LIITE 1: KOOSTE KAAVAN VALMISTELUAINEISTOSTA SAADUSTA PALAUTTEESTA SEKÄ PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTINEET

Transkriptio

1 Ylitornion kunta Reväsvaaran tuulivoima-alueen osayleiskaava LIITE 1: KOOSTE KAAVAN VALMISTELUAINEISTOSTA SAADUSTA PALAUTTEESTA SEKÄ PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTINEET

2 LAUSUNNOT 1.Fingrid Vastine Lausunto merkitään tiedoksi.

3 2.Ilmatieteen laitos Vastine Lausunto merkitään tiedoksi.

4 3. Lapin ELY-keskus Vastine Maa- ja metsätalousvaltainen alue M-1-kaavamääräykseen lisätään: Alueelle ei saa sijoittaa asuin- tai lomarakennuksia eikä muita melulle herkkiä toimintoja. Kaava-alueen rajaus ELY-keskus esittää, että kaava-alueen rajauksessa huomioidaan yleiskaavan vaikutusalue. Vaikutusalue on kuitenkin varsin laaja ja vaihtelee sen mukaan, mistä vaikutuksesta puhutaan. Kaava-alueen rajauksen määrittelyssä on lähdetty siitä, että se määräytyy sen perusteella, mille alueelle kohdistuu yleiskaavallista ohjaustarvetta tuulivoima-alueen rakentamiseen liittyen. Tuulivoima-alueen toteuttaminen aiheuttaa vaikutuksia kaava-aluetta laajemmalle alueelle, mikä on huomioitu sekä kaavan vaikutusten arvioinnissa että kaavamääräyksissä. Kaava-alueen rajausta ei nähdä tarkoituksenmukaiseksi muuttaa. Tv-alueiden sijainti ja laajuus Tv-osa-alueet on rajattu hyödyntäen alueelle laadittuja tuulivoimarakentamisen suunnitelmia (tuulivoimatuotantoon soveltuvat osa-alueet sekä alueen olosuhteiden määrittämiä reunaehtoja (kuten luontoarvot). Osayleiskaavaratkaisun ei ole tarkoituksenmukaista perustua suoraan tuulivoimayhtiön laatimiin suunnitelmiin, vaan sen on reunaehtojen puitteissa mahdollistettava sopiva väljyys toteuttamiselle, esimerkiksi myöhemmässä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä mahdollisesti esille tulevien uusien reunaehtojen vuoksi. Tuulivoimaloiden sijoittumisella tv-osa-alueiden sisällä ei myöskään nähdä (YVA-menettelyn tuloksiin perustuen) merkityksellistä vaikutusta kaavan toteuttamisen ympäristövaikutuksiin. Lausunnon perusteella nähdään kuitenkin jonkin verran tv-rajausten tarkistamisen tarpeita, jotta rakentaminen aiheuttaisi vähemmän vaikutuksia paikallisiin luontoarvoihin (mm. kalliometsät) itse alueella. Tältä osin rajauksia tarkistetaan (supistetaan). Lisäksi osoitetaan tuulivoimaloiden ohjeelliset sijainnit tv-osa-alueiden sisällä. Suojelu Luo-1-merkinnällä osoitetaan metsä- ja vesilakikohteet. Kaavamääräystä tarkistetaan. Luo-2-kohteen kaavamääräystä tarkistetaan lausunnon mukaisesti. Uusi määräys: Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueella sijaitsee uhanalaisen, vaarantuneen kasvilajin esiintymisalue. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Energiahuollon alueet Muuntoasemia varten varatuista kohdemerkinnöistä poistetaan vaihtoehdot. Merkintää ei kuitenkaan nähdä tarkoituksenmukaiseksi muuttaa EN-aluevaraukseksi, vaan noudattaa tässä samaa periaatetta kuin tuulivoimaloidenkin osoittamisessa, jolloin lähes koko kaava-alueen pääkäyttötarkoitus on M-1 ja tuulivoimatoiminnot ovat tämän pääkäyttötarkoituksen päällekkäismerkintöjä. Tämä vastaa myös ympäristöministeriön ohjeistusta asiassa. Maa-ainesten ottoalue Kaavassa on osoitettu EO/M-1-merkinnällä olemassa oleva Kiimavaaran soranottoalue, jossa ottotoiminta on alkanut v Soranottotoiminnan päätyttyä aluetta voidaan käyttää maa- ja metsätaloustoimintaan. Ympäristöministeriön oppaassa esitetyt suojaetäisyydet on huomioitu kaavaratkaisussa.

5 Vaikutukset sisäiseen maisemaan Voimaloiden visuaalinen vaikutus kattaa Reväsvaaran aluetta laajalti; voimalat näkyvät välittömän lähiympäristönsä lisäksi niille alueille, joilla puusto ei katkaise näkymiä. Tuulivoimaloiden maisematai visuaalisten vaikutusten lieventäminen on yleensä vaikeaa tai mahdotonta johtuen voimaloiden suuresta koosta. Maaston muokkauksen aiheuttamia paikallisia vaikutuksia hankealueella voidaan pyrkiä lieventämään maisemasuunnittelun ja ympäristörakentamisen keinoin. Ulkoilureitin yhteystarve Ulkoilureitin yhteystarpeen kaavamääräystä tarkistetaan lausunnon mukaisesti. Uusi määräys: Reitin suunnittelu edellyttää tarvittaessa ulkoilulain 7 :n mukaista ulkoilureittitoimitusta. Uuden linjauksen ulkoilusuunnitelma tulee hyväksyä kunnassa ennen ulkoilureittitoimitusta. Liikenne Tuulivoimaloiden komponenttien kuljetuksiin käytettävien reittien soveltuvuus (mm. siltojen kantokyky) varmistetaan jatkosuunnittelun aikana. Esimerkiksi valtatiellä 21 sijaitsevan Martimojoen sillan soveltuvuus selvitetään Liikenneviraston kanssa. Tie E8/E75 Raahen ja Tornion välillä kuuluu valtakunnalliseen suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkkoon (SEKV), joka soveltuu tarvittaessa tuulivoimalakomponenttien kuljetuksiin. Komponentit kuljetetaan todennäköisesti ensin laivalla Tornion tai Raahen satamaan ja sieltä edelleen maanteitse tai rautateitse kaava-alueelle. Muuta liikennettä, kuten betoni- ja sorakuljetuksia sekä sähkönsiirtoyhteyksien rakentamiseen liittyviä kuljetuksia, voi saapua alueelle myös muilta suunnilta. Todennäköisesti pääosa kuljetuksista tulee kaava-alueelle maanteitse Torniontieltä joko etelästä Huitaperintietä tai pohjoisesta Reväsvaarantietä pitkin. Reväsvaarantieltä pohjavesialueen kautta kaava-alueelle johtavaa tietä ei ole tarpeellista osoittaa yleiskaavassa, koska se on luonteeltaan väliaikainen työmaatie. Kaavamääräyksen mukaisesti pohjavesialue on huomioitava alueen toteutuksessa. Osayleiskaavassa on otettu huomioon Liikenneviraston tuulivoimalaohje. Tuulivoimala-alueet sijoittuvat riittävän kauas yleisistä teistä, joten tuulivoima-alueen käytön aikana liikenneturvallisuuteen kohdistuvien vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä. Työneuvottelu Lausunnossa esitetty työneuvottelu on pidetty Neuvottelun tulokset huomioidaan kaavehdotuksessa. Vaikutusten arviointi Lapin ELY-keskus on antamassaan yhteysviranomaisen lausunnossa todennut Reväsvaaran tuulivoimahankkeen YVA-selostuksen muutamalta osalta riittämättömäksi. Vaikutusten arviointia tarkennetaan osayleiskaavassa ottaen huomioon yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyt näkökohdat.

6

7

8

9

10 4.Lapin liitto Vastine Lausunto merkitään tiedoksi.

11 5.Metsähallitus Vastine Lausunto merkitään tiedoksi.

12 6.Museovirasto Vastine Tuulivoimalarakenteiden suuresta koosta johtuen tuulivoimahankkeissa tyypillisesti korostuvat voimaloiden aiheuttamat visuaaliset vaikutukset. Visuaalisten vaikutusten merkittävyyteen vaikuttavat muun muassa maisematilan luonne, mittakaava ja suuntautuneisuus, näkymäsektorin muut elementit, sää- ja valaistusolosuhteet ja niin edelleen. Yksiselitteisiä numeerisia arvoja etäisyyden suhteesta vaikutusten merkittävyyteen ei lukuisista muuttujista johtuen voi antaa. Mitä vähemmän ympäristö on ihmisen toiminnan muokkaamaa ja mitä pienipiirteisempää maisema on, sitä herkempää se lähtökohtaisesti on tuulivoimarakentamisen vaikutuksille. Tuulivoimalat ja maisema raportissa (Ympäristöministeriö 2006) on eri lähteisiin perustuen esitetty arvioita tuulivoimarakentamisen maisemavaikutusten merkittävyydestä eri etäisyyksiltä tarkasteltaessa. On kuitenkin otettava huomioon, että tuulivoimaloiden koko on viime vuosikymmenen aikana kasvanut merkittävästi verrattuna raportissa kuvattuihin esimerkkeihin. Kuitenkin esimerkiksi raportissa kuvatussa ruotsalaisessa esimerkissä tuulivoimaloiden visuaalinen vaikutus on suhteutettu tuulivoimaloiden napakorkeuteen seuraavasti: Tuulivoimala on maisemaa dominoiva elementti (avoin näkymä, selkeä ilma) 10 kertaa napakorkeutensa etäisyydelle ulottuvalla alueella. Tuulivoimala näkyy 400 kertaa napakorkeutensa etäisyydelle. Valmisteilla olevassa, uudistettavassa Tuulivoima ja maisema teemaraportin luonnoksessa (Ympäristöministeriö 2015) on arvioitu, että tuulivoimaloiden merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuisivat noin 0 6 km etäisyydelle tuulivoimaloista: Voimalat voivat ympäristön luonteesta riippuen olla maisemakuvassa dominoivia ja merkittävät visuaaliset vaikutukset voivat vaikuttaa maiseman luonteeseen ja laatuun. Kauempaa katsottuna näkymäsektorin muut elementit vähentävät voimaloiden hallitsevuutta ja voimalat sulautuvat osaksi laajempaa maisemakokonaisuutta. Eri yhteyksissä (mm. Ympäristöministeriö 2015, viimeaikaiset tuulivoimahankkeiden YVA-menettelyt) tuulivoimaloiden teoreettisena maksiminäkyvyysalueena erityisen edullisissa sää- ja valaistusolosuhteissa on pidetty noin kilometrin etäisyyttä voimaloista. Kaukomaisemassa kaukana horisontissa erottuvilla voimalarakenteilla on harvoin merkitystä maiseman luonteen ja laadun kannalta silloin, kun liikutaan ympäristössä, joka muutenkin on ihmisen toimintojen muokkaamaa. (Ympäristöministeriö 2006, Ympäristöministeriö 2015) Tornionjokilaakson alueen maisema ei kokonaisuutena katsottuna ole erityisen herkkää muutoksille, sillä alueella on jo vuosisatojen ajan ollut ihmisen toimintoja, jotka ovat muokanneet maisemaa. Jokilaakso on perinteisestikin ollut seudun tiheimmin asuttua ja monenlaisten elinkeinojen harjoittamisen vyöhykettä. Reväsvaaralle, jokilaakson ydinalueen ulkopuolelle, metsätalouden, maa-ainesoton ym. luontoa voimakkaasti hyödyntävän toiminnan alueelle sijoittuvat voimalat voidaan nähdä uutena rakennettuna kerrostumana ihmisen vuosisataisen toiminnan ja luonnon hyödyntämisen muokkaamassa ympäristössä. Lisäksi alueen suuripiirteinen maisema (laaja, avara jokilaakso ja sitä rajaavat vaaraselänteet) antaa tukea suurikokoisille tuulivoimarakenteille (Ympäristöministeriö 2006, Ympäristöministeriö 2015). Paikallisella tasolla tarkasteltuna laajan jokilaakson alueella on pienipiirteisiä maaseudun kulttuuriympäristökokonaisuuksia, jotka ovat säilyneet luonteeltaan suhteellisen yhtenäisinä ja perinteisinä. Alueella on myös runsaasti muinaisjäännöksiä, mikä osaltaan kertoo ihmisen pitkäaikaisesta vaikutuksesta alueella ja jokilaakson merkityksestä alueen historiaan. Suhteessa jokilaakson avoimeen maisematilaan voimalat eivät sijoitu tilassa keskeisesti eivätkä maastonmuodot ja maisematilat erityisesti korosta voimaloiden asemaa maisemakokonaisuudessa. Maisematilan suuntautuneisuus vaikuttaa myös esimerkiksi alueella liikkumiseen päätiet ja joella liikkuminen eivät pääsääntöisesti suuntaudu kohti voimaloita.

13 Edellä esitettyyn perustuen edellä mainittua, maisemaltaan kaikkein herkimpiä kohteita koskevaa noin 6 kilometrin etäisyysarviota ei ole perusteltua soveltaa Reväsvaaran tuulivoima-alueen visuaalisten vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa. Maiseman luonteesta ja piirteistä johtuen on perusteltua olettaa, että merkittävien, mahdollisesti maiseman luonnetta muuttavien visuaalisten vaikutusten vyöhyke on edellä esitettyä 6 kilometrin maksimiarvoa jonkin verran suppeampi, mutta yksiselitteistä numeerista etäisyysarviota merkittävien vaikutusten kohdentumisesta ei voi antaa. Vaikutukset riippuvat kunkin lähivaikutusalueella sijaitsevan kohteen ominaispiirteistä, suuntautuneisuudesta ja niin edelleen. Vaikutusten arvioinnissa on tuotu esiin niitä suuntia, joista katsottuna visuaalisten vaikutusten arvioidaan olevan merkittävimpiä jolloin myös maiseman luonne ja laatu saattaa muuttua. Lähivaikutusalueen lisäksi voimalat tulevat näkymään laajalle alueelle erityisesti jokilaakson alueella. Käytössä olleiden lähteiden (Ympäristöministeriö 2006, Ympäristöministeriö 2015 ja sitä varten läpikäydyt selvitykset eri maista) perusteella ei ole perusteltavaa olettaa, että voimaloiden aiheuttama muutos kaukonäkymiin aiheuttaisi merkittäviä haitallisia muutoksia seudun maiseman luonteeseen tai laatuun. Muun muassa tästä johtuen esimerkiksi vaikutusten arviointi suhteessa Aavasaksan arvokkaaseen aluekokonaisuuteen (etäisyys lähimpiin voimaloihin noin 10 kilometriä) on tehty suhteellisen yleispiirteisellä tarkkuudella. Reväsvaaralle sijoittuvat tuulivoimalat aiheuttavat merkittäviä visuaalisia vaikutuksia lähialueiden avoimilta alueilta, kuten vaaran lähiympäristöstä sekä joen vastarannalta katsottuna. Visuaalisten vaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa katseluetäisyydestä, muista elementeistä näkymäakselilla, voimalarakenteiden hallitsevuudesta maisematilassa sekä sää- ja valaistusolosuhteista. Laajemmin tarkasteltuna tuulivoima-alue ei merkittävästi muuta seudun eri maisematyyppien suhdetta toisiinsa aluekokonaisuuden luonteesta johtuen (jokilaakso ihmisen toimintojen vyöhykettä, kaava-alue sijoittuu keskeisen taajaman kaakkoispuolelle, Reväsvaaran alueella runsaasti luontoa hyödyntäviä ihmisen toimintoja). Jokilaakson avoin maisematila ei kaava-alueen lähiympäristössä ole suuntautunut kohti tuulivoima-aluetta, joten maisematilan suuntautuneisuus ei korosta tuulivoimaloiden asemaa maisemakuvassa. Tuulivoima-alue ei sijoitu itse avoimen jokilaaksokokonaisuuden alueelle eikä heti sitä rajaavalle vaaraselännevyöhykkeelle vaan muutamia kilometrejä tästä idemmäksi. Seudullisesti tarkasteltuna Tornionjokilaakson ihmisen toiminnan vyöhyke on laaja kokonaisuus. Tornionjokilaakson arvokas maisema-alue ulottuu Tornion kaupungin pohjoispuolelta Ylitorniolle asti, ja myös tästä pohjoiseen ihmisen toiminta on muokannut laaksoalueen maisemaa. Yksittäisen, ihmisen toiminnan vyöhykkeelle sijoittuvan tuulivoimakohteen vaikutukset jokilaakson maisemaan kokonaisuutena eivät merkittävästi muuta kymmenien kilometrien alueelle levittäytyvän aluekokonaisuuden luonnetta tai merkittävästi heikennä sen maisemallisia arvoja. Vaikutukset arvokohteisiin Reväsvaaralle sijoittuvat tuulivoimalat tulevat näkymään laajalti Tornionjokilaakson alueelle, joka on sekä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö että Ruotsin puolella riksintresse -alue. Tuulivoima-alue ei kuitenkaan kokonaisuutena katsottuna aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia seudun laaja-alaisiin arvokkaisiin maisema- ja/tai kulttuuriympäristökokonaisuuksiin. Osa-aluetasolla visuaaliset vaikutukset tietyiltä arvokokonaisuuksiin sisältyviltä alueilta (jokiuoma, vastaranta Reväsvaaran kohdalla) katsottuna voivat olla merkittäviäkin, millä voi näillä alueilla tai näissä kohteissa olla vaikutusta myös maiseman luonteeseen ja laatuun: ilmeeltään perinteisten maaseudun kulttuuriympäristöjen ja luonnonalueiden muodostaman maiseman yhtenäisyys heikkenee, kun taustalla maisemakuvassa näkyy moderneja teollisia rakenteita. Visuaaliset vaikutukset arvokohteisiin maa-alueelta katsottuna ovat merkittävämmät Ruotsin kuin Suomen puolella, sillä ranta-alueen avoimet maisematilat Reväsvaaran kohdalla ovat Ruotsin puolella suuntautuneet kohti jokiuomaa ja siten myös kohti hankealuetta. Toisaalta etäisyyttä Ruotsin puolelta lähimmille voimaloille on vähimmillään jo yli 4,5 kilometriä. Suomen puolella arvokkaan kyläympäristön avoin maisematila on samoin suuntautunut kohti jokiuomaa, eli poispäin voimaloista.

14 Jokilaakson suuntautuneisuudesta (pohjoinen etelä) ja luonteesta (ihmisen toiminnan vyöhyke) sekä arvokkaiden maisemakokonaisuuksien laajuudesta (valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen pituus noin 50 kilometriä, riksintresse alueen pituus noin 100 kilometriä) johtuen tuulivoimalat eivät kokonaisuutena katsottuna aiheuta merkittäviä haitallisia maisemavaikutuksia alueella, vaikka näkymät tietyistä suunnista muuttuvatkin; kokonaisuutena katsottuna jokilaakson maiseman luonne säilyy pitkälti nykyisellään, eikä maiseman laatu olennaisesti heikkene. Eri lähteisiin perustuen (Ympäristöministeriö 2006, Ympäristöministeriö 2015) voidaan olettaa, että merkittävimpien visuaalisten vaikutusten vyöhykkeen laajuus on vähemmän kuin 6 kilometriä voimalarakenteista, joten vaikka voimalat näkyvätkin tätä laajemmalle, ei näkyminen merkittävästi heikennä laajojen maisema- ja kulttuuriympäristökokonaisuuksien arvoja. Koska hankealue sijoittuu lähelle Ylitornion kuntakeskusta, ei tuulivoimahanke merkittävästi pirsto jokilaakson maisemakokonaisuutta. Ihmisen toiminnan vaikutus alueen maisemakuvaan voimistuu entisestään. Aavasaksan vaaran alueelta ei puustosta johtuen juurikaan aukea näkymiä Reväsvaaran suuntaan. Puuttomiin, etelää kohti suuntautuviin kohtiin rinnealueella voimalat selkeällä säällä näkyvät, ja pimeällä näkymissä erottuvat voimaloiden lentoestevalot. Aavasaksan näkötorni nousee puunlatvojen yläpuolelle, ja sieltä aukeaa avoimia näkymiä joka suuntaan, myös kohti Reväsvaaraa. Tuulivoimahankkeen toteuttaminen ei muuta Aavasaksan asemaa maisemakokonaisuudessa: Aavasaksa säilyy edelleenkin tärkeänä maamerkkinä ja näköalapaikkana, eivätkä sen kulttuurihistorialliset arvot heikkene. Näkymät Aavasaksalta eivät kokonaisuutena katsottuna merkittävästi muutu, vaikka yhdelle näkymäsektorille kaukomaisemaan sijoittuukin uusia elementtejä. Etäisyyttä Aavasaksan näkötornista lähimmille voimaloille on noin kymmenen kilometriä ja kauimmaisille noin 14.5 kilometriä, joten etäisyydestäkin johtuen vaikutukset näkymiin eivät ole merkittäviä. Näkötornista teoriassa aukeavasta 360 asteen näkymäsektorista voimala-alue kattaa vain muutamia prosentteja. Maisemakuvassa voimala-alue sijoittuu jokilaaksoa muokanneiden ihmisen toimintojen vyöhykkeen jatkoksi, eikä pirsto Aavasaksalta aukeavissa näkymissä yhtenäisinä hahmottuvia erämaisia alueita. Alueen perinteinen matkailuvaltti, keskiyön aurinko, paistaa vastakkaisesta suunnasta kuin mihin voimalat suhteessa Aavasaksaan sijoittuisivat. Tuulivoimarakenteiden tulo osaksi Ylitornion seudun maisemakuvaa ei merkittävästi heikennä Aavasaksan ja Tornionjokilaakson muodostaman kansallismaiseman arvoja. Ihmisen toiminnan muokkaaman jokilaakson ja sitä ympäröivän luonnonympäristövyöhykkeen muodostaman aluekokonaisuuden luonne, ominaispiirteet ja arvot hahmottuvat jatkossakin, vaikka tuulivoimarakenteet paikoitelleen muuttaisivat näkymiä seudulla. Kuvasovite Lausunnossa mainitulta Aavasaksan näköalakalliolta päänäkymäsuunta on kohti itää, ei siis kohti Aavasaksalta etelään sijaitsevaa Reväsvaaran aluetta. Näköalakalliolta ei myöskään vaaran rinteen puuston vuoksi ole avointa näköyhteyttä Reväsvaaran suuntaan. Valokuvasovite voidaan tehdä valokuvaan, joka otetaan näköalakallion sijaan Aavasaksan Reväsvaaraa kohti suuntautuneella etelärinteellä olevalta puuttomalta alueelta. Muinaisjäännökset Kaava-alueelta kesällä 2015 paikannetut muinaisjäännöskohteet rajataan suojelun varmistamiseksi tuulivoimaloiden rakentamiseen varattujen alueiden ulkopuolelle.

15

16 7.Paliskuntain yhdistys Vastine Porotalouteen kohdistuvia vaikutuksia täydennetään porotalousselvityksen perusteella. Kaavaselostuksessa kuvataan tarkemmin kaavan toteuttamiseen liittyvää yhteistyötä hankkeen toteuttajan ja paliskunnan välillä. Kaavaselostusta tarkistetaan tältä osin.

17

18

19 8.Pellon kunta Vastine Lausunto merkitään tiedoksi.

20 9.Tervolan kunta Vastine Lausunto merkitään tiedoksi.

21 10. Tornion kaupunki Vastine Lausunto merkitään tiedoksi.

22 11. Tornionlaakson sähkö Oy Vastine Lausunto merkitään tiedoksi.

23 12. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Vastine Lausunto merkitään tiedoksi.

24 Muistutukset 1.Karekivi Eero Vastine Mielipide merkitään tiedoksi.

25 2.Rantatorikka Matti Vastine Tuulivoimaloiden rakennusluvat voidaan myöntää osayleiskaavan perusteella kaavan tultua voimaan. Voimaloiden yksityiskohtaiset sijoituspaikat ratkaistaan tarkemmin rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Rakennuslupahakemusten vireilletulosta ilmoitetaan naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille. Tuulivoima-alueen toteuttaminen edellyttää sisäisen tieverkoston rakentamista Reväsvaaran alueelle. Teitä tullaan käyttämään sekä rakentamisen että käytön aikaiseen liikenteeseen. Tuulivoimaloille kulkevat tieyhteydet on osoitettu kaavassa ohjeellisina linjauksina. Teiden rakentamisessa on mahdollista hyödyntää jonkin verran olemassa olevia teitä. Reväsvaaran länsipuolella kulkevaa tieuraa ei kuitenkaan sen epäedullisen sijainnin vuoksi ole mahdollista hyödyntää tähän tarkoitukseen. Kaava-alueen länsipuolella ei myöskään ole sellaista maankäytöllistä ohjaustarvetta, joka edellyttäisi kaava-alueen laajentamista. MRL:n mukaisessa yleiskaavassa ei ratkaista kiinteistöjen rasite- tai käyttöoikeuksia. Kaavassa osoitetut arvokkaat luontokohteet perustuvat tuulivoimahankkeen YVA-menettelyn yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Esimerkiksi lähteet ja vesikuopat on merkitty osayleiskaavaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaina kohteina (luo-1). Kaavaehdotus asetetaan MRL:n mukaisesti julkisesti nähtäville. Tässä yhteydessä osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavasta.

26 3.Wanhainen Eino Vastine Mielipide merkitään tiedoksi.