PÄÄTÖS LAPELY/2/07.04/2014 07.04.02.00 16.4.2014 ASIA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN, REVÄSVAARAN TUULIVOIMAPUISTO, YLITORNIO HANKKEESTA VASTAAVA UPM-Kymmene Oyj PL 380 00101 HELSINKI HAKEMUS HANKE UPM-Kymmene Oyj on pyytänyt Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta. UPM-Kymmene Oyj suunnittelee enintään kahdeksan (8) tuulivoimalaitosyksikön rakentamista Ylitornion kuntaan sijoittuvalle Reväsvaaran alueelle. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 2 5 MW ja tornikorkeudet 120 150 metriä. Voimalan kokonaiskorkeus olisi enintään 225 metriä. ASIAN KÄSITTELYN VAIHEET Reväsvaara sijaitsee noin 5 km kaakkoon Ylitornion kuntakeskuksesta. Tuulivoimapuiston hankealue on yksityisessä omistuksessa. UPM on tehnyt maa-alueen vuokra- ja käyttöoikeussopimukset tuulivoiman tuotantoa varten. Hanketoimijan mukaan alueella tehtyjä alustavia selvityksiä on tarkoitus täydentää myöhemmässä vaiheessa melu- ja varjostusvaikutusten, visuaalisten ja maisemavaikutusten, linnusto- ja luontovaikutusten sekä porotalouteen ja turvallisuuteen kohdistuvien vaikutusten osalta. Asia on tullut vireille Lapin ELY-keskukseen 7.2.2014. Hankkeesta vastaava täydensi tietoja 18.3.2014. Viranomaiset kutsuttiin 9.4.2014 YVA-lain 6 :n mukaiseen arviointimenettelyn tarpeesta järjestettyyn viranomaisneuvotteluun. Neuvotteluun kutsuttiin UPM-Kymmene Oyj, Pöyry Oyj, Tornionlaakson Sähkö Oy, Paliskuntain yhdistys, Metsähallitus Luontopalvelut, Ilmatieteen laitos, Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi, Liikennevirasto (rautatie ja ilmailu), Puolustusvoimat Pääesikunta, Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta, Puolustusvoimat Lapin Lennosto, Museovirasto, Lapin aluehallintovirasto, Lapin liitto ja Ylitornion kunta. Neuvotteluun osallistuivat UPM-Kymmene Oyj, Pöyry Oyj, Lapin liitto ja Ylitornion kunta, sekä Lapin ELY-keskuksen edustajia, jonka lisäksi seuraavat tahot jättivät kirjallisen kannanottonsa. Alla on referoitu kannanottojen sisältö. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0010 PL 8060 www.ely-keskus.fi/lappi 96101 Rovaniemi Hallituskatu 5 C 96100 Rovaniemi
2/11 Lapin aluehallintovirasto: Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen Reväsvaaran tuulipuistohankkeeseen ei ole tarpeellista, kun otetaan huomioon hankkeen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Museovirasto: Alustavassa maisemavaikutustarkastelussa on pyritty osoittamaan, että tuulipuistohankkeella ei olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia Tornionjokilaakson ja Aavasaksan kulttuuriympäristöön. Alustavassa maisemavaikutustarkastelussa todetun perusteella Reväsvaaran tuulivoimapuisto on kuitenkin laajalle alueelle näkyvä, maisemaa hallitseva elementti. Tuulivoimaloiden lukumäärän jääminen alle 10 voimalaan ei Reväsvaaran tapauksessa ole ratkaiseva tekijä tuulipuiston maisemavaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa. Alustavassa maisemavaikutusraportissakin on todettu, että hankkeen maisemavaikutukset eivät merkittävästi muutu, vaikka voimaloiden määrä tai sijoittelu muuttuisi vähäisessä määrin nyt tutkitusta. Museovirasto puoltaa YVA-lain mukaisen menettelyn käynnistämistä. Hankkeen vaikutukset tulee arvioida riittävän asiantuntevasti ja puolueettomasti suhteessa Aavasaksan ja Tornionjokilaakson historiallisesti, kulttuurisesti ja arkeologisesti merkittävien alueiden ja kohteiden (Unescon maailmanperintökohteet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt) että maisema-alueiden (valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet; kansallismaisema) sietokykyyn. Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta: Pöyryn hankekuvauksessa s. 26 lukee, että hankevastaava on pyytänyt Puolustusvoimilta lausuntoa suunnitellusta tuulivoimahankkeesta. Puolustusvoimat on antamassaan lausunnossa lausunut, ettei hankkeella ole haitallista vaikutusta Puolustusvoimien toimintaan eikä se vastusta suunniteltujen tuulivoimaloiden rakentamista Reväsvaaran alueelle. Puolustusvoimien tuulivoimarakentamista koskevat lausunnot valmistellaan Pääesikunnassa. Jatkosuunnittelua koskevat lausunnot pyydetään toimittamaan Pääesikunnalle osoitteella kirjaamo.pe@mil.fi tai Pääesikunta, PL 919, 00131 Helsinki. Viranomaisneuvottelussa 9.4.2014 viranomaiset ilmoittivat kantansa seuraavasti: Lapin liitto, Tiina Elo: Maakuntakaavaa varten tehdyissä selvityksissä hankealue todettiin potentiaaliseksi pienehkölle tuulivoimapuistolle. Simossa 7.3.2014 pidetyssä Länsi-Lapin maakuntakaavan vahvistamattomia tuulivoima-alueita koskevassa neuvottelussa todettiin, että tuulivoima-alueiden vahvistamatta jättäminen ei tarkoita, etteikö nyt vahvistamatta jääneille alueille voisi sijoittua tuulivoimaa, vaan että maakuntakaava ei niiden osalta ohjaa riittävästi yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Vahvistamatta jättämisestä on valittanut niin Lapin liitto kuin Ylitornion kuntakin. Lapin liitto ei näe tarpeelliseksi YVA-menettelyä Reväsvaaran hankkeessa. Hankkeen koko on YVA-menettelyn rajoilla. Yleiskaavassa voidaan täydentää maakuntakaavan puutteita. Ylitornion kunta, kunnanjohtaja Tapani Melaluoto: Suomella on kovat ilmastotavoitteet, ja jotta ne voitaisiin toteuttaa, paljon pitää tapahtua. Alueella on tehty paljon selvityksiä, joiden mukaan hankealueella on edellytyksiä tuulivoimalle. Aavasaksan kansallismaisema-alue ei pitäisi olla esteenä hankkeelle. Suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto näkyi-
HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 3/11 si Aavasaksalle, mutta sinne näkyy myös muuta, kuten tukiasema jne. Herää kysymys, kuinka laajalle alueelle maisema-alue yltää. Kansallismaisema ei voi olla esteenä kaikelle toiminnalle. Huomioitta ei voi jättää sitä, että hanke on merkittävä investointi, jolla voi olla vaikutuksia muuhun yritystoimintaan. Yksi mylly tuo kunnalle noin 10 000 euroa vuodessa. Maisemaselvitykset tullaan kuitenkin tekemään. Maanomistajilla on ollut mahdollisuus arvioida hanketta, ja yleinen mielipide on ollut, että hankkeesta on hyvin informoitu. Kunnan organisaatiolla on myönteinen suhtautuminen hankkeeseen. Hankkeesta ei ole kuulunut kriittisiä mielipiteitä ja yleiskaavoituksestakin on tehty päätös. Lisäksi luottamus UPM-Kymmeneä kohtaan on hyvä selvitykset tullaan tekemään hyvin. Kunnan tuki on siis vahvaa. Maisema-alueiden myötä joudutaan tekemään raskaita selvityksiä. Kunnan kanta on siis, että YVA-menettelyä ei tarvita. Kaava riittää. Ylitornion kunta, Jarmo Jaako: Kuntalaisten kanssa tulee keskusteltua päivittäin, ja tuntuu olevan odottava tunnelma hankkeen suhteen. Vaellusreitin käyttökin tulisi varmaan lisääntymään tuulipuiston myötä. Kuntalaisilta ei ole kuulunut soraääniä, vaan innolla odotetaan. Lapin ELY-keskus, Pekka Herva: Tärkeintä on selvittää luonto-, ulkoilu-, erityisesti maisema- ja kansainväliset asiat. Kulttuurimaisema-alue on aika lähellä. YVA voisi tuoda parempaa suunnittelua. Lapin ELY-keskus, Eira Luokkanen: Esimerkiksi meluvaikutusten ja vesistövaikutusten perusteella ei tarvita YVA-menettelyä tässä hankkeessa. Vesilain suojelemat lähteet pitää kuitenkin huomioida asianmukaisesti. Luontotilaisten lähteiden vaarantaminen edellyttää vesilain mukaista poikkeamislupaa. Natura-alueeseen ei kuulu vain Tornionjoen pääuoma vaan myös sivuvesistöt. Suoraan ympäristönsuojelullisista syistä ei siis kuitenkaan vaadita YVA-menettelyä. Suomalaisruotsalaisen rajajokisopimuksen ja muiden kansainvälisten sopimusten edellyttämä kansainvälinen kuuleminen tulee tehdä. Lapin ELY-keskus, Kalle Oiva: Ei lisättävää. ELY-keskuksella on riittävästi materiaalia YVA-tarveharkintapäätöksen tekemiseen. Hannu Raasakka tarjosi UPM-Kymmene Oyj:n Marius Kokolle mahdollisuuden vastapuheenvuoroon. UPM-Kymmene Oyj, Marius Kokko: Olemme tehneet jo mittavasti selvityksiä YVA-tarveharkintaa varten ja jatkoselvityksiä tullaan tekemään. YVA olisi aika- ja hintakysymys UPM:lle. Kyseessä on Kitkiäisvaaran kaltainen hanke, johon voidaan tehdä riittävästi selvityksiä. UPM-Kymmene Oyj toimitti 10.4.2014 ELY-keskukselle luontoselvityksen (2013), kevät- ja syysmuuton seurannan (2013), pesimälinnustoselvityksen (2013) sekä maakotkaseurannan raportin (2013 ja 2014). Hankkeesta vastaavalle on ennen päätöksentekoa varattu YVA-lain 6.1 :n mukaisesti tilaisuus tulla kuulluksi. Lain ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki) 4 :ssä on määritelty lain soveltamisala, jonka mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista
4/11 Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavista hankkeista ja niiden muutoksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (YVA-asetus) mukaisesti tuulivoimalahankkeisiin on 1.6.2011 lähtien sovellettu ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään kymmenen kappaletta tai kokonaisteho on vähintään 30 megawattia. YVA-lain 4.2 :n mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelossa esitetyn mukaista tuulivoimapuistoa pienempiin hankkeisiin sovelletaan arviointimenettelyä yksittäistapauksessa kuitenkin myös sellaiseen hankkeeseen tai toteutetun hankkeen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVAasetuksen 4 :n mukaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee päätöksen arviointimenettelyn soveltamisesta tällaisessa yksittäistapauksessa. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä YVA-lain 4 :n toisessa momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Harkintaperusteista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa on YVA-asetuksen 7 :n mukaan tarkasteltava erityisesti näin ollen mm. hankkeen kokoa, yhteisvaikutusta muiden hankkeiden kanssa, nykyistä maankäyttöä, luonnon sietokykyä ottaen erityisesti huomioon esimerkiksi luonnon- ja maisemansuojelualueet, tiheään asutut alueet ja historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet sekä vaikutusalueen laajuus huomioon ottaen vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä, valtioiden rajat ylittävä vaikutus, vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus, vaikutuksen todennäköisyys sekä vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. Hankkeen ominaisuudet Hankealue on kooltaan noin 1 000 hehtaaria. Hanke koostuisi 5-8 tuulivoimalasta, joiden nimellisteho olisi hankevastaavan ELY-keskukselle antamien tietojen mukaan korkeintaan 28,8 MW. Voimaloiden napakorkeus olisi enintään 150 metriä ja roottorin läpimitta enintään 150 metriä. Voimalan suurin kokonaiskorkeus olisi enintään 225 metriä. Tuulivoimalat tullaan merkitsemään huomiovaloilla. Tuulivoimapuiston voimalat on suunniteltu yhdistettäväksi alueen lounaispuolella kulkevaan 110 kv:n voimajohtoon joko maakaapelilla tai ilmajohdolla. Liityntä sähköverkkoon tapahtuisi hankealueen rajauksen sisäpuolella, minne rakennettaisiin myös uusi sähköasema. Sähköverk-
5/11 koon liittymis- ja reittivaihtoehtoja on tarkoitus tarkentaa hankesuunnittelun yhteydessä. Lähin suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu Tornion Kitkiäisvaaraan noin 20 km:n etäisyydelle hankealueesta. Pellon Palo- ja Ahkiovaaran alueelle noin 30 kilometrin päähän on suunniteltu 17 22 tuulivoimalan rakentamista. Tervolassa sijaitseva Varevaaran tuulipuisto on noin 60 kilometrin etäisyydellä Reväsvaarasta. Tornion Yli-Kaakamon alueelle noin 60 kilometrin päähän on suunniteltu tuulivoimapuistoa. Ruotsin puolella on tuulivoimapuistoja 30 40 kilometrin etäisyydellä. Hankkeella ei ole huomattavan suuria yhteisvaikutuksia mainittujen tai muiden tiedossa olevien hankkeiden kanssa. Hankkeen sijainti Pinnan muodot Hankekuvauksen ja alustavan ympäristövaikutusten arvioinnin kuvan 1-2 perusteella voimaloiden perustukset on suunniteltu alustavasti sijoitettavaksi noin 160 220 metrin korkeudelle merenpinnasta. Reväsvaaran länsipuolella sijaitsevan Ylitornion kuntataajaman maanpinnan korkeus jää alle 80 metrin korkeudelle merenpinnasta. Lentoestekorkeudet Luontotyypit Linnusto Natura-alueet Pohja- ja pintavedet Lentoesterajoitukset voivat vaikuttaa merkittävästi tuulivoimaloiden sijoittumiseen. Alueella ei ole toimijan mukaan lentoesterajapintoja, jotka rajoittaisivat voimaloiden kokonaiskorkeutta. Reväsvaara on pääosin niin sanottua kalliometsää, joka on verrattavissa karukkokankaaseen, jossa jäkälät ovat enemmistönä. Pohjois- Suomen kalliometsät ovat luontotyyppinä silmällä pidettäviä (NT). Hankealueelta on löydetty uhanalainen luontotyyppi kuiva lehto, joka sijoittuu noin kilometrin päähän lähimmästä voimalapaikasta. Kyseisen lehdon alueelta löytyi harvinaisia lajeja. Hankealueelle sijoittuu myös luonnontilaisia soita. Hankealueella on tehty pesimälinnustoselvitys ja muutonseuranta keväällä ja syksyllä 2013. Hankevastaavan ELY-keskukselle esittämän pesimälinnustoselvityksen mukaan alueella tavattiin yhteensä 41 eri lintulajia kesän 2013 aikana, joista pesiviä lajeja hankealueella 35. Petolintujen pesiä ei selvitysalueelta löytynyt, vaikka yksittäisiä havaintoja maakotkasta sekä muutamasta haukkalajista saatiinkin. Selvitysalueella havaittiin yksi uhanalainen laji, pikkutylli. Lisäksi tavattiin useita EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajeja. Vuonna 2013 tehdyn muuttolintuselvityksen mukaan kevätmuuton havaittiin olevan vaatimatonta eikä lintujen muuton selviä johtolankoja todettu selvityksessä. Syysmuuton todetaan olevan tavanomaista. Hankealueesta 6 km länteen sijaitseva Tornionjokilaakso on selvä muuton johtolinja. Reväsvaaran hankealueesta katsottuna lähimmät luonnonsuojelualueet ovat kohdealueen pohjoispuolella 2,5 km päässä sijaitseva Eholammen yksityinen suojelualue sekä kuuden kilometrin etäisyydellä sijaitseva Pietinvuoma-Heinivuoma Natura 2000 -alue idässä. Lisäksi Tornionjoki on Natura-aluetta ja Torniojokilaaksossa noin 4 km hankealueesta etelään on lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva alue. Seitsemän kilometrin etäisyydelle hankealueesta kaakkoon sijaitsee yksityinen Holman suojelualue sekä soidensuojeluohjelman alue Pitkäjänkkä-Rytijänkkä. Reväsvaaran tuulipuistohanke sijaitsee osin myös Reväsvaaran vedenhankintaa varten tärkeällä (I luokka) pohjavesialueella. Pohjavesialueel-
6/11 la on Ylitornion kunnan vedenottamo, josta pumpattiin vuonna 2013 noin 200 m 3 /d pohjavettä. Alueelta löytyi myös kolme lähdettä. Arvokkaat maisemakohteet ja rakennettu kulttuuriympäristö Reväsvaaran alue sijoittuu Peräpohjolan vaara- ja jokiseudun maisemaalueelle. Hankealueen länsipuolella noin 2,4 km:n etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta voimalasta sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Torniojokilaakson maisema-alue sekä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristökohde Tornion jokivarsiasutus. Myös Ruotsin puolella Tornionjokivarsi on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (riksintresse). Alustavan maisemavaikutusten arviointitarkastelun yhteenvetona on todettu, että Reväsvaaran tuulivoima-alue tulee näkymään laajalti Tornionjokilaakson alueella Ylitornion ja Övertorneån seudulla. Hankealueen ja Aavasaksan valtakunnallisesti arvokkaan maisemaalueen välillä etäisyyttä on noin 3,5 km ja Aavasaksan laelle etäisyyttä lähimmistä tuulivoimaloista on noin 10,5 kilometriä. Pöyryn laatiman hankekuvauksen ja alustavan ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVAtarveharkintapyynnön liite 1) on mainittu, että monin paikoin puusto, maastonmuodot, rakennukset ja rakenteet katkaisevat näkymiä kohti tuulivoimaloita ja hankealueen pohjoispuolen vaarat voivat osittain estää suoria näkymiä Aavasaksalta hankealueelle. Aavasaksan laelta kuitenkin avautuvat näkymät pitkälle vaara- ja tunturimaisemiin ja siten myös Reväsvaaralle sijoittuvat tuulimyllyt näkyisivät Aavasaksalle, mikä käy ilmi myös Reväsvaaran tuulivoimahankkeen alustavan maisemavaikutustarkastelun valokuvasovitteesta 1. Aavasaksa ja Tornionjokilaakso muodostavat yhden Suomen 27 kansallismaisemasta. Ne omaavat erityisten edustavia luonnon- ja kulttuuripiirteitä, joilla on yleisesti tunnustettu merkitys kansallisessa kulttuurissa, historiassa ja luontokuvassa. Kansallismaisemille ei ole määritelty tarkkoja rajoja, eikä niillä siten ole esimerkiksi lailla määriteltyä roolia kaavoituksessa. Kansallismaisemilla on kuitenkin suuri merkitys esimerkiksi matkailullisesti. Monet niistä ovat erityisiä nähtävyyksiä, joihin kohdistuvat muutokset pyritään pitämään vähäisinä. Muinaisjäännökset Asutus Ulkoilureitit ja virkistys Poronhoitoalue Hankealueelle sijoittuu yksi tunnettu muinaisjäännös. Lähin asutus sijaitsee noin 500 metriä länteen hankealueen rajasta. Asuin- ja lomarakennukset sijaitsisivat lähimmillään noin 2,3 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Ylitornion taajama sijaitsee hankealueen luoteispuolella Torniojoen varrella. Hankealueesta etäisyyttä asemakaavoitetulle Ylitornion kuntakeskuksen alueelle on noin kolme kilometriä. Lähimmillään Tornionjoen varren Ruotsin puolen asutuksesta Luppiossa on tuulivoimaloihin matkaa noin 5,5 kilometriä. Ruotsin puolella sijaitsevaan Hietaniemen taajamaan etäisyyttä lähimmästä voimalasta on 6,5 kilometriä ja Övertorneån taajamaan etäisyyttä hankealueelta on noin 10 kilometriä. Aurinkovaarojen Jotos -niminen vaellusreitti kulkee pohjoiseteläsuunnassa Reväsvaaran hankealueen läpi, noin 5 kilometrin matkan Kiimavaaralta Reväsvaaran pohjoisosaan. Reväsvaaran alue kuuluu Lohijärven paliskunnan alueeseen, jonka tärkeät erotuspaikat sijaitsevat lähimmillään noin 10 kilometrin etäisyydellä
7/11 tuulipuistoalueesta pohjoiseen. Reväsvaara on porojen syksy- ja syystalvilaidunaluetta, jonka läpi kulkee etelä-pohjoissuuntaisesti porojen kuljetusreitti. Tuulipuisto aiheuttaa laidunalueiden menetyksiä ja erityisesti tuulivoimaloiden porojen kuljetusreitille sijoittumisesta voi porotalouteen kohdistua vaikutuksia. Maakuntakaava Alueella on voimassa Länsi-Lapin seutukaava, joka sai lainvoiman 28.3.2003. Seutukaavassa hankealue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (MT). Hankealueen läpi on merkitty kulkevaksi moottorikelkkareitti. Hankealueen pohjoisosaan sijoittuu pohjavesialue. Hankealueen etelä- ja pohjoispuolille on osoitettu maankamaranainestenottoalueet (EO). Seutukaavassa ei ole osoitettu tuulivoimatuotannolle soveltuvia alueita. Hankealue on osoitettu tuulivoimaloiden alueena (tv 2390) maakuntavaltuuston 26.11.2012 hyväksymässä Länsi-Lapin maakuntakaavassa. Arvioitaessa maakuntakaavan vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön on tuulivoimatuotantoon osoitettavien alueiden osalta Länsi- Lapin maakuntakaavaselostuksessa todettu, että sietokyvyltään huonoja saattavat olla myös erämaaluonteiset alueet, joilla on virkistyksellistä merkitystä ja, että erityisesti arvokkaaksi osoitettujen alueiden ympäristössä on tarpeen huomioida, ettei kaikkia tuulivoimatuotannolle soveltuvia alueita ole kenties mahdollista toteuttaa kumulatiivisten vaikutusten vuoksi. Esimerkiksi Aavasaksan läheisyydessä olevat tuulivoiman aluevaraukset muuttaisivat toteutuessaan maisemakuvaa ja erämaa vaikutelmaa sekä saattaisivat vaikuttaa Aavasaksan kulttuurihistoriallisiin arvoihin ja arvostukseen. Yleisesti ottaen tuulivoimalat vaikuttavat kulttuurimaiseman mittakaavaan ja visuaalisiin ominaisuuksiin. Maakuntakaavan laadintaan liittyvässä tuulivoimaselvityksessä on maiseman ja kulttuuriympäristön osalta todettu, että kohdealue kohoaa melko selvästi ympäristöstään, joten visuaaliset vaikutukset voivat ulottua laajalle alueelle. Tarkastelualueen sijainti lähellä arvokkaita maisema- ja kulttuuriympäristöalueita edellyttää kohteen toteuttamista varten tarkempaa suunnittelua ja arviointia, sillä alueen tuulivoimarakentamisella on vaikutuksia maisemaan. Ympäristöministeriö on 19.2.2014 antamallaan päätöksellä jättänyt Länsi-Lapin maakuntakaavasta muun muassa Reväsvaaran tuulivoimaalueen (tv 2390) vahvistamatta. Lapin liitto on 20.3.2014 valittanut ympäristöministeriön päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vahvistamatta jätettyjen Simon, Pellon ja Ylitornion alueiden johdosta. Myös Ylitornion kunta on valittanut ympäristöministeriön päätöksestä. Vahvistamatta jättämisen perusteena oli se, että tuulivoimaloiden aluetta ja tuulivoimaloiden suunnitteluun soveltuvaa aluetta koskevissa kaavamääräyksissä ei ole huomioitu valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden maisema-arvojen säilymistä yksityiskohtaisempaa suunnittelua ohjaavilla määräyksillä. Ympäristöministeriö totesi päätöksessään, että maakuntakaavan kaavamääräyksissä ei ole esitetty maisema-arvojen säilymistä varmistavia reunaehtoja tuulivoimaloiden sijoittelulle, korkeudelle tai lukumäärälle tahi muullakaan tavalla otettu huomioon valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen läheisyyttä, mistä johtuen ympäristöministeriö piti tuulivoimaloiden alueeksi osoitettua aluetta tv 2390 Reväsvaara maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n vastaisena.
Vaikutusten luonne 8/11 Vaikutusten pysyvyys Maisema Melu Välke Tuulivoimalahankkeiden vaikutukset ovat sekä väliaikaisia että pysyviä ja ne sitovat hankealueen muilta maankäyttömuodoilta. Maisemaan kohdistuvat vaikutukset ovat luonteeltaan väliaikaisia, joskin pitkäkestoisia ja niiden vaikutus kestää siihen asti, että voimalat puretaan. Voimaloiden rakentamista varten alueelle joudutaan rakentamaan tiestöä ja voimaloiden sijoituspaikat raivataan, mikä aiheuttaa alueelle käytännössä katsoen pysyviä vaikutuksia. Hanke sijoittuu noin 10 km 2 :n alueelle ja rajoittaa jossakin määrin alueen muuta käyttöä, mutta ei poista kaikkea muuta mahdollista maankäyttöä alueella. Merkittävimmät ja tyypillisimmät tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutukset kohdistuvat maisemaan. Maisemavaikutusten merkittävyys on sidoksissa tuulivoimalaitosten näkyvyyteen sekä maiseman ominaisuuksiin ja sen sietokykyyn. Tuulivoimalat tuottavat ääntä ja se koetaan usein häiritseväksi eli se on melua. Melusta ei ole tehty mallinnusta. Hankealueen nykytilanteeseen melun osalta vaikuttavat lähinnä lähiteiden ja rautatien liikenne, joiden kuitenkin todetaan olevan melko vähäistä. Reväsvaaran tuulipuiston suunnittelun lähtökohtana on melun osalta hankevastaavan mukaan se, että ympäristöministeriön esittämiä tuulipuistoja koskevia melun suositusohjearvoja ei ylitetä. Tuulivoimalan aiheuttamalla varjon vilkkumisella voi voimaloiden läheisyydessä olla ihmisiä häiritsevä vaikutus. Tuulivoimalat on ELYkeskukselle toimitettujen tietojen mukaan tarkoitus sijoittaa vähintään 2,3 kilometrin etäisyydelle lähimmästä asuinrakennuksesta. Hankkeesta on alustavasti arvioitu voivan syntyä vähäistä varjon vilkuntavaikutusta lähialueen asutuskohteisiin, mutta etäisyydestä johtuen välke- ja varjostusvaikutuksia ei ole arvioitu merkittävän haitallisiksi lähialueen asutuskohteisiin. Valtioiden rajat ylittävä vaikutus Tuulivoimalat ovat korkeita rakennuksia, jotka näkyvät selkeällä säällä jopa kymmenien kilometrien etäisyydelle, joten hankkeesta aiheutuu valtion rajat ylittäviä vaikutuksia. Etäisyyttä lähimmästä tuulivoimapuistosta on Ruotsin ja Suomen väliselle rajalle noin 4,5 km. Voimalat näkyisivät Ruotsiin ja Tornionjokilaaksoon, joka on Ruotsin puolella valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Riksintresse för kulturmiljö). Reväsvaaran tuulivoimapuisto tulee näkymään alueelle laajalti, sillä jokilaakso on avointa maisematilaa. Ruotsista katsottaessa tärkeitä näkymiä avautuu joelle päin, jolloin tuulivoimapuistolla on Ruotsin puolelle kohdistuvia maisemavaikutuksia. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN PÄÄTÖS Päätös Perustelut Lapin ELY-keskus päättää, että Ylitornion Reväsvaaran tuulivoimapuistohankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. YVA-menettelyn avulla pyritään vähentämään tai ehkäisemään hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia. Tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja pää-
9/11 töksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia siten kuin YVA-lain 1 :ssä säädetään. Yksittäistapauksessa soveltamista harkittaessa on tarkasteltava hankkeen ominaisuuksia, sijaintia ja vaikutusten luonnetta siten kuin YVAasetuksen 7 :ssä säädetään. Hankkeen toteuttamisesta aiheutuvat maisemavaikutukset tulevat ulottumaan kymmenien kilometrien päähän hankealueesta. Maisemavaikutusten merkittävyyttä tarkasteltaessa on huomioitava lähiympäristön maisemallisesti arvokkaiden kokonaisuuksien sietokykyä ja muutosherkkyyttä. Tuulivoimalat edustavat nykyaikaista tekniikkaa. Aiotun tuulipuiston sijainti valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ja valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen näkymässä sekä valtakunnan rajan läheisyydessä siten, että rajan molemmin puolin on asutusta, lisäävät merkittävien maisemavaikutusten todennäköisyyttä. Hankkeen alustavassa maisema-arvioinnissa todetaan, että Ruotsin puolella tärkeimmät näkymäakselit aukeavat jokilaakson avoimen maisematilan kautta kohti tuulivoima-aluetta. Karttaotteista E ja F käy ilmi, että tuulipuisto tulee näkymään laajalti Ruotsin puolella valtakunnalliselle riksintresse kulttuuriympäristöalueelle. Suomen puolella Aavasaksan ja Tornionjoen valtakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden ja kansallismaiseman arvot perustuvat kulttuuri- ja luonnonhistoriallisiin arvoihin, joihin tuulivoimaloiden kaltaiset maisemaelementit voivat vaikuttaa heikentävästi. Vailla lainvoimaa olevassa Länsi-Lapin maakuntakaavan selostuksessa on tuulivoima-alueiden osalta esitetyssä vaikutusten arvioinnissa todettu, että kaikkia tuulivoimatuotannolle soveltuvia alueita ei välttämättä voida toteuttaa arvokkaaksi osoitettujen alueiden ympäristössä ja että Aavasaksan läheisyydessä runsas tuulivoiman tuotanto muuttaisi maisemakuvaa ja saattaisi vaikuttaa Aavasaksan kulttuurihistoriallisiin arvoihin ja arvostuksiin. Ympäristöministeriö jätti Länsi-Lapin maakuntakaavasta vahvistamatta Reväsvaaraan osoitetun tuulivoimaloiden alueen (tv 2390). Vahvistamatta jättämisen perusteena oli valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden maisema-arvojen säilymistä ohjaavien määräysten puuttuminen, kun yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle ei oltu esitetty maisema-arvojen säilymistä varmistavia reunaehtoja tuulivoimaloiden sijoittelulle, korkeudelle tai lukumäärälle tahi muullakaan tavalla otettu huomioon valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen läheisyyttä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Lisäksi yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon muun muassa ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Näin ollen tuulivoimapuiston ympäristövaikutuksien osalta on kiinnitettävä huomiota edellä mainittuihin maisema-alueisiin ja arvokohteisiin, vaikka voimaloita ei itse maisema-alueelle sijoitettaisikaan. Seudullisesti merkittävänä tuulipuistohankkeena pidetään vähintään 8 10 tuulivoimalasta koostuvaa hanketta. Hankevastaavan toimittamien tietojen mukaan Reväsvaaran tuulipuiston voimalamäärä olisi korkeintaan kahdeksan (8) ja kokonaisteho olisi korkeintaan 28,8 MW. Hank-
10/11 keen voidaan katsoa olevan lähellä YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelossa 7e tarkoitettua hanketta. Reväsvaaran tuulivoimapuiston osalta kyse on siis seudullisesti merkittävästä tuulivoimapuistohankkeesta alueella, jota ei ole osoitettu oikeusvaikutteisessa maakuntakaavassa tuulivoiman tuotantoon soveltuvaksi alueeksi. Kuten Museovirasto on lausunnossaan todennut, tuulivoimaloiden lukumäärän jääminen alle 10 voimalaan ei Reväsvaaran tapauksessa ole ratkaiseva tekijä tuulipuiston maisemavaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa. Hankkeen maisemavaikutukset eivät merkittävästi muutu, vaikka voimaloiden määrä tai sijoittelu muuttuisi vähäisessä määrin nyt tutkitusta. Hankkeen vaikutusalueelle sijoittuu taajama-asutusta. Lisäksi itse hankealueella on virkistystoimintaan tarkoitettu reitti sekä porotalouden kannalta tärkeitä alueita. Lapin ELY-keskus katsoo, että kyse on hankkeesta, jolla on todennäköisesti merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, kun huomioidaan hankkeen sijainti Suomen ja Ruotsin puolella valtakunnallisesti arvokkaiden ja maisemallisesti herkkien kohteiden läheisyydessä ja tuulivoimarakentamisesta aiheutuvien vaikutusten luonne sekä hankkeen seudullinen merkitys. Hankkeen vaikutuksia voidaan pitää rinnastettavina YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelossa 7e tarkoitetun hankkeen vaikutuksiin, mistä johtuen siihen tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä siten kuin YVA-lain 4.2 :ssä säädetään. Tämä päätös on tehty YVA-lain ja YVA-asetuksen mukaisten harkintaperusteiden pohjalta. Merkittävyyden arvioinnissa on huomioitu asetuksessa säädettyjen harkintaperusteiden lisäksi viranomaisosallisten näkemykset. Sovelletut oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 ja muutos 458/2006) 1, 4, 5.2, 6, 17 ja 19. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7. Hallintolaki (434/2003) 60. Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (LAP 01 R). Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (laki ympäristövaikutusten arviointi-menettelystä 19 3 momentti). Johtaja Timo Jokelainen Alueidenkäyttöyksikön päällikön sijainen, Alueidenkäyttöinsinööri Hannu Raasakka
11/11 PÄÄTÖKSEN NÄHTÄVILLÄOLO JAKELU JA MAKSUT Kuulutus päätöksestä on nähtävänä Ylitornion kunnan ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 24.4-26.5.2014. Päätös on nähtävänä saman ajan kunnanvirastolla ja toistaiseksi sähköisesti internetissä www.ymparisto.fi>asiointi ja lu-vat>ympäristövaikutusten arviointi>yva-päätökset> Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus > Lapin ELY-keskus>Reväsvaaran tuulivoimapuisto. Päätös Maksu Tiedoksi Hakijalle saantitodistuksin maksutta Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Ylitornion kunta Lapin liitto Lapin aluehallintovirasto Museovirasto Liikenteen turvallisuusvirasto, TraFi Pohjois-Suomen Sotilasläänin esikunta Puolustusvoimat Pääesikunta Lapin Lennosto Tornionlaakson Sähkö Oy Paliskuntain yhdistys, Metsähallitus Luontopalvelut Ilmatieteen laitos Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Liikennevirasto (rautatie ja ilmailu) Finavia Oyj Fingrid Oyj LAPELY/ YVA-tiimi sähköpostilla Pöyry Oyj