SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO ry STRATEGIA 1 (9) Hallitus Esitys liittokokoukselle 19.3.2007 Suomen Kiinteistöliitto - kasvava vaikuttaja Neuvonta Järjestötoiminta Edunvalvonta Viestintä & koulutus Tutkimus & kehitys
SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO ry STRATEGIA 2 (9) Hallitus Esitys liittokokoukselle SISÄLLYSLUETTELO 19.3.2007 SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO - KASVAVA VAIKUTTAJA... 1 1) JOHDANTO... 3 2) TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 3 3) TULEVAISUUDEN HAASTEET... 4 4) JÄSENET, MISSIO, VISIO, STRATEGIA JA ARVOT... 4 Visiomme... 5 Strategiamme... 5 Arvomme (Toimintaamme ohjaavat keskeiset periaatteet)... 5 5) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA TOIMENPITEET... 5 6) STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN... 9
3 (9) 1) Johdanto Strategia on linjaus siitä, miten Suomen Kiinteistöliitto aikoo toimia saavuttaakseen tavoitteensa. Se on ohje, kuinka meidän tulee toimia. Strategian lähtökohtana on liiton ja sen jäsenjärjestöjen toiminnan kehittäminen jäsenjärjestöjen jäsenten (perusjäsenten) lähtökohdista ja tarpeista. Liiton ja sen palveluita perusjäsenistössä käyttävät ja hyödyntävät pääasiassa taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ja muut jäsenet, isännöitsijät, vuokra-asuntojen omistajat, kiinteistöpäälliköt, jne. sekä jäsenjärjestöjen toimihenkilöt. Näitä henkilöitä voidaan pitää asiakkaiden edustajina toimintaa ja palveluita kehitettäessä. 2) Toimintaympäristön muutokset Euroopan taloudellinen ja poliittinen yhdentyminen vahvistaa kiinteistö- ja asuntosektorin kansainvälistymistä. Euroopan unionissa toteutetaan yhä enemmän uudistuksia ja kehitetään direktiivejä, jotka vaikuttavat kansalliseen toiminta-ympäristöön mm. kiinteistömarkkinoilla ja asuntopolitiikassa. Euroopan unionin säädösten merkitys ja vaikutus kansalliseen lainsäädäntöön tulee lisääntymään, mikä korostaa EU:n piirissä tapahtuva kiinteistöalan edunvalvonnan merkitystä. Suomen rakennuskanta on kansainvälisesti katsoen nuorta. Rakennuskannastamme 20 % on rakennettu 1990-luvun alun jälkeen. Kiivaan rakentamisen vuosikymmenet, 1970- ja 1980-luvut, näkyvät lähitulevaisuudessa kasvavana korjausrakentamisena. Asuntokantaa on sopeutettava myös väestön keski-iän kohoamisen, aktiivisten eläkeläisten ja hoivatarpeessa olevien tarpeisiin. Tulevaisuudessa väestö keskittyy edelleen kasvukeskuksiin ja jättää rakennuksia vajaa- ja tyhjäkäyttöön muualla Suomessa. Asuntokannastamme kerrostaloasuntoja on noin 1,2 miljoonaa ja talojen keski-ikä on noin 30 vuotta. Rivitaloasuntoja on noin 350 000 ja niiden keski-ikä on noin 23 vuotta. Asuntokannastamme noin 60 % on asunto- ja kiinteistöosayhtiöissä. Suomen omistusasunnoista merkittävä osa on asunto-osakeyhtiöissä. Kiinteistöjen isännöinti, hoito ja kunnossapito ollaan kasvavassa määrin hankkimassa ostopalveluna kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisilta. Tätä kehitystä vahvistaa rakennusten teknistyminen, lisääntyvä peruskorjaus- ja perusparantamistarve sekä väestön ikääntyminen. Ostopalveluiden määrän ja arvon kasvu korostaa osto-osaamisen tarvetta. Rakennusmarkkinoilla painopiste on siirtymässä uudisrakentamisesta kiinteistökannan ylläpitoon sekä täydennys- ja korjausrakentamiseen. Rivitalojen korjaustarve kasvaa kaksinkertaiseksi talojen ikärakenteen takia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kerrostaloissa peruskorjaustarve kasvaa 1,3-kertaiseksi. Lähitulevaisuudessa korostuvat putkija julkisivuremontit. Toimitilarakennuksissa ollaan siirtymässä kiinteistö- ja tilakeskeisestä lähestymistavasta kohti ajattelutapaa, jossa käyttäjän toiminnalle lisäarvoa tuottava työympäristö on keskeinen asia. Palvelusektorin merkityksen korostuminen yhteiskunnassa sekä käyttäjien vaatimusten kasvu lisäävät sekä korjausrakentamisen että uudisrakentamisen määrää. Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi tehdyt kansainväliset sopimukset edellyttävät Suomessa huomattavia toimia kiinteistö- ja rakennusalalla kohdistuen erityisesti olemassa olevaan rakennuskantaan. Erityisesti huomiota tullaan kiinnittämään rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Palvelusektorin työvoiman kysyntä kasvaa. Väestön ikärakenteesta johtuen eläkkeelle siirtyjiä on enemmän kuin työmarkkinoille tulevia nuoria työntekijöitä. Kiinteistö- ja rakennusalalle tämä merkitsee kasvavaa kilpailua ammattitaitoisesta työvoimasta muiden toimialojen kanssa.
4 (9) 3) Tulevaisuuden haasteet Kiinteistöliiton ja sen jäsenjärjestöjen suurin haaste on rakennuskannan kasvava korjaustarve. Tämä tulee lisäämään korjausrakentamiseen liittyvän neuvonnan ja muun palvelun tarvetta määrällisesti että sisällöllisesti. Väestörakenteen ikääntyminen, kasvavat osaamisvaatimukset ja asukkaiden kohoavat laatutasovaatimukset asettavat haasteen asunto-osakeyhtiöiden hallinnon järjestämiselle. Taloyhtiöiden hallintoon ja juridiikkaan sekä korjausrakennuttamiseen liittyvän neuvonnan, koulutuksen ja tiedotuksen tarve kasvaa. Väestöliikkeen suuntautuminen kasvaviin maakuntakeskuksiin kasvattaa liiton jäsenmäärää ja samalla myös jäsenpalvelutarpeita näillä alueilla. Samalla liiton ja sen jäsenjärjestön palveluiden tarjoaminen supistuvilla alueilla muodostuu vaikeammaksi ja edellyttää uusien toimintamallien kehittämistä. Kiinteistö- ja rakennusalan työvoiman saatavuus tulee olemaan merkittävä haaste, johon kiinteistöliiton yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa tulee etsiä ratkaisuja. 4) Jäsenet, missio, visio, strategia ja arvot Suomen Kiinteistöliiton jäseniä voivat olla säännöissä määritellyt yhteisöt (kiinteistöyhdistykset, toimialajärjestöt, suorajäsenet), jotka hallitus hyväksyy jäseniksi. Liiton jäsenten jäsenyydet määritellään kunkin jäsenjärjestön säännöissä. Tässä strategiassa jäsenillä tarkoitetaan liiton jäseniä (kiinteistöyhdistykset, toimialajärjestöt, suorajäsenet) ja perusjäsenillä liiton jäsenjärjestöjen jäseniä. Yhdessä liiton jäsenet ja perusjäsenet muodostavat jäsenistön. Liittoyhteisöllä tarkoitetaan liiton ja sen jäsenten, perusjäsenten sekä liiketoimintayrityksien muodostamaa kokonaisuutta. Sääntöjensä mukaan Suomen Kiinteistöliiton toiminnan tarkoituksena eli missiona on kiinteistöalan johtavana valtakunnallisena etujärjestönä: toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja valvoa niiden yleisiä ja yhteisiä etuja, toimia kiinteistöalan yhteisten pyrkimysten ja päämäärien hyväksi yhteiskunnallisena vaikuttajana ja kiinteistöalan yhteisenä edunvalvojana sekä nostaa kiinteistöalan arvostusta ja kehittää alan yleistä kilpailukykyä. edistää kiinteistöomaisuuden kunnossapitämistä ja ylläpitämistä Suomessa (sääntömuutos esitys 2007) huolehtia muutenkin kiinteistöomistamisen edellytyksistä maassamme (sääntömuutos esitys 2007) Liiton sääntöjen mukainen toiminnan tarkoitus on kirjattu samansisältöisenä liiton jäsenyhdistyksien sääntöihin. Säännöissä määritelty missio luo perustan visiolle ja strategialle. Kiinteistöliitto on valtakunnallinen järjestö, jonka toiminta-alue kattaa koko maan. Kiinteistöliittoyhteisö on kiinteistönomistajien, erityisesti moniomisteisten asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden etujärjestö. Perusjäseninä on asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä, asuinhuoneistojen ja liikehuoneistojen vuokranantajia, asuinvuokratalojen omistajia sekä muita kiinteistönomistajia.
5 (9) Visiomme Suomen Kiinteistöliitto ja sen jäsenjärjestöt haluavat kehittyä aktiivisimmiksi, kiinnostavimmiksi ja vaikuttavimmiksi kiinteistöalan järjestöiksi. Strategiamme Valvomme ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti jäsentemme ja perusjäsentemme etuja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Kehitämme aktiivisesti jäsentemme ja perusjäsentemme tarpeisiin perustuvia palveluita. Toteutamme tutkimus- ja kehityshankkeita jäsenistömme tarpeisiin hyödyntäen hankkimaamme tietoa edunvalvonnassamme, viestinnässämme ja jäsenkoulutuksessamme. Organisoidumme tuottamaan tehokkaasti ja taloudellisesti laadukkaat jäsenpalvelut. Varmistamme luottamus- ja toimihenkilöidemme osaamisen ja järjestelmiemme toimivuuden. Luomme vaikutusmahdollisuuksiamme ja jäsenpalveluitamme vahvistavan yhteistoimintaverkoston. Viestimme ja tiedotamme vaikuttavasti ja tehokkaasti. Tuemme jäsenjärjestöjemme kasvua palvellen ja varmistamme toimintamme jäsenmaksuperusteisen rahoituksen. Huolehdimme liiketoimintayrityksiemme kannattavasta kehittymisestä. Arvomme (Toimintaamme ohjaavat keskeiset periaatteet) Toimintaamme ohjaavat seuraavat arvot: Jäsenlähtöisyys muistuttaa meitä siitä, että olemme olemassa jäsenistöämme varten. Asiantuntevuus tarkoittaa, että perustamme toimintamme kiinteistöalan vahvaan asiantuntemukseen ja asiantuntemuksen jatkuvaan kehittämiseen. Kumppanuus tarkoittaa, että olemme valmiita yhteistyöhön keskenämme ja muiden kiinteistöalan toimijoiden kanssa tavoitteiden edistämiseksi. Yhteenkuuluvuus, avoimuus ja me henki ovat keskeisiä arvoja keskinäisissä suhteissamme niin sisäisesti kuin ulkopuolisten sidosryhmiemme kanssa. Luovuus ja uusiutumistahto kuvaavat suhtautumistamme uusiin ajatuksiin ja tahtoamme kehittää jatkuvasti toimintaamme. 5) Strategiset päämäärät ja toimenpiteet Valvomme ammattitaitoisesti ja asiantuntevasti jäsenistömme etuja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Kiinteistöliiton ja sen jäsenjärjestöjen keskeisin tehtävä on valvoa jäsenistönsä etua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Edunvalvonnan sisältötavoitteet ja painopisteet määritellään liiton ja jäsenjärjestöjen hallinnossa.
6 (9) Edunvalvonta kattaa jäsenistön asemaan vaikuttavan kansainvälisen, erityisesti Euroopan unionin, kansallisen, alueellisen ja paikallisen yhteiskunnallisen päätöksenteon. Yhteiskunnallisella päätöksenteolla ymmärretään sekä julkisen vallan toimintaa että taloudellista päätöksentekoa. Ammattitaitoisuus edunvalvonnassa edellyttää, että määritämme omat tavoitteemme, tiedämme miten päätöksentekoprosessit toimivat, tiedämme ketkä prosesseissa vaikuttavat ja tiedämme miten parhaiten voimme vaikuttaa tavoitteidemme saavuttamiseksi. Asiantuntemus tarkoittaa, että perustamme edunvalvonnan alamme asiantuntemukseen, tutkimukseen ja kehitystoimintaan. Kehitämme aktiivisesti jäsentemme ja perusjäsentemme tarpeisiin perustuvia palveluita. Tarjoamiemme palveluiden tulee perustua jäsenistömme tarpeisiin. Palveluiden tarpeellisuutta ja laatua mittaamme säännöllisesti toteutettavilla palvelutyytyväisyyskyselyillä sekä mittaamalla palveluiden käyttömääriä. Tarjottavien palveluiden tulee hyödyttää laajasti jäsenistöämme ja olla laajasti jäsenistömme käytettävissä. Liiton ja sen jäsenjärjestöjen luottamushenkilöt ovat tärkeä voimavara toiminnan kehittämisessä ja ohjaamisessa siten, että jäsenistön palvelutarpeet tulevat otettua huomioon toiminnan kaikilla tasoilla. On tärkeää varmistaa eri jäsenryhmien edustavuus hallinto- ja toimielimissä kaikilla tasoilla. Toteutamme tutkimus- ja kehityshankkeita jäsenistömme tarpeisiin hyödyntäen hankkimaamme tietoa edunvalvonnassamme, viestinnässämme ja jäsenkoulutuksessamme. Kiinteistöliitto toteuttaa joko itse tai yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa tutkimusja kehityshankkeita, jonka hyödyttävät jäsenistöä esimerkiksi edunvalvonnassa tai oman toiminnan kehittämisessä. Tutkimus- ja kehityshankkeiden toteuttamisessa hyödynnetään asiantuntevia tutkimuslaitoksia. Tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksia hyödynnetään liiton ja sen jäsenjärjestöjen sekä liiketoimintayrityksien viestinnässä, julkaisutoiminnassa ja koulutuksessa. Organisoidumme tuottamaan tehokkaasti ja taloudellisesti laadukkaat jäsenpalvelut. Kiinteistöliittoyhteisöllä on rajalliset resurssit tuottaa laadukkaita palveluita jäsenistölle. Tavoitteena on turvata jäsenistölle asiantuntevat neuvontapalvelut kiinteistöihin liittyvissä kysymyksissä. Laadukkaiden ja monipuolisten palveluiden tuottamiseksi tehokkaasti ja taloudellisesti maan eri osissa kannattaa osa jäsenpalveluista tuottaa keskitetysti valtakunnallisesta palvelukeskuksesta (liiton toimisto tai muu palveluntuottaja) ja osa jäsenjärjestöjen itse tuottamina palveluina tai alueellisena yhteistyönä. Liittoyhteisön osakeyhtiöt ja muut palvelusopimuskumppanit sekä jäsenjärjestöjen yhteistyökumppanit täydentävät palveluvalikoimaa omilla tuotteillaan ja palveluillaan. Liiton päätehtäviä ovat kansainvälinen ja kansallinen edunvalvonta, tutkimus- ja kehitystoiminta, jäsenjärjestöjen neuvontapalvelun koulutus (laki-, talous- ja veroneuvonta sekä korjausneuvonta), järjestötoiminnan ja jäsenhankinnan tuki- ja kehityspalvelut,
7 (9) viestintäpalvelut, taloushallinto- ja henkilöstön kehityspalvelut, jäsenjärjestöjen koulutustoiminnan tuki sekä jäsen-, viestintä- ja muiden tietojärjestelmien kehittäminen. Liiton tarjoamia palveluita perusjäsenille ovat erityiskysymyksiin liittyvä laki-, talous- ja veroneuvonta, kirjalliset lausunnot ja tiedotustoiminta. Jäsenjärjestöillä on toimialueillaan päävastuu perusjäsenten neuvonnasta ja koulutuksesta, mikä korostaa jäsenjärjestöjen vastuuta asiakaspalvelunsa aktiivisesta kehittämisestä. Ne vastaavat myös mm. paikallisesta ja alueellisesta edunvalvonnasta, jäsenhankinnasta, järjestötoiminnasta ja jäsenviestinnästä. Jäsenjärjestöjen perusjäsenilleen tarjoamien palveluiden määrää ja laatua on mahdollista kehittää lisäämällä yhteistyötä lähialueiden jäsenjärjestöjen kesken esimerkiksi sopimalla usean jäsenjärjestön kesken mm. neuvonta-, hallinto- ja koulutuspalveluiden alueellisesta järjestämisestä. Jäsenten sopiessa keskinäisestä alueellisesta yhteistoiminnasta (aluepalvelukeskus) tavoitteena tulee olla voimavaroiltaan ja kehittymisedellytyksiltään riittävän voimakkaiden yhteistoiminta-alueiden muodostaminen. Tämä tarkoittaa 6-8 maantieteellistä yhteistoimintaaluetta. Liitto tukee ja edistää alueellisen yhteistoiminnan kehittämistä. Vastuunjakoa palveluiden tuottamisessa on kuvattu seuraavassa taulukossa. VASTUUNJAKO JÄSENPALVELUIDEN TUOTTAMISESSA Palvelu/toiminto Liitto Yhdistys ja/tai aluepalvelukeskus Edunvalvonta Kansainvälinen ja kansallinen Paikallinen ja alueellinen Laki-, talous- ja veroneuvonta Korjausrakentamisen ja kiinteistönpidon neuvonta Yhdistyksien neuvonnan koulutus ja tuki Jäsenjärjestöjen toimihenkilökoulutus Erityiskysymykset perusjäsenille Lausunnot perusjäsenille Ennakkotapaustoimeksiannot Jäsenjärjestöjen toimihenkilökoulutus Perusjäsenneuvonta rajatusti Peruskysymykset Perusjäsenet Tiedotus & Viestintä Järjestötoiminta ja toiminnan kehittäminen Koulutustoiminta Tutkimus ja kehitystoiminta Valtakunnallinen Paikallisen/alueellisen viestinnän tuki Perusjäsentiedotus osin Verkkoviestintä Valtakunnallinen Järjestötoiminnan kehittämisen tuki Yhteisten tietojärjestelmien kehitys ja ylläpito Jäsenhankinnan tuki Jäsenjärjestöjen koulutus Paikallisen koulutuksen kehittäminen & tuki Liiton ja yhdistyksien luottamus- ja toimihenkilökoulutus Valtakunnalliset kiertueet Valtakunnallinen Paikallinen/Alueellinen Kiinteistöviestit Perusjäsentiedotus Paikallinen/alueellinen järjestötoiminta Jäsenhankinta Perusjäsenten koulutus Paikalliset ja alueelliset selvitykset Liiton jäsenten toiminta-alueet selkiytetään ja ne vahvistaa liiton hallitus. Tavoitteena on, että
8 (9) toiminta-alueet noudattavat maakuntajakoa ja seutukuntajakoa sekä muodostavat jäsenille perusjäsenten palveluiden tuottamisen kannalta tarkoituksenmukaisen toiminta-alueen. Liittoyhteisön jäsenpalveluiden kehittämisen painopisteinä ovat korjausrakennuttamisen neuvonta, koulutus ja viestintä sekä sähköisten viestintä- ja neuvontapalveluiden kehittäminen. Varmistamme luottamus- ja toimihenkilöidemme osaamisen ja järjestelmiemme toimivuuden. Järjestötoiminnassa ratkaisevia resursseja ovat toiminnassa mukana olevat ihmiset ja heidän käytettävissään olevat erilaiset järjestelmät. Aatteellisen järjestötoiminnan henkilöresurssit muodostuvat vapaaehtoiseen, pääosin palkattomaan kansalaistoimintaan osallistuvista luottamushenkilöistä ja palkatuista toimihenkilöistä. Monipuoliset ja laadukkaat jäsenpalvelut tuotetaan ammattitaitoisen henkilökunnan ja palvelukumppaniverkoston yhteistyönä. Liittoyhteisön luottamushenkilöiden ja henkilöstön osaaminen varmistetaan jatkuvalla ja yhdenmukaisella koulutuksella. Toiminnan kannalta keskeisiä järjestelmiä ovat jäsentietojärjestelmä, sisäinen ja ulkoinen viestintäjärjestelmä, jäsenistön sekä luottamus- ja toimihenkilöiden koulutusjärjestelmä. Luomme vaikutusmahdollisuuksiamme ja jäsenpalveluitamme vahvistavan yhteistoimintaverkoston. Toimintatavoitteiden saavuttaminen edellyttää kansainvälisen, kansallisen, alueellisen ja paikallisen yhteistoimintaverkoston luomista ja hyödyntämistä toiminnan ydinalueilla. Yhteistoimintaverkoston kautta lisäämme vaikutusvoimaamme yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Verkosto tarjoaa meille myös osaamista oman toimintamme kehittämiseen. Korjausrakentamiseen liittyvien jäsenpalveluiden kehittämisessä hyödynnetään paikallisia ja alueellisia yhteistoimintaverkostoja. Viestimme ja tiedotamme vaikuttavasti ja tehokkaasti. Jäsenistömme on oikeutettu tietämään heille tarkoitetuista jäsenpalveluista ja hyödyntämään niitä. Jäsenistölle suunnattua viestintää tulee lisätä ja toteuttaa sen hyödyntäen nykyaikaisia viestintävälineitä. Yhteiskunnallisen päätöksentekoon vaikuttamisen ydin on, että päätösprosessin osalliset ovat sekä tietoisia tavoitteistamme että kyvystämme vaikuttaa asioihin. Toiminnasta tiedottaminen ja julkinen näkyvyys vahvistavat liiton painoarvoa ja lisäävät kiinnostusta sen ja sen jäsenjärjestöjen tavoitteita ja toimintaa kohtaan tukien samalla mm. jäsenhankintaa sekä palveluiden myyntiä. Tuemme jäsenjärjestöjemme kasvua palvellen ja varmistamme toimintamme jäsenmaksuperusteisen rahoituksen. Huolehdimme liiketoimintayrityksiemme kannattavasta kehittymisestä.
9 (9) Kiinteistöliiton ja sen jäsenten vaikutusvalta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on sidoksissa sekä yhteisön ajamien tavoitteiden merkittävyyteen että järjestön edustavuuteen potentiaalisessa jäsenkunnassaan. Liiton ja sen jäsenjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi tavoitteena tulee olla perusjäsenmäärän kasvattaminen erityisesti maan kasvu- ja maakuntakeskuksissa. Jäsenmäärän kasvun tulee vahvistaa myös taloudellisia toimintaresursseja. Jäsenmaksutuotoilla tulee olla rahoitettavissa tärkeimmät jäsenpalvelut kaikissa olosuhteissa. Liiton toiminta mitoitetaan ottaen huomioon käytettävissä olevat taloudelliset resurssit. Toiminnan rahoituksesta noin kolme neljäsosaa tulee perustua jäsenmaksutuloihin. Jäsen- ja palvelumaksuperusteet määritetään ja säilytetään tasolla, joka turvaa vakaan talouden. Kiinteistöliiton liiketoimintayrityksien palvelut ja tuotteet täydentävät ja monipuolistavat liittoyhteisön palvelutarjontaa. Omistajana Kiinteistöliitto pyrkii varmistamaan yhtiöiden liiketoimintojen kehittämisen taloudellisen kannattavuuden turvaamiseksi. Yhtiöiden osingonjako on tärkeä osa liiton ja sen eräiden jäsenjärjestöjen yleishyödyllisen toiminnan rahoitusta. Noudatettavalla osinkopolitiikalla turvataan yhtiöiden strategioiden mukainen kehitys ja omistajien saama tasainen ja tasaisesti vahvistuva osinkotuotto. 6) Strategian toteuttaminen Liiton säännöt ja jäsenmaksuperusteet uudistetaan strategian vaatimuksien mukaisesti. Liittoyhteisön toiminnan suunnittelu- ja seurantaprosesseja kehitetään tavoitteena parantaa toimintojen yhteensovittamista ja tehostaa voimavarojen käyttöä. Seuraavan vuoden toiminnan suunnittelukierros käynnistetään liittoyhteisössä vuosittain alkusyksystä pidettävillä kiinteistöliittoyhteisön neuvottelupäivillä. Tässä yhteydessä arvioidaan kuluvaa vuotta ja sovitaan yhteisistä strategiaa toteuttavista toimenpiteistä, jotka sisällytetään liiton toimintasuunnitelmaan ja huomioidaan jäsenten toimintasuunnitelmissa. Liiton ja sen jäsenjärjestöjen toimintasuunnitelmissa konkretisoidaan seuraavan toimintavuoden toimintatavoitteet ja kehitystoimenpiteet. Toimintasuunnitelmiin liitetään mahdollisuuksien mukaan myös mittarit, joilla voidaan arvioida tapahtunutta kehitystä sekä liitto- että jäsenjärjestötasolla. Liiton hallitus ja työvaliokunta valtakunnallisesti sekä jäsenjärjestöjen hallitukset paikallisesti ja alueellisesti ohjaavat strategian toteuttamista. Liiton- ja jäsenjärjestöjen vuosikertomuksissa esitetään arvio kertomusvuodelle päätettyjen tavoitteiden toteutumisesta ja toteutetuista toimenpiteistä. Osana toiminnan arviointia ja kehityskohteiden täsmentämiseksi liitto toteuttaa säännöllisesti koko jäsenkunnan kattavia palvelutyytyväisyyskyselyitä.