 014.
18(4) 7 KAAVOITUS 7.1 Satakunnan maakuntakaava Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntakaava toimii ohjeena kuntien kaavoitusta laadittaessa. Ympäristöministeriö vahvisti vuonna 011 Satakunnan maakuntakaavan (N:o YM1/5/010). Maakuntakaava on kokonaismaakuntakaava, joka kumosi maakunnan alueella voimassa olleet seutukaavat. Maakuntakaavassa Kuusakoski Oy:n suunnitellun toiminnan alue on maankäytöllisesti varattu satama-alueeksi (LS, kuva 8). Aluetta koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan aluetta suunniteltaessa tulee Liikennevirastolle ja satamatoiminnasta vastaavalle taholle sekä museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Lisäksi alueen välittömään ympäristöön sijoittuu maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (merkintä kh). Tällä tarkoitetaan Mäntyluodon rautatieaseman rakennuksia ja Mäntyluodon hotellia. Merkintää koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Myös kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Lisäksi kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä. Alueelle myös sijoittuu ohjeellinen maakaasuverkon yhteystarve, jota koskevan suunnittelumääräyksen mukaan maankäytön suunnittelulla on turvattava maakaasuverkon yhteystarpeen toteuttamismahdollisuus. Yhteystarpeen toteuttamiseksi on maakaasuverkon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa selvitettävä alueiden käytön kannalta tarkoituksenmukaisimmat ja ympäristön kannalta vähiten haitalliset vaihtoehdot.
19(4) Kuva 8. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Kuusakoski Oy:n toiminnot sijoittuvat satama-alue-merkinnän (LS) alueelle. Alueen oikealle puolelle on merkitty teollisuus- ja varastotoimintojen alue (T) ja eteläpuolelle sekä taajamatoimintojen alue (A) että virkistysalue (V). Alueen läpi kulkee maakaasuverkon yhteystarve -merkintä (violetti katkoviiva k- merkinnällä). Lisäksi toiminnot sijoittuvat kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeelle (kk) sekä suojavyöhykkeelle (sv1). Lähde: Lounais-Suomen paikkatietokeskus 015. Näiden paikallisten kaavamerkintöjen lisäksi alue sijoittuu kahden laajemman vyöhykkeen alueelle. Nämä ovat kaupunkikehittämisen kohdevyöhyke (kk), jolla osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita sekä niitä vyöhykkeitä, joihin kohdistuu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita sekä suojavyöhyke (sv1), jolla osoitetaan vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen suojavyöhyke. Kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeen suunnittelumääräyksen mukaan aluerakenteeltaan monikeskuksisia vyöhykkeitä kehitetään eheyttämällä olemassa olevien keskusten ja taajamien yhdyskuntarakennetta sekä turvaamalla viher- ja virkistysverkon jatkuvuus sekä palvelujen saatavuus. Määräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä rakennettuja verkostoja, vähentämällä liikennetarvetta sekä edistämällä joukkoliikenteen ja kevytliikenteen edellytyksiä. Myös alueen arkeologisten kohteiden, valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden sekä merkittävien kulttuuriympäristöjen tulee olla aluei-
0(4) denkäytön suunnittelun lähtökohtina. Suojavyöhykkeen suunnittelumääräyksen mukaan suunnittelussa on otettava huomioon alueella sijaitsevista laitoksista tai vaarallisten kemikaalien valmistuksesta, varastoinnista tai kuljetuksesta ympäristölle ja alueelle sijoittuville toiminnoille mahdollisesti aiheutuvat riskit. Lisäksi suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suojavyöhykkeelle tulee palo- ja pelastusviranomaiselle sekä tarvittaessa Turvatekniikan keskukselle (TUKES) varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. 7. Porin yleiskaava Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Alueella on osittain voimassaoleva Meri-Porin yleiskaava vuodelta 000. Meri-Porin osayleiskaava ei ole voimassa Natura 000 -verkostoon kuuluvalla alueella. Kuusakoski Oy:n käytössä olevien tonttien maankäyttömuodoksi on yleiskaavassa merkitty LV eli vesiliikenteen alue (kuva 9). Yyterinniemen osayleiskaavan laatiminen on asetettu vireille vuonna 013. Kaavaluonnoksen valmistelu on käynnissä. Kaava tulee korvaamaan Meri- Porin osayleiskaavan 000 ja Natura-alueiden osalta Porin yleiskaavan 1984. Meri-Porin osayleiskaava muutetaan vastaamaan paremmin nykyisiä olosuhteita ja uusia käyttötarpeita. Yyterinniemien osayleiskaavan ei ennakoida aiheuttavan muutoksia suunnitellun toiminnon sijoittamiselle.
1(4) Kuva 9. Ote Meri-Porin yleiskaavasta. Suunniteltu akkuterminaali sijoittuu vesiliikenteen alue -merkinnän (LV) alueelle. Lähde: Porin karttapalvelu 015. 7.3 Asemakaavoitus Asemakaava on kunnan laatima kuvaus tietyn alueen maankäytöstä, johon sisältyvät kaavamääräykset. Porin asemakaavassa Mäntyluodon (nro 65) kaupunginosassa Kuusakoski Oy:n käytössä olevat alueet on osoitettu satama-alueeksi tunnuksella LS-1. Asemakaavan mukaisesti alueelle saa rakentaa sataman toiminnalle tarpeellisia rakennuksia, laitoksia sekä maanalaisia tiloja. Alueen kautta on järjestettävä ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Alueella tulee olla yksi autopaikka kolmea alueella samanaikaisesti työskentelevää henkilöä kohti. Korttelialueiden autopaikat saa sijoittaa satama-alueelle. Suunniteltu toiminta ei ole asemakaavan vastaista. Asemakaavaote on esitetty liitteessä 1. Alueen asemakaavoitus etenee yhdessä osayleiskaavan valmistelun kanssa.
(4) 8 HANKKEEN KYTKEYTYMINEN MUIHIN SUUNNITELMIIN 8.1 Yleistä Alue, jolle toiminta on sijoittumassa, sijaitsee olemassa olevalla satamaalueella. Hanke ei ole ristiriidassa alueen muiden suunnitelmien eikä Meri- Porin yleiskaavan kanssa. 8. Satakunnan maakuntaohjelma Satakuntaliitto on laatinut vuosille 014 017 maakuntaohjelman, joka pitää sisällään erilaisia tavoitteita ja kehittämisen painopisteitä. Yksi ohjelman tavoite on puhdas elinvoima, jonka painopisteitä ovat uusiutuva teollisuus, vahva elintarvikeketju ja vetovoimainen Satakunta. Hanke lisää kierrättämistä ja uusiutumattomien luonnonvarojen talteenottoa. Hanke myös lisää Mäntyluodon satama-alueen toimintaa ja näin vaikuttaa osaltaan maakuntaohjelmassa mainittuun vetovoimaisen Satakunnan kehitykseen. Lisäksi maakuntaohjelmassa mainittiin alueen tieverkon ylläpitäminen ja kehittäminen, sekä Selkämeren kansallispuiston kehittäminen. Nykyresursseilla ELY-keskus ei kuitenkaan vuoden 015 aikana käynnistä Satakunnassa yhtään merkittävää teiden parantamishanketta. Selkämeren kansallispuiston tärkeimmät kehittämisen kohteet ovat retkeilyä ja matkailua koskevien palvelurakenteiden rakentaminen ja ylläpito, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten hoito- ja säilyttäminen sekä luonnonhoidon aloittaminen valituilla kohteilla. 8.3 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 00 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 00 on 1 maakunnan alueen kattava alueellinen jätehuollon kehittämissuunnitelma. Jätesuunnitelmassa esitetään jätehuollon nykytila sekä tavoitteet ja toimenpiteet Etelä- ja Länsi- Suomen jätehuollon kehittämiseksi. Tavoitetilassa vuoteen 00 mainitaan kierrätyslaitosverkoston kattavuuden parantuminen, johon Kuusakoski Oy:n akkuterminaalihanke liittyy. 8.4 Muut hankkeet Ekokem Oyj:llä on menossa YVA-hanke liittyen teollisuusjätekeskuksen laajentamiseen Porin Mäntyluodossa, noin kilometrin päässä Kuusakoski Oy:n palvelupisteeltä itään. Hankkeessa tarkastellaan mahdollisen teollisuusjätekeskuksen vaikutuksia ympäristöön Mäntyluodossa ja vaihtoehtoisen laajennuksen tapauksessa Kellahdessa. Muita Mäntyluodon akkuterminaalihankkeeseen kytkeytyviä hankkeita ei ole tiedossa.
3(4) 9 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY (YVA) 9.1 Yleistä Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella silloin, kun hanke aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia. YVAmenettelyn tavoitteena on myös toimia kanavana, jonka kautta kansalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun. Tähän hankkeeseen YVAmenettelyä sovelletaan YVAasetuksen (713/006) 6 :n kohdan 11 a perusteella. YVA-menettely ei ole lupaprosessi, mutta se toimii myöhemmässä vaiheessa haettavan ympäristöluvan taustatietona. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen, ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon. YVA-menettelyn päävaiheet ovat arviointiohjelman laatiminen sekä sen perusteella tehtävä varsinainen arviointityö, jonka tulokset julkaistaan YVA-selostuksen muodossa (kuva 10). Kuusakoski Oy:n akkuterminaalin YVA-hankkeen aikataulu on esitetty kuvassa 11. Kuva 10. YVA-prosessin eteneminen.
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras Kuusakoski Oy, Mäntyluodon akkuterminaalin YVA-hanke, Pori 4(4) Kuusakoski Oy:n Mäntyluodon akkuterminaalin alustava työohjelma ja aikataulu 015 YVA-ohjelmavaihe Arviointiohjelman laatiminen Tiedottaminen, kuulemiset ja lausunnot Yleisötilaisuus Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostusvaihe Selvitykset ja YVA-selostus Tiedottaminen, kuulemiset ja lausunnot Yleisötilaisuus Yhteysviranomaisen lausunto Kuva 11. YVA-menettelyn alustava aikataulu. 9. YVA-menettelyn osapuolet x x YVA-menettelyn keskeiset osapuolet ovat hankkeesta vastaava, yhteysviranomainen ja YVA-konsultti. Hankkeesta vastaava on Kuusakoski Oy. Insinööritoimisto Ecobio Oy toimii Kuusakoski Oy:n toimeksiannosta YVAkonsulttina, ja vastaa YVA-prosessin kulusta, laatii arviointiohjelman ja organisoi sekä raportoi varsinaisen arviointityön. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimii yhteysviranomaisena, joka hoitaa tarvittavan tiedotuksen ja kuulutukset, pyytää lausunnot ja järjestää tarvittavat julkiset kuulemistilaisuudet yhdessä hankevastaavan ja konsultin kanssa. Se antaa myös arviointiohjelman jälkeen lausuntonsa siitä, miltä osin arviointiohjelmaa on täydennettävä ja menettelyn lopuksi arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. 9.3 Vuorovaikutus ja osallistuminen Vuorovaikutusta ja osallistumista palvelevat julkiset kuulemistilaisuudet. Yhteysviranomaisen järjestämä kuuleminen on YVA:n virallinen kanava kansalaisten ja muiden sidosryhmien suuntaan. 9.3.1 Yhteysviranomaisen järjestämä kuuleminen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa arviointiohjelman ja aikanaan selostuksen nähtävillä olosta. Kuulutukset julkaistaan Satakunnan Kansassa sekä ELY-keskuksen internet-sivuilla. Mielipiteitä ja lausuntoja arviointiohjelmasta ja aikanaan selostuksesta voi esittää yhteysviranomaiselle kuulutusaikana. 9.3. Yleisötilaisuudet Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin etenemistä ja tuloksia tullaan esittelemään yleisölle avoimissa esittelytilaisuuksissa. Esittelytilaisuuksien
5(4) suunnitellut ajankohdat ovat maaliskuussa 015 ja kesäkuussa 015. Tarkat tiedot esittelytilaisuuksien ajankohdista ilmenevät yhteysviranomaisen kuulutuksista (www.ely-keskus.fi > Ajankohtaista > Kuulutukset > Satakunta). Esittelytilaisuuksissa kerrotaan hankkeen suunnittelun etenemisestä ja ympäristövaikutuksista. Tilaisuuksissa yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja mielipiteitä hankkeesta sekä YVA-ohjelmasta tai - selostuksesta. 9.3.3 Internet-sivut Kuusakoski Oy:n Mäntyluodon akkuterminaalin perustamishankkeen ympäristövaikutusten arvioinnilla on YVA-sivu osoitteessa <http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_ arviointi/yvahankkeet?n5=> Hankevastaavan sivut löytyvät osoitteesta www.kuusakoski.fi
6(4) 10 ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT 10.1 Ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta Alustava vaikutusalueen rajaus on tehty siten, että se ulottuu 50 metrin etäisyydelle Kuusakoski Oy:n suunnitellusta akkuterminaalista (kuva 1). Tämän lisäksi vaikutusalueeseen sisällytetään Uniluodon asuinalue ja Mäntyluodon hotelli sekä Karhuluodon hiekkarannan ja dyynien luonnonsuojelualue. Vaikutuksien kuitenkin oletetaan jäävän satama-alueen sisälle onnettomuustilanteita lukuun ottamatta. Kuva 1. Ehdotetun vaikutusten tarkastelualueen ulkoraja on 50 metrin etäisyydellä akkuterminaalista. Myös Uniluodon asuinalue ja Mäntyluodon hotelli sekä Karhuluodon hiekkarannan ja dyynien luonnonsuojelualue huomioidaan vaikutusten arvioinnissa. Yksittäisten vaikutusten osalta alue voi olla joissain tapauksissa laajempi tai suppeampi. Pohjakartta: Maanmittauslaitos 014. Terminaalin ympäristövaikutuksia vähennetään materiaalin vastaanotolla, varastoinnilla ja käsittelyllä katoksessa, josta akkuhappo kerätään talteen ja toimitetaan muualle hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. Akkuterminaalin toiminnan merkittävimmät päästöt ilmaan aiheutuvat raskaasta liiken-
7(4) teestä. Vastaanoton, varastoinnin ja käsittelyn aikana akuista säiliöihin valuva akkuhappo on enimmäkseen rikkihappoa, joka ei ole helposti höyrystyvää, joten akkujen käsittelystä ei alustavan arvion mukaan tule aiheutumaan merkittäviä määriä haitallisia päästöjä ilmaan. Autojen käyntiäänistä piha-alueella aiheutuu jonkin verran melua. Raskas liikenne aiheuttaa myös hieman ilmapäästöjä. Akkujen käsittelystä ja lastaamisesta aiheutuu jonkin verran melua, mutta se rajoittuu lähialueille. Koska piha-alue on pinnoitettu, pölyämistä ei juuri tapahdu. Haju- tai pölyhaittoja ei aiheudu terminaalin normaalitoiminnasta. Tulipaloriski on merkittävin poikkeustilanne, jolla saattaa olla ympäristövaikutuksia savukaasujen leviämisen takia. Vaikutusalueita pyritään määrittämään ja tarkastelemaan ympäristövaikutuskohtaisesti, sillä erityyppiset vaikutukset saattavat rajautua eri tavoin. Akkuterminaalin aiheuttamien ympäristövaikutusten ei arvioida tieliikennettä ja onnettomuustilanteita lukuun ottamatta ulottuvan alustavan vaikutusalueen ulkopuolelle. Vaikutusalueen laajuuden lisäksi arvioinnissa huomioidaan vaikutusten luonne, vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä, vaikutusten todennäköisyys sekä kesto, toistuvuus ja ympäristön herkkyys ja palautuvuus. Mahdollisuuksien mukaan arvioidaan myös hankkeen yhteisvaikutukset alueen muiden hankkeiden kanssa. 10. Käytettävät menetelmät ja merkittävimmät ympäristönäkökohdat Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään Kuusakoski Oy:n akkuterminaalin toiminnan käynnistämisen ympäristövaikutukset YVA-lain ja YVAasetuksen vaatimusten mukaisesti. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tunnistetaan ja arvioidaan suunnitellun akkuterminaalihankkeen mahdollisia vaikutuksia alueen kohteisiin. Arviointiprosessin aikana kehitetään myös toimenpiteitä, joilla voidaan ehkäistä ja vähentää hankkeen ympäristökuormitusta. YVA-prosessissa tullaan arvioimaan vaikutuskohteen herkkyys ja vaikutuksen suuruus, ja näiden perusteella määritellään vaikutuksen merkittävyys. Ympäristövaikutusten arviointi tullaan tekemään pääasiassa asiantuntijaarvioina käyttäen hyväksi jo tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä sekä tarvittavin osin uusia selvityksiä. Numeerista tietoa ja matemaattisia mallinnuksia tullaan käyttämään aina kun se on mahdollista. Menetelmät kuvataan tarkemmin kutakin ympäristövaikutusta koskevassa kappaleessa. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa keskitytään merkittävimpiin vaikutuksiin, joiksi ovat alustavasti arvioitu liikenteestä aiheutuvat vaikutukset (melu, päästöt ilmaan) ja poikkeustilanteet (häiriötilanteet ja on-
8(4) nettomuusriskit). Lisäksi käsittelylaitoksen toimintaan liittyy muita ympäristönäkökohtia, jotka ovat hallittavissa teknisin ratkaisun. 10.3 Rakentamisvaiheen ympäristövaikutukset Akkuterminaali sijoitetaan jo olemassa olevaan tilaan, joten rakentamisvaiheen ympäristövaikutukset jäävät pieniksi. Suurimmat ympäristövaikutukset liittyvät kasvavaan liikenteeseen ja sen melu-, ilmanlaatu- ja riskivaikutuksiin. Rakentamisvaiheessa avoimeen katokseen rakennetaan suojaseinät ja tilat akkujen käsittelylle, mikä saattaa synnyttää hetkellisiä pölyja meluvaikutuksia. Vaikutusten arviointi Rakentamisaikaisista vaikutuksista kuvataan ja arvioidaan työkoneiden ja rakentamisen tuottama melu, pölyäminen, rakentamiseen liittyvät liikennevaikutukset sekä rakentamisen aikaiset onnettomuusriskit asiantuntijaarvioina. 10.4 Vaikutukset luonnonolosuhteisiin 10.4.1 Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön Akkuterminaali tulee sijoittumaan olemassa olevaan tilaan, joten hankkeen toteuttaminen ei kuluta merkittävästi luonnonvaroja. Sen sijaan akkuterminaali edistää akkujätteen kierrätystä ja siten vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Vaikutusten arviointi Toiminnan käynnistämisellä on positiivisia vaikutuksia luonnonvarojen käyttöön. Hankkeen merkitystä luonnonvarojen käyttöön arvioidaan asiantuntija-arviona. 10.4. Vaikutukset maa- ja kallioperään Akkuterminaalin vaikutukset maa- tai kallioperään todennäköisesti rajoittuvat onnettomuustilanteisiin, joissa akkuhappoa voi päästä ympäristöön. Koko suunnitellun toiminnan alue on pinnoitettu ja akkuhappo kerätään talteen, joten normaalitoiminnalla ei ole vaikutuksia maa- tai kallioperään. Terminaalin edustan hulevedet johdetaan mereen. Katoksen sisätilan mahdolliset vedet johdetaan akkuhapon kanssa säiliöihin. Akkujen käsittely tapahtuu katoksessa, joka osaltaan rajoittaa hienojakoisten partikkeleiden pääsyä ympäristöön. Akut puretaan ja lastataan katoksessa. Purku ja lastaus tapahtuvat katetussa tilassa pinnoitetulla alueella, josta valumat kerätään talteen ja johdetaan säiliöihin. Akkumurske siirretään varastohallista laivan ruumaan
9(4) käyttäen tähän tarkoitukseen suunniteltuja, nestettä pitäviä vaihtolavoja ja laivausbaskettia niin, että missään vaiheessa akkumursketta tai happoa ei pääse maaperään. Vaikutusten arviointi YVA-prosessissa tunnistetaan systemaattisesti merkitykselliset vaaralliset aineet, niiden madolliset päästölähteet ja kulkeutumisreitit ja arvioidaan hankkeen mahdolliset vaikutukset maa- ja kallioperään. Arvioinnissa hyödynnetään saatavilla olevia maa- ja kallioperän paikkatietoaineistoja sekä olemassa olevia tutkimuksia. Vaikutusten arviointi tehdään näiden aineistojen pohjalta asiantuntija-arviona. 10.4.3 Vaikutukset pohja- ja pintavesien laatuun Akkuterminaalin vaikutukset pohja- tai pintavesien laatuun koostuvat hulevesien vaikutuksesta ja mahdollisista onnettomuustilanteista. Akkuterminaalin edustan alueen hulevedet johdetaan satama-altaaseen. Hulevesien pääsy akkujen käsittelyalueelle estetään reunakorokkeilla. Terminaaliin vastaanotettavat jätteet eivät pääse kosketukseen hulevesien kanssa missään vaiheessa. Myöskään akkuhapot eivät pääse kosketukseen veden kanssa, sillä ne kerätään talteen ja johdetaan varastosäiliöihin. Happojen roiskuminen estetään seinillä ja oikeilla prosessointi- ja käsittelytavoilla. Akkujen kuljetuksiin liittyvässä onnettomuustilanteessa vaikutukset lähimpään vesistöön voivat olla suuret, mikäli akkuhappoa tai akkuja joutuu kosketukseen veden kanssa. Onnettomuustilanteiden välttämiseksi riskit minimoidaan ja niihin varaudutaan tarvittavissa määrin. Akkuterminaalilla ei ole vaikutuksia pohjaveteen, sillä alue on päällystettyä pintaa eikä alueella ole talouskäytössä olevia pohjavesivaroja. Alueella ei muodostu saniteettivesiä eikä muita jätevesiä. Vaikutusten arviointi Vaikutuksia vedenlaatuun arvioidaan asiantuntijatyönä. Arvioinnissa tunnistetaan systemaattisesti merkitykselliset vaaralliset aineet, niiden mahdolliset päästölähteet ja kulkeutumisreitit ja arvioidaan hankkeen mahdolliset vaikutukset pinta- ja pohjavesiin. 10.4.4 Vaikutukset ilmanlaatuun Kuusakoski Oy:n akkuterminaalin aiheuttamat päästöt ilmaan aiheutuvat lähinnä raskaasta liikenteestä sekä akkujen käsittelystä syntyvistä pölypäästöistä. Pöly- tai pienpartikkelipäästöt jäänevät kuitenkin vähäisiksi ja rajoittuvat toiminnan lähialueille. Kuljetukset laivalla tuottavat päästöjä
30(4) ilmaan. Laivaliikenteen päästöt eivät kuulu kuitenkaan tämän YVA:n arvioinnin piiriin. Akkuterminaalin toiminnasta ei arvioida aiheutuvan päästöjä ilmaan tai hajuhaittaa. Akkujen murskauksen yhteydessä vapautuva akkuhappo on enimmäkseen rikkihappoa, joka ei ole helposti haihtuvaa huoneenlämmössä tai sitä kylmemmässä. Ilmanlaatuun vaikuttavat olennaisesti myös alueen muu raskas liikenne ja teollinen toiminta. Vaikutusten arviointi Liikenteen aiheuttamat päästöt arvioidaan laskennallisesti perustuen kuormien määriin ja ajettuihin kilometreihin. Lisäksi mahdollisten pölypäästöjen vaikutukset ilmanlaatuun arvioidaan asiantuntija-arviona. 10.4.5 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, eläin- ja kasvilajistoon ja suojeluarvojen säilymiseen Hankealueen luontoarvot ovat vähäiset, sillä alue on pitkälti asfaltoitua ja ihmistoiminnan voimakkaasti muokkaamaa satama- ja teollisuusaluetta. Hankkeella ei myöskään arvioida olevan vaikutuksia ympäristön kasvi- ja eläinlajistoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Lähialue koostuu lähinnä jo olemassa olevista teollisuus- ja varastorakennuksista. Lähin luonnonsuojelualue (Karhuluodon hiekkaranta ja dyynit) sijaitsee noin 300 metrin päässä akkuterminaalista etelään ja lähin Natura 000 - alue (Kokemäenjoen suisto) noin 1,8 km päässä itään. Lisäksi hankealueesta noin 800 metrin päässä kaakkoon sijaitsee Levonlammen kosteikkoalue, jonka rannalla on lintutorni. Läheisestä sijainnista huolimatta akkuterminaalin toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta luonnonsuojelualueen eikä Natura-alueen luontoarvoihin. Vaikutusten arviointi YVA-prosessissa kartoitetaan alueen luonnonsuojelu-, Natura 000-, ja luonnonsuojeluohjelma-alueet paikkatietoaineistojen avulla. Arvioinnissa otetaan huomioon alueiden suojeluperusteet ja tarkastellaan toiminnan vaikutuksia niihin. Vaikutusten arviointi tehdään aineistojen avulla asiantuntija-arviona.
31(4) 10.5 Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön 10.5.1 Vaikutukset maisemaan Akkuterminaali sijoittuu satamainfrastruktuurin keskelle ja jo paikalla olevaan satamakatokseen. Näin ollen hankkeella ei juuri ole maisemavaikutuksia. Vaikutusten arviointi Hankkeella ei ole vaikutuksia maisemaan, joten vaikutuksia ei arvioida. 10.5. Vaikutukset kulttuurihistoriallisiin kohteisiin, rakennuksiin ja alueisiin Hankealueen läheisyydessä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö. Alueella (noin 00 m päässä akkuterminaalista) on yhteensä kolme suojeltua rakennusta. Tärkeimmät akkuterminaalin vaikutukset kulttuurihistorialliseen ympäristöön ovat rekkaliikenne ja sen aiheuttama pölyäminen. Toiminnalla ei kuitenkaan arvioida olevan merkittävää vaikutusta luotsi- ja satamaympäristöön. Vaikutusten arviointi Kulttuurihistorialliset rakennukset, kohteet ja alueet kartoitetaan paikkatietoaineiston avulla. Toiminnan vaikutuksia näihin kohteisiin arvioidaan asiantuntija-arviona ja tarpeen mukaan asiantuntijahaastattelun avulla. 10.5.3 Vaikutukset muinaisjäännöksiin Hankkeen alustavalla vaikutusalueella ei sijaitse yhtään muinaisjäännöstä. Lähin muinaisjäännös (Mäntyluodon hylky) on noin 1, km päässä akkuterminaalista, ja kahden kilometrin säteellä terminaalista sijaitsee viisi muinaisjäännöstä. Akkuterminaalin toiminnalla ei arvioida olevan vaikutuksia muinaisjäännöksiin. Vaikutusten arviointi Muinaisjäännökset kartoitetaan paikkatietoaineiston avulla. Muinaisjäännöksiä ei sijaitse alustavalla vaikutusalueella, joten vaikutuksia ei arvioida.