GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3423/96/1/10 Pohjois-Suomen aluetoimisto Pekka Tanskanen 19.11.1996 Utajärvi Käkiperä UTAJÄRVEN KÄKIPERÄN MALMITUTKIMUKSET VUONNA 1993
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto KUVAILULEHTI Päivärnäärä 19.11.1996 Tekijät Pekka Tanskanen Raportin laji Loppuraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Geologian tutkimuskeskus UTAJÄRVEN KÄKIPERÄN MALMITUTKIMUKSET VUONNA 1993 Tiivistelmä Tutkimusalueen kalloiperä koostuu myloniittiutuneista ja ruhjoutuneista graniiteista ja pegmatiiteista, joiden joukossa tavataan muuttuneita emäksisiä metavulkaniitteja. Aluella suoritettiin kalliopaljastumien kartoitus ja kaivettujen yhdeksän tutkimusojan detaljikartoitus. Näytteenotto suoritettiin geologikairalla. Analysoiduista 117 näytteestä 34 näytteessä kultapitoisuus ylitti määritysrajan 0.01 ppm. Näistä 31 näytteessä Au-pitoisuus oli välillä 0.02-0.37 ppm. Korkeimmat Au-pitoisuudet (1.08, 3.41 ja 3.70 ppm) saatiin kaikki samasta scheeliittirikkaasta 1-2 m leveästä ruhjevyöhykkeestä. Kullan esiintymisellä näyttäisi olevan ensisijaisesti tektoninen ruhjekontrolli. Scheeliitin esiintyminen on hyvä viite kullan esiintymisestä. Kultapitoisuudella ja kohonneilla S- ja Cu- pitoisuuksilla on yleensä korrelaatio keskenään. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Utajärvi, Käkiperä, kulta, scheeliitti Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Oulun lääni, Utajärvi, Käkiperä. Karttalehdet 3423 09 A Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M19/3423/-96/1/10 Kokonaissivumäärä 8 s. Kieli Suomi Hinta Julkisuus
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Regional Office for Northern Finland DOCUMENTATION PAGE Date 19.11.1996 Authors Pekka Tanskanen Type of report Final Report Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report UTAJÅRVEN KAKIPERAN MALMITUTKIMUKSET VUONNA 1993 Abstract Bedrock of the research area is composed mostly of sheared and mylonitised granites and pegmatites with minor altered basic metavulkanites. The research comprises mapping and sampling of outcrops and detailed mapping and sampling of nine trenches. From the 117 samples analysed 34 contained gold over the detection limit 0.01 ppm. 31 of them had gold contents between 0.02 and 0.37 ppm. Highest gold contents (1.08, 3.41 and 3.70 ppm) were analysed from samples drilled from one 1-2 m wide scheelite-rich schear zone. As a whole gold seems to have tectonic control. Existing of scheelite is one of the best indicators for gold. There is some positive correllation between gold and sulphur and copper contents. Keywords Utajärvi, Käkiperä, gold, scheelite. Geographical area Finland, Oulu, Utajärvi, Käkiperä Map sheet 3423 09A Other information Report serial Archive code M19/3423/-96/l/10 Pages Language Price Confidentiality 8 pages Finnish
2 YHTEENVETO Käkiperän tutkimusalue sijoittuu geologisesti proterotsooisten liuskeiden sisällä esiintyvään, vihreäkivivyöhykkeen jäänteitä sisältävään arkeeiseen graniittigneissi-kappaleeseen. Kohteeseen on tehty 9 tutkimusojaa, yhteensä364 m. Nämä on detaljikartoitettu ja niistä on suoritettu näytteenotto minikairalla. Detaljikartoituksessa malmiutumista tavattiin kompleksisella ruhjevyöhykkeellä, jossa kivet ovat voimakkaasti myloniittiutuneita ja hydrotermisesti muuttuneita. Valtakivilajina esiintyy hapan graniittinen myloniitti, joka on kvartsiutunut sekä käynyt läpi kalimetasomaattisia muutoksia ja paikoin myös karbonaattiutunut. Sulkeumina olevat, alunperin emäksistä vulkaniittia olleet sarvivälkebiotiittikivet ovat vaihtelevasti kvartsiutuneita, biotiittiutuneita, karbonaattiutuneita ja karsiutuneita. Tutkimusojista valituista 117 näytteestä Au-pitoisuus ylitti määritysrajan ( 0.01 ppm ) 34 näytteessä, joista 31 näytteessä Au-pitoisuus oli välillä 0.02-0.37 ppm. Vain kolmessa näytteessä Au-pitoisuus oli 1.08-3.70 ppm. Kaikki nämä näytteet oli otettu samasta scheeliittirikkaasta ruhjeesta muuttuneessa metavulkaniitissa. Näytteiden Au-pitoisuus sekä S- ja Cu-pitoisuudet näyttäisivät yleensä korreloivan keskenään. Scheeliitin esiintyminen näyttäisi olevan varmempi merkki kullan esiintymisestä. Kaikenkaikkiaan kullan esiintymisellä näyttäisi kuitenkin olevan ensisijaisesti tektoninen ruhjekontrolli.
3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2.TUTKIMUSTEN TAUSTA 5 3.TUTKIMUKSET 5 3.1 Geofysikaaliset tutkimukset 5 3.2 Tytkimusoj at 5 3.3 Kemialliset analyysit 3.4 Petrografiset tutkimukset 6 4. GEOLOGIA 6 4.1 Sijoittuminen alueelliseen geologiaan 6 4.2 Käkiperän geologia 7 5. AIHEEN ARVIOINTI 8 LIITTYY
4 1. JOHDANTO Käkiperän malminetsintäkohde sijaitsee Utajärven kunnassa karttalehdellä (1 :20000) 3423 09A noin 10 km kuntataajamasta itään ( Kuva 1 ). Kohde on nimetty alueesta paikallisten ihmisten käyttämän Käkiperä-nimityksen mukaan, vaikka peruskartalla alueen nimenä on Loiraskangas. Kohteelle johtaa hyväkuntoinen metsäautotie valtatie 22 :lta Utasen voimalaitoksen kohdalta. Morfologisesti alue on lähes tasaista moreenimaata, joka on monin paikoin pienten soiden peitossa. Kalliopaljastumia ympäristössäkin hyvin epätasaisesti. on varsinaisella malminetsintäkohteella vähän ja Qi11W ~ '350 ME i~~mw /~n Ra&A., ~./ ~IJ~ IRS! I 100 km I A A4 A>'3. A4 - _..~ 1 le_-, A - ~ Å.,. t Hhenmee - L..k..9.. =- A= k A Kuva 1 : Tutkimusalueen sijainti. 2 km
5 2. TUTKIMUSTEN TAUSTA Hannes Parkkisen Käkiperältä ottamista ja GTK:lle vuonna 1992 ja 1993 lähettämissä kansannäytteissä tavattiin hieman kiisuja ja scheeliittiä. Analyysit paljastivat matalahkot kultapitoisuudet (2-3 ppm). Näytteet oli otettu suoraan kalliosta, mikä edesauttoi kohteellisen tutkimuksen nopeaa suorittamista. 3.TUTKIMUKSET 3.1 Geofysikaaliset tutkimukset Geofysikaalisia tutkimuksia ei tässä vaiheessa tehty. Käytössä oli jo olemassaolevat magneettiset ja sähköiset matalalentokartat (1 sijoittuvat anomaliat. :100 000), joissa näkyvät tutkimusalueelle 3.2 Tutkimusojat Tutkimuskohteeseen kaivettiin traktorikaivurilla yhdeksän tutkimusojaa, joiden pituus vaihtelee välillä 12-156 m ja yhteispituus on 364 m. Niissä kallio puhdistettiin ja pestiin lopuksi painepesurilla. Tutkimusojat detaljikartoitettiin ojasta riippuen joko mittakaavassa 1 :50 tai 1 :100. Tässä yhteydessä scheeliitin esiintymistä kartoitettiin ultraviolettilampun avulla ja säteilytason vaihteluja tutkittiin Scintex-BGS-3-säteilymittarilla. Samassa yhteydessä suoritettiin minikairalla analyysejä ja petrografisia tutkimuksia varten. näytteenotto kemiallisia
6 3.3 Kemialliset analyysit Tutkimusojista kairatuista näytteistä valittiin kemiallisiin analyyseihin yhteensä 117 näytettä, minkä lisäksi ympäristöstä tutkituista kalliopaljastumista ja lohkareista analysoitavaksi lähetettiin 7 näytettä. Kultapitoisuus ylitti 34 analyysissä määritysrajan 0.01 ppm, tosin suurimmassa osassa näistä Au-pitoisuus oli välillä 0.02-0.37 ppm. Vain kolme näytettä (PAT-93-U6-28, -68 ja -69) sisälsivät kultaa yli 1 ppm, maksimipitoisuuden ollessa 3.70 ppm. Au-pitoisuudella näyttäisi olevan usein, mutta ei aina, positiivinen korrelaatio kohonneiden S- ja Cu-pitoisuuksien kanssa. Scheeliitin esiintyminen on melko luotettava merkki kullan esiintymisestä. Toisaalta kultapitoisuus voi nousta ilman scheeliittiäkin ja tällöin kullan esiintyminen liittyy ruhjeeseen ja/tai kvartsijuoneen. Säteilytason nousulla ja kultapitoisuudella ei näyttäisi olevan juuri minkäänlaista yhteyttä toisiinsa. 3.4 Petrografiset tutkimukset Petrografisia tutkimuksia ei tässä vaiheessa tehty. 4. GEOLOGIA 4.1 Sijoittuminen alueelliseen geologiaan Geologisesti tutkimuskohde sijoittuu proterotsooisen Pohjois-Pohjanmaan liuskejakson sisällä esiintyvään varsinaisesta arkeeisesta pohjagneissikompleksista erillään olevaan arkeeiseen kappaleeseen.
7 4.2 Käkiperän geologia Arkeeinen kappale, johon Käkiperä sijoittuu, sisältää pääasiassa erilaisia graniittigneissejä. Käkiperän alueella esiintyy lisäksi kirjomaasälpäpegmatiitteja ja keskirakeisia graniittiskoostumuksellisia kiviä sekä vihreäkivivyöhykkeille tyypillisiä emäksisiä vulkaniitteja, joista osa on alkuperältään tuffeja ja tuffiitteja ja osa laavoja. Alueelta on löytynyt mm. selviä tyynylaavoja. Vulkaniittien yhteydessä esiintyy myös hieman kvartsiittia, kiilleliusketta ja dolomiittia sekä alkuperältään mahdollisesti silikaattifasieksen rautamuodostumaa edustavaa granaattiamfiboliittia. Em. arkeeista kompieksia leikkaavat nuoremmat diabaasijuonet. Itse malmitutkimuskohteen alueella kallioperän kivilajit ovat voimakkaasti muuttuneita ja erityisesti graniittiskoostumuksellisissa kivissä on nähtävissä merkkejä voimakkaasta ruhjoutumisesta ja myloniittiutumisesta. Myloniittigraniitit ovat myös selvästi kvartsiutuneita ja kalimetasomaattisesti muuttuneita sekä paikoin myös karbonaattiutuneita. Myloniittigraniitissa sulkeumina esiintyvä amfibolibiotiittikivi lienee ollut alunperin emäksistä vulkaniittia, joka on karbonaattiutunut, kvartsiutunut, karsiutunut ja biotiittiutunut malminmuodostusprosessin yhteydessä. Lisäksi kivessä esiintyy useita eri ikäisiä kvartsi-, kvartsi-karbonaatti- ja karsijuonia ja -suoma. Kivil aj ien suhteet toisiinsa ovat hyvin epäselvät j a antavat sellaisen vaikutelman, että mineralisoitumia sisältävä vyöhyke olisi ryhjevyöhykkeen sisäinen tektoninen breksia. Ruhjeen ollessa aktiivinen siihen on intrudoitunut kalirikasta granitoidia, joka on myös breksioitunut ja myloniittiutunut. Myöhempää granitoidifaasia edustava kirjomaasälpapegmatiitti on sekin vielä osallistunut liikuntojen loppuvaiheisiin. Malmiutumisen lienevät aiheuttaneen ruhjevyöhykkeessä liikkuneet hydrotermiset liuokset, jotka liittyvät mahdollisesti kalirikkaan granitoidin ja kirjomaasälpäpegmatiitin intrudoitumiseen, joko epäsuorasti niiden aiheuttaman lämpövaikutuksen kautta tai ovat suoraan niistä peräisin.
8 5.AIHEEN ARVIOINTI Kaikki kolme näytettä, jotka sisälsivät kultaa yli 1 ppm olivat peräisin saman tutkimusoj an scheeliittirikkaasta ruhj eesta. Muistakin kultapitoisuuksiltaan anomaalisista näytteistä vielä kaksi liittyy samaan ruhjeeseen. Loput lievemmin kohonneet ( 0.02-0.37 ppm) kultapitoisuudet liittyvät hyvin kapeisiin ruhjeisiin ja myloniittisaumoihin ja/tai kvartsijuoniin. Ensinmainituissa esiintyy joskus muutama rae scheeliittiä. Tutkimuksen alussa oletettu säteilytason nousun ja Au-pitoisuuden välinen korrelaatio toteutui vain satunnaisesti. Edellisen perusteella voidaan todeta Käkiperän alueen kultamineralisaation olevan pieni ja pitoisuuksiltaan alhainen, minkä perusteella jatkotutkimuksia ei voida suositella. LIITTYY (säilytetään GTK :n Pohjois-Suomen aluetoimistossa) Detaljikartat, selostukset ja valokuvat tutkimusojista PAT-93-U1-U9. Havainnot PAT-93-1-13. Analyysitilaus n :o 48599, analyysit N94606935-N94607052