kylien OY 17.1.2014 yhteneväistä vaa JOKISILTA ÄNGESLEVÄ- MARKKUU



Samankaltaiset tiedostot
Ängeslevänjokivarren kylien

Immeljärven asemakaavan muutos, kortteli 690, Rakentamistapaohjeet

Persson Puurula Eva

JAKKARASAAREN RAKENTAMISTAPAOHJEET

SUUNNITTEL U JA TEKNIIK K KA 424-P13058

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

RAKENTAMISTAPAOHJEET

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit

LIITE 1 RAKENTAMISTAPAOHJE KORTTELIT

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

KITTILÄ / LEVI RAKKAVAARAN OSA-ALUE VIII:N RAKENTAMISTAPAOHJEET. Korttelit:

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet (päivämääriä lisätty )

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

Rakennustapaohjeet. Päivitys NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

Keljonkankaan keskusta

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET. KORTTELIT 104 (osa),

RAKENTAMISTAPAOHJE

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

Keljonkankaan keskusta

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

Nakkilan kunta. Soinilanrinteen omakotialue

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

3 M SEN KAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA, JOTA VAHVISTAMINEN KOSKEE.

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

ERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU. Päätösehdotus, raportti

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

VIITAPAKAT. Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE KORTTELI 603 TONTIT 2-4

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

Kittilän kunta, 2. kunnanosa, Sirkka TAALOVAARAN ASEMAKAAVA-ALUEEN KORTTELEIDEN 777 RAKENNUSTAPAOHJE RAKENNUSTAPAOHJEET TEKNINEN OSASTO KITTILÄN KUNTA


ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

RAKENTAMISTAPAOHJE (luonnos)

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA

Transkriptio:

SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA TYRNÄVÄN KUNTA Ängeslevänjokivarren kylien rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on edistää viihtyisää, yleisilmeeltään yhteneväistä ja Limingan lakeuden rakennusperinnettä kunnioittav vaa rakentamistapaa Ängeslevänjokivarren kylien alueella. Rakentamistapaohjeet t ovat ohjeellisia.. Rakentamistapaohjeet t on laadittu Ängeslevänjokivarren kylien osayleiskaavan tueksi ja ne koskevat osayleiskaavan suunnittelualuetta. JOKISILTA ÄNGESLEVÄ- MARKKUU FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 675-P15797

Rakentamistapaohjeet Eva Persson Puurula Sisällysluettelo 1 Rakentamistapaohjeiden tarkoitus ja sitovuus... 1 2 Tausta... 1 3 Rakennusten sijoittaminen rakennuspaikkaan ja maastoon... 2 4 Rakennusten muodot... 4 5 Julkisivumateriaalit ja värit... 4 6 Kattomuoto, katemateriaalit ja värit... 6 7 Muut asiat... 6 Lähteet ja kirjallisuus: - Käden jälki Lakeuden kulttuuriympäristö ja sen hoito Liminka-Lumijoki-Rantsila- Temmes-Tyrnävä, TE-keskus 6/2001 - Perinteisen pihapiirin hoito, Lakeuden kulttuuriympäristö 2000 - Rakentamistapaohjeita Luoteis-Lapin kyliin, 1992, Lapin seutukaavaliitto, Päivi Tallberg, Julkaisu n:o 124 Sarja A

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohjeet 1 (6) Ängeslevänjokivarren kylien rakentamistapaohjeet 1 Rakentamistapaohjeiden tarkoitus ja sitovuus 2 Tausta Rakentamistapaohjeet on laadittu Ängeslevänjokivarren kylien oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tueksi ja ne koskevat osayleiskaavan suunnittelualuetta. Rakentamistapaohjeet täydentävät osayleiskaavassa rakentamistapaa ohjaavat sitovat merkinnät ja määräykset. Rakentamistapaohjeet ovat ohjeellisia. Rakentamisessa on noudatettava Tyrnävän kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä, ellei osayleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ole asiasta toisin määrätty. Rakentamistapaohjeet on asetettu julkisesti nähtäville yhtä aikaa osayleiskaavaluonnoksen kanssa ja niitä on päivitetty osayleiskaavaan tehtyjen muutoksen mukaisesti. Rakentamistapaohjeet hyväksyy Tyrnävän kunnanvaltuusto. Ängeslevänjokivarren kylien osayleiskaavan suunnittelualueet sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaalla Limingan lakeuden maisema-alueella. Limingan kirkonkylän ja Tyrnävän välinen alue on maamme suurimpia tasankoja, jossa 10 metrin korkeus saavutetaan vasta 15 kilometrin päästä merestä. Alueita luonnehtii äärimmäinen tasaus. Vastakohtana aluetta halkovat pienehköt, paikoitellen syvissä kanjoneissa virtaavat Ängeslevänjoki ja Tyrnävänjoki. Ängeslevänjoki on uurtanut uomansa syvälle hieta- ja hiekkasedimentteihin. Joen kanjoni on Markkuulla yli 20 m syvä, törmät ovat äkkijyrkkiä ja helposti vyöryviä. Joen virtaamavaihtelu on suurta. Kasvillisuus jokiuoman rinteillä on koko matkalla huomattavan rehevää. Alueet ovat haja-asutusaluetta. Nykyaikaista, tiivistä rakentamista ei suunnittelualueilla juuri ole. Väestöluvut ovat Jokisillan kylässä 213, Ängeslevän kylässä 333 ja Markkuun kylässä 292 asukasta (31.12.2010). Ängeslevän- ja Tyrnävänjokivarsilla on runsaasti vanhaa perinteistä rakennuskantaa. Laajat viljelymaisemat yhdessä arvokkaan rakennetun kulttuurin kanssa muodostavat rikkaan kulttuurimaiseman. Asutus tukeutuu Ängeslevän-jokivarteen perinteisen jokivarsikylän tavoin. Pihapiirit ovat usein neljältä sivulta suljettuja piha-alueita. Osayleiskaavassa uusia rakennuspaikkoja on pyritty sijoittamaan olemassa olevan rakentamisen yhteyteen ja peltojen reuna-alueille tukemaan perinteistä harvaa jokivarsikylärakennetta. Rakennuskannan ikähaarukka on 1700-luvulta tähän päivän saakka. Talonpoikaisen rakennuskannan lisäksi on joitakin jälleenrakennuskauden tyyppipiirustuksilla tehtyjä rakennuksia sekä maatiloille uusia talousrakennustyyppejä; suurempia navettoja, isoja kalustohalleja, kuivaamoja ja siiloja. Suunnittelualueilla on maatilojen talouskeskuksien lisäksi pysyvää asutusta ja jonkin verran loma-asutusta. Asuinrakennukset ovat pääasiassa yksikerroksisia, koulurakennukset kaksikerroksisia. Alueella eniten esiintyvät julkisivuvärit ovat punaisen (punamullan sävyt) ja keltaisen sävyjä. Julkisivumateriaalina on enimmäkseen puupaneelia ja katemateriaalina huopaa ja peltiä. Katemateriaalin yleisin väri on punainen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamistapaohjeet 2 (6) Ängeslevä-Markkuun alueella tunnetaan seudullisesti ja paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristökohteita (Kohteet on merkitty osayleiskaavakarttaan ja selostettu kaavaselostuksessa). Toppisen korjattua myllyä lukuun ottamatta ne ovat vanhoja tiloja, joihin pihapiireihin kuuluvat neliöpihoja, asuinrakennuksia, pikkupuolia, aittoja, riihiä, luhteja, navettoja, saunoja ja muita talousrakennuksia sekä koivukujia ja yksittäispuita. Kuva 1. Limingan lakeuden tasainen viljelymaisema. 3 Rakennusten sijoittaminen rakennuspaikkaan ja maastoon Osayleiskaavan sitovat merkinnät ja määräykset: Rakennus on sijoitettava osayleiskaavan siihen tarkoitukseen määrättyihin aluevarauksiin (AP, AM, RA, PL). Rakennuspaikkojen määrä on osoitettu vihreillä (uusia) ja punaisilla neliöillä (nykyisiä). Asuinrakennuspaikalle (AP) saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisen asuinrakennuksen talousrakennuksineen sekä sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheuta haittaa ympäröivälle asutukselle. Uudisrakennukset tulee sijoittaa niin, että ne luovat yhtenäisen pihapiirin. Rakennussuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kohteen yhteensopivuuteen sitä ympäröivän rakennuskannan kanssa. Uuden rakennusalan pinta-ala tulee olla vähintään 2000 m 2. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 300 k-m 2. Loma-asunnon rakennuspaikalle (RA) saa rakentaa yhden loma-asunnon, jonka kerrosala saa olla enintään 120 k-m 2 ja erillinen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m 2. Uuden rakennusalan pinta-ala tulee olla vähintään 2000 m 2. Lähipalvelujen rakennuspaikalle (PL) saa rakentaa enintään kaksikerroksisen päärakennuksen talousrakennuksineen. Uudisrakennukset tulee sijoittaa niin, että ne luovat yhtenäisen pihapiirin. Rakennussuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kohteen yhteensopivuuteen sitä ympäröivän rakennuskannan kanssa. Osayleiskaavan yleisten määräysten mukaisesti tulvavahingolle alttiiden rakennusosien tulee olla vähintään 1 metri ylimmän havaitun tulvavedenkorkeuden yläpuolella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamista apaohjeet 3 (6) Rakennus on perustettava maaston mukaisesti. Pengerryksiä tulee välttää. tai leikkauksia Kuva 2. Rakennustenn perustamistapoja Uuden rakentamisen tulee pääsääntöisesti muodostaaa neliömäinen pihapiiri tai liittyä olemassa olevaan pihapiiriin. Vanha nurkistaann avoin neliöpihatyypp on edelleen käyttökelpoinen Lakeuden avoimessa ympäristössä. Myös uusissa pihapiireissä tulisi toiminnot jakaa useampiin rakennuksiin niin, että pihaa rajaavat rakennukset vähintään kolmelta sivulta. Metsän reunaan nojautuvissa pihapiireissä voidaan perinteestä poiketa, koska metsä osaltaan suojaa piha- aluetta. Vanhoissa ja j uusissa pihapiireissä tulee uudisrakennusten suunnittelussa ja sijoittelussa aina ottaa tarkoin huomioon niiden sopivuus vanhaan ympäristöön. Eläinsuojat voidaan sijoittaa pihapiiristä tukeutuvat jokivarteenn ja metsäreunaan. erilleen, kuitenkin niin, että ne Kuva 3. Luoteis-lapin talonpoikaispihapiirissä päärakennus, säilytysrakennus ryhmittyvät neliömäisen pihan kolmelle Rakentamistapaohjeita Luoteis-Lapin kyliin, 1992) kotieläinsuoja ja sivulle. (Lähde:

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamista apaohjeet 4 (6) Tasaisella lakeudella rakentamisella tulisi aina muodostaa rajaa ympäröivään maisemaan. Raja voi olla rakennus, jota täydentää puurivi. Rakennuspaikkojen sisääntuloteiden varrella puukujanteiden suositeltava. säilyttämistä ja stuttamista on 4 Rakennusten muodot Uusien rakennusten suunnitellussa tulisi soveltaa pohjalaistalon piirteitä. Rakennuksen pääasiallinen muoto tulee olla suorakaide, katto harja- eli satulakatto. tunnusomaisia kaksilappeinen Asuinrakennuksen tulee olla yksi- tai palvelurakennus enintään kaksikerroksinen. puolitoistakerroksinen, julkinen Pienehköt talousrakennukset voidaann hyvin rakennuskantaan perinteisiä mittasuhteita käyttäen. k sopeuttaa vanhaan On suositeltava rakentaa rakennuksesta ulkoneva kuisti. Kuistin tulisi olla neliömäinenn tai suorakaiteen muotoinen ja harjakattoinen ja mahdolliset koristeaiheet kohtuulliset. Kuisti on rakennuksen käyntikortti. Tulee suosia paikallisia malleja. Kuva 4. Kuisti, Matinollin päärakennus (lähde maisemaselvitys) 5 Julkisivumateriaalit ja värit Asuinrakennusten pääasiallisenaa julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta; hirttä, julkisivuverhouslautaa tai puupaneelia. On suositeltava käyttää perinteistä tapaa laudoittaa ulkoseinät; peiterimoin tai leveää yksinkertaista vaakapaneelia. pystylaudoitus Talousrakennusten julkisivuihin on suositeltavaa käyttää maatalousrakennuksissa yleisesti käytössä olevia materiaaleja; puuta, peltiä ja betoniharkkoja. Puu on suositeltavin ja j ympäristöön parhaiten sopiva julkisivumateriaali myös suuremmissa rakennuksissa. Puun ja pellin suositeltavin värisävy on punainen (punamultamaalinn sävyt). Betoniharkk kojen tulee olla perinteisesti harmaita tai punaharmaita. Puujulkisivuu tulee käsitellä peittävällä maalilla tai perinteisellä keittomaalilla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamista apaohjeet 5 (6) Päärakennusten pääasiallisena julkisivuvärinä on suositeltava käyttää punaisen ja keltaisen sävyjä etenkin avoimessa viljelymaisev emassa. Voidaan käyttää myös ruskeita ja harmaita värejä. Suositeltavia värisävyjä ovat: - Punamultamaalin värisävyjä, esimerkiksi Uula keittomaali Falunpunainen, Uula-pellavaöljymaali 4200 Puolukka ja Tikkurilan talomaalivärikartasta 525X tai muun valmistajan vastaavat sävyt. Maalien sävytyskoneissa voidaan myös syöttää hakusanaksi punamulta. - Keltamultamaalin värisävyjä, esimerkiks Uula-keittomaali 20/10 2:1, Uula- talomaalivärikartasta 509X tai muun valmistajan vastaavat sävyt. - Vaalean keltainen (kartanonkeltainen), esimerkiksi Uula-pellavaöljymaali 2009 Olki ja 2006 vanilja ja Tikkurilan talomaalivärikartastaa 510X ja 511X pellavaöljymaali 2015 Kaura ja 2012 Nauris ja Tikkurilan tai muun valmistajan vastaavat sävyt. Maalien sävytyskoneissa voidaan myös syöttää kartanonkeltainen sävynn hakusanaksi. - Ruskea (tummanruskea), esimerkiksi Uula-pellavU vaöljymaali 5055 Pähkinä ja Tikkurilan talomaalivärikartasta 540X tai muun valmistajan vastaavat sävyt. Myös tervamaalikäsittely on mahdollista. - Harmaa (vain ruskeaan taipuvia lämpimiä sävyjä), esimerkiksi Uula- talomaalivärikartasta 560X ja 561X tai muun valmistajan vastaavat sävyt. Puupinta voidaan myös käsitellä harmaaksi rautavihtrillillä tai antaa harmaantua luonnollisesti ilman käsittelyä. pellavaöljymaali 1518 Laava, 1515 Savi ja 1512 Naava sekä Tikkurilan Kuva 5. Esimerkit maatalousrakentamisesta

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rakentamista apaohjeet 6 (6) 6 Kattomuoto, katemateriaalit ja värit Rakennuksissa tulee käyttää harjakattoa. Kattokaltevuuden tulee olla välillä 1: :2 ja 1:1,5.. Vesikatolla tulee olla räystäs. Räystään tulee olla avoin,, kotelointia tulisi välttää, aluslaudoitus ja hyönteissuoja voi kuitenkin olla. Pääasiallisena katemateriaalina tulee käyttää kattohuopaa tai peltiä. (Poltettua tiiltä ja sementtitiiltä tulisi välttää.) mattapintaista Huopakattoo tulisi olla ensisijaisesti tiivissaumakate tai kolmiorimakate. Tulisi välttää palahuopakatetta. Huopakattoon suositeltavat värit ovat tiilenpunainen, grafiitinmusta, ruskea ja metsänvihreä. Peltikaton tulisi t ensisijaisesti olla pystysaumakatto tai profiloitu teräskattolevy tai poimulevy. Tulisi välttää tiilikattoa jäljittäviää aalto- ja j tiilikuvioisia katelevyjä. Peltikattoon suositeltavat värit ovat punainen, tumman harmaa ja vihreä (esim. ruukkikatot RR 29, RR 23 ja RR R 11). Talousrakennuksissa paanu-, päre-, lauta- ja tuohikatot sekä viher- ja turvekatot ovat myöss suositeltavia. Tällöin kattokaltevuus saa poiketa yllä mainituista ohjeista rakenteellisista syistä. 7 Muut asiat Ikkunoiden tulisi olla leveyttä korkeammat, mieluiten kuusiruutuisia ikkunoita, nk. maisemaikkunoita tulisi välttää. ristikarmillisia Ikkunoita ja ovia reunustavien vuorilautojen tulisi olla yksinkertaiset. Puukaupungeille ominaisia nikkarityylisiä pielilautoja tulisi välttää. Ovien ja ikkunoiden vuorilautojen ja muun listoituksenn väri tulisi olla valkoinen. Mikäli on tarvetta t aidata aluetta, on suositeltava käyttää perinteisiä hyvin maaseutuympäristöönn sopivia riuku- ja j pystyaitoja tai yksinkertaisia puusäleaitoja. Maaseutuympäristössää tulisi välttää kaupunkimaisia ratkaisuja pihapiirin istutuksia suunnitelta essa ja äydentäessä. Hyvä piha on väljä, toimiva ja helppohoitoinen. Istutukset sijoitetaan lähinnä pihan reunamille.