KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNESELVITYS Marja Heikkilä, johtaja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Hankesuunnitelmassa luvattua 1. Selvityksen lähtökohtana on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen Keski-Suomen maakunnan asukkaiden tarpeita parhaiten vastaavalla tavalla. 2. Selvitystyössä on keskeistä huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon koko toimintaketju ja siirtää toiminnan painopiste ketjun alkupäähän 3. Lähtökohtana selvitystyölle ovat julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut. Työssä selvitetään erityispalveluiden ja muiden julkisten palveluiden suhde sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin. Myös yksityiset ja 3. sektorin palvelut liitetään kehitettävään malliin 4. Tietoteknologian hyödyntämisessä otetaan tuntuvia edistysaskelia 5. Selvitystyössä hyödynnetään maakunnassa jo tehtyä palvelurakennetyötä ja hankekumppanien maakunnan olojen ja toimintakulttuurin tuntemusta 6. Selvitystyössä huomioidaan tuleva terveydenhuoltolaki, mahdolliset puitelain muutokset ja tulevan kokeilulain mahdollisuudet
Hankkeen toteutuksen keskeiset elementit Palvelurakenteiden keventäminen Ylitetään sektorirajoja, luodaan palvelukokonaisuuksia, vähennetään portaita ja hierarkioita Sisällön tärkeys Keski-Suomen asukkaiden palvelujen parantaminen on keskeistä. Siinä hallinto on vain väline, joka tukee hyvää palvelua, hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta. Tästä syystä hankkeessa paneuduttiin voimakkaasti palveluintegraatioon ja osaamisen varmistamiseen. Käytäntölähtöisyys Hankkeen toteutuksessa olivat mukana Keski-Suomen keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat, jotka ovat tehneet sekä palvelurakennetyötä että käytännössä vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä.
.jatkuu Palvelurakenteiden ja hallinnon kysymysten mutkikkuus Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutus on Keski-Suomessa johtanut pirstaleiseen ja monimutkaiseen palveluiden tuottamismalliin, jonka uudistaminen annetuilla ehdoilla ja käytyjen keskustelujen pohjalta osoittautui todella haasteelliseksi. Yhteishengen, luottamuksen merkityksen korostuminen Hankkeen keskeisenä toteutustapana on ollut vuorovaikutteisuus ja koko maakunnan asukkaiden palveluista huolehtiminen. Ilman keskinäistä luottamusta ja keskustelua maakunnan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut eivät tule kuntoon/pysy kunnossa. Vuoteen 2014 järjestelmä kuntoon Kansalaisten valinnanvapaus lisääntyy uuden terveydenhuoltolain mukaan vuoden 2014 alusta lukien. Myös sosiaalihuollon lainsäädännön uudistus noudattaa samaa periaatetta. Tällöin palveluiden tulee olla niin hyvässä kunnossa, että Keski-Suomen asukkaat haluavat hankkia ne omista kunnistaan / maakunnastaan.
1. Palvelurakenne ja hallintokysymykset: Luodaan maakuntaan mahdollisimman toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon alueet
NYKYTILANNE: KUUSI KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ALUETTA Yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari Perusturvaliikelaitos Saarikka: Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Kannonkoski Äänekoski Yhteistoiminta-alue: Jämsä ja Kuhmoinen Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (Jyte-alue): Perusterveydenhuollon isäntäkuntamalli: Hankasalmi, Muurame ja Uurainen, jossa Jyväskylä isäntäkuntana Seututerveyskeskus: Sairaanhoitopiirin liikelaitos: Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Konnevesi, Laukaa, Multia ja Keuruu Keski-Suomen sairaanhoitopiiri: laajan väestöpohjan kuntayhtymä
Hankkeen esitys: KESKI-SUOMEN UUDET SOTE - ALUEET Pohjoinen Keski-Suomi (54 000 asukasta) Sote-kuntayhtymä: Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski Keskinen Keski-Suomi (64 000 asukasta) Sote-kuntayhtymä: Hankasalmi, Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka,ja Uurainen Eteläinen Keski-Suomi (25 000 asukasta) Vastuukuntamalli (Jämsä): Jämsä ja Kuhmoinen Jyväskylä (131 000 asukasta) vahva kunta)
Perusteluja Keski-Suomen uudelle sosiaali- ja terveydenhuollon mallille 1. Uusi hallitusohjelma: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Tavoitteena on muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia tai vaihtoehtoisesti sosiaali- ja terveysalueita Kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista sekä osasta erikoissairaanhoidon tehtäviä (esimerkiksi nk. peruserikoissairaanhoito) sekä vastaavasti sosiaalihuollon tehtävistä tavoitteena mahdollisimman laajan palvelukokonaisuuden muodostuminen. Tarkoituksenmukaisen työnjaon perusteella määriteltävistä erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tehtävistä kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon alueet vastaavat yhdessä. Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien palvelutuotantoa käytetään täydentämään kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon alueiden palveluja. Kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta. Erva - alueen tehtäviin kuuluvat muun muassa vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut sekä alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä.
perustelut jatkuu 2. Keski-Suomen realiteetit vrt. selvityshenkilöiden raportti: Koko maakuntaa kattava hallintomalli ei ole tarkoituksenmukainen ja mahdollinen, koska kuntien näkökulmasta sen hallittavuus on vaikeaa jos sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus säilyy peruskunnilla, rahoitus- ja toimintavastuut eriytyvät toisistaan Jyväskylän kaupunki on ilmoittanut kantanaan, että se pitää sosiaalija terveydenhuollon palvelut omana toimintanaan 3. Voidaan hyödyntää jo tehtyä kunta- ja palvelurakennetyötä. 4. Voidaan hyödyntää toimivia palveluverkkoja mutta hyötyä myös suuremman alueen synergiasta. Tässä erityisen tärkeää huolehtia lähipalveluiden laadusta ja oikeanlaisesta toteutuksesta Lähtökohtana peruspalveluiden tasapuolinen saatavuus koko alueella
perustelut jatkuu 5. Keski-Suomeen vaikea synnyttää vahvoja peruskuntia -> ratkaisuksi sosiaali- ja terveydenhuollon alueet 6. Kuntien omat päätökset: ei suurta halua kuntaliitoksiin 7. Toisaalta: malli mahdollistaa jonkin verran kuntaliitoksia 8. Suurenevat väestöpohjat mahdollistavat erityisosaamisen organisoinnin Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio: erikoissairaanhoidon konsultaatiotoiminta/peruserikoissairaanhoito Sosiaalihuollon vaativien palveluiden kokoaminen Tässä voidaan käyttää myös hyödyntää maakunnan jakoa 3 alueeseen 9. Palveluintegraation toteutus sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti
Rakennelain mahdolliset vaikutukset Mikäli tuleva kunnallishallinnon rakennelaki edellyttää joidenkin kuntien kuntaliitoksia, asettaa se Keski- Suomen kunnat jälleen uuteen tilanteeseen. Tuolloin tulee huolehtia siitä, että mikään kunta ei jää yksin huolehtimaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Jos jokin kunta kasvaa hyvin suureksi ja esimerkiksi maakunnan reuna-alueille jää vain joitakin kuntia, tulee niiden sosiaali- ja terveyspalveluista huolehtia vastuukuntaperiaatteella.
Hallintomalli Järjestämis- ja rahoitusvastuu samoilla kuntapohjaisilla organisaatioilla Jyväskylä vahva kunta Jämsä - Kuhmoinen vastuukuntamalli Pohjoisen Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalue Kuntayhtymä Keskisen Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalue Kuntayhtymä
Erityispalvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on erikoissairaanhoidon vahva järjestäjä, tuottaja ja osaaja myös valtakunnallisesti Maakunnallisten sosiaalihuollon erityispalvelujen järjestämisen vaihtoehdot: 1. Sosiaalihuollon erityispalveluja kootaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin siinä tapauksessa, että se tuo asiakashyötyjä palveluintegraation kautta (vammaispalvelut, lastensuojelu, päihdetyö, jne.) 2. Sosiaalihuollon erityispalvelut toteutetaan monituottajamallilla siten, että tuottajina ovat esimerkiksi Jyväskylän kaupunki, palvelusäätiöt ja järjestöt sekä yritykset 3. Selvittely toteutetaan osana aluemallihanketta Sairaanhoitopiiri on alueen laajan väestöpohjan kuntayhtymä Jos sote - integraatio etenee voimakkaasti, pitää harkita uudelleen Vaativien sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen kuntayhtymää, jota hankkeen alussa ehdotettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uudeksi nimeksi
Rahoitus Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueiden rahoitus- ja laskutusjärjestelmässä selvitetään kiinteähintaisiin vuosisopimuksiin siirtymistä. Sopimus voisi noudattaa seuraavia periaatteita: Tuotteistetut ja hinnoitellut palvelut: laskutetaan sopimuksen tekemisvuotta edeltävien vuosien käytön perusteella tehdyn suunnitelman ja sopimuksen mukaisesti Resurssiperusteisista palveluista sovitaan, kuinka paljon resursseja (esim. päivystysaikaa) kunnalla on käytössä. Laskutus perustuu kunnan käytössä oleviin resursseihin Yhteiset tuotteistamattomat palvelut jaetaan kuntien kesken sovitulla (esim. asukasmäärä, ikäpainotteisuus, aikaisempien vuosien käyttö) tavalla
2. Sisältökysymykset: Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteuttaminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation ajankohtaisuus Väestörakenteen muutos vanhusten palvelukokonaisuuksien järjestäminen yhteinen haaste eikä pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon! Hyvinvoinnin ongelmakirjon muutos mielenterveys- ja päihdeongelmien kasvu - lasten, nuorten ja perheiden tilanne Sektoroituneet sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat heikosti niillä asiakkailla, joiden avun tarve on pitkäkestoista ja ongelmat monimutkaisia -> Tutkimukset viittaavat ylisukupolviseen asiakkuuteen juuri niissä tilanteissa, joissa vaikeisiin ongelmiin vastataan liian yksioikoisilla palveluilla (vrt. Lapsuuden köyhyys heijastuu myöhempään elämään 14.1.2011). Laitoshoidon purkaminen sairaalapaikkojen vähentäminen, pitkäaikaisvuodeosastojen lakkauttaminen -> edellyttää jalkautumista ihmisten koteihin ja lähipalveluihin, moniammatillista tiimityötä sekä verkosto-osaamista
jatkuu Asiakaslähtöisyys -> resurssien tehokkaampi käyttö (Tekesin tuore raportti) Asiakkaiden tarpeet liittävät ammattilaisten ja organisaatioiden toiminnan yhdeksi kokonaisuudeksi Osaoptimoinnin vähentäminen -> kokonaisvaikuttavuuden parantaminen Parempi vaikuttavuus mitataan myös ihmisten arjessa pärjäämisenä ja mahdollisimman suurena omatoimisuutena Integroitu järjestelmä säästää henkilöstöresursseja. (Osaavan) henkilöstön saatavuuden turvaaminen suuri haaste koulutuksen uudistamiselle! Hyvät kokemukset Lainsäädännön muutokset edellyttävät integraatiota
Esimerkkejä sote-integraation tarpeesta sekä perus- että erityispalveluiden tasolla Syrjäytyminen sairaus kytkennät Jotta sairaus saadaan hoidettua/syrjäytyminen estettyä, tarvitaan runsaasti tukitoimia - mahdollisesti vertaistukiryhmää, asumisen tukea, taloudellista apua jne. Lapsen kasvun ja kehityksen pulmat: tarvitaan mm. sosiaali-, terveys- ja opetustoimen yhteistä tukea -> dia Kohti perhekeskuksia! Terveydenhuollon päivystyksen kompastuskivet: monisairaat vanhukset, lastensuojeluun, mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät ongelmat, elämäntilanteen akuutit kriisit
3. Osaamisen ja tulevaisuuden kysymykset: Vahvistetaan Keski-Suomen asemaa myös erityisosaamisen ja palveluiden järjestäjänä, tuottajana ja osaajana
Erityispalvelut Tavoitteena on turvata korkeatasoisten palveluiden säilyminen Keski-Suomessa vrt. Sote- järjestämislakia valmistelleen työryhmän linjaukset -> Jotta kykenemme toimimaan osana sosiaali- ja terveydenhuollon erityisosaamisen verkostoa, meidän on huolehdittava osaamisen tasosta Oma maakunnallinen erikoissairaanhoito Kehitetään yhteistyössä maakunnallisia sosiaalihuollon erityispalveluita
Sosiaali- ja terveydenhuollon erityistason integraatio Tärkeää niiden asiakas/potilasryhmien näkökulmasta, joiden hoito/kuntoutus edellyttää moniammatillista ja -tieteistä osaamista, mm. päihde-, mielenterveys- (psykiatrisissa), vammaisja kuntoutuspalveluissa, lasten ja nuorten palveluissa sekä geriatrisessa kuntoutuksessa Esimerkkejä: Arjen mieli-hanke: Uusi Integroitunut päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen malli Vammais - Kaste: Erityisesti maakunnallisen erityisosaamisen tulevaisuuden mallin ratkaiseminen: mitä se on, miten se tukee alueellista osaamista Vanhus Kaste: Kotipalvelun ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen
Osaamisen vahvistaminen Rakennetaan hyväksi koetun verkoston (ml. yliopisto, ammattikorkeakoulu ja toisen asteen oppilaitokset) tuella sellaista osaamista, joka turvaa mm. sosiaali- ja terveydenhuollon osaavan työvoiman saatavuuden, ammattirakenteen uudistumisen ja johtamisosaamisen parantamisen Koulutus- ja tutkimustoiminnan merkityksen huomioiminen: Sairaanhoitopiirin professuurit (4), jotka mahdollistavat kokonaan Keski-Suomessa suoritettavat erikoislääkäriohjelmat
Sosiaalialan osaamiskeskuksen ja perusterveydenhuollon yksikön yhteistoiminta Tukee kuntien kehittämistoimintaa ja palveluintegraatiota Hankeyhteistyö Koulutusyhteistyö (täydennyskoulutuksessa) Yhteistyö työvoimatarpeen ennakoinnissa Kuntien tuki hyvinvointikertomusten ja järjestämissuunnitelman tekemisessä (uusi terveydenhuoltolaki, tulossa oleva sosiaalihuollon ls:n uudistus) Sosiaali- ja terveysjohdon työkokousten järjestäminen
Sosiaalialan osaamiskeskuksen ja perusterveydenhuollon yksikön yhteistoiminta Muut toimijat koulutuksessa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa (yliopistot, ammattikorkeakoulu, THL, järjestöt, yritykset, jne.) Sosiaalialan osaamiskeskus Kehittämisen käytäntö kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla Perusterveydenhuollon yksikkö tarpeet toiminta Kunnat / yhteistoiminta-alueet
Järjestö- ja kansalaistoiminnan merkitys Kansalaistoiminnan keskuksen rooli Integraatio sosiaali- ja terveysjärjestöissä Sosiaaliturvayhdistyksen ja Kantereen yhteinen hankehaku voimien yhdistämiseksi Vertaistuki ja vapaaehtoistoiminta entistä vahvemmin voimavaraksi ja ammattilaisten työn rinnalle Kokemusasiantuntijat, expert patient toiminta, vertaisryhmät, kansalaisraadit, asiakaskehittäjäryhmät, asiakaskokemuksen merkityksen ymmärtäminen, jne.
4. Hankkeen tulosten hyödyntäminen: Jatkotoimet
Jatkotoimet Jatkotoimi 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudelleen organisoiminen 2. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio kolmella alueella 3. Yhteispäivystys 4. Tietoteknologian edistämishankkeet 5. Aluemallikokeilu Vastuutaho* 1. Keski-Suomen kunnat, SHP, K-S:n liitto 2. SHP:n perusterveydenhuoll on yksikkö 3. SHP/Kunnat/Koske 4. SHP/K-S liitto 5. Jyväskylä/Keskisen Keski-Suomen kunnat/koske
.jatkuu Jatkotoimi 6. Lasten ja perheiden erityispalveluiden integraatiohanke 7. Kuntoutuksen kokonaisuuden kehittäminen 8. Henkilöstörakenteen muotoilu ja osaamisen varmistaminen Vastuutaho 6. Koske 7. SHP:n perusterveydenhuo llon yksikkö 8. PTH:n yksikkö ja Koske yht.työssä koulutusorganisaati oiden kanssa *Vastuutaholla tarkoitetaan tässä asian edistämisestä vastaavaa tahoa
2. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio 3 alueilla Pohjoinen Keski-Suomi: Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski Keskinen Keski-Suomi: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, ja Uurainen Eteläinen Keski-Suomi: Jämsä ja Kuhmoinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri: laajan väestöpohjan kuntayhtymä Kaikki Keski-Suomen kunnat
Pohjoinen Keski-Suomi Väestöpohja noin 50 000 asukasta Terveydenhuollon yhteistyön tiivistämistä Saarikan, Viitasaaren seudun ja Äänekosken kesken voitaisiin työstää lisää Alueelle voitaisiin jatkossakin turvata hyvät peruspalvelut, joita voitaisiin vahvistaa sairaanhoitopiirin tuella eteentyönnetyllä erityissairaanhoidolla ja tasokkaalla keskitetyllä ilta- ja osittaisella viikonloppupäivystyksellä Äänekoskella Voisi toteutua samaan aikaan Äänekosken uuden terveyskeskuksen valmistumisen kanssa v. 2013.
Keskinen Keski-Suomi Väestöpohja noin 200 000 asukasta Kaikkein suurimmat mahdollisuudet perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon Erikoislääkäripalveluiden jalkauttaminen perusterveydenhuoltoon Palveluverkon selvittäminen etenkin vaativien palveluiden osalta ( mm. kuntoutus)
Eteläinen Keski-Suomi/ Jämsän seutu Väestöpohja noin 25 000 asukasta Jämsän seutu on tärkeä osa Keski-Suomen kokonaisuutta Vaikka seutu vaihtaa sairaanhoitopiiriä, kansalaisilla on vuodesta 2014 oikeus käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palveluita Jämsän seudulle on edelleen rakennettavissa kumppanuuskonsepti
3. Maakunnallinen yhteispäivystys Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipäivystyksen ja kriisipäivystyksen asteittainen integrointi Edellyttää: Tilaratkaisuja Sosiaalipäivystysyksikön toiminnan käynnistymistä Tietojärjestelmien kehittämistä
4. Palvelun ja osaamisen parantaminen tietoteknologian avulla Ammattilaisten yhteisöverkko Sonette / Intermetson integrointi ja kansalaisversion julkaiseminen ohjauksen ja neuvonnan välineeksi Entistä kevyempien videoneuvottelumahdollisuuksien käyttöönotto koulutuksissa, konsultaatioissa ja kokouksissa Yhteispalveluiden kehittäminen yhteistyössä Keski- Suomen liiton etäpalveluhankkeen kanssa Tulevaisuudessa tavoitteena on asiakas/potilastietojen saumaton kulku
5. Aluemallikokeilu Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteuttaminen keskisen Keski-Suomen alueella - hanke Hankkeen tavoitteet ovat: 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteuttaminen 2. Sosiaalitoimen liittäminen yhteistoiminta-alueille hallitun prosessin avulla 3. Yhteisten seudullisten sosiaalipalveluiden selvittäminen ja kehittäminen tulevilla JYSOTE- ja Seutusosiaali- ja terveyskeskusalueilla 4. Maakunnallisten sosiaalihuollon erityispalvelujen selvittäminen ja kehittäminen
6. Lasten ja perheiden perus- ja erityispalveluiden integraatiohanke Lastensuojelun sijaishuollon palvelut, lapsi- ja nuorisopsykiatria ja lasten neurologia ovat esimerkkejä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon erityispalveluista, joissa syvempään keskinäiseen integraatioon on selkeä tarve. Lastensuojelun kuntouttavan laitoshoidon ja psykiatrisen hoidon välillä oleva raja on monesti epäselvä. Tämä synnyttää keskustelun/pallottelun siitä, kumman tahon tulee järjestää hoito. Lapset, joilla on neurologisia häiriöitä, ovat kasvava asiakasryhmä myös lastensuojelussa. He ovat haastavia niin kodin kuin koulun arjessa ja perheitten jaksaminen on kovilla, mikä voi johtaa jopa lapsen sijoitustarpeeseen.
.. Jatkuu Perheen ja koulun tueksi tarvittaisiin integroidut erityispalvelut avohuollossa, jotta sijoituksia voitaisiin välttää. Perheneuvolan ja lastenpsykiatrian yhteistyön ja työnjaon lähtökohtana on usein arvio siitä, kumman palveluista lapsi hyötyy enemmän. Perheneuvola toimii toisaalta osana kunnan/alueen peruspalvelua ja toisaalta sillä tulee olla yhteys erityispalveluihin. Koska alueella on paljon toimijoita (kuva) ja perheiden hätä usein suuri, tulisi toimijoiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta parantaa systemaattisesti, jotta resursseja ei tuhlattaisi ja perheet tulisivat autetuiksi -> Tarvitaan jatkohanke
Integraatio lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluissa -> Prosessi jatkokehittelyyn Erityispalvelut Perheneuv ola Palveluohjaus Päivähoito Sijaishuolto VUOROVAIKUTUS Lasten- ja nuorisopsykia tria Kolikkoym. ryhmät Lapset, nuoret ja perheet Koti Kunnan peruspalvelut Lastenneurologia- ja foniatria Sosiaali- ja terveystoimi Lastentau dit Konsultaatiot Vertaistuki Koulu
7. Kuntoutuksen kokonaisuuden kehittäminen Kuntoutuksen merkitys on jatkuvasti kasvanut palvelurakennemuutoksen edetessä. Keskeistä luoda kuntoutuksen jatkumoita ja verkostomaista osaamista koko maakuntaan Erityisen keskeistä erikoissairaanhoidon perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyö Myös koulutuksen merkitys suuri
8. Henkilöstörakenteen muotoilu ja osaamisen varmistaminen Henkilöstörakenteen kehittäminen Avustavien tehtävien uudelleen ajattelu Asiakkaiden ja potilaiden mukaan ottaminen palveluiden kehittämiseen Omahoito, vertaistuki, vapaaehtoistyö myös ammattilaisten kouluttaminen uuteen ajatteluun Integroidut palvelut edellyttävät uusia osaamiskokonaisuuksia Johtamisosaaminen!
Hankkeen kirjallinen aineisto 1. Markkanen, Outi, Puro, Markku: Integraatio ratkaisuna sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistarpeisiin + Diaesitys 2. Matikka, Leena: Keski-Suomen alueellinen suunnitelma kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi 2010 2015, vaihe 1 3. Möttönen, Sakari, Palola, Mikael: Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon järjestäminen + Diaesitys 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteuttaminen keskisen Keski-Suomen alueella -hankesuunnitelma 5. Talvensola, Sivi: Keski-Suomen nykytila ja tulevaisuus tilastojen valossa 6. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys. Loppuraportti www.koskeverkko.fi
KIITOS!