LIELAHDEN KOULUN VANHA OSA

Transkriptio

1 LIELAHDEN KOULUN VANHA OSA RAKENNUKSIEN 1 JA 2 PERUSPARANNUS TOTEUTUSSUUNNITELMA A TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS FRENCKELLINAUKIO 2K POSTIOSOITE PL 487, TAMPERE

2 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS RAKENNUTTAMISPALVELUT TOTEUTUSSUUNNITELMA Jukka Kauppinen, Sinikka Vähämaa HANKE LIELAHDEN KOULUN VANHA OSA RAKENNUKSIEN 1 JA 2 PERUSPARANNUS Teivaalantie 2, Tampere ASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO Hankekortti Selostus LVI-tekniikasta - rakennus 1 - rakennus 2 Selostus sähkötekniikasta - rakennus 1 - rakennus 2 Hankeaikataulu Hankinta-arvoerittely Piirustukset Liitteet: - investointisopimus rakennus 1 - investointisopimus rakennus 2-1 -

3 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS RAKENNUTTAMISPALVELUT TOTEUTUSSUUNNITELMA Jukka Kauppinen, Sinikka Vähämaa HANKE LIELAHDEN KOULUN VANHA OSA RAKENNUKSIEN 1 JA 2 PERUSPARANNUS Teivaalantie 2, Tampere ASIAKIRJA HANKEKORTTI Hankkeen lähtötiedot Lielahden koulu sijaitsee Lielahden kaupunginosassa osoitteessa Teivaalantie 2, Tampere. Koulun tontti on laajuudeltaan m 2 ja siinä on rakennusoikeutta yhteensä m 2. Koulukeskus koostuu kolmesta erillisestä opetuskäytössä olevasta rakennuksesta. Punatiilinen neljäkerroksinen koulurakennus (rakennus 2), entinen Harjuntaustan kansakoulu ja sen läheisyyteen rakennettu puinen kaksikerroksinen opettajien asuntola (rakennus 1) ovat valmistuneet vuonna Nykyinen päärakennus (yläkoulu) on rakennettu vuosina ja sen perusparannus sekä nuorisotiloiksi suunniteltu laajennusosa valmistuivat kesällä Lisäksi piha-alueelle on sijoitettu siirtokelpoinen väistötila perusparannushankkeiden toteutusajaksi. Tämä toteutussuunnitelma koskee rakennuksien 1 ja 2 perusparannusta. Koulussa on tällä hetkellä noin 580 oppilasta (luokat luokka). Esiopetuksen ryhmiä koululle on sijoitettu vuodesta 2015 lähtien kolme. Rakennukseen 1 sijoitetaan aineopetuksen luokkatiloja. Rakennukseen 2 keskitetään esi- ja alkuopetuksen tilat kolmesarjaisena. Esiopetuksen laskennallinen oppilasmäärä on 60 ja alkuopetuksen noin 132 oppilasta. Lielahden koulun kokonaisoppilasmäärä tulee väestösuunnitteen mukaan olemaan yhteensä noin oppilasta. Rakennus 1 / puukoulu Rakennuksessa on varastokäytössä ollut kellari ja kaksi asuin käytössä ollutta kerrosta. Opettajanhuone muutettiin neuvola- ja hammashoidon käyttöön vuonna Rakennus muutettiin opetustilaksi vuonna 1961, jolloin alkuperäisiä väliseiniä ja kakluuneja purettiin luvulla rakennuksessa toimi myös Lielahden kirjasto. Viime vuosina kaikki huonetilat olivat luokkien 1-2 opetustiloina, kunnes rakennus jouduttiin poistamaan opetuskäytöstä sisäilmaongelmien takia vuonna Rakennuksen alkuperäisaste on pieni. Rakennus 2 / kivikoulu Rakennuksessa on kellari, kaksi opetuskäytössä olevaa kerrosta sekä ullakkokerros. Kellarissa sijaitsivat keittiön varastot, kylmäkellari ja halkovarastot sekä lämmityskattilahuone. Ensimmäisessä kerroksessa oli aulahalli, kolme luokkahuonetta ja keittiö. Toisessa kerroksessa oli iso halli, opettajien huone ja opetusvälinehuone, kaksiosainen juhlasali, veistoluokka ja tavallinen luokka. Kolmannessa kerroksessa (ullakolla) oli opetusvälinevarasto, kaksi luokkaa ylempää ammattiopetusta varten (varaus) ja avoullakko

4 Rakennuksessa on tehty ajan kuluessa muutoksia: keittiö on muutettu opetus- ja sosiaalitiloiksi, 2. kerroksen veistoluokka on muutettu opetustilaksi, wc-tilat rakennettiin vanhaan polttoainevarastoon. Kellarissa sijaitsevat varastotilat, oppilaiden wc-tilat ja tekniset tilat. 1. kerroksessa on viisi opetustilaa sekä wc-/pukutilat, 2. kerroksessa on neljä opetustilaa sekä henkilökunnan työtilat ja taukotila, 3. kerroksessa on kaksi opetustilaa, henkilökunnan työtilat ja ullakkotilaan rakennettu asuinhuone joka toimii nykyisin varastona. Rakennuksen 2 arvoluokitus on RK III (Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävä, alkuperäisaste suuri.) Hankkeen kuvaus Tontin käyttö Pihan muutostyöt on pääosin tehty päärakennuksen perusparannus- ja laajennustöiden yhteydessä ja ne ovat valmistuneet kesällä Rakennus 1 Tilat Rakennuksessa on tehty useita muutoksia ja alkuperäisestä asuntolan tilajärjestyksestä ei ole jäljellä paljoakaan. Nykyiset luokkatilat säilyvät, joitakin ovimuutoksia tehdään. Opetustiloja käytetään jatkossa aineopetukseen. Kaikki kellaritilat mukaan lukien varastotilat poistetaan käytöstä. 1. kerros Rakennus muutetaan esteettömäksi rakentamalla luiska maantasosta ja porrashissi eteistiloihin sekä lisäämällä uudet inva-wc:t. Varasto muutetaan eriyttämistilaksi. Opetusvälinevarasto muutetaan opinto-ohjaajan tilaksi. Piirustus- ja musiikkiluokka muutetaan aineopetuksen tilaksi. Käytävälle rakennetaan kaksi invamitoitettua wc-tilaa. 2.kerros Varasto muutetaan pienryhmätilaksi ja käsityöluokka muutetaan opetustilaksi. Porrashuoneiden yhteyteen rakennetaan kopiotila ja siivouskeskus. Käytävälle rakennetaan kaksi wc-tilaa lisää. Lisäksi tehdään ovimuutoksia toiminnallisuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Rakenteet Rakennus on huonokuntoinen. Maanvaraiset rakenteet kunnostetaan. Vaurioituneet rakennusosat uusitaan tai kunnostetaan. Läpiviennit kerroksien välillä rakennetaan tiiviisti. Sokkelit vedeneristetään ja rakennukseen lisätään salaojitus pihatöiden yhteydessä. Välipohjarakenteiden ja porrashuoneiden rakenteiden epäpuhtaudet poistetaan kokonaan ja eristeet uusitaan. Ulkoseinän hirsirakenne on pääosin hyväkuntoinen lukuun ottamatta alimpia hirsikerroksia, jotka uusitaan. Vesikatto uusitaan ja alle asennetaan uusi aluskate

5 Tilapinnat ja rakennusosat Kaikki tilapinnat uusitaan. Väliovet uusitaan suurimmalta osin. Kaikki kiintokalusteet uusitaan. Rakennuksen lukitus ja kulunvalvonta yhtenäistetään ja uudistetaan kaikkien kiinteistöjen osalta muutostöiden yhteydessä. Julkisivut ja vesikatto Julkisivuverhouksena on maalattu rimalaudoitus. Vesikatto on saumattu peltikatto (aumakatto). Julkisivuverhous uusitaan ja maalataan. Ikkunat vesipelteineen uusitaan lukuun ottamatta alkuperäisiä 1930-luvun ikkunoita ja vuonna 2012 uusittuja ikkunoita. Rakennus 2 Tilojen perusjärjestys on säilynyt pääpiirteittäin samana luokkatilojen osalta tähän päivään saakka. Luokkatilat ovat suurehkoja (n. 60m 2 ) ja ne soveltuvat edelleenkin hyvin opetuskäyttöön. Rakennus muutetaan paremmin esi- ja alkuopetukseen sopivaksi: esteettömyyttä parannetaan, lisätään uusi esteetön sisäänkäynti eteistiloineen uuden leikkialueen puolelle sekä uudet wc-tilat rakennuksen sisälle. Kellari Kellarin tilat ovat huonokuntoiset. Osa tiloista on maapohjaisia. Kulku rakennuksen wc-tiloihin tapahtuu ulkokautta. Wc-tilat ovat käyttöikänsä päässä ja ne muutetaan ulkovälinevarastoksi. Tilat teknisiä tiloja lukuun ottamatta poistetaan käytöstä. Maapohjaisista tiloista poistetaan täyttömaata ja se korvataan kapillaarikatkosoralla. Läpiviennit tiivistetään ja tilat alipaineistetaan. 1.kerros Nykyisen opetustilan, pukuhuoneen, varastojen ja wc-tilojen tilalle rakennetaan esiopetuksen märkäeteinen, uudet wc-tilat ja siivoustila. Ulkopuolen portaat ja katokset uusitaan. Pääsisäänkäynnin yhteyteen rakennetaan luiska ja sisäpuolelle porrashissi. Yksi luokkatiloista muutetaan vaatetilaksi. Kerroksien 1-3 välille rakennetaan uusi kevythissi. 2.kerros Opettajanhuoneen yhteydessä oleva eteinen, keittiö, wc ja pukuhuone puretaan ja tila muutetaan opetustilaksi. Kanslia ja varasto puretaan ja tila muutetaan pienryhmätilaksi. Aulatilan yhteyteen rakennetaan inva-wc. 3.kerros / ullakkokerros Entinen asuinhuone, eteinen ja psykologin tila muutetaan opetustilaksi. Henkilökunnan sosiaalitilat puretaan ja muutetaan oppilaiden wc-tiloiksi. Kevythissi ja siihen liittyvä eteistila sekä siivouskeskus ja iv-konehuone rakennetaan osin kylmän ullakon puolelle. Rakenteet - 4 -

6 Välipohjien epäpuhtaudet (orgaaninen täyte ja muottilaudoitukset) poistetaan. Puhdistustöiden vuoksi välipohjat avataan, joka aiheuttaa tilapintojen kunnostustarpeen kaikissa tiloissa. Tilapinnat ja rakennusosat Kaikki tilapinnat uusitaan. Vanhat väliovet kunnostetaan. Alkuperäisasteeltaan korkeat porrashuoneiden mosaiikkibetonipinnat, kaiteet ja käsijohteet kunnostetaan. Rakennuksen lukitus ja kulunvalvonta yhtenäistetään ja uudistetaan kaikkien kiinteistöjen osalta muutostöiden yhteydessä. Kiinteä kalustus uusitaan. Julkisivut ja vesikatto Alkuperäiset ratkaisut Ulkoseinät ovat tiilimuurattuja ja niiden kokonaispaksuus on noin 600 mm. Vesikatto on aumakatto, joka on tehty saumatusta ja sinkitystä teräspellistä. Ikkunat ovat isoja 6-ruutuisia, jotka ovat lisäksi jaettu puitteella kahteen ruutuun. Ulkoovet ovat lasiovia salmiakki-mallisilla ikkunoilla. Pääoven molemmille puolille on muurattu koristemuuraukset. Rakennuksen luoteispäädyssä on ovi keittiöön. Tehtävät kunnostustyöt Tiilijulkisivu on tiilien osalta kohtalaisen hyvässä kunnossa. Tiilissä ei ole havaittu rapautumia. Tutkimuksen mukaan tiilien pakkasenkesto on hyvällä tasolla. Tutkimuksessa havaittiin yksittäisiä irrallisia tiiliä. Tiilien laastisaumoissa on vaurioita. Saumat ovat rapautuneet pinnastaan kohtalaisen syvälle. Pintasauma on paikoin irtoillut. Julkisivuilla havaittiin myös yksittäisiä kosteusteknisiä puutteita. Tiilien pintasaumat uusitaan ja kosteustekniset puutteet korjataan, rikkinäiset tiilet ja ikkunapellit uusitaan. Vesikatto on uusittu vuonna Huonokuntoiset ikkunat ja vesipellit uusitaan. Laajuustiedot rakennus 1 rakennus 2 Huoneistoala htm 2 bruttoala brm 2 hyötyala hym 2 kerrosala kem 2 Tilavuus m 3 Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy ja pääsuunnittelijana on ollut arkkitehti Mikko Suominen. Rakennesuunnittelijana on toiminut Sweco Rakennetekniikka Oy ja talotekniikkasuunnittelun on tehnyt Tilakeskuksen oma suunnitteluyksikkö. Hankkeen rakennustöiden aikataulu Hankkeen rakennustyöt on suunniteltu alkavaksi syyskuussa 2017 ja ne valmistuvat kesällä Katso tarkemmin kohta aikataulu. Tontille on sijoitettu esiopetuksen väistötilat joista luovutaan rakennustöiden valmistuttua

7 Hankkeen toteutuskustannukset ja määräraha (alv 0 %) Hankkeen kustannusarvio on laskettu saatujen urakkatarjousten perusteella: rakennus 1 2,15 M ja rakennus 2 2,30 M, yhteensä 4,45 M. Katso tarkemmin kohta hankinta-arvoerittely. Vuosi Määräraha ( ) Yhteensä Rakennusinvestointiin kuuluvat kiinteä kalustus, varustus ja laitteet. Irtokalusteiden ja -varusteiden sekä opetusvarusteiden ja -laitteiden, mm. AV-laitteiden hankinta ei kuulu investointiin. Nämä hankinnat kuuluvat ns. ensikertaiseen kalustamiseen, joka suunnitteluineen on käyttäjän vastuulla

8 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS RAKENNUTTAMISPALVELUT Tapio Hyrkäs TOTEUTUSSUUNNITELMA HANKE LIELAHDEN KOULUN VANHAN OSAN PERUSPARANNUS RAKENNUS 1 PUUKOULU ASIAKIRJA SELOSTUS LVI - TEKNIIKASTA Yleistä Liittymät Lämmitys Vesi- ja viemärilaitteet Rakennuksen ilmastointijärjestelmä uusitaan kokonaan. Luokka- ja sosiaalitiloja varten asennetaan ullakkotilaan omat levylämmöntalteenotolla varustetut ilmastointikoneet. Kellarin tiloissa ei tällä hetkellä ole koneellista ilmanvaihtoa. Kellarin ryömintätilallinen alapohja ja varastotilat varustetaan koneellisella poistolla. Kaukolämpölaitteet on uusittu vuonna 2012, laitteet sijaitsevat kivikoulun kellarissa. Rakennusten välille maahan asennetut patteriverkoston ja käyttövesiverkoston putkistot uusitaan. Lämmityspatterit termostaattiventtiileineen ja putkistoineen uusitaan kokonaan. Rakennuksen vesi- ja viemäriputkistot uusitaan kokonaisuudessaan. Rakennus on viemäröity kivikoulun kautta. Kiinteistöjen välinen viemäri uusitaan. Perusparannuksen yhteydessä rakennus kattovedet johdetaan rännikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Kohteen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Toteutusratkaisuissa huomioidaan tilojen erilaiset käyttöajat ja -mahdollisuudet sekä järjestelmien helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Kiinteistö on liitetty Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon. Kaukolämpölaitteet sijaitsevat kivikoulussa ja ne jäävät ennalleen. Kiinteistö on liitetty Tampereen Veden vesi- ja viemärijohtoverkostoon. Vesimittari sijaitsee kivikoulun kellarissa. Perusparannuksen yhteydessä kiinteistö liitetään sadevesiviemäriverkostoon, liitospaikka on kivikoulun pihalla. Rakennuksen patteriverkosto putkistoineen uusitaan kokonaan. Putkisto tehdään sähkösinkitystä teräsputkesta puristusliitoksin. Rakennuksen vesi- ja viemärijohdot sekä kalusteet uusitaan kokonaisuudessaan. Rakennus varustetaan RakMK D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Vesijohdot tehdään pääosin kupariputkista puristusliitoksin. Kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena kromatuista kupariputkista. Vesijohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä, vähän vettä kuluttavia vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä

9 Siivoustilat varustetaan käyttövesiverkostoon liitettävällä kuivauspatterilla, hiekanerotuskaivolla ja rst-altaalla, joka johdetaan hiekanerotuskaivoon DN50 viemärillä. Pesualtaat viemäröidään pääosin aina lattiakaivoon sivuviemäriliitännän kautta siivouksen helpottamiseksi. Rakennus varustetaan kastelupostilla, joka sijoitetaan piha-alueiden huoltotarpeen mukaan. Kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien ja syöksytorvien sekä rännikaivojen kautta sadevesiviemäriverkostoon. Rakennuksen sisäpuoliset viemärit tehdään pääosin db- muoviviemäriputkista kumirengasliitoksin. Lattiaan asennettavat viemärit tehdään muoviviemäreistä kumirengasliitoksin. Viemäreiden tarkastuspisteinä käytetään lattiaan asennettavia tarkastusputkia ja pystynousuihin asennettavia puhdistusyhteitä. Ulkopuoliset viemärit tehdään muovisista viemäriputkista kumirengasliitoksin. Tarkastus- ja sadevesikaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja. Ilmastointi Rakennuksen ilmastointijärjestelmä uusitaan kokonaan. Opetus- ja sosiaalitilat sekä kellarin tilat varustetaan RakMK D2:n mukaisella ilmastointilaitteella. Tilavarauksissa ja laitesijoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota huoltoon ja laiteosien myöhempään vaihdettavuuteen. Konejaottelu: TK01 ja TK02- opetustilat, TK03 - WC- ja sosiaalitilat Opetustilojen sekä WC- ja siivoustilojen ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivaa pakettikonetta, jotka on varustettu suodatuksella, lämmityksellä ja levylämmöntalteenottolaitteilla. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti. Alapohjan ja kellarin varastojen poistokoneina käytetään EC-moottorilla varustettuja huippuimureita ja/tai kanavapuhaltimia. Kojeiden käyntiä ohjataan aikaohjelman ja ulkolämpötilan mukaan. Likaisten tilojen ilmastointi on toiminnassa vähän alipaineisena läpi koko vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä ja ilmamäärien ohjauksella varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Tuloilmalaitteina käytetään tuloilmaventtiileitä tai kattohajottimia. Poistoilmalaitteina käytetään yhteiskanavaventtiileitä. Kanavistossa käytetään sinkitystä teräslevystä tehtyjä tehdasvalmisteisia kanavaosia ja pääosin pyöreitä iv-kanavia. Päätelaitteissa, tasauslaatikoissa ja äänenvaimentimissa käytetään vain M1 luokiteltua äänenvaimennusmateriaalia. Kanavat eristetään määräysten mukaisilla palo-, lämpö- ja äänieristyksillä. Rakennusautomaatio Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä

10 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS RAKENNUTTAMISPALVELUT Tapio Hyrkäs TOTEUTUSSUUNNITELMA HANKE LIELAHDEN KOULUN VANHA OSAN PERUSPARANNUS RAKENNUS 2 KIVIKOULU ASIAKIRJA SELOSTUS LVI - TEKNIIKASTA Yleistä Liittymät Lämmitys Vesi- ja viemärilaitteet Rakennuksessa on tällä hetkellä neljä (4) ilmastointikonetta. Perusparannuksen yhteydessä IV-koneet TK01 ja TK03 uusitaan yhdeksi ilmastointikoneeksi, joka asennetaan uuteen rakennettavaan ilmastointikonehuoneeseen. IV-kone TK02 puretaan ja korvataan uudella ilmastointikoneella. IV-kone TK04 jää ennalleen kanavistoineen. Kaikki käyttöön jäävät vanhat kanavistot nuohotaan. Kaukolämpölaitteet on uusittu Lämmitysverkostojen osalta patteriverkosto uusitaan kokonaisuudessaan ja iv-lämmitysverkostoon ja lämmönsiirtimelle tehdään tarvittavat muutokset. Viemäreiden osalta pohjaviemärit ja kaikki vanhat pystynousut uusitaan. Vesijohtojen osalta uusitaan kaikki pystynousut ja pääosin myös kellarin runkovesijohdot uusitaan. Kohteen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Toteutusratkaisuissa huomioidaan tilojen erilaiset käyttöajat ja -mahdollisuudet sekä järjestelmien helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Kiinteistö on liitetty Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon. Kaukolämpölaitteet jäävät ennalleen. Kiinteistö on liitetty Tampereen Veden vesi- ja viemärijohtoverkostoon. Perusparannuksen yhteydessä kiinteistö liitetään sadevesiviemäriverkostoon, liitospaikka on yläkoulun kulmalla. Rakennuksen patteriverkosto uusitaan kokonaisuudessaan. Rakennus lämmitetään pääosin ikkunoiden alle sijoitettavilla lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä ja sulkuyhdistäjillä. Tuulikaapit lämmitetään huonelämpötilan mukaan ohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään iv-lämmitysverkostoon. Uudet lämpöjohdot tehdään sähkösinkityistä teräsputkista puristusliitoksin kokoon DN50 saakka ja tätä suuremmat runkojohdot tehdään teräsputkista hitsausliitoksin. Linjat varustetaan sulku- ja säätöventtiilein. Lämpöpatterien kytkentäjohdot asennetaan seinäpintaan ilman eristystä. Lämpöjohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Pohjaviemärit ja pystynousut uusitaan. Vesijohtokalusteet ja kytkentäputket uusitaan vain tilamuutosten aiheuttamassa laajuudessa. Tuuletusviemärit uusitaan siltä osin kuin rakennuksen vesikatto uusitaan

11 Rakennus varustetaan RakMK D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Vesijohdot tehdään pääosin kupariputkista puristusliitoksin. Kytkentäjohdot tehdään pintaasennuksena kromatuista kupariputkista. Vesijohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä, vähän vettä kuluttavia vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Siivoustilat varustetaan käyttövesiverkostoon liitettävällä kuivauspatterilla, hiekanerotuskaivolla ja rst-altaalla, joka johdetaan hiekanerotuskaivoon DN50 viemärillä. Pesualtaat viemäröidään pääosin aina lattiakaivoon sivuviemäriliitännän kautta siivouksen helpottamiseksi. Rakennus varustetaan kastelupostein, jotka sijoitetaan piha-alueiden huoltotarpeen mukaan. Kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien ja syöksytorvien sekä rännikaivojen kautta sadevesiviemäriverkostoon. Rakennuksen sisäpuoliset viemärit tehdään pääosin valurautaisista viemäriputkista pantaliitoksin. Lattiaan asennettavat viemärit tehdään muoviviemäreistä kumirengasliitoksin. Viemäreiden tarkastuspisteinä käytetään lattiaan asennettavia tarkastusputkia ja pystynousuihin asennettavia puhdistusyhteitä. Ulkopuoliset viemärit tehdään muovisista viemäriputkista kumirengasliitoksin. Tarkastus- ja sadevesikaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja. Ilmastointi Rakennus varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmastointilaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso pyritään saavuttamaan opetus- ja työtiloissa. Tuloilmavirta luokkatiloissa on noin 4 l/s,m 2. Sisäilman lämpötila voi kuitenkin nousta yli tavoitearvojen esim. hellejakson aikana. Ilmastointilaitos toteutetaan keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen käyttöajan, -tarkoituksen ja laatuvaatimusten sekä sijainnin perusteella. IV-koneita varten kunnostetaan ja rakennetaan omat tekniset tilat. Tilavarauksissa ja laitesijoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota huoltoon ja laiteosien myöhempään vaihdettavuuteen. Konejaottelu: TK02 - WC- ja sosiaalitilat, TK03 - Opetustilat, TK04 - opetustilat Ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu suodatuksella, lämmityksellä ja tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti ja puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. Kojeiden käyntiä ohjataan aikaohjelman ja ulkolämpötilan mukaan. Lisäksi kaikille koneilla varataan käsikäyttömahdollisuus ja aikaohjattu käyttö osateholla normaalin käyntiajan ulkopuolista aikaa varten. WC- ja siivoustilojen poistoilmaa ei johdeta erillispoistoilla suoraan ulos vaan nämä ns. likaiset tilat varustetaan omilla LTO- laitteen käsittävällä iv-koneella, jolla puhalletaan tuloilmaa ao. tiloihin, auloihin ja käytäville. Likaisten tilojen ilmastointi on toiminnassa vähän alipaineisena läpi koko vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä ja ilmamäärien ohjauksella varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Tuloilmalaitteina käytetään tuloilmaventtiileitä, kattohajottimia tai reikäkanavia. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja yhteiskanavaventtiileitä. Kanavistossa käytetään sinkitystä teräslevystä tehtyjä tehdasvalmisteisia kanavaosia ja pääosin pyöreitä iv-kanavia. Päätelaitteissa, tasauslaatikoissa ja äänenvaimentimissa käytetään vain M1 luokiteltua äänenvaimennusmateriaalia. Kanavat eristetään määräysten mukaisilla palo-, lämpö- ja äänieristyksillä. Palopelteinä käytetään moottorilla varustettuja peltejä, joita voidaan ohjata ja joiden toiminta voidaan testata suoraan valvontajärjestelmästä. Rakennusautomaatio Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä

12 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS RAKENNUTTAMISPALVELUT Tuukka Tuominen TOTEUTUSSUUNNITELMA HANKE LIELAHDEN KOULUN VANHAN OSAN PERUSPARANNUS RAKENNUS 1 PUUKOULU ASIAKIRJA SELOSTUS SÄHKÖTEKNIIKASTA Yleistä Rakennus ja siihen kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Rakennuksen kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja tehdään standardisarjan SFS 6000 mukaisiksi. Kaikki vanhat sähköasennukset puretaan, lukuun ottamatta vuonna 2007 ilmastointiremontin aikana uusittuja asennuksia ja vuonna 2013 asennettuja tietoliikenneasennuksia. Liittymät Kiinteistössä on seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: sähköverkko (Tampereen Sähköverkko Oy). Liitytään olemassa olevaan TSV:n pienjänniteverkkoon Lielahden koulun pääkeskuksella. tietoliikenteen kuituverkko (nykyinen Tampereen tietohallinnon / Soneran tietoliikenneverkko). Liittymä säilytetään. Sähkönjakelu ja johtotiet Koko Lielahden koulukeskus on syötetty yhdellä pienjänniteliittymällä, jolla on ollut neljä käyttöpaikkaa. Lielahden koulun päärakennuksen perusparannuksen yhteydessä käyttöpaikoista on luovuttu ja pääkeskukseen on varattu puukoululle takamittauksella varustettu 3x250 A lähtö. Rakennukseen tulee keskustila uutta nousukeskusta varten. Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Pääsähkönjakelu nousu- ja ryhmäkeskuksille toteutetaan tavan omaista kaapelointia käyttäen. Ryhmäkeskukset sijoitetaan kerroksittain. Keskukset syötetään uudelta nousukeskukselta. Kompensointikondensaattorille varataan tila pääkeskushuoneesta. Kompensoinnin tarve mitataan sen jälkeen, kun rakennus on valmistunut ja se on normaalissa käyttötilanteessa. Kompensointi toteutetaan estokelatyyppisenä. Rakennuksen kokonaiskulutus mitataan Lielahden pääkoulun pääkeskuksella. Puukoululla mitataan takamittauksena ilmastoinnin ja kiinteistösähkön kulutus. Takamit

13 taukset toteutetaan väyläpohjaisilla verkkoanalysaattoreilla ja tieto siirretään kiinteistöautomaatiojärjestelmään, josta se siirretään edelleen Tilakeskuksen kiinteistöpitoyksikön huoltotietokantaan. Rakennukseen ei asenneta katkeamatonta sähkönjakeluverkkoa (UPS -verkko), mutta rakennuksen ICT-verkon toiminta varmistetaan sähkökatkoksen aikana. Kaapeleina ja asennustarvikkeina käytetään halogeenittomia HF-tuotteita (maahan asennettavat kaapelit voivat olla PVC:tä sisältäviä tuotteita). Putketonta asennustapaa ei sallita ja vanhat, ilman johtotietä olevat asennukset siirretään olemassa oleville johtoteille tai niiden puuttuessa, rakennetaan tarvittavat johtotiet. Luokkatilojen ns. opetusseiniin asennetaan AV-tekniikan vaatimat johtotiet ja AV-tekniikan vaatimat rakennukseen kiinteästi asennettavat kaapelit. Olemassa olevia nousureittejä hyödynnetään ja pääkaapelireiteille asennetaan tikasrakenteiset kaapelihyllyt, joille kaapelit ja johdot asennetaan kaarikiinnikkein ns. sormikireyteen. Näkyville jäävät hyllyt ovat arkkitehdin määrittämään värisävyyn maalattuja kannellisia umpiteräspeltihyllyjä. Opetus- ja toimistotiloissa tai näitä vastaavissa tiloissa seinillä johtoteinä käytetään valkoisia, alumiinisia johtokanavia. Valaisinripustus- ja virtakiskona käytetään valkoiseksi maalattuja kiskoja. Lattiarasioita ei käytetä, vaan tarvittaessa tilojen keskialueiden sähkönsyöttö toteutetaan yläkautta. Valaistus Valaistusjärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämä valaistus ylläpidetään tehokkaalla tavalla. Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huomioon ottaen siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen ja jäähdytyksen tarve mahdollisuuksien mukaan vältetään. Luokat ja myös WC-, varasto- ja sosiaalitiloissa tai niihin rinnastettavissa tiloissa valaisimet varustetaan läsnäolotunnistustoiminnolla. Valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja T5-loistelamppuvalaisimia tai kustannustehokkaita led-valaisimia käyttäen. Valonlähteiksi valitaan vain pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Valaistuksen värilämpötila sisätiloissa on 840 ja ulkona 830. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi. Valaisimet eivät saa olla ns. riippuvaa tyyppiä, muuten kuin erikseen hyväksyttävässä tapauksessa. Valaistuksen sammutuspulssi toteutetaan rakennusautomaation kautta. Rakennukseen asennetaan hillitty julkisivuvalaistus. Piha-alueella on aluevalaistus, mutta sitä muutetaan ja täydennetään sekä vanhimmat, että huonokuntoisimmat valaisimet korvataan uusilla energiatehokkailla valaisimilla. Ulko- ja julkisivuvalaistusta ohjataan valoisuusanturilla ja aikaohjelmilla taloautomaation kautta. Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Kiinteistöön asennetaan ja olemassa olevia järjestelmiä täydennetään mm. seuraavien järjestelmien osalta:

14 turva- ja poistumistievalaistusjärjestelmä o järjestelmä on ns. itsetestaava. Valaisimet ovat led-valaisimia. kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä (Pacom) o kulunvalvontajärjestelmä asennetaan pääovelle o ulko-oveen asennetaan sähkölukko ja koodinäppäimistöllä varustettu kulunvalvonnan lukija. WLAN-verkko o rakennukseen asennetaan tietoliikenteen langaton verkko o tukiasemien suunnitellut paikat varmistetaan mittaamalla (Sonera) matkapuhelimien tukiasemaverkosto tarvittavilta osin o tukiasemien tarve todetaan mittaamalla (Sonera) ajannäyttöjärjestelmä o ajannäyttöjärjestelmän kelloja ohjataan keskuskellolla. Kellot ovat viisarikelloja ja ulkokello suojataan ilkivaltaa vastaan. antennijärjestelmä o antennijärjestelmää ei asenneta yleisäänentoistojärjestelmä kuulutusmahdollisuudella o järjestelmä rakennetaan yhteensopivaksi Lielahden koulun järjestelmän kanssa siten, että Lielahden koululta tehdyt kuulutukset kuullaan myös puukoululla. o järjestelmästä rakennetaan varmennettu siten, että hätäkuulutus on mahdollista sähkökatkoksen aikana. Kaiuttimien kaapelointi rakennetaan kahdennettuna, mutta ei palonkestävällä tavalla. Johdotuksessa käytetään neljä kertaisia kaapelia esim. KLM 4x0,8. o järjestelmä varustetaan automaattisilla kuulutusviesteillä. Paloilmoittimen hälyttäessä, käynnistyy evakuointiohje ja järjestelmä ohjaa paloilmoittimen vaimentumaan kuulutuksien ajaksi. ovikello- tai ovipuhelinjärjestelmä o järjestelmä asennetaan pääovelle kameravalvontajärjestelmä o rakennuksen ulkokuori valvotaan säädettävällä polttovälillä olevilla IP-kameroilla. Kamerat aktivoituvat liikkeestä ja kuva tallennetaan digitaalisessa muodossa tallentimelle, joka liitetään kaupungin tietoliikenneverkkoon. rikosilmoitinjärjestelmä o rakennukseen asennetaan rikosilmoitinjärjestelmä siten, että. ensimmäisen kerroksen tilat, joista päästään rakennukseen sisälle valvotaan yhdistelmäilmaisimilla ja käytävät, portaikot tms. tilat liikeilmaisimilla. Hälytys siirretään Alerta -hälytyksensiirtojärjestelmän kautta vartiointiliikkeeseen. paloilmoitinjärjestelmä o rakennettava järjestelmä toteutetaan niiltä osin, kuin se on mahdollista, monikriteeri-ilmaisimilla. Palokellot vaimenevat hätäkuulutuksen ajaksi. Järjestelmä liitetään Alerta -hälytyksensiirtojärjestelmän kautta Aluehälytyskeskukseen. yleiskaapelointijärjestelmä

15 o rakennukseen asennetaan luokan E (cat6) yleiskaapelointijärjestelmä. Ristikytkentätelineeseen varataan oma osansa tietoliikenteen pisteille ja oma osansa ITC-verkon pisteille. inva-wc-hälytysjärjestelmä o inva-wc varustetaan kuitattavalla hälytysjärjestelmällä. Hälytystä ei johdeta vahtimestarille tai vartiointiliikkeeseen, mutta WC:n läheisyyteen asennetaan hälytyssummeri ja hälytyksen merkkivalo. sadevesijärjestelmän sulanapitojärjestelmä o rakennuksen syöksytorvet varustetaan itsesäätyvillä sulatuskaapeleilla, joita ohjataan taloautomaatiojärjestelmästä info-tv järjestelmävaraua (laitteet käyttäjän hankinta) o aulatiloissa varaudutaan info-tv -järjestelmään asentamalla niitin cat 6 -yleiskaapelointipiste sekä 2-osainen sukopistorasia. varattuvalojärjestelmä o varattuvalojärjestelmää ei asenneta. kulunvalvottujen ovien hätäsulkujärjestelmä o kulunvalvottujen ovien sähkölukoille asennetaan ohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa auki-ohjattujen lukkojen sulkemisen. savunpoistojärjestelmä (varaus järjestelmään) o savunpoistojärjestelmä kuuluu rakennusurakoitsijan hankintaan, mutta sen kaapelointi ja kytkennät kuuluvat sähköurakkaan. Kaapelointi tehdään palonkestävällä tavalla. päällekarkausjärjestelmä o päällekarkausjärjestelmää ei asenneta, mutta jokaiseen kerroksen asennetaan cat 6 yleiskaapelipisteitä siten, että järjestelmän myöhempi asennus on mahdollista

16 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS RAKENNUTTAMISPALVELUT Tuukka Tuominen TOTEUTUSSUUNNITELMA HANKE LIELAHDEN KOULUN VANHAN OSAN PERUSPARANNUS RAKENNUS 2 KIVIKOULU ASIAKIRJA SELOSTUS SÄHKÖTEKNIIKASTA Yleistä Rakennus ja siihen kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Rakennuksen kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja tehdään standardisarjan SFS 6000 mukaisiksi. Korjattaviksi määritellyillä alueilla ja portaikossa sekä auloissa sähköasennukset uusitaan kokonaan. Muilla, kuin korjattaviksi määritellyillä alueilla, kaikki asennukset tarkastetaan ja rikkinäiset sähkölaitteet, valaisimet ja kojeet korvataan vastaavilla ehjillä tai mikäli on mahdollista, ne poistetaan kokonaan käytöstä. Liittymät Kiinteistössä on seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: sähköverkko (Tampereen Sähköverkko Oy). Liittymä on olemassa oleva. tietoliikenteen kuituverkko (nykyinen Tampereen tietohallinnon / Soneran tietoliikenneverkko). Liittymä säilytetään. Sähkönjakelu ja johtotiet Koko Lielahden koulukeskus on syötetty yhdellä pienjänniteliittymällä, jolla on ollut neljä käyttöpaikkaa. Lielahden koulun päärakennuksen perusparannuksen yhteydessä käyttöpaikoista on luovuttu ja pääkeskukseen on varattu kivikoululle takamittauksella varustettu lähtö. Rakennukseen tulee keskustila uutta nousukeskusta varten. Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Korjattavilla alueilla ryhmäkeskukset uusitaan pääosin kaikki, myös uudemmat keskukset korjataan niiltä osin, kuin sähköturvallisuusmääräykset sitä edellyttävät. Ilmastointikeskus JK 32 on uusittu viime ilmanvaihtokorjauksen yhteydessä ja se voidaan säilyttää. JK31 (keskuksen kannessa 1.1 PT) voidaan myös hyödyntää. Pääsähkönjakelu pää- ja ryhmäkeskuksille toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Rakennuksen kokonaiskulutus mitataan Lielahden pääkoulun pääkeskuksella. Kivikoululla mitataan takamittauksena ilmastoinnin ja kiinteistösähkön kulutus. Takamit

17 taukset toteutetaan väyläpohjaisilla verkkoanalysaattoreilla ja tieto siirretään kiinteistöautomaatiojärjestelmään, josta se siirretään edelleen Tilakeskuksen kiinteistöpitoyksikön huoltotietokantaan. Rakennukseen ei asenneta katkeamatonta sähkönjakeluverkkoa (UPS -verkko), mutta rakennuksen ICT-verkon toiminta varmistetaan sähkökatkoksen aikana. Kokonaan saneerattavilla osilla, kaapeleina ja asennustarvikkeina käytetään halogeenittomia HF-tuotteita (maahan asennettavat kaapelit voivat olla PVC:tä sisältäviä tuotteita). Putketonta asennustapaa ei sallita ja vanhat, ilman johtotietä olevat asennukset siirretään olemassa oleville johtoteille tai niiden puuttuessa, rakennetaan tarvittavat johtotiet tai johdot asennetaan pinta-asennuksena asianmukaisilla kiinnikkeillä. Luokkatilojen ns. opetusseiniin asennetaan AV-tekniikan vaatimat johtotiet ja AV-tekniikan vaatimat rakennukseen kiinteästi asennettavat kaapelit. Nykyiset AV-laitteet puretaan ja käyttökelpoiset asennetaan uudelleen. Pääkaapelireiteille asennetaan tikasrakenteiset kaapelihyllyt. Näkyville jäävät hyllyt ovat arkkitehdin määrittämään värisävyyn maalattuja kannellisia umpiteräspeltihyllyjä. Opetus- ja toimistotiloissa tai näitä vastaavissa tiloissa seinillä johtoteinä käytetään valkoisia, alumiinisia johtokanavia. Valaisinripustus- ja virtakiskona käytetään valkoiseksi maalattuja kiskoja. Lattiarasioita ei käytetä, vaan tarvittaessa tilojen keskialueiden sähkönsyöttö toteutetaan yläkautta. Valaistus Korjattaviksi määritellyillä alueilla valaistus uusitaan kokonaan. Samoin uusitaan portaikon ja aulojen valaisimet, johdotus, käyttökytkimet ja muut kojeet. Valaistusjärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämä valaistus ylläpidetään tehokkaalla tavalla. Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huomioon ottaen siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen ja jäähdytyksen tarve mahdollisuuksien mukaan vältetään. Paitsi luokat, niin myös WC-, varasto-, siivous- ja sosiaalitiloissa tai niihin rinnastettavissa tiloissa valaisimet varustetaan läsnäolotunnistustoiminnolla. Valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja T5-loistelamppuvalaisimia tai kustannustehokkaita led-valaisimia käyttäen. Valonlähteiksi valitaan vain pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi. Valaisimet eivät saa olla ns. riippuvaa tyyppiä, muuten kuin erikseen hyväksyttävässä tapauksessa. Rakennuksen luoteissivulle rakennetaan ulkoportaat, jotka valaistaan poistumistien valaistusmääräykset täyttäväksi, mutta julkisivuvalaistuksen kanssa yhteensopivaksi. Rakennuksen katolla oleva tuuliviiri valaistaan led-kohdevaloilla. Valaistuksen sammutuspulssi toteutetaan rakennusautomaation kautta

18 Rakennukseen asennetaan hillitty julkisivuvalaistus. Piha-alueella on aluevalaistus, mutta sitä muutetaan ja täydennetään, mm. uuden rakennettavan leikkipihan osalta. Vanhimmat ja huonokuntoisimmat valaisimet korvataan uusilla energiatehokkailla valaisimilla. Ulko- ja julkisivuvalaistusta ohjataan valoisuusanturilla ja aikaohjelmilla taloautomaation kautta. Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Kiinteistöön asennetaan tai olemassa olevia järjestelmiä täydennetään mm. seuraavien järjestelmien osalta: turva- ja poistumistievalaistusjärjestelmä kulunvalvontajärjestelmä (Pacom) uudelle ulko-ovelle WLAN -verkon valmius (tukiasema-asennuksen mahdollistava kiinteä asennus) saneerattaville alueille matkapuhelimien tukiasemaverkosto tarvittavin osin ajannäyttöjärjestelmä (vanha keskuskello siirretään ja uudet kellot liitetään olemassa olevaan järjestelmään) antennijärjestelmä (vanha järjestelmä jätetään, uutta ei asenneta) yleisäänentoistojärjestelmä (vahvistinkeskus siirretään ja uudet kaiuttimet liitetään olemassa olevaan järjestelmään) ovikello- tai ovipuhelinjärjestelmä pääovelle rikosilmoitinjärjestelmä (täydennetään olemassa olevaa tai tilanteen mukaan hankitaan uusi) video/kameravalvontajärjestelmä (täydennetään uusilla IP-kameroilla) yleiskaapelointijärjestelmä (täydennetään olemassa olevaa) inva-wc -hälytysjärjestelmä sadevesijärjestelmän sulanapitojärjestelmä syöksytorviin savunpoistojärjestelmä (varaus) päällekarkausjärjestelmää varten cat6-yleiskaapelointi rakennusautomaatiojärjestelmä info-tv järjestelmän valmius (laitteet käyttäjän hankinta) kulunvalvottujen ovien hätäsulkujärjestelmä Yleiskaapelointi toteutetaan järjestelmäasennuksena suojaamattomilla parikaapelilla luokan E (cat6) vaatimukset täyttäväksi. Rakennukseen asennetaan uusi kevythissi ja hissinostin, jotka sähköistetään. Kevythissi varustetaan kulunvalvonnalla

19 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS RAKENNUTTAMISPALVELUT Tapio Hyrkäs TOTEUTUSSUUNNITELMA HANKE LIELAHDEN KOULUN VANHAN OSAN PERUSPARANNUS RAKENNUS 1 PUUKOULU RAKENNUS 2 KIVIKOULU ASIAKIRJA ENERGIASELVITYS Yleistä Energiatehokkuutta parannetaan varustamalla molempien rakennusten ilmastointijärjestelmä tehokkailla korkean hyötysuhteen LTO-laitteilla. Teknisten järjestelmien valinnoissa on huomioitu koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Toteutustavat Uusittavien rakenteiden, ovien ja ikkunoiden valinnassa on huomioitu lämpöhäviöiden vähentäminen ja rakennuksien ilmatiiveyttä parannetaan. Uusittavat ikkunat on valittu siten, että niiden lämmönläpäisykerroin on luokkaa 0,8 W/m 2 K ja että lasirakenne estää aurinkoenergian läpäisyn mahdollisimman tehokkaasti. Lämpöpattereihin asennetaan termostaattiset patteriventtiilit, joiden avulla saadaan lämpökuormat hyödynnettyä ja sisäilman lämpötila säädettyä halutuksi. Vesikalusteina käytetään vettä säästäviä wc-istuimia, sekoittimia ja automaattihanoja. Kaikki lämmitys- ja käyttövesiverkostot lämpöeristetään hyvin lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Neuvottelu- ja yleisötiloissa ilmastointia säädetään huonekohtaisesti käyttötilanteen mukaan. Ilmastointikoneet varustetaan tehokkailla, korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottolaitteilla. Pääasiassa käytetään pyörivää lämmöntalteenottoa, joiden lämpötilahyötysuhde tulee olla vähintään 80 %. Käytettävät puhaltimet ovat mahdollisimman energiatehokkaita ja niiden sähkötehokkuusluvun tulee olla tulo- ja poistoilmakoneiden osalta alle 2,0 kw/m 3 /s ja erillispuhaltimien osalta alle 1,0 kw/m 3 /s. Rakennukseen toteutetaan mahdollisimman energiatehokas valaistus. Valaistuksen ohjauksella varmistetaan valojen käyttö tiloissa vain todellisen tarpeen mukaan esim. liiketunnistimien käytöllä. Valaisimissa käytetään pitkäkestoisia lamppuja ja loisteputkia

20 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS RAKENNUTTAMISPALVELUT LIELAHDEN KOULUN VANHA OSA RAKENNUKSIEN 1 JA 2 PERUSPARANNUS TOTEUTUSSUUNNITELMA AIKATAULU Jukka Kauppinen

21 HANKINTA-ARVOERITTELY Frenckellinaukio 2 PL TAMPERE Hanke: Hanketyyppi: Bruttoala: Tilavuus: Huoneistoala: Lielahden koulun vanha osan perusparannus PERUSPARANNUS m m hum2 TOTEUTUSKUSTANNUKSET / brm2 1. Rakennuttajan kustannukset 110, Rakennustekniset työt 1 184, LV-työt 77, IV- työt 94, Sähkötyöt 137, Rakennusautomaatio 21, Erillishankinnat 19, Lisätyöt (15 %) 227, Yleiskulut (2 %) 35, YHTEENSÄ (alv 0%) 1 907, PUUKOULU 812 brm , KIVIKOULU 1495 brm ,

22 LIELAHDEN KOULUN VANHA OSA Rakennuksien 1 ja 2 perusparannus Tampereen tilakeskus liikelaitos - Verkkonumero P Ä Ä R A K E N N U S Rakennus 2 Kivikoulu 6 Rakennus 1 Puukoulu Teivaalantie Siirtokelpoinen koulu (väistötila) L i e l a h d e n k a t u Asemapiirustus 1:750 Aleksis Kiven katu 11 B Tampere p

23 LIELAHDEN KOULUN VANHA OSA Rakennuksien 1 ja 2 perusparannus Tampereen tilakeskus liikelaitos - Verkkonumero Sk Var 001 Prsh 13,0 m 2 Spk. 002 Käytävä 19,5 m Tekn. 1,0 m 2 Käyt. 003 Spk 15,5 m 2 Tekn ,0 m Ljh 57,0 m 2 Wc/T Et Var Wc/P 008 Ulkovälinevar. 59,5 m 2 Et Kellari 1: Esiopetus 63,0 m Et 4,5 m Prsh 16,0 m Wc 1,0 112 Wc 1,0 111 Wc 1,0 Pkh 109 Käytävä 16,0 m 2 Käyt. Wc Sk Wc 110 Märkäet. 32,5 m 2 OT 114 Kuivaush. 3,5 m TK 2,5 m Siiv. 3,0 m Aula 38,0 m 2 Hissi 1100x1400 S OT 105 Vaatesäilytys 36,0 m 2 ppp IV 107 Aula Esiopetus 64,0 m Et 23,0 m 2 Esiopetus 64,5 m 2 Et 1. kerros 1:200 8% Aleksis Kiven katu 11 B Tampere p

24 ppp LIELAHDEN KOULUN VANHA OSA Rakennuksien 1 ja 2 perusparannus Tampereen tilakeskus liikelaitos - Verkkonumero OT 63,0 m OT 65,5 m Prsh 29,0 m 2 Hissi 1100x1400 S Keittiö Pkh. Et Wc 202a Aula 15,0 m 2 202b Käytävä 19,5 m 2 ppp Käyt 203 Inva-wc 5,5 m 2 IV 206 Käyt. 2,5 m 2 OT 205 Pienryhmätila / Neuv. 27,5 m OT 64,5 m 2 Taukotila Wc 1,0 208 Et 2,5 m 2 211a Taukotila 17,5 m 2 Wc 1,0 207a OT 63,0 m 2 Tsto 2. kerros 1: Prsh 23,0 m Ullakko (kylmä) 34,0 m OT 54,0 m Siiv.keskus 10,0 m Iv-koneh. 28,5 m Käyt. 10,0 m 2 Hissi 1100x1400 S Ullakko Aula 304 Pienryhmätila/Neuv. 19,5 m Aula 21,0 m 2 ET IV 1,0 Wc 313a OT 50,5 m 2 Wc 1,0 Pkh Et 307 Käyt. 5,5 m 2 Wc 1,5 Tsto 1,5 305 OT 53,5 m 2 Wc 1,0 Wc Wc 1,0 1,0 Pkh Wc 1,0 Huone 315 Ullakko (kylmä) 50,5 m 2 3. kerros 1:200 Aleksis Kiven katu 11 B Tampere p

25 LIELAHDEN KOULUN VANHA OSA Rakennuksien 1 ja 2 perusparannus Tampereen tilakeskus liikelaitos - Verkkonumero Uudet vesipellit Etelään 1:200 SPL Uudet vesipellit Uusi katos Uusi porras ja kaide Länteen 1:200 Aleksis Kiven katu 11 B Tampere p

26 LIELAHDEN KOULUN VANHA OSA Rakennuksien 1 ja 2 perusparannus Tampereen tilakeskus liikelaitos - Verkkonumero Uudet vesipellit Uusi katos Uusi kellarin sisäänkäynti Uusi porras ja kaide Pohjoiseen 1:200 Uudet vesipellit Uusi katos Uusi kaide Uusi luiska ja kaide Itään 1:200 Aleksis Kiven katu 11 B Tampere p

27 LIELAHDEN KOULUN VANHA OSA Rakennuksien 1 ja 2 perusparannus Tampereen tilakeskus liikelaitos - Verkkonumero EI30 EI30 EI30 EI30 Alustatila 002 Spk 11,0 m Tekn. 11,0 m 2 Alustatila 001 Prsh 12,5 m Prsh 13,0 m 2 Maapohjainen ryömintätila Pohjapiirustus kellari 1:200 EI30 EI30 EI30 EI Eriyttämistila 21,5 m Pienryhmätila 20,0 m Eriyttämistila 20,0 m 2 Säh. 106 Prsh. 15,0 m Wc/inva 4,5 m Et. 109 Siiv. 2,5 m 2 IV 114 Prsh. 15,0 m Eteinen ,5 m 2 Wc/inva 5,0 m Et. EI30 Säh. 107 Pienryhmätila 51,5 m Taukotila/Neuv. 17,0 m Tk 3,0 m Opinto-ohj. 17,5 m Pienryhmätila (MALLILUOKKA) 51,0 m 2 8% Pohjapiirustus 1. kerros 1:200 Aleksis Kiven katu 11 B Tampere p

28 LIELAHDEN KOULUN VANHA OSA Rakennuksien 1 ja 2 perusparannus Tampereen tilakeskus liikelaitos - Verkkonumero EI30 EI30 EI30 EI Pienryhmätila 25,0 m Prsh. 15,5 m Prsh. 15,5 m Pienryhmätila 24,5 m Pienryhmätila 25,0 m Kopio/lataus 3,5 m 2 Iv Wc 205 Wc 210 Et ET 6,5 m 2 6,0 m Wc Wc Siiv. 4,5 m 2 Iv Säh. Iv. Iv. Säh. 202 OT 50,0 m 2 EI Pienryhmätila 40,5 m 2 EI OT 50,0 m 2 Pohjapiirustus 2. kerros 1:200 EI30 EI30 EI30 EI Prsh. 15,5 m Ullakko 20,0 m Prsh. 15,5 m Iv-koneh. 32,5 m Ullakko 200,5 m 2 EI30 Pohjapiirustus ullakko 1:200 Aleksis Kiven katu 11 B Tampere p

29 LIELAHDEN KOULUN VANHA OSA Rakennuksien 1 ja 2 perusparannus Tampereen tilakeskus liikelaitos - Verkkonumero Pohjoiseen 1:200 Itään 1:200 Länteen 1:200 Etelään 1:200 Aleksis Kiven katu 11 B Tampere p