VANHA KIRJASTOTALO KULTTUURIN TILOIKSI

Liite xx.xx.2016 VANHA KIRJASTOTALO KULTTUURIN TILOIKSI IV-PERUSPARANNUS JA MUUTOSTYÖT HANKESUUNNITELMA 7.7.2016 A TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS KÄYNTIOSOITE FRENCKELLINAUKIO 2K POSTIOSOITE PL 487, 33100 TAMPERE PUH 03 5656 611 FAX 03 5656 6475, 03 5656

TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS HANKESUUNNITELMA Liisa Parviainen 7.7.2016 Hanke VANHA KIRJASTOTALO KULTTUURIN TILOIKSI Keskustori 4, 33100 Tampere SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO 4 1.1. TARVESELVITYS 4 1.2. HANKKEEN PERUSTIEDOT 7 1.3. TARKISTETTU KUSTANNUSARVIO 7 1.4. AIKATAULUTAVOITE 8 1.5. HANKERYHMÄN KOKOONPANO 8 2. TOIMINNALLISET VAATIMUKSET / YLEISET MITOITUSPERIAATTEET 8 2.1. SUUNNITTELULLE JA LAATUTASOLLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET 8 2.2. TÄSMENNETYT TOIMINNALLISET VAATIMUKSET 9 2.3. MITOITUSPERUSTEET 9 3. TILAOHJELMA JA -VAATIMUKSET 9 3.1. TILANTARVE JA TILAOHJELMA 9 3.2. TILOJEN ERITYISVAATIMUKSET 9 4. YLLÄPITO 10 4.1. YLEISET VAATIMUKSET 10 4.2. TILAKOHTAISET VAATIMUKSET 10 5. RAKENNUSKOHDE 10 5.1. ASEMAKAAVA JA TONTTI 10 5.2. LIIKENNEYHTEYDET JA PYSÄKÖINTIRATKAISUT 10 5.3. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 10 5.4. KUNNALLISTEKNISET LIITTYMÄT 10 5.5. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 11 6. HANKKEEN KUVAUS 11 6.1. ARKKITEHTISUUNNITTELU 11 6.2. RAKENNUSTEKNINEN TOTEUTUS 12 7. TALOTEKNISET JÄRJESTELMÄT 12 7.1. LVI-TEKNIIKKA 12 7.2. SÄHKÖTEKNIIKKA 14 7.3. ENERGIATEHOKKUUS 17 7.4. TEKNISTEN TILOJEN TILAVAATIMUKSET 18 8. AIKATAULU 18 8.1. HANKKEEN TAVOITEAIKATAULU 18 9. TOTEUTUSTAPA 18 9.1. SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN JÄRJESTÄMIS-, ORGANISOINTI- JA VALVONTAMENETTELYT 18 9.2. VÄISTÖTILATARPEET 19 10. KUSTANNUSTAVOITTEET 19 10.1. RAKENNUS- JA YLLÄPITOKUSTANNUKSET 19 11. LIITTEET 20 LIITE 1 Tilaohjelma LIITE 2 Alustava kustannusarvio LIITE 3 Investointisopimus LIITE 4 Arkkitehtiluonnokset Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy 21.6.2016 3

1. YHTEENVETO 1.1. TARVESELVITYS Tampereen Kaupungin hallitus hyväksyi hankkeen tarveselvityksen 7.3.2016, ohessa ote päätöksestä: Dnro TRE: 1111 /10.03.07/2016 90 Vanhan kirjastotalon toiminnallisen uudistushankkeen tarveselvitys - - - - - Kh 7.3.2016 Johtaja Taru Kuosmanen: Tampereen palvelumallityön tilannekatsaus käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 18.5.2015, 28. Kaupunginhallitus päätti, että palvelumallityön mukaisista palvelujen muutoksista, jotka koskevat useita lautakuntia, päättää kaupunginhallitus saatuaan selvityksen muutosten kustannushyödyistä mukaan lukien tilavuokrien muutokset. Keskustan palvelualueen toimenpide-esityksiä esitettiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 22.2.2016 hyväksyttäväksi jatkotyöskentelyn pohjaksi. Yhtenä toimenpide-esityksenä keskustan palvelumallityössä oli, että Vanhasta kirjastotalosta muodostetaan kansainväliseen toimintaan painottuva kulttuuri- ja järjestötalo. Uudistushankkeen toiminnalliset perustelut Palvelumallityön eri osallistumis- ja palvelumuotoilutilaisuuksissa keskeisinä tekijöinä on saavutettavuus, laatu ja toimivuus. Palvelut halutaan saada mahdollisuuksien mukaan samasta paikasta tai läheltä toisiaan, jolloin asukkaiden arjen sujuvuus lisääntyy. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hallinnon siirryttyä muualle kaupungin omistamiin tiloihin vapautui Vanhasta Kirjastotalosta tilaa uusille toiminnoille sekä toisiaan tukevien toimintojen keskittämiseen. Merkittävää on myös mahdollisuus luopua tässä yhteydessä tarkoitukseen huonommin soveltuvista kaupunkikonsernin ulkopuolelta vuokratuista tiloista sekä järjestellä tiloja uudelleen toimialojen ydintehtäviä tukevalla tavalla. Vanhan kirjastotalon tilojen kehittämisen tavoitteena on kulttuurin toimitilojen ja toimintojen kokoaminen yhteen. Vanhan kirjastotalon profiilin kohottaminen todelliseksi kulttuuritaloksi edellyttää erityisesti asiakkaille näkyvien palvelujen siirtymistä rakennukseen. Siellä jo sijaitsevien tilojen käyttöasteen kohottaminen nykyresursseilla on mahdollista, kun taloon keskitetään erilaisia kuntalaisille avoimia toimintoja. Talon aulassa on mahdollisuus tarjota helposti saavutettavaa neuvontapalvelua, joka paitsi palvelee talossa asioivia, myös tarjoaa kuntalaisille matalan kynnyksen neuvontaa kulttuurin pariin hakeutumisessa. Uudistushankkeen tavoitteena on myös keskittää kulttuuripalvelujen toiminnallisia ja hallinnollisia tiloja yhteen rakennukseen sekä tiivistää yhteistyötä kolmannen sektorin ja kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Uudistamisen myötä Vanhaan kirjastotaloon siirtyvät tarveselvityksessä esitetyn mukaisesti kaupungin toiminnoista Finlaysonin alueella sijaitseva Lastenkulttuurikeskus Rulla, Tuomiokirkonkadulla sijaitseva Maahanmuuttajainfo Mainio sekä Puutarhakadulla sijaitseva kulttuuripalvelujen hallinto. Yhdistystoimijoista tiloihin tarveselvityksen mukaan olisivat siirtymässä Monitoimitalo 13:ssa sijaitseva Pispalan Sottiisin toimisto sekä Suvantokadulla sijaitseva Kansainvälinen toimintakeskus. 4

Vanhassa kirjastotalossa sijaitsee Tampereen kaupungin kulttuuripalvelujen hallinnoimina julkisessa käytössä olevat musiikkisali, luentosali, Galleria Emil ja Studio. Näitä tiloja käytetään jo nyt kaupungin ja kolmannen sektorin järjestämässä toiminnassa. Vanhalle kirjastotalolle sijoitettavat palvelut ovat pääosin sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan alaisia, joko oman tuotannon tai kolmannen sektorin avustettuja toimintoja. Lastenkulttuurikeskus Rulla taas on lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan ja Maahanmuuttajainfo Mainio terveyden ja toimintakyvyn edistävien palvelujen lautakunnan alaista toimintaa. Toiminnan sisältöjen näkökulmasta on etua siitä, että talossa toimii sekä kulttuuripalvelujen henkilöstöä että kolmannen sektorin toimijoita. Palveluita on mahdollista suunnitella ja tuottaa yhdessä taloon sijoittuvien yhteisöjen kanssa sekä tarjota puitteet myös muiden yhdistysten kokoontumisille ja yleisötilaisuuksille. Myös 3. kerroksen toimistotiloja on mahdollista hyödyntää monipuolisesti aamusta iltaan erityyppisissä sisällöissä. Kansainvälisen toimintakeskuksen siirtyminen Vanhan kirjastotalon 3. kerrokseen mahdollistaa toiminnan sisältöjen laajentamisen ystävyysseurojen lisäksi kattamaan myös maahanmuuttajayhdistysten toimintaa. Nykyiset tilat eivät tätä mahdollista, koska kokoontumistilat ovat rajalliset. Maahanmuuttajainfo Mainion sijoittuminen samaan yhteyteen tukee toiminnan sisällöistä viestimistä ja mahdollistaa myös uudenlaista toiminnallista yhteistyötä avopalvelujen ja kolmannen sektorin välillä. Lastenkulttuurikeskus Rullan sijoittuminen parempien bussi- ja jalankulkuyhteyksien päähän Keskustorin läheisyydessä helpottaa erityisesti lapsiryhmien vierailuja ja mahdollistaa tilojen monipuolisemman käytön eri asiakasryhmille. Käyttöasteen kasvaessa Vanhan kirjastotalon palvelutarjonta ja vaikuttavuus laajenevat merkittävällä tavalla. Uudistushankkeen talotekniset perustelut Rakennuksesta on laadittu kuntoarvio, joka valmistui kesäkuussa 2015. Sen mukaan kohde on pääosin kuntoluokassa tyydyttävä/hyvä. Rakennuksen perusparannus valmistui 1988. Merkittävimmät rakennustekniset kunnostustarpeet koskevat rakennuksen räystäsrakenteita, teknisten tilojen, kellarin maanvastaisten tilojen ja rakennuksen märkätilojen pintarakenteita. Ikkunoiden ja ovien osalta on myös todettu perusteellinen huoltotarve. Rakennuksen LVI-järjestelmät on uusittu viimeksi tehdyn perusparannuksen yhteydessä. Näiden järjestelmien kunto on pääosin luokkaa hyvä/tyydyttävä. Tilakeskuksen LVI-asiantuntijoiden tekemässä erillisessä tarkastuksessa on todettu, että kuntoarviossa esitetty ilmastointikoneiden 6-10 vuoden kuluessa tarvittava uusiminen tulee toteuttaa rakennuksen käyttäjien ja käytön nyt muuttuessa. IV-koneiden uusiminen johtaa myös ilmanvaihtokanaviston ja päätelaitteiden uusimiseen. Taloudelliset vaikutukset Uudistushankkeen myötä kaupungin on mahdollista luopua Lastenkulttuurikeskus Rullan sekä Maahanmuuttajainfo Mainion yksityisiltä vuokratuista tiloista sekä kulttuuripalvelujen hallinnon Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:ltä vuokratuista tiloista. Yhdistystoimijoiden vuokramenot maksetaan tällä hetkellä kokonaan tai osittain sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan vuosittain myöntämällä toiminta-avustuksella. Poistuvien tilojen vuokrat ovat vuoden 2015 vuokratasolla 117 916 /vuosi. Siirtyminen Vanhaan Kirjastotaloon ei oleellisesti vähennä taloon siirtyvien kaupungin toimijoiden toimintakustannuksia. Kulttuuripalvelujen arvion mukaan tiloihin tarvitaan järjestäjä, jonka kustannukset ovat 35 000 /vuosi. Toimintaa 5

voidaan kuitenkin oleellisesti tehostaa ja laajentaa nykyisestä olemassa olevilla resursseilla. Resurssien käyttöä on helpompi hallita, kun käytössä on yhteisiä tukipalveluita ja tarvikkeita. Henkilöstöresurssien käyttöä tehostaa myös sisältöjen helpompi toteuttaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toiminta talossa voidaan erityyppisten toimijoiden turvin jatkossa mahdollistaa aamusta iltaan kuutena päivänä viikossa. Kulttuurin tilojen sijoittumiseksi Vanhaan kirjastotaloon on laadittu tilaohjelma, jonka mukainen toimintojen tilantarve on yhteensä 2 352 hym 2. Taloon siirtyvien toimintojen nykyisin käytössä oleva huoneistoala on yhteensä 2 915 htm 2. Laadittujen luonnosten perusteella lasketussa alustavassa arviossa on päädytty kustannusarvioon 2,9 M. Suurin kustannuksia aiheuttava tekijä on ilmastoinkoneiden uusiminen seurannaisvaikutuksineen. Tavoitteena on toteuttaa Vanhan Kirjastotalon muutostyöt kulttuurin tiloiksi vuosien 2016 2018 aikana. Ns. kulttuurin pienissä rakennushankkeissa on varattu 700 000 hankkeen aloittamiselle vuonna 2016. Hankkeen toteuttamisen loppuosaa varten tullaan esittämään, että sitä käsitellään erillishankkeena ja rahoitus saadaan pienistä investoinneista sekä Pääkirjasto Metsolle varatusta kilpailutuksen myötä säästyvästä määrärahasta. Metson säästö 1 milj. euroa kohdentuu vuodelle 2017. Kulttuuripalvelujen pienten investointien määrärahaa supistetaan vuonna 2017 0,8 milj. euroa ja vuonna 2018 0,4 milj. euroa. Uusien tilojen arvioidut vuokrakulut ovat arvioitujen investointien jälkeen 592 767 /vuosi. Tästä summasta suurin osa (365 509 /vuosi) on pääomavuokraa. Toimijoiden vuosittaiset vuokrakustannukset tulevat tilamuutoksien myötä kasvamaan 104 005 vuoden 2015 vuokratasoon verrattuna. Pispalan Sottiisin aiempien tilojen nuorisopalvelujen hallinnolle siirtyvä osuus huomioiden tilakustannukset kasvavat 120 339 /vuosi. Päätös Tarveselvityksen hyväksymisen jälkeen käynnistyy varsinainen hankesuunnittelu. - - - - - Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Vanhan kirjastotalon toiminnallisen uudistushankkeen tarveselvityksen edellä esitetyssä muodossa jatkosuunnittelun pohjaksi. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi seuraavat toivomusponnet: Galleria Emilin näyttelytila tulisi säilyttää kokonaisuudessaan näyttelytilana eikä sen sisälle pitäisi rakentaa nyt suunniteltua infopistettä eikä aulakahvilaa koska se rikkoisi kulttuurihistoriallisesti arvokkaan salin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää näyttelytilojen valaistuksen toimivuuteen ja riittävyyteen, että uudistushanke toimitilamuutoksineen ajoitetaan kirjastotalo Metson remontin valmistumisen kanssa yhdessä, että yhdistysten tilatarve tapahtumien järjestämiseen turvataan ja että tarveselvityksessä huomioidaan vanhusneuvoston kirjeen toiveita vanhusten palveluiden osalta sekä taataan taloa tälläkin hetkellä käyttävien eläkeläistoimijoiden mahdollisuudet talon käyttöön myös tulevaisuudessa. Vanha kirjastotalo kulttuurin tiloiksi, tarveselvitys 12.2.2016, on tarvittaessa käytettävissä. 6

1.2. HANKKEEN PERUSTIEDOT TARVESELVITYKSEN HYVÄKSYMISEN JÄLKEEN TEHDYT MUUTOKSET JA TÄSMENNYKSET Hankesuunnittelu käynnistyi tarveselvityksen pohjalta eikä varsinaisia toiminnallisia muutostarpeita tullut esille. Tarveselvityspäätöksen ponnet otettiin suunnittelussa huomioon siten että: - kulttuuripalvelujen infopiste siirrettiin osaksi sisääntuloaulaa, näin ollen galleriatilat säilyvät entisellään. Pienemmässä galleriatilassa muutos koskee vain keittiön vanhan tarjoilulinjaston siirtoa aulakahvion puolelle. Kustannussyistä rakennushankkeeseen ei voida liittää galleriatilojen valaistuksen uusimista, valaistus jää ennalleen. - muutostyöt toteutetaan alkuperäisen aikataulun mukaisesti Metson remontin valmistuttua - muutostyöt eivät estä taloa nykyisin käyttävien toimijoiden, kuten eläkeläisyhdistysten tulevaa toimintaa jatkossakin. Tilojen esteettömyys paranee uudistusten myötä. Tilojen tulevasta käytöstä ja käyttöaikataulujen sovituksesta vastaa jatkossakin kulttuuripalvelut. Suurin muutos tarveselvityksessä esitettyyn suunnitelmaan syntyi talotekniikasta. Hankesuunnittelun yhteydessä todettiin, että tarvitaan lisää ilmastointikonehuonetilaa. Tämä tila löytyi kellarikerroksessa olevasta varastohuoneesta. Uuden konehuoneen ilman sisäänotto- ja ulospuhallus hoidetaan 1. kerrokseen, Rullan vaatesäilytys- ja lastenvaunutilan itäsivun ikkunoihin tehtävien säleikköjen kautta. Ilmakanavat vievät koteloineen tilaa itse vaatesäilytystilasta. Pienempinä muutoksina voidaan todeta kellarin sosiaalitilojen jako miesten ja naisten osastoihin ja tilojen uusiminen, 1. kerroksen siivouskeskuksen paikan siirto ja Rullan taustatyötilojen tarkentaminen ja avartaminen HANKKEEN LAAJUUS Vanhan Kirjastotalon muutostyöhanke käsittää koko rakennuksen ilmastoinnin perusparannuksen ja huonetilojen osittaiset muutostyöt uusien toimijoiden, kuten Lastenkulttuurikeskus Rullan tiloissa. Muita suurempia muutoksia ovat uuden esteettömän sisäänkäynnin rakentaminen Laikun lavan puolelle ja pääkerroksen yleisö-wc:iden siirto sen yhteyteen 1. kerrokseen. Sähkölaitteisiin, -asennuksiin ja valaisimiin tehdään muutoksia ainoastaan tilamuutosten yhteydessä, uusi paloilmoitinjärjestelmä rakennetaan koko taloon. Rakennuksen ulkovaippaan tulevat muutokset ja korjaustyöt kohdistuvat ainoastaan 1.kerroksen sisäänkäynteihin ja uuden IV-konehuoneen ilmasäleikköjen asennuksiin. Samoin rakennuksen sisätiloissa jäävät muutostöiden ulkopuolelle kaikki ne tilat, joissa ei tehdä taloteknisiä tai toiminnallisia muutoksia. Näitä tiloja ovat mm. musiikkisali ja galleriatilat. Rakennuksen laajuus hankesuunnitelmassa on bruttoalana 4 261 brm 2, huoneistoalana 2 955 htm 2 ja tilaohjelman mukaisena hyötyalana 2 258 hym 2. 1.3. TARKISTETTU KUSTANNUSARVIO Investoinnit Rakentamisen kustannus (Haahtela-indeksi Tampereen pisteluku 85,5 % / 6.2016) n. 3 170 000 alv 0% Hälytysajoneuvoliittymä n. 100 000 alv 0% yhteensä n. 3 270 000 alv 0% Kustannusarvioon sisältyvät: rakennuttajan kulut, rakennustekniset työt, LVIAS- työt sekä kiintokalusteet ja varusteet. 7

Vanhan kirjastotalon muutoshankkeelle on haettu Opetus- ja kulttuuriministeriöltä kulttuuritilojen peruskorjaus ja perustamishankkeille myönnettävää avustusta. 1.4. AIKATAULUTAVOITE Hankkeen aikataulutavoite ei ole muuttunut tarveselvityksen hyväksymisen jälkeen. Toteutussuunnittelu alkaa ja jatkuu välittömästi hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Urakkalaskenta on tarkoitus toteuttaa vielä tämän vuoden marras-joulukuussa, jolloin hankkeen toteutussuunnitelma olisi hyväksyttävänä joulukuussa 2016. Rakennustyöt on tarkoitus ajoittaa tammikuun 2017 ja maaliskuun 2018 väliselle ajalle, jolloin rakennus voidaan ottaa käyttöön huhtikuussa vuonna 2018. 1.5. HANKERYHMÄN KOKOONPANO Hankesuunnitelman on valmistellut hankeryhmä, jossa ovat jäseninä: Lauri Savisaari tilaajapäällikkö, sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen, Tampereen kaupunki Outi Lehtinen suunnittelija, sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen, Tampereen kaupunki Jaakko Masonen kulttuurijohtaja, kulttuuripalvelut, Tampereen kaupunki Elise Pedersen kulttuuripalvelupäällikkkö, kulttuuripalvelut, Tampereen kaupunki Marianna Lehtinen johtava koordinaattori, kulttuuripalvelut / Rulla, Tampereen kaupunki Jaakko Laurila koordinaattori, kulttuuripalvelut, Tampereen kaupunki Marko Suutarla arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy Minna Suomala rakennusinsinööri, Sweco, Rakennetekniikka Oy Juha Viljanen LVI-suunnittelija, Insinööritoimisto Erkki Leskinen Oy Reijo Kuortti sähkösuunnittelija, Sähkösuunnittelu Kuortti Tero Keisu rakennuttamisinsinööri, Tampereen Tilakeskus Uotinen Olli sähköasiantuntija, Tampereen Tilakeskus Hyrkäs Tapio LVI-asiantuntija, Tampereen Tilakeskus Parviainen Liisa hankearkkitehti, Tampereen Tilakeskus 2. TOIMINNALLISET VAATIMUKSET / YLEISET MITOITUSPERIAATTEET 2.1. SUUNNITTELULLE JA LAATUTASOLLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET Vanha Kirjastotalo on luokiteltu rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittäväksi rakennukseksi. Kaikki siihen kohdistuvat muutostyöt on toteutettava tämä lähtökohta huomioon ottaen. Rakennuksesta on laadittu rakennushistoriaselvitys, joka valmistui 7.9.2015. Siinä todetaan: Rakennus syntyi arkkitehtikilpailun voittajientoivo ja Jussi Paatelan ehdotuksen pohjalta. Sen klassisessa arkkitehtuurissa on varsinkin sisätiloissa havaittavissa myös jugendin vaikutusta. Rakennus on säilyttänyt vuoden 1986 88 peruskorjauksesta huolimatta hyvin alkuperäisen ilmeensä. Teknisten järjestelmien asentaminen ei ole sekään tuhonnut talon alkuperäistä aitoa tunnelmaa. Tulevissa muutoksissa tulisikin lähteä liikkeelle talon alkuperäisestä arkkitehtuurista, vuonna 1986 suunniteltujen sisustusratkaisujen suojelulle ei löydy perusteita. Rakennus tulee olemaan merkittävä kulttuuritila keskellä kaupunkia. Suunnittelussa on varmistettava sen esteetön käyttö kaikille asiakasryhmille. 8

2.2. TÄSMENNETYT TOIMINNALLISET VAATIMUKSET Rakennuksen toiminnat jakautuvat julkisiin yleisötiloihin - lastenkulttuurikeskus Rulla, luento- ja musiikkisalit, galleriatilat sekä aulakahvio - sekä kolmannen ja neljännen kerroksen toimistotiloihin. Tilojen tulee täyttää kyseisille toiminnoille esitetyt yleiset laatuvaatimukset. 2.3. MITOITUSPERUSTEET Tärkeimmät mitoitusperusteet ja tilavaraukset on esitetty tilaohjelmassa. Kuten edellä todettiin jakautuvat rakennuksen toiminnat julkisiin yleisötiloihin ja toimistotiloihin. Etenkin julkisia tiloja koskevat rakennusmääräyskokoelman tarkennetut vaatimukset mm. poistumisteiden mitoituksesta ja rakennuksen käyttöturvallisuudesta. Rullan käyttäjäryhmä koostuu vanhemmista lapsineen ja erilaisista päiväkoti- ja kerhoryhmistä. Uusiin tiloihin mahtuisi kerralla maksimissaan n. 200 henkeä. Rullan päivittäinen kävijämäärä on ollut n. 80-90 henkeä, vuositasolla yli 20 000. Rullan henkilökunta on noin 3-8 henkeä projektityöntekijöineen. Neljänteen kerrokseen kulttuuripalvelujen toimistotiloihin on varattu työtilaa n. 35 hengelle. Kolmanteen kerrokseen voidaan sijoittaa n. 25 toimistotyöpistettä yhteisten neuvottelutilojen lisäksi. Musiikkisalin käyttäjämääräksi on vahvistettu 120 henkeä, 2. kerroksen luentosalissa on jatkossa tilaa noin 95-100 henkilölle. Aulakahvion paikkaluku on noin 30 paikkaa. Kahvion keittiön mitoituksen lähtökohtana on aulakahviotoiminnan lisäksi noin 100 hengen kahvi-/virvokecateringpalvelut. 3. TILAOHJELMA JA -VAATIMUKSET 3.1. TILANTARVE JA TILAOHJELMA Hankkeelle tarveselvityksen yhteydessä laadittuun tilaohjelmaan on tullut hankesuunnittelun yhteydessä vähäisiä muutoksia. Muutokset johtuvat pääosin rakennuksen tarkemittauksesta. Sen pohjalta tehty tilojen mallinnus on mahdollistanut rakennuksen tarkempien laajuustietojen selville saamisen. Rakennuksen kokonaisalan ja huoneistoalan luvut ovat kasvaneet tarkemittauksesta saadun tiedon perusteella, rakennus tiloineen on toki sama kuin ennenkin. Tilaohjelman hyötyala on vähentynyt 127 hym 2 ennen kaikkea rakenteiden ja taloteknisten tilojen kasvaessa. Ohessa vertailu rakennuksen laajuustiedoista: tarveselvitys hankesuunnitelma Bruttoala 3 418 brm 2 4 261 brm 2 Kerrosala 3 095 kem 2 3 110 kem 2 Huoneistoala 2645 htm 2 2 955 htm 2 Hyötyala 2 385 hym 2 2 258 hym 2 Tilavuus 13 200 m³ 13 600 m³ Tilaohjelma liitteenä. 3.2. TILOJEN ERITYISVAATIMUKSET Erityisesti Lastenkulttuurikeskus Rullan tiloissa on otettava huomioon vaatimukset tehokkaasta äänenvaimennuksesta sekä rakenteiden, kuten lasiseinien ja pintamateriaalien turvallisuudesta ja sopimisesta pienten lasten käyttöön. Yleisötiloissa on huomioitava tilojen esteettömyys liikuntaesteisten, kuulo- ja näkövammaisten kannalta. 9

Kustannussyistä ei koko rakennuksen toimintaympäristöä voida käsitellä tässä hankkeessa, joka koskee LVI-perusparannuksen lisäksi vain tilojen osittaisia muutoksia. Osa ympäristöstä käsitellään myöhemmin rakennuksen kunnossapitotöiden yhteydessä 4. YLLÄPITO 4.1. YLEISET VAATIMUKSET Rakennuksessa käytetään laadukkaita julkiseen käyttöön tarkoitettuja kestäviä materiaaleja ja rakennusosia. Rakennuksen toiminnan on jatkuttava keskeytymättä ja häiriintymättä myös tarvittavien huoltojen ja korjausten aikana. 4.2. TILAKOHTAISET VAATIMUKSET Rakennuksen päätilaryhmistä laaditaan toteutussuunnittelun yhteydessä huonekortit yhteistyössä käyttäjän kanssa. Huonekortteihin kerätään tilojen erityisvaatimukset. 5. RAKENNUSKOHDE 5.1. ASEMAKAAVA JA TONTTI Vanhan kirjastotalon tonttia koskeva asemakaava on vahvistettu 21.11.1928 ja tonttijako 6.4.1964. Rakennus on merkitty kaavaan yleiseksi rakennukseksi. Tontti on tärkeä osa ympäröivää Koskipuistoa ja Kirjastonpuistoa. Tontin koko on 2 069 m 2. Rakennuksen katuosoite on Keskustori 4. 5.2. LIIKENNEYHTEYDET JA PYSÄKÖINTIRATKAISUT Vanha kirjastotalo sijaitsee Keskustorin kupeessa kaikkien kaupungin katuverkkoa käyttävien julkisten liikennevälineiden välittömässä vaikutuspiirissä. Kevyen liikenteen yhteydet talolle ovat hyvät. Tontille varataan ainoastaan 2 autopaikkaa inva-pysäköinnille. Uuden sisäänkäynnin rakenteiden johdosta rakennuksen pohjoispäädyn pyörätelineille etsitään tontilta uusi paikka. Paikka tarkistetaan toteutussuunnittelun yhteydessä yhdessä puistosuunnittelun kanssa. 5.3. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA Rakennus rajoittuu itä- ja pohjoissivultaan suoraan puistoalueeseen. Pohjoissivulle rakennettavan uuden esteettömän sisäänkäynnin tukimuurirakenteet sijoittuvat puiston puolelle. Asiasta on neuvoteltu rakennusvalvonnan, kaupunginpuutarhurin ja puistosuunnittelun kanssa ja todettu toteutus mahdolliseksi. Rakennuksen länsi- ja eteläsivulla oleville tonttialueille ei tämän hankkeen yhteydessä tehdä muutoksia lukuun ottamatta edellä mainittua polkupyöräpaikkojen siirtoa. 5.4. KUNNALLISTEKNISET LIITTYMÄT Rakennuksen kunnallistekniset liittymät säilyvät ennallaan. Liittymät tarkemmin kohdassa 6.3. 10

5.5. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Suurin muutos ympäristövaikutuksiin on rakennushankkeen myötä syntyvä tilankäytön vahva tehostuminen. Tuleva kulttuuritoiminta kasvattaa rakennuksen kävijämääriä. Rakennuksessa tapahtuva toiminta tukee viereisen Laikun lavan kulttuuritoimintaa, Lastenkulttuurikeskus Rulla tuo rakennukseen runsaasti päivittäisiä kävijöitä, kulttuuritoiminnan infopiste lisää kulttuuritoiminnan tiedonkulkua, kulttuurikahvila tulee tukemaan galleria-, luentosali- ja musiikkisalitoimintaa ja kulttuurin avustusyhteisöt saavat yhteisen toimintaympäristön saman katon alta. Energiavaikutukset ks. kohta 6.3. 6. HANKKEEN KUVAUS 6.1. ARKKITEHTISUUNNITTELU Rakennuksen arkkitehtisuunnittelija oli mukana jo esiselvitystyön yhteydessä. Hankesuunnittelussa saatettiin jatkaa suoraan tarveselvityksen määrittämällä tavalla, mitään oleellisia muutostarpeita ei tullut esille. Arkkitehtisuunnitteluun sisältyi myös rakennuksen ja sen tilojen tietomallinnus tehdyn tarkemittauksen pohjalta. TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN RAKENNUKSEN SISÄLLÄ Rakennuksen tilat sijoittuvat neljään toimintakerrokseen ja kellarikerrokseen, jossa sijaitsee ainoastaan varasto- ja sosiaalitiloja sekä rakennuksen tekniset tilat; uusi ilmastointikonehuone, sähköpääkeskus ja muuntamo. Kellarikerroksen ilmanvaihtokoneet palvelevat 2. kerroksen uusittavaa ilmanvaihtoa. 1. kerros Rakennuksen 1. kerros sijaitsee rinteessä, länsisivultaan kokonaan ja pohjoissivultaan osittain maan alla. Kerroksen ikkunat aukeavat itään Tammerkoskelle, Pohjoiseen Laikun lavalle ja etelään Tampereen teatterin suuntaan. Suurimman osan tämä kerroksen tiloista valtaa Lastenkulttuurikeskus Rulla. Tilat ovat monimuotoisia muunneltavia tiloja, joihin sijoittuvat työpajat sekä lasten kanssa toimimiseen että henkilökunnan taustatyöhön sekä näyttely- ja pikkuteatteritoiminnot. Lastenvaunuille ja ulkovaatteille on oma tilansa, johon jätetään myös ulkokengät. Rullan tiloissa ollaan sukkasillaan. Henkilökunnalle on varattu taustatiloihin toimisto-, neuvottelu- ja taukotilat. Kerroksen kokonaan uusittavaa ilmanvaihtoa palveleva ilmastointikonehuone vie tilaa henkilökunnan pesu- ja pukutiloilta ja osalta aiempia wc- ja varastotiloja. Tähän kerrokseen rakennetaan uusi esteetön sisäänkäynti Laikun lavan puolelta ja sen yhteyteen uudet yleisö-wctilat, uusi siivouskeskus ja esiintyjien tila sekä varasto. Varastossa varaudutaan atk-asennuksin mahdolliseen myöhempään työhuonekäyttöön. 2. kerros Toinen kerros on rakennuksen pääkerros. Esteetön sisäänkäynti tapahtuu 1. kerroksen kautta vuoden 1986 peruskorjauksessa rakennetulla hissillä. Pääsisäänkäyntiin tullaan länsisivun juhlavaa ulkoportaikkoa pitkin. Sisääntuloaulan yhteydessä olleiden vaatesäilytys-, vahtimestarin ja wc-tilojen tilalle avataan uusi kulttuurin infopiste ja 30-paikkainen kulttuurikahvila. Vaatesäilytystila siirtyy entisen Mäkelän kabinetin paikalle ja aiemmin 120-paikkainen luentosali pienenee n. 90-100 paikkaiseksi. Galleriatilat säilyvät ennallaan, pienemmästä tilasta poistetaan vanha linjastoyhteys keittiöön, uusi linjasto rakennetaan aulakahvion puolelle. Pienemmässä galleriassa joudutaan osin uusimaan ilmastointikanavia, mutta molempien galleriatilojen hiljattain uusittuun näyttelyvalaistukseen ei tämän hankkeen yhteydessä tehdä muutoksia. 11

3. kerros Kolmannen kerroksen musiikkisali säilyy ennallaan ja tämän rakennushankkeen ulkopuolella. Sen edustalla olevasta yleisöaulasta erotetaan lasiseinällä kerroksia yhdistävä pääporras omaksi poistumistietilakseen. Mäkelä kabinetti siirtyy alakerrasta kosken puoleiselle sivustalle kahdesta toimistohuoneesta yhdistettävään kokoustilaan. Kerroksen vastakkaisella puolella yhdistetään myös kaksi toimistohuonetta yhdeksi siirtoseinällä jaettavaksi neuvottelutilaksi. Kosken puolella kolmesta toimistohuoneesta yhdistettävää useamman henkilön toimistotilaa lukuun ottamatta nykyisten toimistohuoneiden tilajako säilyy ennallaan. Koko kerroksen ilmastointi uusitaan musiikkisalia lukuun ottamatta. Kerros on varattu kaupungin avustamien kulttuuritoimintojen käyttöön. Näitä ovat tämän päivän tiedon mukaan mm. Pispalan Sottiisi, kansainvälinen toimintakeskus ja maahanmuuttajainfo Mainio. 4. kerros ja ullakko Neljännen kerroksen tilajako säilyy ennallaan pientä lounaiskulman käytävän päähän rakennettavaa vetäytymistilaa lukuun ottamatta. Kerroksen toimistotilat tulevat kulttuuripalvelujen hallinnon käyttöön. Kerroksen aulaan rakennetaan uusi porrasyhteys ullakon ilmanvaihtokonehuoneeseen. Koko kerroksen ilmanvaihto uusitaan. Kaikki alakatot puretaan ja rakennetaan uudelleen. Ullakon konehuoneen ilmastointikanavat haaroittuvat tämän kerroksen kautta alempaan kerokseen. Ullakon nykyistä ilmastointikonehuonetta laajennetaan neljännen kerroksen aulan verran. 6.2. RAKENNUSTEKNINEN TOTEUTUS Vanha kirjastotalo on peruskorjattu vuonna 1986. Tämän muutostyöhankkeen yhteydessä ei rakenteita kunnosteta lukuun ottamatta ensimmäisen kerroksen henkilökunnan neuvottelutilan ulkoseinän kosteusvaurioiden korjaamista. Kellarin ja ensimmäisen kerroksen välipohjaa joudutaan aukaisemaan ja rakentamaan uudelleen siinä tällä hetkellä kulkevien ilmanvaihtokanavien sekä kellarin ilmastointikonehuoneesta toiseen kerrokseen ensimmäisen kerroksen läpi kulkevien ilmahormien osalta. Ullakon ilmastointikonehuonetta laajennettaessa saadaan uudet IV-koneet kuljetettua tilaan nykyisen aulan katossa olevan valokuiluaukon kautta, jolloin vältytään kokonaan vesikaton avaamiselta. Aulan ja ullakon välipohja rakennetaan tämän jälkeen uudestaan. Rakennuksen julkisivu ja siihen liittyvien ikkunoiden ja ovien kunnossapitotyö toteutetaan tarvittaessa myöhemmin kunnossapitotöinä uuden sisäänkäynnin rakenteita ja ulko-ovea lukuun ottamatta. Rullan sisäänkäyntiovi kunnostetaan tämän hankkeen yhteydessä esteettömäksi ja ikkunat vaihdetaan ilmanvaihtosäleiköiksi ilmanvaihtosuunnitelman mukaisesti. 7. TALOTEKNISET JÄRJESTELMÄT 7.1. LVI-TEKNIIKKA YLEISTÄ Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä on uusittu vuoden 1988 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä. Vanha ilmastointijärjestelmä ei täytä nykyaikaisia sisäilmastovaatimuksia eikä energiatehokkuutta. Kaukolämpölaitteet on uusittu 2010. Lämmitysverkostot ovat pääosittain vanhoja, lisäksi patteriverkoston lämmitysputkisto on suurimmilta osin rakenteissa. Lämmityspatterit ovat peruskorjauksen aikaisia ja vanhempia. 12

Vesi- ja viemärijärjestelmä on uusittu vuoden 1988 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä. LIITTYMÄT Kiinteistö on liitetty Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon. Kaukolämpölaitteet jäävät ennalleen. Kiinteistö on liitetty Tampereen Veden vesi- ja viemärijohtoverkostoon. Liittymät jäävät ennalleen. LÄMMITYS Rakennuksen patteriverkosto uusitaan. Rakennus lämmitetään ikkunoiden alle sijoitettavilla lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä ja sulkuyhdistäjillä. Uudet lämpöjohdot tehdään sinkityistä teräsputkista puristusliitoksin kokoon DN50 saakka ja tätä suuremmat runkojohdot tehdään teräsputkista hitsausliitoksin. Linjat varustetaan sulku- ja säätöventtiilein. Lämpöpatterien kytkentäjohdot asennetaan seinäpintaan ilman eristystä. Lämpöjohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVClevyllä. VESI- JA VIEMÄRILAITTEET Vesi- ja viemärijohtoihin tehdään muutoksia vain tilamuutosten aiheuttamassa laajuudessa. Tuuletusviemärit uusitaan siltä osin kuin rakennuksen vesikatto kunnostetaan. Vesijohdot tehdään pääosin kupariputkista puserrusliitoksin. Kytkentäjohdot tehdään pintaasennuksena kromatuista kupariputkista. Vesijohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä, vähän vettä kuluttavia vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Pesualtaat viemäröidään pääosin aina lattiakaivoon sivuviemäriliitännän kautta siivouksen helpottamiseksi. Rakennus varustetaan kastelupostein, jotka sijoitetaan piha-alueiden huoltotarpeen mukaan. Kattovedet johdetaan lämmitettävien syöksytorvien kautta sadevesiviemäriverkostoon. Rakennuksen sisäpuoliset viemärit tehdään muoviviemäreistä kumirengasliitoksin. ILMASTOINTI Rakennus varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmastointilaitteilla. Sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso pyritään saavuttamaan koko rakennuksessa. Ilmastointilaitos toteutetaan keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen käyttöajan, -tarkoituksen ja laatuvaatimusten sekä sijainnin perusteella. IV-koneita varten kunnostetaan ja laajennetaan olemassa oleva ullakon konehuone. Lisäksi kellariin ja 1. kerrokseen tehdään uudet ivkonehuoneet. Tilavarauksissa ja laitesijoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota huoltoon ja laiteosien myöhempään vaihdettavuuteen. Alustava konejaottelu: TK01, 1.5 m 3 /s, kerrokset 3-4 TK02, 1.5 m 3 /s, Luentosali 2.krs, Musiikkisali 3.krs TK03, 1.5 m 3 /s, 2. krs:n näyttelytila, Kellarin sosiaalitilat TK04, 1.5 m 3 /s, 1.kerros TK05, 0.3 m 3 /s, 1.kerroksen WC:t Ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu suodatuksella, lämmityksellä ja tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti ja puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. Kojeiden käyntiä ohjataan aikaohjelman mukaan. Lisäksi tuloilmakoneille TK02 ja 13

TK04 varataan käsikäyttömahdollisuus ja aikaohjattu käyttö osateholla normaalin käyntiajan ulkopuolista aikaa varten. Tuloilmakoneet TK01 TK04 varustetaan jäähdytyksellä. WC- ja sosiaalitilojen poistoilmaa ei johdeta erillispoistoilla suoraan ulos vaan nämä ns. likaiset tilat varustetaan omilla LTO- laitteen käsittävillä iv-koneilla, joilla puhalletaan tuloilmaa ao. tiloihin, auloihin ja käytäville. Likaisten tilojen ilmastointi on toiminnassa vähän alipaineisena läpi koko vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä ja ilmamäärien ohjauksella varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Tuloilmalaitteina käytetään tuloilmaventtiileitä, piennopeusilmanjakolaatikoita tai kattohajottimia. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja yhteiskanavaventtiileitä. Kanavistossa käytetään sinkitystä teräslevystä tehtyjä tehdasvalmisteisia kanavaosia ja pääosin pyöreitä ivkanavia. Järjestelmässä ei käytetä mitään materiaaleja, joista irtoaa pölyä tai muita epäpuhtauksia. Päätelaitteissa, tasauslaatikoissa ja äänenvaimentimissa käytetään M1-luokiteltua äänenvaimennusmateriaalia. Kanavat eristetään määräysten mukaisilla palo-, lämpö- ja äänieristyksillä. Palopelteinä käytetään moottorilla varustettuja peltejä, joita voidaan ohjata ja joiden toiminta voidaan testata suoraan valvontajärjestelmästä. JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ Jäähdytys toteutetaan ilmastointikoneeseen integroitavalla jäähdytysyksiköllä. RAKENNUSAUTOMAATIO Talotekniikan säätö- ja valvontalaitteet uusitaan. Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista, jotka liitetään keskusvalvomoon kaupungin tietoverkon välityksellä. Järjestelmä on käytettävissä myös WEB- liittymän avulla. 7.2. SÄHKÖTEKNIIKKA YLEISTÄ Rakennus ja siihen kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Rakennuksen kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja tehdään standardisarjan SFS 6000 mukaisiksi. Muutosalueilla vanhat sähköasennukset puretaan pääosin, mutta esimerkiksi vanhat designvalaisimet otetaan talteen, kunnostetaan ja asennetaan takaisin entisille paikoilleen. Kiinteistön koko ilmanvaihtojärjestelmä uudistetaan ja varustetaan tuloilman jäähdytyksellä LIITTYMÄT Kiinteistössä on seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: sähköverkko (Tampereen Sähköverkko Oy). Olemassa oleva liittymäluokka on 250A. Liittymän kokoa joudutaan ehkä kasvattamaan, mutta liittymän lopullinen koko määräytyy suunnittelun edetessä. Mikäli liittymäluokka muuttuu, joudutaan talokaapeli uusimaan nykyisten TSV:n ohjeiden mukaiseksi. Liityntäpiste TSV:n verkkoon on rakennuksen kellarissa sijaitsevalla keskijännitemuuntamolla. tietoliikenteen kuituverkko (nykyinen Tampereen tietohallinnon / Soneran tietoliikenneverkko). Liittymä säilytetään. 14

SÄHKÖNJAKELU JA JOHTOTIET Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Muutostyössä pyritään hyödyntämään vanhoja keskuksia. Pääsähkönjakelu ryhmäkeskuksille toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Ryhmäkeskukset on tällä hetkellä sijoitettu porraskäytävään kerroksittain päällekkäin. Mikäli on mahdollista, tarvittavat uudet keskukset asennetaan vanhoille paikoille. Rakennukseen ei asenneta katkeamatonta sähkönjakeluverkkoa (UPS-verkko), mutta rakennuksen ICT-verkon toiminta varmistetaan paikallisella UPS-laitteella sähkökatkoksen aikana. Kaapeleina ja asennustarvikkeina käytetään halogeenittomia HF-tuotteita (maahan asennettavat kaapelit voivat olla PVC:tä sisältäviä tuotteita). Putketonta asennustapaa ei sallita ja vanhat, ilman johtotietä olevat asennukset siirretään olemassa oleville johtoteille tai niiden puuttuessa, rakennetaan tarvittavat johtotiet. Tiloihin asennetaan AV-tekniikan vaatimat johtotiet ja AV-tekniikan vaatimat rakennukseen kiinteästi asennettavat kaapelit. Olemassa olevia johtoreittejä pyritään hyödyntämään. Olemassa olevia nousureittejä hyödynnetään. Pystyhyllyillä kaapelit ja johdot (myös vanhat) asennetaan kaarikiinnikkein ns. sormikireyteen. Näkyville jäävät hyllyt ovat arkkitehdin määrittämään värisävyyn maalattuja kannellisia umpiteräspeltihyllyjä. Neuvottelu- ja toimistotiloissa tai näitä vastaavissa tiloissa seinillä johtoteinä käytetään valkoisia, alumiinisia johtokanavia. Valaisinripustus- ja virtakiskona käytetään valkoiseksi maalattuja kiskoja. Virtakiskot ovat kolmivaiheisia kiskoja. Lattiarasioita ei käytetä, vaan tarvittaessa tilojen keskialueiden sähkönsyöttö toteutetaan yläkautta. VALAISTUS Valaistusjärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämä valaistus ylläpidetään tehokkaalla tavalla. Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huomioon ottaen siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen ja jäähdytyksen tarve mahdollisuuksien mukaan vältetään. Rakennuksessa on lukuisia hienoja vanhoja valaisimia, jotka huolletaan ja valonlähde pyritään korvaamaan energiatehokkaammalla, esim. led -valonlähteellä. Valaisinten paikat seinillä ja katoissa säilytetään ennallaan. Lisävalaistustarve katsotaan, kun valonlähteet on vaihdettu. Lisävalaistus toteutetaan rakennuksen vanhaan tyyliin sopivalla tavalla. Neljännen kerroksen toimistotilojen keskiosan neuvottelutilan valokatto säilytetään. Valaisimet uusitaan. Uudistettavissa toimistotiloissa, WC-, varasto- ja sosiaalitiloissa tai niihin rinnastettavissa tiloissa valaisimet varustetaan läsnäolotunnistustoiminnolla. Uudet valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja T5-loistelamppuvalaisimia tai kustannustehokkaita ledvalaisimia käyttäen. Valonlähteiksi valitaan vain pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Valaistuksen värilämpötila sisätiloissa on 830 ja 840. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi. Rakennukseen on asennettu hillitty julkisivuvalaistus. Piha-alueella on toimiva aluevalaistus. TIETO-, TURVA JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT Kiinteistöön asennetaan tai olemassa olevia järjestelmiä täydennetään mm. seuraavien järjestelmien osalta: 15

turva- ja poistumistievalaistusjärjestelmä o olemassa oleva järjestelmä koostuu kahdesta eri keskuksesta, joista 1 krs:n varastotilassa oleva keskus siirretään rakennettavaan uuteen sähkötilaan etelän puolen sisäänkäyntiin paloilmoittimen viereen. Johdot uusitaan tai ne jatketaan. o musiikkitilan keskuksen sijoituspaikka säilyy ennallaan. o järjestelmän valaisimet korvataan led-valaisimilla. Vanhoja kunnossa olevia kaapeleita ja johtoja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.. kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä (Pacom, ent. Timecon) o kulunvalvontajärjestelmä on asennettu pääovelle ja etelän puolen ulko-oville sekä työajanseuranta ulko-ovien tuulikaappeihin ja keskeisiin paikkoihin kerroksissa. o pohjoispäätyyn, tulevaan ulko-oveen asennetaan sähkölukko ja koodinäppäimistöllä varustettu kulunvalvonnan lukija. WLAN-verkko o rakennuksessa on kattava tietoliikenteen langaton verkko o lisätukiasemien suunnitellut paikat varmistetaan mittaamalla (Sonera/DNA) matkapuhelimien tukiasemaverkosto o tukiasemien tarve todetaan mittaamalla (Sonera/DNA) o tällä hetkellä käsipuhelimien kuuluvuus on hyvä, myös kellaritiloissa ajannäyttöjärjestelmä o olemassa olevaa järjestelmää laajennetaan o ajannäyttöjärjestelmän kelloja ohjataan keskuskellolla. Kellot ovat viisarikelloja. antennijärjestelmä o antennijärjestelmän pisteitä lisätään tarvittavilta osin o järjestelmää ei uusita yleisäänentoistojärjestelmä o kuulutusmahdollisuudella Rullan tiloihin sekä 2. krs.n näyttelytilaan o järjestelmästä rakennetaan varmennettu siten, että hätäkuulutus on mahdollista sähkökatkoksen aikana. o Paloilmoittimen hälyttäessä, järjestelmä ohjaa paloilmoittimen kellojen vaimentumaan kuulutuksien ajaksi. ovikello- tai ovipuhelinjärjestelmä o asennetaan uudelle pohjoispuolen ulko-ovelle kameravalvontajärjestelmä o rakennuksen ulkokuori ja sisätilat ovat valvottuja kameroilla. o olemassa oleva järjestelmä, kamerat ja tallennin säilytetään. o Kamerat aktivoituvat liikkeestä ja kuva tallennetaan digitaalisessa muodossa tallentimelle, joka on liitetty kaupungin tietoliikenneverkkoon. o uudet kamerat ovat säädettävällä polttovälillä olevia IP-kameroita o vanha tallennin on 16:lle kameralle ja tarkoitettu kai analogisille kameroille (Dedicated Micros ECO 16). Kameroita on nykyisin jo 13 kpl. rikosilmoitinjärjestelmä o rakennuksen olemassa olevaa rikosilmoitinjärjestelmää (Hedengren Oy:n HHL) täydennetään siten, että ensimmäisen kerroksen tilat, joista päästään rakennukseen sisälle valvotaan yhdistelmäilmaisimilla ja käytävät, aulat, portaikot tms. tilat liikeilmaisimilla. Hälytys siirretään Alerta - hälytyksensiirtojärjestelmän kautta vartiointiliikkeeseen. paloilmoitinjärjestelmä o rakennuksessa on vanha Lismar Oy:n paloilmoitinjärjestelmä. Ilmoitinkeskus ja kaapelit, Kaapelit uusitaan tai jatketaan tarvittavilta osin. o paloilmaisimet uusitaan koko rakennuksessa. o rakennettava järjestelmä toteutetaan niiltä osin, kuin se on mahdollista, monikriteeri-ilmaisimilla. Palokellot vaimenevat hätäkuulutuksen ajaksi. 16

Järjestelmä liitetään Alerta -hälytyksensiirtojärjestelmän kautta aluehälytyskeskukseen. yleiskaapelointijärjestelmä o rakennuksessa on osittain toteutettu vanha yleiskaapelointijärjestelmä, joka korvataan osittain uudella luokan E, Cat 6 -tasoisella järjestelmällä. Vanha järjestelmä säilytetään. o ristikytkentätelineeseen varataan oma osansa tietoliikenteen pisteille ja oma osansa ITC-verkon pisteille. inva-wc-hälytysjärjestelmä o inva-wc:t varustetaan kuitattavalla hälytysjärjestelmällä. Hälytys johdetaan vahtimestarille ja WC:n läheisyyteen asennetaan hälytyssummeri ja hälytyksen merkkivalo. Info-TV o aula- ja näyttelytiloissatiloissa varaudutaan info-tv -järjestelmään asentamalla liitinliitinniitin cat 6 -yleiskaapelointipiste sekä 2-osainen sukopistorasia. varattuvalojärjestelmä o järjestelmää täydennetään muuttuvien tilojen osalta o varattuvalojärjestelmä asennetaan neuvottelu- kokous-, kabinetti- ja luentotiloihin. sisäänpyyntöjärjestelmä o rakennuksessa on toimistotiloissa kattava sisäänpyyntöjärjestelmä o järjestelmää täydennetään tarvittavilta osin päällekarkausjärjestelmä o päällekarkausjärjestelmälle asennetaan valmius; yleiskaapelipisteillä (laitteet käyttäjän hankinta)tekniset olosuhdevaatimukset 7.3. ENERGIATEHOKKUUS YLEISTÄ Rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan varustamalla ilmastointijärjestelmä tehokkailla korkean hyötysuhteen LTO-laitteilla. Teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Lisäksi Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. TOTEUTUSVAIHTOEHTOJA Lämpöpattereihin asennetaan termostaattiset patteriventtiilit, joiden avulla saadaan lämpökuormat hyödynnettyä ja sisäilman lämpötila säädettyä halutuksi. Vesikalusteina käytetään vettä säästäviä wc-istuimia, sekoittimia ja automaattihanoja. Kaikki lämmitys- ja käyttövesiverkostot lämpöeristetään hyvin lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Ilmastointikoneet varustetaan tehokkailla, korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottolaitteilla. Pääasiassa käytetään pyörivää lämmöntalteenottoa, joiden lämpötilahyötysuhde tulee olla vähintään 80 %. Käytettävät puhaltimet ovat mahdollisimman energiatehokkaita ja niiden sähkötehokkuusluvun tulee olla tulo- ja poistoilmakoneiden osalta 1,8 kw/m 3 /s ja erillispuhaltimien osalta alle 1,0 kw/m 3 /s. 17

TULOKSET JA YHTEENVETO Tarkempi energiatehokkuustarkastelu tehdään toteutussuunnitteluvaiheessa ja varmistetaan silloin tehtävien laskelmien perusteella, että asetetut tavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti. 7.4. TEKNISTEN TILOJEN TILAVAATIMUKSET Teknisten tilojen tilavaraukset on esitetty luonnossuunnitelmissa. 8. AIKATAULU 8.1. HANKKEEN TAVOITEAIKATAULU Tarveselvitys hyväksyttiin 7.3.2016 Hankesuunnittelu käynnistyi välittömästi tarveselvityksen tultua hyväksytyksi Hankesuunnitelma valmis hyväksyntää varten elokuussa 2016 Pääpiirustukset valmiit rakennusluvan hakua varten lokakuussa 2016 Urakkalaskentasuunnitelmat valmiit laskentaa varten marraskuun puolivälissä 2016 Toteutussuunnitelman hyväksyminen joulukuussa 2016 Rakennustyöt alkavat tammikuussa 2017 Rakennustyöt valmistuvat maaliskuussa 2018 9. TOTEUTUSTAPA 9.1. SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN JÄRJESTÄMIS-, ORGANISOINTI- JA VALVONTAMENETTELYT Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen ohjaa suunnittelutyötä ja rakennuttamista. Projektiorganisaatio koostuu nimetyistä tilaajan ja rakennuttajan asiantuntijoista sekä käyttäjän edustajista. Tilakeskus vastaa hankkeen ulkoisesta tiedottamisesta. 18

Rakentaminen toteutetaan kokonaisurakkana. Hanke toteutetaan käyttäen jaettua pääurakkamuotoa, jossa rakennusteknisten töiden urakoitsija toimii pääurakoitsijana/ päätoteuttajana. Kohteeseen valitaan tarjouskilpailun perusteella seuraavat urakoitsijat: Rakennusurakoitsija Putkiurakoitsija Ilmanvaihtourakoitsija Rakennusautomaatiourakoitsija Sähköurakoitsija Tilaaja tekee lisäksi erillishankintoja, kuten laitehankinnat, atk, kulunvalvonta ja turvatekniikka. Lopullinen erillisurakoiden ja hankintojen sisältö ja hankintarajat tarkentuvat suunnittelun edetessä. Irtokalusteiden ja toimintavarustuksen, kuten esim. AV-laitteiden, ns. ensikertainen kalustus toteutetaan käyttäjien omana erillishankintana. Kalustuksessa ja varustuksessa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevaa kalustusta ja laitteistoa. 9.2. VÄISTÖTILATARPEET Vanhan kirjastotalon galleriatilojen ja julkisten kokoustilojen käyttö ei ole mahdollista rakennustöiden aikana. Kokoustiloja tarvitsevat ohjataan tänä aikana käyttämään kaupungin muiden kiinteistöjen, mm. pääkirjasto Metson tiloja, joiden remontti valmistuu ennen Vanhan kirjastotalon rakennustöiden alkamista. Galleriatoiminta on katkoksissa rakennustöiden ajan. Toimistotilat ovat tälläkin hetkellä tyhjillään, lyhytaikaista väistötilakäyttöä lukuun ottamatta. Kulttuuripalvelujen ja kolmannen kerroksen toimijoiden sekä Lastenkulttuurikeskus Rullan nykyisistä tiloista luovutaan vasta kun uudet tilat ovat täysin käyttökuntoisia. 10. KUSTANNUSTAVOITTEET 10.1. RAKENNUS- JA YLLÄPITOKUSTANNUKSET Vanhan kirjastotalon muutostyöhankkeelle laskettu tilaohjelmapohjainen kustannusarvio päätyy summaan 3 170 000. Tarveselvitysvaiheen kustannusarvio oli 2 900 000. Kustannusten nousu johtuu pääosin talotekniikan toimenpiteiden kasvusta; kellariin sijoittuva ilmastointikonehuone ei tarveselvitysvaiheessa ollut mukana suunnitelmissa. Suuri kustannuserä tulee ilmastointitekniikan välillisistä rakennustöihin aiheutuvista muutostöistä. Rakennuksen alakatot ovat vuoden 1986 perusparannuksen yhteydessä rakennettu kiinteiksi, ei avattaviksi alakatoiksi. Ne joudutaan nyt purkamaan lähes kauttaaltaan uusien ilmastointikanavien tieltä ja rakentamaan kokonaan uudet avattavat alakatot. Kustannuksia nostaa myös tarkemittauksissa selvinnyt rakennuksen suurempi laajuus. Tarveselvityksen jälkeen on rakennuskustannusindeksi noussut mikä kasvattaa laskennallisia kustannuksia 161 000. Hankkeelle on varattu määrärahaa vuosille 2016-2018 yhteensä 2 900 000. Hanketta esitetään jatkettavaksi toteutussuunnitteluun ja hankkeen määrärahaa tarkistettavaksi urakkalaskennan kautta saatujen todellisten kustannusten mukaiseksi. Alustava investointisopimus on liitteenä. Lopullinen erillisurakoiden ja hankintojen sisältö ja hankintarajat tarkentuvat suunnittelun edetessä. Rakentamiskustannusten tavoitehinta-arvio on hankesuunnitelman liitteenä. Käyttäjän irtokaluste- ja varusteluhankintojen suunnittelu täsmentyy toteutussuunnittelun rinnalla laadittavan irtokalustesuunnitelman myötä. 19

11. LIITTEET LIITE 1 Tilaohjelma LIITE 2 Alustava kustannusarvio LIITE 3 Investointisopimus LIITE 4 Arkkitehtiluonnokset Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy 21.6.2016 Lisäksi käytettävissä: - Vanha kirjastotalo kulttuurin tiloiksi, tarveselvitys 12.2.2016 - Tampereen vanha kirjastotalo, Rakennushistoriallinen selvitys - Tampereen vanha kirjastotalo, Kuntoarvioraportti 2015 - Vanha Kirjastotalo, Asbesti- ja haitta-ainekartoitusraportti 20

TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS 7.7.2016 Liisa Parviainen HANKE KULTTUURIN TILAT / VANHA KIRJASTOTALO TARVESELVITYS LIITE 1 HANKESUUNNITELMA ASIAKIRJA TILAOHJELMA TARVESELVITYS HANKESUUNNITELMA HUONETILAT lkm m2 lkm m2 HUOMAUTUKSIA YHTEISET YLEISÖTILAT 593 548,5 sisääntuloaula 90 3 114,5 1. ja 2. krs vaatesäilytys 60 39 wc-tilat 2 16 2 14 1. krs. inva-wc 1 6 1 5,5 1. krs lastenhoitohuone 6 - vrt. Rullan tilat info / vahtimestari 28 12 1-2 työpistettä, info-materiaali aulakahvio 80 54 keittiö 12,5 27,5 kahvilan varasto 14,5 - luentosali 95 97,5 Mäkelän kabinetti 30 30 3. kerros musiikkisali 120 120 esiintyjät 16 16 tuolivarasto 19 18,5 NÄYTTELYTILAT 361 396 iso näyttelytila, osa aulaan liittyvää mahd. kahvilatilaa 200 236 pieni näyttelytila 97 96,5 näyttelyaula 64 63,5 3.krs KULTTUURIPALVELUJEN TYÖTILAT 364 355,5 toimistotilat 11 156 11 149,5 á 1-2 työpistettä toimistotilat 3 100 4 110 á 4-6 työpistettä aula 35 29,5 neuvottelutila n. 10-12 henk. 32 30,5 taukotila 22 21,5 myös kokoustilana kopio, posti, varasto 10 5 vetäytymistila 2,5 wc henk. 2 9 2 7 sosiaalitilat kellarissa AVUSTUSYHTEISÖJEN YMS. TYÖTILAT 280 271 toimistotilat: tarvittaessa myös kultt. projektityönt. 3..5 henk. Pispalan sottiisi 55 3 53,5 6 henk. kansainvälinen toimintakeskus 45 2 55 5 henk. tällä hetkellä maahanmuuttajainfo Mainio 53 4 53 2 +2..3 henk. + infopiste 2.krs. aulan yhteydessä toimistotila 13 13,5 vetäytymistilat 1-2 henk. 3 6 1 3 4 henk. 2 27 1-2 28 myös kokouskäyttö odotusaula 30 30 kopio, posti, varasto 20 5 wc-tilat 9 2 7,5 sosiaalitilat kellarissa taukotila 22 22,5 yhteiskäyttö LASTENKULTTUURIKESKUS RULLA 497,5 517,5 eteisaula 85 89 vaunuparkki / vaatesäilytys 70 67,5 wc-tilat 6,5 6,5 inva-wc-lastenhoito 6 5 näyttelytila, elämystila 1 160 2 161 työpajatila (myös märkätyöskentelyyn) 43 41 lattialämmitys pikkuteatteri + näyttämö /elämystila 45 41 musiikkisali myös käytettävissä? varastotilat 30 2 18,5 työpajatilat henkilökunnan työpajatilat 2 38,5 esiintyjien pukutila (myös Laikun Lavan käytössä) 5 keittokomero 3 3 toimistotilat 3 49 3 41,5 2henk. + n > 3 työpistettä YHTEISTILAT 239 169 varastot 115 5 128,5 kellari, 4.krs arkisto 27,5 - kellari siivouskeskus 9 6 siivoustarvikevarasto 8 3,5 siivoojien taukotila 6,5 4,5 siivouskomerot 4 12 3 6,5 sosiaalitilat 61 2 20 kellari TILAOHJELMA-ALA YHTEENSÄ 2 335 2 258 Sivu 1 (1)