JOHDANTO...2 1 VANHUSPOLITIIKAN VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET...3

1 JOHDANTO...2 1 VANHUSPOLITIIKAN VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET...3 2 VANHUSPOLITIIKKA NURMIJÄRVELLÄ...4 2.1 SELVITÄ - ARVIOI - SIJOITA (SAS)...5 2.2 VANHUSVÄESTÖN MÄÄRÄN LISÄÄNTYMINEN...6 2.3 DEMENTIAA SAIRASTAVIEN MÄÄRÄN LISÄÄNTYMINEN...7 2.4 VANHUSTYÖTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET...8 2.5 EHKÄISEVÄ VANHUSPOLITIIKKA KOTONA ASUMISEN TUKEMISEKSI...8 2.5.1 Asuminen...8 2.5.2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut...11 2.5.3 Liikuntapalvelut...12 2.5.4 Vanhusneuvosto...12 2.5.5 Veteraaniasiain neuvottelukunta...13 2.5.6 Seurakunta...13 3 PALVELUT KOTONA ASUMISEN TUKEMISEKSI...14 3.1 KOTIHOITO...14 3.1.1 Tukipalvelut...16 3.1.2 Omaishoidon tuki...16 3.1.2 Kotihoitoa täydentävät palvelut...18 4 PALVELUASUMINEN...20 4.1 VANHUSTENTALOT...20 4.2 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN...20 5 LAITOSHOITO...21 5.1 TERVEYSKESKUSSAIRAALAN OSASTOT...22 5.2 TERVEYSKESKUKSEN PITKÄAIKAISOSASTOT...22 6 VANHUSTYÖN HENKILÖSTÖ...23 6.1 HENKILÖSTÖN REKRYTOINTISUUNNITELMA...24 7 YHTEENVETO...24

2 JOHDANTO Ensimmäinen Nurmijärven vanhustenhuollon suunnitelma vuosille 1999 2005 laadittiin yhteistyössä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) kanssa. Kesäkuussa 1999 Nurmijärven kunnanvaltuuston hyväksymässä suunnitelmassa todettiin, että suunnitelmaa täsmennetään ja jatketaan kahdella vuodella aina kahden vuoden välein. Suunnitelma on tarkistettu vuosina 2002 ja 2004. Päivitetty suunnitelma käsittelee laajasti vanhustyötä ja sen toteutumista Nurmijärvellä. Tästä syystä suunnitelmassa vanhustenhuolto-sana on korvattu vanhustyöllä. Vanhustyön suunnitelmaa on pyritty laatimaan linjassa STM:n ja Suomen kuntaliiton ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen kanssa. Kunnanjohtaja Kimmo Behm nimesi vuoden 2007 päivitystyöryhmän vastuuhenkilöiksi ylilääkäri Ilpo Salmisen, vanhustenhuollon ja laitoshoidon ylihoitaja Marita Hägglundin ja vanhustyön suunnittelija Paula Murron. Päivitys on tehty virkamiestyönä yhteistyötahoja kuullen. Suunnitelmaa käytetään perustana vuosittaisessa talousarvion ja suunnittelun laadinnassa ja se ohjaa päätöksentekoa ikääntyneitä kuntalaisia koskevissa asioissa. Suunnitelman saattaminen käytäntöön edellyttää yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä. Vanhustyön tavoitteena on kunnan strategian mukaisesti taata ikäihmisille kustannustehokkaat palvelut, jotka järjestetään ennaltaehkäisevästi ja yhteisöllisyys huomioiden. Eettisenä lähtökohtana vanhustyön suunnitelmassa ovat Nurmijärven kunnan arvot: oikeudenmukaisuus, rehellisyys, yhteistyö, osaaminen, luottamus ja avoimuus, suvaitsevaisuus, vastuullisuus. Tavoitetta toteutetaan tukemalla ikäihmistä selviytymään kotona tutussa ympäristössä. Kaikkea toimintaa ohjaavana periaatteena on ennaltaehkäisevän ajattelun ja kuntouttavan työotteen omaksuminen, joilla ylläpidetään ikääntyneiden suoriutumista arkielämässä. Kotona asuvalle ikäihmiselle sekä hänen läheisilleen on tärkeää tietoisuus siitä, että tarpeen vaatiessa apua ja tukea järjestetään. Vanhustyön suunnitelma laitetaan Nurmijärven kunnan kotisivuille. Työryhmä esittää Vanhustyön suunnitelman tarkistamista ja päivittämistä jatkossa kolmen vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2010.

3 1 VANHUSPOLITIIKAN VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto antoivat vuonna 2001 ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen, joka antoi valtakunnalliset linjaukset hyvän ja laadukkaan vanhustenhuollon kehittämiseksi. Laatusuositus oli osa valtioneuvoston vuosia 2000 2003 koskevan tavoite- ja toimintaohjelman mukaista laatusuositusten laadintaa. Suositus käsittää kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut painottuen kotihoidon, palveluasumisen ja laitoshoidon osuuteen. Uusi laatusuositus on valmisteilla. Vuonna 2001 annetun laatusuosituksen lähtökohtana on, että mahdollisimman moni ikääntynyt voi elää itsenäisesti omassa kodissaan, tutussa asuin- ja sosiaalisessa ympäristössään. Kotona asumista tuetaan helposti saatavilla, ammattitaitoisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Hoidon tulee olla asianmukaista ja asiakasta kunnioittavaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi kunnassa tulee olla ajan tasalla oleva vanhuspoliittinen strategia, joka turvaa ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet ja jonka kunnan poliittinen johto on virallisesti vahvistanut. Strategia sisältää myös palvelurakenteen kehittämisohjelman (Vaarama ym. 2001). Strategiassa määritellään tavoitteet iäkkäiden kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämisessä ja eri hallinnonalojen sekä sidosryhmien vastuut näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Lisäksi strategiaan tulee sisältyä palvelurakenteen kehittämisohjelma. Suosituksessa painottuu myös ikäihmisten palveluista tiedottaminen kuntalaisille, riittävien resurssien turvaaminen niin henkilöstön kuin tilojen kohdalta sekä johtamisen merkitys. Ikäihmiset tulisi ottaa kunnissa huomioon kaikessa toiminnassa, kuten yhdyskuntasuunnittelussa, asuntopolitiikassa, liikennejärjestelyissä, kauppa ja muissa palveluissa, harrastus- ja virkistystoiminnassa sekä kulttuurielämässä. Palvelujen kehittämisohjelmassa vanhusten palveluille asetetaan konkreettiset tavoitteet sekä osoitetaan toimenpiteet ja voimavarat, joilla palvelut voidaan toteuttaa. Ohjelma sidotaan kunnan talousarvioon ja suunnitelmaan. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. (www.kuntaliitto.fi) Palvelutarpeen arvioinnin lähtökohtana ovat paikalliset olosuhteet ja siinä tulisi erityisesti tarkastella seuraavia tekijöitä: väestön ikärakenne ja siinä tapahtuvat muutokset vuoteen 2030; huomio erityisesti ikäryhmiin 75-84 ja yli 85 vuotiaat yli 75 vuotiaiden terveydentilan ja toimintakyvyn kehitys, erityisesti dementian esiintyvyys ikääntyneiden elinajanodote ikääntyvän väestön taloudellinen tila ikääntyvien asumisolot ja niiden kehitys (yksin/vuokralla/puutteellisesti asuvat) ikääntyvien asuinympäristö ja niiden mahdolliset puutteet; pitkät välimatkat, turvaton ympäristö, itsenäistä liikkumista vaikeuttavat tekijät sosiaaliset verkostot, erityisesti epävirallisen avun saatavuus ikääntyvän väestön toimintakykyä selvittävien mittausten tulokset muuttoliikkeen vaikutus

4 Palvelujen toiminnallisina ja eettisinä tavoitteina tulisi olla asiakaslähtöisyys, kuntouttava työote, näyttöön perustuva ja käypä hoitosuosituksiin perustuva hoitokäytäntö, kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma ja saumaton yhteistyö eri palvelutuottajien, omaisten ja lähihenkilöiden kanssa. Palvelujen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumiselle osoitetaan paikallisten olosuhteiden pohjalta riittävät voimavarat huomioiden henkilöstön määrä, kelpoisuus ja koulutustaso sekä toimitilat/-välineet koti ja laitoshoidossa. (Vaarama ym. 2001) Sosiaali- ja terveysministeriön vanhuspoliittinen strategiatoimikunta on asettanut (1996) määrälliset tavoitteet, jossa esitetään, että yli 75 vuotiaista 90 % asuu tavallisissa asunnoissa, 3 5 % asuu palveluasunnoissa, 5-7 % asuu laitoshoidossa ja palveluasumisen sekä laitoshoidon kattavuus on yhteensä 8-12 %. 2 VANHUSPOLITIIKKA NURMIJÄRVELLÄ Nurmijärven kuntastrategia 2005 2015 Nurmijärvi - vastuullisten ihmisten elinvoimainen kunta pääkaupunkiseudulla ohjaa myös vanhuspolitiikkaa kunnassamme. Kuntastrategian mukaan Nurmijärveä korostetaan kuntana, jossa on helppo elää eri-ikäisenä henkisesti ja fyysisesti tasapainoista elämää. Tavoitteiden saavuttamisessa korostetaan yhteisöllisyyttä ja yksilön omaa vastuuta. Yhteisöllisyys yhdistyy ihmisen tarpeisiin kuulua johonkin, tuntea itsensä tarpeelliseksi ja antaa oma panoksensa yhteisiin asioihin. Yhteisöllisyydellä voidaan luoda turvaverkkoja ja parantaa asukkaiden juurtumista. Yksilön oma vastuu liittyy kuntalaisten omatoimisuutta tukevien toimintamallien luomiseen ja käyttöönottoon. Nurmijärven kunnan arvot ovat: oikeudenmukaisuus rehellisyys yhteistyö osaaminen luottamus ja avoimuus suvaitsevaisuus vastuullisuus Vanhuspolitiikka on koko kunnan politiikkaa. Eri hallintokunnilla on yhteinen vastuu siitä, että ne kaikessa toiminnassaan rakentavat osaltaan hyvän elämän edellytyksiä myös iäkkäille kuntalaisille. Nurmijärven kunnan, samoin kuin valtakunnallisen laatusuosituksenkin periaatteena on, että vanhukset vastaavat itse omasta hyvinvoinnistaan käyttäen samoja palveluja kuin muut kuntalaiset. Vanhusten tukena on ensisijaisesti heidän lähiverkostonsa. Vanhusten toimintakyvyn heiketessä ja avuntarpeen kasvaessa on sosiaali- ja terveystoimella erityinen vastuu iäkkäille kuntalaisille tarjottavista hoito- ym. palveluista; palveluiden ammattitaitoisuudesta ja laadusta. Hyvä asunto-, kaavoitus-, liikenne- ja muu yhdyskuntapolitiikka ovat parasta ehkäisevää vanhuspolitiikkaa, niillä voidaan vähentää paineita sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön.

5 kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminta liikenne, kaavoitus, rakentaminen yksityiset palvelujen tuottajat terveydenhoito seurakunta ja vapaaehtoistyö laitoshoito palveluasuminen asuntojen muutostyöt KOTONA ASUVA VANHUS omat voimavarat, sukulaiset, ystävät, naapurit sairaanhoito ja kuntoutus kotihoito lyhytaikaishoito kuljetuspalvelut omaishoidontuki erityistyöntekijöiden palvelut KUVIO 1: Vanhusten palvelukokonaisuus 2.1 Selvitä - arvioi - sijoita (SAS) SAS-työryhmä päättää moniammatillisesti vanhusasiakkaiden sijoittumisesta kunnan palvelukokonaisuudessa huomioiden palveluketjut ja hoidon porrastuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa asukasvalintoja vanhustentaloihin ja ryhmäasuntoihin ja ostopalveluina hankittavia palveluita monisairaille ja ongelmaisille asiakkaille. SAS-työryhmässä ovat edustettuina sekä avo- että laitoshoito. Jäseninä ovat avohoidosta kunkin kotihoidon alueen vastuusairaanhoitajat, vanhustyön sosiaalityöntekijä ja fysioterapeutti; laitoshoidon terveyskeskuksen sairaalan lääkäri, terveyskeskuksen sosiaalihoitaja sekä pitkäaikaisosaton osastonhoitaja. Käsiteltävien asioiden niin vaatiessa mukaan kutsu-

6 taan ylihoitaja, kotihoidon osastonhoitajat, toimintaterapeutit sekä ryhmäkodin edustajat, tai muita tarvittavia asiantuntijoita. Käsiteltävät asiat valmistellaan huolellisesti kullakin alueella. Päätöksistä tehdään kirjallinen muistio. Työryhmä kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa. 2.2 Vanhusväestön määrän lisääntyminen Seuraavien vuosikymmenten kuluessa väestörakenne vanhenee radikaalisti koko maassa. Suurten ikäluokkien eläkeikään tulon myötä vanhempien ikäluokkien koko kasvaa. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua useampi kuin joka neljäs suomalainen on ylittänyt 65 vuoden iän. Lisäksi eläkeikään on vielä vuoden 2030 jälkeen tulossa yli 10 %:a väestöstä. Ensimmäisenä syntyneet ns. suurten ikäluokkien edustajat ovat jo täyttäneet 55 vuotta, ja loputkin ylittävät tämän ikäryhmän 10 vuoden kuluessa. Suurten ikäluokkien ensimmäiset alkavat tällöin jo siirtyä 65-74 vuotiaiden ikäryhmään, jonka koko saavuttaa huippunsa vuoden 2020 tienoilla. 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy koko ajan, mutta nopeinta kasvu on parinkymmenen vuoden kuluttua suurten ikäluokkien saavuttaessa tämän iän. Kolmenkymmenen vuoden päästä 65-74 vuotiaita on nykyiseen verrattuna puolitoistakertainen ja 75 vuotta täyttäneitä yli kaksinkertainen määrä. Tällöin 65 vuotta täyttäneitä suomalaisia on yhteensä yli 1,3 miljoonaa, eli yli 75 %:a nykyistä enemmän. Suurin lisäys tapahtuu Uudellamaalla, jossa 65-74 vuotiaita on yli kaksinkertainen ja yli 75 vuotiaita on lähes kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna (STM, 2002) Taulukossa 1 esitetään Nurmijärven ikärakenne vuonna 2006 ja määrällinen väestöennuste vuosille 2010 2040. ikäryhmä vuosi 2006 % vuosi 2010 % vuosi 2020 % vuosi 2030 % vuosi 2040 0-15 9 924 26,1 10 373 25,4 11 596 24,9 11 942 23,7 11 778 22,5 16-74 26 685 70,2 28 837 70,5 32 048 68,7 33 703 66,7 34 632 66,1 75-1 397 3,7 1 666 4,1 2 998 6,4 4 857 9,6 6 026 11,4 yhteensä 38 006 100 40 876 100 46 642 100 50 502 100 52 436 100 Taulukko 1: Ikärakenne v. 2006 ja määrällinen väestöennuste vuosille 2010-2040 (Tilastokeskus). Taulukossa 2 näkyy Nurmijärven vanhusväestön ikärakenne vuonna 2006 ja vanhusväestön määrällinen ennuste vuosille 2007 2040. ikäryhmä 2006 2007 2010 2015 2020 2030 2040 65 74 2 456 2 513 2 999 3 959 4 366 4 618 4 939 75 1 397 1 453 1 666 2 240 2 998 4 857 6 026 Taulukko 2: Nurmijärven vanhusväestön ikärakenne v. 2006 ja vanhusväestön määrällinen ennuste v. 2007-2040 (Tilastokeskus). %

7 Taulukossa 3 näkyy vanhusväestö alueittain Nurmijärvellä vuonna 2003 ja 2006. alue 65 74 -vuotiaat 75 vuotiaat 2003 2006 2003 2006 Rajamäki 340 408 232 227 Röykkä 112 118 54 51 Nukari 98 98 45 51 Perttula-Nummenpää 109 107 46 64 Kirkonkylä 511 629 421 497 Palojoki 57 75 36 42 Lepsämä 63 86 30 29 Metsäkylä 52 49 22 31 Klaukkala 716 872 328 396 jakamaton 14 14 5 9 yhteensä 2 072 2 456 1 219 1 397 Taulukko 3: Nurmijärven vanhusväestö alueittain v. 2003 ja 2006 Maakuntakeskuksissa ja kasvavan väestön alueilla, jotka ovat yleensä suurten kaupunkien ympäryskuntia, kasvaa aluksi nuorempien eläkeläisten määrä. Niinpä 75-84 vuotiaisiin eläkeläisiin liittyvät menot kohoavat yhtä paljon kuin eniten hoivapalveluja tarvitsevien yli 85 vuotiaiden aiheuttamat kustannukset. Ikääntyneiden hoivapalveluiden kustannukset nousevat selvästi eniten kasvavan väestön alueilla. (STM, 2002) Nurmijärvellä väestön kasvu on tällä hetkellä tilastokeskuksen ennustetta huomattavasti nopeampaa. Asukkaita oli vuoden 2006 lopussa 38 006. Asukasmäärän lisäys vuoden 2006 aikana oli 615 henkilöä. Nykyisellä kasvuvauhdilla Nurmijärvellä olisi vuonna 2015 n. 45 000 asukasta. Lapsiperheiden muuttaminen kuntaan sekä vanhusväestön palvelutarpeisiin vastaaminen tuovat omalta osaltaan haasteensa kunnallisten palvelujen järjestämiseen. Verrattaessa Nurmijärveä muihin lähikuntiin (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Tuusula, Vihti) Nurmijärven väestö on vuosina 2004-2006 kasvanut kehyskunnista toiseksi eniten. Väestön ikärakenne on kehyskunnissa suunnilleen samanlainen: väestöstä 75 vuotta täyttäneitä oli 31.12.2006 Nurmijärvellä 2,9 %, Hyvinkäällä 5,4 %, Tuusulassa 3 %, Vihdissä 3,5 %, Kirkkonummella 2,6 %, Järvenpäässä 3,3 % ja Keravalla 3,5 % (JohdonVertti vertailutietoja kehyskunnista vuodelta 2006). 2.3 Dementiaa sairastavien määrän lisääntyminen Dementoivat sairaudet ovat yleisimpiä vanhuudessa avuttomuutta synnyttäviä sairauksia. Tutkimusten mukaan 65 74 vuotiaista 4 %, 75-84 vuotiaista 11 % ja yli 85 vuotiaista 35 % sairastaa vähintään keskivaikeaa dementiaa. Taulukossa 4 näkyy ennustearviota dementiaa sairastavien lukumäärällisestä kehityksestä Nurmijärvellä vuodesta 2003 vuoteen 2020.

8 ikäryhmä 2003 2005 2010 2015 2020 65 74 vuotiaat 83 89 119 141 170 75 84 vuotiaat 102 107 139 155 243 85 vuotiaat ja sitä vanhemmat 104 111 126 134 186 yhteensä 289 307 384 430 599 Taulukko 4: Dementiapotilaiden määrä vuonna 2003 ja ennuste vuoteen 2020. 2.4 Vanhustyötä ohjaavat periaatteet Vanhustyötä ohjaavat periaatteet pohjautuvat Nurmijärven kunnan arvoihin. Vanhustyössä toteutetaan yksilövastuista hoitotyötä, jonka toimintamallina on omahoitajuus tiimin tukemana. Omahoitajuuden tavoitteena on taata asiakkaalle laadukas hoito ja turvata hoidon jatkuvuus sekä huomioida hänen yksilöllisiä tarpeitaan. Tiimin jäsenten välinen vuorovaikutus on keino asiakkaan auttamiseksi ja työntekijöiden jaksamiseksi. Omahoitajuus tukee toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää hoitotyötä, joka on tärkeä toimintamalli laitoshoidossa. Hoitajan vastuun ja tehtäväkuvan laajentuminen lisäävät työn mielekkyyttä ja sitoutumista siihen. Kuntouttava työote on toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä työtapa, joka on kaikkien työntekijöiden ja läheisten tiedossa ja vastuulla. Ikääntyvää tuetaan selviytymään arjessa sairauksista huolimatta tukemalla, kannustamalla ja motivoimalla häntä käyttämään omia jäljellä olevia voimavarojaan. Ikääntyvän puolesta ei tehdä asioita joista hän selviytyy itsenäisesti tai ohjattuna. Näin lisätään ikääntyvän oman elämänhallinnan ja mielihyvän tunnetta sekä uskoa omaan pärjäämiseen. 2.5 Ehkäisevä vanhuspolitiikka kotona asumisen tukemiseksi 2.5.1 Asuminen Vanhusasuntokuntien (yli 65 vuotiaat) määrä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2020 mennessä ja kolminkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Tulevaisuudessa palveluasuntoja tai niihin verrattavia erityisratkaisuja ei voida tuottaa kuin pienelle osalla väestöä. Tästä syystä nykyisessä kodissa tai muussa normaaliasunnossa asumisen edistäminen ja tukeminen niin pitkään kuin mahdollista on kunnan talouden kannalta järkevää ja usein myös asukkaiden itsensä etusijalle asettama asumisvaihtoehto. Vanhusasuntokunnista huomattava osa on yhden henkilön asuntokuntia. Vuonna 2006 vanhusasuntokuntia on 2 771 ja näistä 1 188 on yhden hengen asuntokuntia. Yhä useammat vanhusasuntokunnat vaihtavat nykyisin omakotitaloasuntonsa kerrostalotai rivitaloasuntoon. Usein syynä on kunnossapidon raskaus sekä epätarkoituksenmukaiset tilaratkaisut nykyisessä asunnossa. Usein muutto tapahtuu hissilliseen kerrostaloon tai muuten esteettömään asuinympäristöön. Jonkin verran tapahtuu myös muuttoa pois paikkakunnalta tai paikkakunnalle ja usein syynä on halu asua lähempänä lapsia ja lapsenlap-

9 sia. Toistaiseksi vanhusten muuttoliike tuntuu olevan tasapainossa. Vuonna 2006 kuntaan muutti 48 yli 65-vuotiasta ja kunnasta pois muutti samana vuonna 63 henkilöä. Eläkkeelle jääneet harvoin haluavat ottaa uutta lainaa asunnonvaihdon yhteydessä ja tämä asettaa rajoituksia uuden omistusasunnon hankinnalle. Asumisoikeusasunnoissa varallisuusraja on poistunut vuoden 2005 aikana yli 55-vuotiailta ja tämä mahdollistaa joustavan asunnon vaihdon pienellä omarahoitusosuudella (15 %). Tästä syystä kunnan kannattaa edistää esteettömien kerros- ja rivitalokohteiden rakentamista. Vuokra-asunnot Asuntotoimessa oli 31.8.2007 vuokra-asunnon hakijana 59 asuntokuntaa, joista vähintään 1 asuntokunnan jäsen oli 65 vuotta täyttänyt. Tämä on noin 9,5 % kaikista hakemuksista. Noin puolessa hakemuksista perusteluna on nykyisen asunnon esteellisyys (esim. hissin puute) tai omakotitaloa ei jakseta hoitaa. Asuntoa on haettu myös sillä perusteella, että nykyinen asunto sijaitsee kaukana palveluista, on rauhaton tai muuten puutteellinen. Erityisesti vanhuksille tarkoitettuja vuokra-asuntoja ei tarvita uudistuotantona Nurmijärvellä, kun kaikki rakennukset suunnitellaan esteettömyysperiaatteita noudattaen. Tavoitteena on edistää esteettömien asumisoikeusasuntojen rakentamista jatkossa. Vanhoihin vuokra-asuntoihin hankitaan hissejä, kun se on teknisesti mahdollista ja rahoitettavissa. Puutteellinen asuminen ja asuntojen korjausavustukset Asunnon varustetasolla on perustava merkitys vanhenevan ihmisen suoriutumiselle arkipäivän elämässä. Puutteellinen asuminen on vanhuksille merkittävä avun tarpeen aiheuttaja. Kiinteistöjen ja asuntojen varustetaso on viime vuosikymmeninä noussut ja erittäin puutteellisesti asuvien määrä vähentynyt. Vanhusasuntokunnista (2 771) v. 2006 asui 8,4 % (233) edelleen puutteellisesti ja 0,5 % (15) erittäin puutteellisesti. Vuonna 2002 vastaavat luvut olivat 5,1 % ja 9,3 %, ja vuonna 1998 6,4 % ja 11,7 %. Asunnon puutteellisuus aiheutuu yleensä pesutilojen tai lämmitysjärjestelmän puutteellisuuksista. (Tilastokeskus, Vanhusasuntokunnat 31.12.2006). Monessa tapauksessa asunnon varustetason ja toimivuuden parantaminen on taloudellisempi, inhimillisempi ja vanhuksen itsenäisyyttä enemmän tukeva toimenpide kuin lisäavun järjestäminen tai muutto (Julkaisuja 1994:6). Kunta myöntää korjausavustuksia asuntojen kunnostamiseen Valtion asuntorahaston ja ympäristöministeriön ohjeiden ja säännösten mukaisesti. Tulorajat vain ovat sangen alhaiset ja tästä syystä myönnettyjä avustuksia on ollut viime vuosina vain muutamia vuosittain. Kunnan korjausrakennusmestarin tehtäviin kuuluu korjausavustusten käsittely sekä neuvonta korjaus- ja perusparannusasioissa. Vanhusten asuntojen korjaamista tuetaan lisäksi seuraavien järjestelmien kautta:

10 *Valtion asuntorahasto myöntää avustuksia terveyshaitan ja liikuntaesteiden poistamiseksi ja hissin rakentamiseksi. *Valtio tukee omakotitalojen ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksia myöntämällä pankkilainalle korkotukea. *Valtiokonttori korvaa vähintään 10 %:n sotainvalideille sairauden tai vamman vuoksi välttämättömät asunnon muutostyöt. *Sosiaalilautakunta myöntää vaikeavammaisille vanhuksille vammaispalvelulain perusteella sairauden tai vamman vuoksi välttämättömiä asunnon muutostöitä ja asuntoon kiinteästi asennettavia välineitä ja laitteita. *Lisäksi vanhusten asuntojen välttämättömiin pienimuotoisiin korjaustöihin on varattu vähäinen määräraha terveystoimen budjettiin. Riskiryhmiin kuuluvien puutteellisesti asuvien nurmijärveläisten asuntokuntien asuinolosuhteet pyritään inventoimaan ja tekemään arvio asuntojen kunnostustoimenpiteistä ja niiden rahoituksesta tai muista asumisvaihtoehdoista. Esteetön ympäristö ja arkielämän lähipalvelut Nurmijärven kunnassa esteettömän asumisen ja asuinympäristön edistäminen on yksi asuntopolitiikan avainstrategia. Strategiaan kuuluu vaikuttaminen uudistuotantoon, vanhojen asuntojen peruskorjaamiseen, lähiympäristöön ja tieverkostoon sekä palveluiden saatavuuteen. Esteettömyysprojektin loppuraportissa 11.12.2003 on esitetty seuraavat kehittämisehdotukset esteettömyyden edistämiseksi: 1. Nurmijärven toiminta-ajatukseen ehdotetaan lisättäväksi: Nurmijärven kunta on menestyvä hyvän elämän kunta, joka tarjoaa asukkailleen palvelut ja heille terveellisen, turvallisen ja esteettömän elinympäristön. Esteettömyys viedään osaksi Nurmijärven kunnan avainstrategioita. Täsmennetään esteettömyysnäkökulmasta Hyvän elämän Nurmijärvi strategiaa, haetaan monialaista ja sektorien välistä yhteistyötä lisääviä toimintatapoja. 2. Kunta varmistaa esteettömyyden toteutumisen katurakennushankkeissa laatimalla malliratkaisut julkisen tilan osalta. Malliratkaisuja laaditaan seuraavien kokonaisuuksien osalta: suojatiet, kevyen liikenteen väylät, aukiot ja torialueet, luiskat ja portaat sekä penkit ja levähdysalueet. 3. Toteutetaan kunnan keskustaajamissa esteetön ja turvallinen arkiliikkumisen reitistö. Hankkeessa selvitetään myös talvikunnossapidon laatutakuun liittämisen mahdollisuudet. Talviliikkumisen edistämiseksi pyritään tehostamaan talvikunnossapitoa niin, että reitit ovat käyttökunnossa arkisin klo 8-20 välisenä aikana. 4. Kunnan avustuksella ja yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa laaditaan malliratkaisut esteettömien palvelutilojen toteuttamiseksi. Myös kunnan omistamien julkisten rakennusten esteettömyys kartoitetaan sekä laaditaan tavoiteaikataulu julkisten palelurakennusten esteettömyyskorjauksille.

11 5. Maankäytön suunnittelussa kehitetään tapoja, joilla esimerkiksi väestön ikääntymistä arvioidaan aluetasolla jo kaavan laatimisen yhteydessä. Kehittämishankkeessa laaditaan toimintamalli ja varmistuslista (ns. check list) esteettömyyden arvioimiseksi jo kaavasuunnitelman laatimisvaiheessa. 6. Esteettömän asumisen edistämiseksi käynnistetään kunnan sisäinen hanke, jossa sekä uudisrakentamiselle että perusparantamiselle luodaan periaatteet. Kehittämishankkeessa arvioidaan kunnassa olevien hissittömien kerrostalojen määrä ja tarvittaessa käynnistetään kunnan oma hissiprojekti. Pientalorakentamisessa kehitetään tapoja tiedottaa jo rakennussuunnitteluvaiheessa esteettömästä rakentamisesta. Esteettömyyden edistämiseksi laaditaan erillinen varmistuslista omakotirakentajille. Kaupallisten palveluiden sekä muiden palveluiden saatavuus on tärkeää vanhusten hyvinvoinnin ja omatoimisuuden kannalta. Tästä syystä kunnan toimenpiteillä pitää vaikuttaa lähikauppojen säilymisedellytyksiin, sillä kaikilla vanhusasuntokunnilla ei ole mahdollisuutta oman auton käyttöön. Myös avustettuja kauppakäyntejä on mahdollisuus järjestää. Parin viime vuosikymmenen ajan vanhusväestö on muuttaessaan muuttanut taajamien keskustoihin. Vuonna 2006 taajamissa asui 3 029 ja haja-asutusalueilla 824 yli 65-vuotiasta henkilöä kun vuonna 2000 yli 65 vuotta täyttäneistä taajamissa asui 2 358 henkilöä ja haja-asutusalueilla 551 henkilöä. Muutto taajamiin on helpottanut palveluiden saamista ja niiden järjestämistä. Esimerkiksi Nurmijärven Kirkonkylään on viime vuosina valmistunut useita hissillisiä kerrostaloja ja niitä on suunniteltu rakennettavaksi myös Rajamäkeen ja Klaukkalaan. 2.5.2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kirjasto- ja kulttuuripalveluilla on palvelumuotoja, jotka sopivat erityisesti ikääntyneille henkilöille. Kirjaston kotipalvelusta on mahdollisuus tilata kirjaston aineistoa suoraan kotiin kuljetettavaksi. Asiakas ja kirjaston henkilökunta sopivat keskenään puhelimitse siitä, mitä asiakas haluaa lainata, ja kodinhoitajat tai kirjaston henkilökunta kuljettavat aineiston asiakkaalle. He myös huolehtivat lainatun aineiston palauttamisesta. Heikkonäköisille on tarjolla isotekstisiä kirjoja, sekä C-kasetille ja cd-levylle luettuja äänikirjoja. Kirjastosta voi lainata myös ymmärtämistä helpottavalla selkokielellä kirjoitettua aineistoa. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut järjestää ohjattuja kulttuurimatkoja erilaisiin tapahtumiin kuten teatteriesityksiin ja konsertteihin. Kulttuurimatkalle osallistuminen on vaivaton ja turvallinen tapa päästä mukaan kulttuuririentoihin. Matkaan sisältyy bussikuljetus ja mukana on aina ryhmänvetäjä, joka palvelee matkalaisia. Nurmijärvi tarjoaa useita kulttuuritapahtumia, joita ei ole suunnattu erikseen jollekin rajatulle ikäryhmälle, vaan joiden voidaan ajatella kiinnostavan ikääntyneitä samoin kuin nuorempiakin. Esimerkiksi Kirjastogalleriassa järjestettäviin näyttelyihin ja muihin tilaisuuksiin on myös liikkumiseen apuvälineitä tarvitsevan helppo tulla.

12 2.5.3 Liikuntapalvelut Kunnan liikuntatoimen rooli ikääntyneiden liikuttajana on suuri. Oman ohjaustoiminnan lisäksi liikuntatoimi koordinoi ikääntyneiden liikuntaa koko kunnan alueella sekä pitää huolta liikuntapaikoista ja ulkoilu- ja virkistysalueista. Ikääntyneille on tarjolla liikuntaa liikuntatoimen, kansalaisopiston, yhdistysten ja yksityisten palveluntuottajien järjestäminä. Vesiliikunta ja senioritanssi ikääntyneiden omat liikuntamuodot ovat suosittuja lajeja. Kunnan liikuntatoimen ohjaustoiminnan yhtenä painopistealueena on terveysliikunnan järjestäminen. Ikääntyneiden liikuntatoimintaa järjestetään yhteistyössä eri tahojen kanssa, yhä enenevässä määrin myös sosiaali- ja terveystoimen kanssa, ja toimintaa tullaan vahvistamaan sekä monipuolistamaan yhteisten hankkeiden myötä. Liikuntatoimi on mukana seuraavissa hankkeissa; Woimaa wanhuuteen kuntosalitoiminta (WW), Voima- ja Tasapainoharjoittelu vanhuksen kotona asumisen tukemiseksi (VoiTas), Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) sekä Fysioterapiapalveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti (FYKO). Hankkeiden puitteissa järjestetään ohjattua liikuntaa sekä koulutetaan esim. eri ammattiryhmiä ja vertaisohjaajia terveysliikunnan perusteisiin, myös vanhusten liikunnan perusteisiin, missä liikkuminen otetaan huomioon kuntouttavassa työotteessa tärkeänä osana asiakkaan kuntoutussuunnitelmaa. Tiedotustoiminnalla ja liikuntaneuvonnalla on tärkeä osuus hankkeissa. Valistus liikkumisen ja omatoimisuuden merkityksestä on tärkeää liikuntakyvyn säilymisen kannalta. 2.5.4 Vanhusneuvosto Vanhusneuvosto on kunnan alueella toimivien eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen yhteistyöelin. Nurmijärvellä on toiminut vanhusneuvosto vuodesta 1998 alkaen. Kunnanhallitus valitsee vanhusneuvostoon seitsemän jäsentä. Vanhusneuvoston toimikausi on kaksi vuotta. Vanhusneuvoston tehtävänä on muun muassa seurata vanhusten tarpeiden kehitystä kunnan alueella vaikuttaa ympäristön suunnitteluun siten, että iän tuomat rajoitukset huomioidaan mm. kaavoituksessa, julkisessa rakentamisessa, palvelujen järjestämisessä edistää vanhusnäkökulman huomioimista eri toiminnoissa, kuten asumisessa, sosiaalija terveyspalveluissa, kulttuuri- ja harrastustoiminnassa sekä muissa kunnallisissa palveluissa edistää vanhusten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kunnan viranomaisille vanhuksia koskevissa asioissa Vanhusneuvosto kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa.

13 2.5.5 Veteraaniasiain neuvottelukunta Veteraaniasiain neuvottelukunta on Nurmijärven kunnan ja sen alueella toimivien veteraanien keskusteleva ja valmisteleva yhteistyöelin. Kunnanhallitus nimeää veteraaniasiain neuvottelukuntaan eri veteraanijärjestöjen esityksestä seitsemän jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kahdeksi vuodeksi. Kunnanhallitus nimeää veteraaniasiain neuvottelukuntaan jäseniksi kaksi edustajaansa ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kahdeksi vuodeksi. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Neuvottelukunnan toimikausi on kaksi vuotta. Veteraaniasiain neuvottelukunta edistää viranomaisten ja veteraanien yhteistoimintaa kunnassa seuraa veteraanien tarpeiden kehittymistä kunnan alueella seuraa kunnan yleisiin oloihin vaikuttavaa kunnallishallinnon päätöksentekoa veteraanien kannalta edistää veteraanien mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kunnallishallinnon päätöksentekoon seuraa veteraaneille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja muiden oikeuksien kehitystä kunnan alueella tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kunnan eri viranomaisille veteraaneihin liittyvissä asioissa huolehtii käsittelemiensä asioiden tiedottamisesta valmistelee seuraavan vuoden toimintasuunnitelman, talousarvion ja laatii toimintakertomuksen hoitaa muut veteraaniasiain neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat ja kunnanhallituksen määräämät tehtävät 2.5.6 Seurakunta Seurakunnan diakoniatyöllä on vahva rooli vanhustyössä. Eläkeikäisten kerhot kokoontuvat säännöllisesti eri taajamissa. Lisäksi seurakunta järjestää retkiä, leirejä sekä leiripäiviä. Yhteisiin syntymäpäiväjuhliin kutsutaan 70-, 75- ja 80-vuotiaat seurakuntalaiset kaksi kertaa vuodessa. Eläkeikäisten ja eri eläkeläisjärjestöjen kirkkopyhiä järjestetään säännöllisesti. Ryhmämuotoisen toiminnan lisäksi diakoniatyöntekijät tekevät yksilötyötä vastaanotoilla, puhelimitse, kotikäynneillä sekä käynneillä eri laitoksissa. Kotikäynneistä osa on syntymäpäiväkäyntejä 85- ja 90-vuotiaiden luona. Yli 90-vuotiaiden luona käydään vuosittain. Vapaaehtoistoiminta tukee ja täydentää, mutta ei korvaa ammattiapua, se voi korvata puuttuvan lähimmäisen. Vapaaehtoisia ystäviä käy mm. kodeissa, sairaalassa, vanhustentalolla, ryhmäkodeissa ja pitkäaikaisosastoilla osastoystävinä ja ulkoiluttamassa. Avunvälitys päivystää keskiviikkoisin klo 10-12. Avunvälityspalvelusta saa tilapäisapua kuten, saattajan asiointi- ja lääkärin vastaanotolla käynteihin. Mummon Kammari toimintaa on Klaukkalassa Olotupa maanantaisin klo 12-15, Rajamäellä Kohtaamispaikka maanantaisin klo 10 12 ja Nurmijärvellä Ystävyyden Kammari tiistaisin ja torstaisin klo 10-14. Avoimet ovet ovat avoinna kaikenikäisille.

14 3 PALVELUT KOTONA ASUMISEN TUKEMISEKSI Vanhustenhuollon ja laitoshoidon palvelurakenteen muutos avohoitopainotteisemmaksi jatkuu Nurmijärven kunnassa. Toiminta järjestetään asiakaslähtöisesti ja laadukkaasti asiakkaan omiin voimavarojen tukemiseen panostaen (Vuoden 2007 talousarvion sitovat tavoitteet ) Kotihoidon tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn tukeminen, niin että kotona asuminen mahdollistuu. Tiimeissä kehitetään omahoitajuutta, jolla pyritään lisäämään yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hoitoa. Omahoitajuudella pyritään lisäämään myös työntekijöiden työhön sitoutumista ja vastuullisuutta sekä työmotivaatiota ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä. Hyvän tiedonkulun ja resurssien tarkoituksenmukaisen käytön kannalta keskeistä on saada yhteiset kotihoidon tilat joka taajamaan. Tärkeä osa-alue vanhusten kotona asumisen tukemisessa on ennalta ehkäisevä työ. Vuonna 2007 ehkäisevien kotikäyntien kohteena ovat 80 ja 85 vuotta täyttävät. Ennaltaehkäisevillä kotikäynneillä viedään tietoa kunnan tarjoamista palveluista ikäihmisille, jotka eivät vielä ole palveluiden piirissä. Kotihoidon haasteita on myös koti- ja laitoshoidon yhteistyön kehittäminen. Toimintaa tullaan yhteistyössä suunnittelemaan niin, että asiakkaat hoidetaan oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. ( Vuoden 2007 talousarvion sitovat tavoitteet) Uuden teknologian kehittyminen ja sen mukaan ottaminen kotihoitoon on haaste hoitotyössä. Erilaisten palo- ja turvallisuusjärjestelmien kehittyminen edistää osaltaan vanhusten turvallisuutta kotona. Vanhusten määrän kasvaminen ja huonokuntoisten asiakkaiden kotona asuminen tuovat tarpeita yöhoidon järjestämiseen kotihoidossa. Yöhoidon aloittaminen on v 2008 taloussuunnitelmassa. 3.1 Kotihoito Kotisairaanhoito, kotipalvelu, tukipalvelut ja päiväkeskustoiminta muodostavat yhtenäisen kotihoidon. Kotihoito on ratkaisevassa asemassa vanhustenhuollon tavoitteen, vanhusten kotona tai vastaavissa oloissa asumisen mahdollistamisessa. Kotihoito on mukana ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevassa palveluketjussa. Kotihoidon tavoitteena on toimintakykyä tukevalla työotteella ennaltaehkäistä vanhusten toimintakyvyn heikkenemistä ja näin vähentää laitoshoidon tarvetta. Samoin kotihoidon tehtävänä on taata hoidon turvallinen jatkuminen laitoshoitojakson jälkeen. Näin vanhusten tarvitsemat terveyskeskussairaalajaksot jäävät lyhyiksi ja terveyskeskussairaala pystyy paremmin palvelemaan kaiken ikäisiä kuntalaisia akuutin sairaanhoidon toteuttajana ja purkamaan tarvetta kalliimpaan erikoissairaanhoitoon. Kaikissa kolmessa päätaajamassa, Nurmijärven kirkonkylässä, Klaukkalassa ja Rajamäellä, toimii kaksi väestövastuullista kotihoidon tiimiä. Jokaisessa tiimissä on sairaanhoitaja ns. vastuusairaanhoitajana ja hänen lisäkseen 8-10 lähihoitajaa/kodinhoitajaa. Lisäksi kussakin päätaajamassa on vanhusten päiväkeskus, jossa toimii terveydenhoitaja/sairaanhoitaja ja kaksi lähihoitajaa/hoitoapulaista. Kolme kotihoidon osastonhoitajaa

15 vastaa kukin oman alueensa kotihoidon toiminnasta ja kehittämisestä sekä henkilöstöhallinnosta. Tiimin toiminta perustuu kotihoidon asiakkaan tarpeiden arviointiin ja toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen tämän pohjalta. Asiakkaasta laaditaan yhdessä asiakkaan ja mahdollisesti hänen omaistensa kanssa kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Tiimityö mahdollistaa joustavan yhteistyön ja laaja-alaisen asiantuntemuksen asiakkaan tarpeisiin vastaamiseksi. Kukin ryhmä vastaa asiakkaiden hoidosta myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kotihoito on maksullista palvelua. Maksu määritellään asiakkaan tulojen ja palveluun käytetyn ajan mukaan. Käyntikertojen määrä vaihtelee yhdestä kerrasta viikossa kuuteen kertaan vuorokaudessa. 65-74 v. 75-84 v. yli 85 v. muut yht. kotihoidon 108 267 217 102 694 asiakkaat kotihoidon 13 889 37 379 25 290 9 523 86 099 käynnit TAULUKKO 5: Kotihoidon asiakkaat ja käynnit vuonna 2006 kotihoidon asiakkaat vuosi 2006 2010 2016 2030 yli 75-vuotiaat 484 604 850 1 062 TAULUKKO 6: Kotihoidon asiakasmäärien ennuste vuoteen 2016 yli 75-vuotiailla nykyisen asiakaskattavuuden mukaan Päiväkeskus elämäniloa arkipäivään. Kunnassa toimii kolme vanhusten päiväkeskusta Kirkonkylällä, Klaukkalassa ja Rajamäellä. Päiväkeskustoiminta on tarkoitettu kotona asuville vanhuksille kotona selviytymisen tueksi ja virkistykseksi. Päiväkeskuksen toiminta on tavoitteellista, toimintakykyä ylläpitävää ja kotihoidon omahoitajuutta tukevaa toimintaa. Tämän lisäksi päiväkeskuspäivä on saunomista, mukavaa yhdessäoloa, pelaamista, laulamista, jumppaamista, retkiä ym. virkistystä. Päiväkeskuksessa asiakkaan terveydentilaa seurataan ja tarvittaessa ohjataan akuutit sairaustapaukset saamaan hoitoa. Toimintaa on viitenä päivänä viikossa maanantaista perjantaihin. Käyntipäivät sovitellaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Kirkonkylä Klaukkala Rajamäki 2005 2006 2005 2006 2005 2006 yli 65-vuotiaat asiakkaat 65 57 58 74 48 35 päiväkeskuspäivät 1 720 1210 1 482 941 1 474 655 TAULUKKO 7: yli 65-vuotiaat päiväkeskusasiakkaat ja päiväkeskuspäivät vuonna 2006

16 3.1.1 Tukipalvelut Vuonna 2006 ateriapalvelun piiriin kuului 183 asiakasta. Ateriapalvelu kotiin vietynä toimii viitenä päivänä viikossa. Lisäksi vanhuksilla on ateriointimahdollisuus Toreeninhovissa, Heikkarin palvelutalossa ja Klaukkalan Suopolun päiväkeskuksessa. Saunapalveluja tarjotaan kotona asuville vanhuksille pääasiassa eri taajamien päiväkeskuksissa. Lisäksi kotihoitohenkilöstö auttaa vanhustentalojen asukkaita saunomisessa Kirkonkylän ja Rajamäen vanhustentaloilla. Kotihoidon asiakkaiden pyykit pestään joko asiakkaan kotona tai kunnan omassa pesulassa. Turvapuhelinpalvelu on yksityisen palveluntuottajan hoidossa, samoin siivouspalvelu sotainvalideille. Veteraanien siivouspalvelusta päätetään vuosittain kunnan talousarviossa ja se toteutetaan ostopalveluna yksityiseltä palvelun tuottajalta. Nurmijärven kunnan alueella toimii normaalin linja-autoliikenteen lisäksi Sampokutsujoukkoliikenne. Kuljetuksella pääsee lähimmältä Sampo-pysäkiltä haluamalleen pysäkille. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on tarkoitettu liikuntaesteisille, joilla on liikuntarajoitteita ja vaikeuksia käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Palvelu toimii Sampo-liikenteen kulkuneuvoilla ovelta - ovelle kyytinä, mutta muilta osin normaaleja Sampoohjeita ja käytäntöjä noudattaen. Lisäksi vaikeavammaisille vanhuksille on mahdollista myöntää vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu eli oikeus käyttää taksia tai invataksia asioimis- ja virkistysmatkoilla. Vaikeavammaiseksi katsotaan henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia liikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. 3.1.2 Omaishoidon tuki Vanhusmäärän kasvu Nurmijärvellä lisää tarvetta myös omaisten tukemiseen läheistensä hoidossa. Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö uudistui 1.1.2006, jolloin tuli voimaan laki omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon tuella tarkoitetaan omaishoitolaissa vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista Nurmijärvellä omaishoidon tukea maksettiin tarkoitukseen varatun määrärahan puitteissa vuonna 2006 kaikkiaan 148 asiakkaalle, joista 75-vuotiaita ja sitä vanhempia oli 70 henkilöä eli 47 % kaikista hoidettavista. Talousarvioon vuodelle 2007 on varattu omaishoidon tukea varten 500 000. Omaishoidon tukea myönnetään porrastetusti hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan henkilöille, jotka tarvitsevat päivittäin runsaasti apua ja valvontaa.

17 hoitoisuusryhmä hoitopalkkio /kk I 310,44 II 464,77 III 620,88 tai 1 241,76 TAULUKKO 8: Omaishoidon tuen hoitoisuusryhmät ja hoitopalkkiot Nurmijärvellä vuonna 2007 Taulukossa 8 olevien hoitopalkkioiden vaihtoehtona voidaan omaishoidon tuki myöntää maksuttomina palveluina siten, että maksuttomien palveluiden lisäksi (mm. kotihoidon käynnit, lyhytaikaiset hoitojaksot, päiväkeskuskäynnit) myönnetään hoitajalle pieni hoitopalkkio (v.2007 51,74 /kk tai 103,48 /kk). Kaikkia hoitopalkkiota tarkistetaan vuosittain indeksitarkistuksen johdosta. Hoitajien jaksamisesta huolehditaan mm. vapaa-aika- ja lomajärjestelyjen avulla. Omaishoitajien oikeus lakisääteisiin vapaapäiviin lisääntyi kahdesta vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen kalenterikuukaudessa vuoden 2007 alusta lukien. Omaishoidettaville järjestetään joustavasti lyhytaikaisia hoitojaksoja Leenankodissa, terveyskeskuksen osastoilla sekä päiväkeskuskäyntejä ja kotihoidon apua kotiin. Lisäksi omaishoitajan lakisääteisen vapaan järjestämiseksi on voitu myöntää palveluseteleitä, joilla voi hankkia tilapäishoitoa yksityiseltä asumispalvelun tuottajalta. Talousarvioon on vuosille 2007-2009 varattu omaishoitajien jaksamisen tukemiseen vuosittainen 50 000 euron lisämääräraha. Määräraha on kohdennettu ottamalla käyttöön terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla kuusipaikkainen lyhytaikaishoitoyksikkö Onninkoti. Onninkodin tavoitteena on tarjota tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintakykyä ylläpitävää ympärivuorokautista intervallihoitoa omaishoidettaville. Hoitajat tekevät myös kotikäyntejä omaishoidon tuen asiakkaiden luokse, jolloin omaishoitaja voi saada lyhytaikaisesti vapautusta hoitotyöstä. Kotikäynnit on kohdennettu ensisijaisesti niille omaishoidon tuen piirissä oleville kaikenikäisille hoidettaville, joilla ei ole esimerkiksi säännöllisesti järjestettyä tilapäishoitoa tai päiväkeskuskäyntejä. Toiminta on käynnistetty kokeiluluontoisesti helmikuussa 2007. Omaishoitajien työtä kunta tukee järjestämällä ohjattua ryhmätoimintaa (keskustelu- ja vesijumpparyhmät) sekä yhteistyössä seurakunnan kanssa virkistystoimintaa. Tavoitteena on, että omaishoidon tuki kohdennetaan yksilöllisen tarpeen mukaan joustavasti hoitopalkkiona, palveluina, palveluseteleinä tai em. yhdistelmänä, joissa hoidettavalle ja hoitajalle räätälöidään palvelukokonaisuus. Näin omaishoito toteutuu todellisena kotihoitovaihtoehtona. Lisäksi omaishoidon tuen määrärahaa tullaan vuosittain lisäämään. Omaishoidon uudistaminen on osa nykyisen hallituksen hallitusohjelmaa. Hallitusohjelmaan kirjatun omaishoidon tuen uudistuksen tavoitteena on tehdä omaishoidosta varteenotettava hoitomuoto ja lisätä hoitajien määrää siten, että vuoteen 2012 mennessä 52000 omaishoitajaa olisi tuen piirissä ja noin 8 % yli 75- vuotiaista hoidettaisiin omaishoidon tuella tukipalkkion ja palvelujen avulla. Nurmijärven vuoden 2006 väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaita on vuonna 2012 yhteensä 1998 henkilöä, ja noin ollen 8 %:n kattavuus omaishoidon tuessa tarkoittaa 160 yli

18 75-vuotiasta hoidettavaa. Vuonna 2006 kattavuus kyseisessä ikäryhmässä on ollut 4,9 ( 70 hoidettavaa). Valtakunnallinen keskiarvo oli 3,7 % vuonna 2005. vuosi 2006 2012 75-vuotta täyttäneet 1 417 1 998 omaishoidontuen piirissä 70 160 kattavuus % 4,9 8 TAULUKKO 9: Omaishoidon tuen kattavuus Nurmijärvellä vuonna 2006 ja 2012 (ennuste) 3.1.2 Kotihoitoa täydentävät palvelut Sosiaalityö Vanhukset tarvitsevat samoja sosiaalityön palveluja kuin muutkin ikäryhmät. Vanhusten sosiaalityössä erityistä huomiota joudutaan kiinnittämään paljon palveluja tarvitseviin, turvattomiin, yksinäisiin/eristäytyviin, sairaalasta kotiutettaviin vanhuksiin sekä niihin vanhuksiin, jotka tarvitsevat apua sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien ratkaisussa. Nurmijärvellä on tällä hetkellä yksi vanhustyön sosiaalityöntekijä ja terveyskeskuksen sosiaalihoitaja, jonka työajasta kohdistuu noin ¾ yli 65-vuotiaisiin. Sosiaalityöntekijä ja sosiaalihoitaja ovat osa moniammatillista työryhmää ja osallistuvat palvelujen tarpeen arviointiin ja koordinointiin vanhuksen, omaisten ja palveluntuottajien kanssa sekä kotiuttamis- ja palvelusuunnitelmien laatimiseen. Tehtävät painottuvat kotona selviytymisen tukemiseen, oikeaan hoitopaikan ja jatkohoidon järjestelyihin, taloudellisen toimeentulon ja kuntoutukseen liittyviin tehtäviin. Ohjauksen, neuvonnan ja palvelujen järjestämisen lisäksi vanhusten ja omaisten psykososiaalisen tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan. Vanhusväestön määrän kasvun myötä myös vanhusten sosiaalityöhön tarvitaan tulevaisuudessa lisäresursseja. Henkilöstösuunnitelmassa varaudutaan vuonna 2009 toisen vanhustyön sosiaalityöntekijän viran perustamiseen. Huonokuntoisten, runsaasti apua tarvitsevien vanhusten kotona asumisen järjestelyt ja esim. kotiuttamiset sairaalasta vaativat onnistuakseen aikaa vieviä kotikäyntejä ja keskusteluja vanhusten omaisten kanssa. Toimintaterapia Toimintaterapiassa pyritään toimintamahdollisuuksien rajoituksista aiheutuvien haittojen vähentämiseen ja ehkäisemiseen. Ikääntynyt kokee elämänlaatunsa parantuvan, kun häntä tuetaan löytämään ja käyttämään mahdollisuuksiaan laaja-alaisesti. Ikääntynyttä rohkaistaan vaikuttamaan elinympäristöönsä siten, että hän voi asua kotona ja elää täyttä elämää ikääntymisen rajoitteista huolimatta. Tavoitteena on arvioida ja edistää ikääntyneen toimintakykyä huomioiden yksilölliset toiveet, elinympäristön vaatimukset ja sen luomat mahdollisuudet, ohjata pienapuvälineiden käytössä sekä valmistaa yksilöllisiä ortooseja. Ikääntyneiden toimintaterapia toteutetaan kunnassamme sekä kotikäynteinä että terveyskeskuksen osastoilla.

19 Toimintaterapeutti arvioi yhdessä ikääntyneen kanssa päivittäisistä toiminnoista selviytymistä, apuväline- ja asunnon muutostyötarvetta. Vammaispalvelulain mukaisissa asunnon muutostöissä toimintaterapeutti tekee yhteistyötä vammaispalvelun sosiaalityöntekijän kanssa. Kunnassa työskentelee vuonna 2007 neljä toimintaterapeuttia, joista yksi vanhustyössä. Puheterapia Puheterapeutit tekevät kielellisiä tutkimuksia ja antavat tarvittaessa konsultaatioapua. Monen sairauden seurauksena voi puheentuottaminen ja/tai ymmärtäminen vaikeutua (mm. afasia, parkinson). Puheterapeutti myös tutkii ja kuntouttaa nielemiseen liittyviä vaikeuksia. Jos potilas itse tai potilaan omaiset epäilevät kielellistä häiriötä voi asian ottaa esille omalääkärin kanssa. Omalääkäri tekee tarvittaessa lähetteen puheterapeutille. Aikuisneurologisia asiakkaita hoidetaan terveyskeskuksen vuodeosastolla ja rajoitetusti avoterveydenhuollossa. Puheterapeutit toimivat Nurmijärvellä alueellisesti. Fysioterapia Fysioterapian tehtävä vanhustenhuollossa on ohjata, neuvoa ja auttaa ikääntyneitä kuntoutumaan heidän fyysiseen toimintakykyynsä liittyvissä ongelmissa sekä avo-, koti- että laitoshoidossa. Fysioterapeutti toimii moniammatillisessa työryhmässä oman alansa asiantuntijana. Fysioterapiatoiminnan tavoitteena on ikääntyneiden liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja/tai parantaminen, jotta iäkkäät selviytyisivät omatoimisina mahdollisimman pitkään. Apuvälinetarpeen arviointi, niiden hankinta ja käytön ohjaus ovat olennainen osa ikääntyneiden fysioterapiaa. Yhteistyössä liikuntatoimen kanssa kehitetään erilaisia ryhmätoiminnan ja ohjauksen muotoja sekä palvelujen saatavuutta. Ikääntyneiden, heidän omaistensa ja kaikkien ikääntyneiden parissa toimivien tietoisuutta liikunnan ja omatoimisuuden merkityksestä pyritään lisäämään toteuttamalla toimintakykyä tukevaa työotetta. Hammashuolto Kunnan hammashuolto on osa vanhustenhuollon ehkäisevää toimintaa koti- ja laitoshoidossa. Toiminnan tarkoituksena on tukea omatoimisuutta, ehkäistä suu- ja hammassairauksia, poistaa kipu ja tulehdukset. Hammashuollosta suuhygienistit kartoittavat asiakkaiden suun terveydentilan ja ohjaavat tarvittaessa jatkohoitoon. Suuhygienistit ohjaavat henkilökuntaa asiakkaiden suun hoidossa ja tarvittavien välineiden käytössä.

20 4 PALVELUASUMINEN 4.1 Vanhustentalot Nurmijärvelle rakennettiin 1960-1970 luvuilla vanhuksille tarkoitettuja rivitaloasuntoja: kirkonkylässä on 59, Rajamäellä 15 ja Klaukkalassa 12. Vanhustentalojen asunnot on tarkoitettu ensisijaisesti kotihoidon palveluita tarvitseville vanhuksille. Asukkaat vanhustentaloille valitaan SAS-työryhmässä. Itsenäiseen asumiseen ja omatoimiseen suoriutumiseen kykeneville vanhuksille pyritään järjestämään tarvittaessa vuokra-asuntoja taajamien keskustoista asuntotoimen kautta. Ryhmäasunnot Nurmijärvellä on kunnan ja Onnenkimpale ry:n ryhmäasuntopaikkoja tällä hetkellä kirkonkylässä 13, Rajamäellä 6 ja Klaukkalassa 14. Nurmijärven kunnalla on kuusi-paikkaiset ryhmäasunnot kirkonkylässä, Klaukkalassa ja Rajamäellä. Ryhmäasunnoissa on oma henkilökunta päivisin ja kotihoito käy iltaisin. Yöaikaan asukkaat saavat apua turvapuhelimella. Onnenkimpale ry:ltä ostetaan vanhusten asumispalvelua Kissankellon (8 asukasta) ja Heikkarin (viisi asukasta) ryhmä-asunnoista. Onnenkimpaleen henkilökunta on paikalla päivällä ja illalla. Yöaikaan asukkaat saavat apua turvapuhelimella. Kirkonkylässä on kunnan oma intervallihoitoa tarjoava Leenankodin ryhmäasunto. Asiakkaat ovat lähinnä omaishoidettavia. Pitkäaikaisosastojen henkilökunta huolehtii yöhoidosta. 4.2 Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu paljon apua tarvitseville ikäihmisille. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Tehostettu palveluasuminen perustuu vuokrasuhteeseen ja sitä voidaan järjestää palvelutaloissa tai erilaisissa hoito-, ryhmä- tai pienkodeissa. Nurmijärven kunnalla ei ole omana toimintana vanhusten tehostettua palveluasumista. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on vanhuksia, jotka eivät selviydy vanhustentaloilla tai ryhmäasunnoissa, mutta eivät toisaalta ole vielä pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeessa. He tarvitsevat pienen, kodinomaisen ja suljetun yksikön. Pääasiassa nämä vanhukset ovat keskivaikeasti tai vaikeasti dementoituneita. Nurmijärvi kilpailutti yhdessä Järvenpään kanssa vanhusten ja vammaisten asumispalvelut vuonna 2005. Kilpailutuksen tuloksena solmittiin puitesopimukset hyväksyttyjen palveluntuottajien kanssa sopimuskaudelle 1.1.2006-31.12.2007 ja mahdolliselle optiokaudelle. Tehostettua asumispalvelua voidaan ostaa myös tarjousten jättäneiden yksiköiden ulkopuolelta.

21 Vuoden 2006 aikana palveluasumista ostettiin seuraavilta palveluntuottajilta: - Hoitopalvelu Karin Pusa Oy/Aleksi-koti, Nurmijärvi - Hoitokoti Kultalampi Oy/Aaponkoti, Nurmijärvi - Hoitokoti Kultalampi Oy, Hyvinkää - Hoivakoti Ellen Oy, Tuusula - Hoivakoti Alli Oy, Järvenpää - Betesda-Säätiö/Palvelukoti Kotivalli, Sipoo - Hopeaniemen Palvelukoti, Vihti - Dementiahoitokoti Dagmaaria, Pori Tehostettu palveluasuminen Nurmijärvellä. 2005 2006 asiakkaat 31.12. 35 36 asiakkaat vuoden aikana 51 49 hoitopäivät 11 532 12 916 nettokustannukset 713 737 810 094 5 LAITOSHOITO Hoito on aina laitoshoitoa kun se on järjestetty sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla tai vastaavassa sosiaalihuollon laitoksessa. Sosiaalihuollon laitoksessa annetaan hoitoa ja kuntoutusta erityistä huolenpitoa vaativille henkilöille, jotka eivät tarvitse sairaalahoitoa, mutta jotka eivät selviä tuetussa avohoidossakaan. Rajanveto avo- ja laitoshoidon välillä ratkaistaan toimintayksikön toiminnan ja siellä olevien henkilöiden saaman hoidon ja huolenpidon arvioinnin perusteella. Lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoito terveyskeskuksen osastoilla tarkoittaa tilapäistä tai toistuvaa, eripituista kuntouttavaa hoitoa, jolla pyritään edistämään vanhuksen kotihoidon jatkumista ja ehkäistä ja siirtää pysyvän laitoshoidon tarvetta. Sen tarkoituksena on myös palvella omaishoitajia ja tukea heidän jaksamistaan. Pitkäaikaishoito tarkoittaa hoitoa, kun asiakkaalle/potilaalle on tehty pitkäaikaishoidon päätös, jonka tekee lääkäri hoidollisin perustein. Pitkäaikaishoidon aikana tarkistetaan ajoittain tarkoituksenmukainen hoitopaikka. Saattohoidolla tarkoitetaan vaikeasti sairaan ihmisen hoitoa tilanteessa, jossa parantavasta hoidosta on luovuttu ja sairauden etenemiseen ei kyetä enää vaikuttamaan. Saattohoito sisältää potilaan hyvän kivunhoidon, riittävän oireenmukaisen perushoidon ja kaiken muun ihmisarvoa kunnioittavan huolenpidon ja hoivan sekä hänelle läheisten henkilöiden tukemisen. Hoitotyön tavoitteena saattohoidossa on saattaa potilas hyvään, kivuttomaan kuolemaan sekä tukea omaisia surutyössään. Potilashoidossa yhteistyö monien eri tahojen kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Yhteistyön tavoitteena on kehittää laitos- ja kotihoidossa olevan asiakkaan hoidon jatkuvuutta. Yhteistyöverkostoon kuuluvat kiinteästi erikoissairaanhoidon yksiköt, terveyskeskuksen eri