KAARTIN LASARETTI KORTTELIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 SENAATTI-KIINTEISTÖT
HANKKEEN YLEISTIEDOT KAARTIN LASARETIN HISTORIAA Rakennuskohteen nimi: Kaartin lasaretti Rakennuspaikkaa koskevat tiedot: Helsingin kaupunki, Kamppi 4, Kortteli 78, Tontti 2 Lönnrotin-, Hietalahden-, Kalevan- ja Abrahaminkadun rajaama kortteli, joka tunnetaan tontilla 1820-luvulta 1900-luvun alkuun asti toimineen Suomen tarkk ampujien sairaalan Kaartin lasaretti mukaan. Kohde koostuu kuudesta 1826-1939 välisenä aikana rakennetuista rakennuksesta. Rakennuttaja, tilaaja: Senaatti-kiinteistöt Heikki Laitakari p. 02-058111 Lintulahdenkatu 5 A, PL 237 00531 Helsinki Suunnittelijat, asiantuntijat: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen Komonen Oy Mikko Heikkinen, Markku Komonen, Markku Puumala p. 010-321 0400 Pursimiehenkatu 26 C 00150 Helsinki Suomen joutuessa Venäjän valtaan oli Helsingissä vain yksi sairaala, Tykistöpihan laidalla sijaitseva Töölön lasaretti. Viaporissa oli lisäksi kaksi sotilassairaalaa. Kun Helsingistä nyt tuli varuskuntakaupunki, kasvoi sotilassairaalain tarve. Aluksi lähetettiin potilaita hoidettaviksi mm. Hämeenlinnan lääninsairaalaan. Näin haluttiin Helsingissä estää se yleinen onnet tomuus, että liiallinen väenpaljous tällä paikkakunnalla levittää tartuntaa maan omiinkin asukkaisiin, kuten Uudenmaan läänin maaherra G. F. Stjernvall oli 1811 kirjoittanut kenraalikuvernööri Fabian Steinheilille. Jo ennen kuin Unioninkatu 38:n kantonis- tikoulu muutettiin venäläisten sotilaiden sairaalaksi, oli kauas laitakaupungille, Hietalahden torin reunaan noussut sotilassairaala, ilmeisesti puinen. Se paloi 1826 ja korvattiin kivisellä, joka valmistui kolme vuotta myöhemmin. Arvovaltaiset lähteet väittävät rakennusta Engelin piirtämäksi. Vanha päärakennus on edelleen jäljellä korttelissa 78 Lönnrotinkadun puolella, ja koko kortteli kantaa Kaartin lasaretin nimeä. Sairaala oli näet tarkoitettu Kaartin suomalaisen tarkk ampujapataljoonan käyttöön. Suomalaisia joukko-osastoja oli tähän aikaan vain kaksi: tarkk ampujapataljoona eli entinen opetuspataljoona sekä meriekipaashi. Kumpikin oli saanut omat kasarminsa, toinen Pohjoisrannasta, toinen Katajanokalta, ja molemmissa kasarmiryhmissä oli myös pienet sairastuvat. Maaherra G. M. Armfelt yritti 1840-luvulla saada sotilassairaaloita varten lisätilaa yliopiston klinikoista, mutta turhaan. Asiaa tutkinut komitea näet totesi, että koska Suomen sotaväen sotilaiden käytettävissä nyt on uusia, kivestä huolella rakennettuja taloja, on liian kallista muuttaa sairaaloita niistä Kliinillisen opiston alueelle. Nämä huolella rakennetut talot olivat juuri Kaartin lasaretin rakennuksia. Sairaala oli laajentunut vuosien mittaan. 1830-luvun puolivälissä oli Abrahaminkadun puolelle valmistunut sauna- ja pesuiarakennus ja pari vuotta myöhemmin olivat valmiina molemmat päärakennuksen siivet, joista idänpuoleinen sitten tuhoutui talvisodan ensimmäisessä pommituksessa. Rakennuksia oli korttelissa kaikkiaan neljä. Toiminta oli vielä melko vaatimatonta. Kaartin pataljoonan lääkintäosaston koko vahvuus oli alkuaan seuraava: 1 lääkäri, 1 sairaalan taloudenhoitaja, 1 vanhempi ja 1 nuorempi välskäri, 4 parturia, 4 sairaalapalvelijaa sekä 1 lääkärin palvelija. Kaikki olivat miehiä. Sairaalan tarkastaminen oli pataljoonan lääkärin huolena. Hänen tuli mm. valvoa, että huoneet ja huonekalut pidettiin puhtaina syöpäläisistä, että potilaita kohdeltiin ystävällisesti ja että he saivat riittävästi ruokaa. Kovin monimutkaisia eivät olleet alkuaikojen kirurgiset välineet. Niihin kuului 1833 kaksi ruuveilla puristettavaa verenvuodon ehkäisylaitetta, kaksi suurta leikkausveistä, yksi pienempi leikkausveitsi, kaksi kaksiteräistä veistä, veitsi, jolla leikattiin luiden välejä, suuri saha ja kaksi terää, pienempi saha sekä brambiilo eli Hankin arterihaka. Lisäksi tarvittiin hampaiden hoitoa varten kaksi hammasavainta, suorat hammaspihdit, käyrät hammaspihdit ja jokunen leikkausveitsi. Kaartin lasaretti joutui 1800-luvun puolivälissä ankaraan koetukseen sekä koleraepidemian että Krimin sodan takia. Silloin oltiin yhteistoiminnassa yliopiston vanhan ja uuden klinikan kanssa. Lasaretin rakennusryhmä kasvoi vähitellen seitsemään. Hietalahdenkadun puolelle nousi mm. keittiö- ja huoltorakennus sekä puinen piharakennus, jossa sairaalan johtaja asui. Kuitenkin oli sairassijojen luku vielä 1880 vain kuusikymmentä. Neljä vuotta myöhemmin sairaala sai Kalevankadun puolelle uuden punatiilisen päärakennuksen. Lönnrotinkadun puoli jäi mm. sairaalan apteekin käyttöön. Sairaala muutti myös nimeä, siitä tuli Helsingin varuskuntasairaala. 1900-luvun alkukymmeninä Tilkan sotilas sairaala peri tämän tehtävän, ja entinen lasaretti omistettiin pääasiassa teknillisen tutkimuksen käyttöön. Korttelikokonaisuus - lukuun ottamatta Lönnrotinkatu 37:n sota-aikana valmistunutta rakennusta - kuuluu Helsingin arvorakennusryhmiin. K.T. (Punatulkusta Varpuseen -kirjasta)
ASEMAKAAVATILANNE
LÖNNROTINKATU 37 Rakennusvuosi 1827 Arkkitehti C.L. Engel Korttelin vanhin säilynyt rakennus on vuonna 1826 palaneen puisen sotilassairaalan paikalle vuonna 1827-29 rakennettu kivinen sairaalarakennus, jonka uskotaan olevan C.L. Engelin piirtämä. Sairaala oli tarkoitettu Kaartin suomalaisen tarkk ampujapataljoonan käyttöön. Tästä syystä koko kortteli tunnetaan nimeltä Kaartin lasaretti. 1830-luvulla Abrahaminkadun varrelle valmistuivat sauna- ja pesularakennus. Vuonna 1834 valmistuivat päärakennuksen molemmin puolin siivet, joista idänpuoleinen tuhoitui talvisodan ensimmäisissä pommituksissa. Rakennuksia korttelissa oli tällöin neljä. 1880- luvulle tultaessa olivat sairaspaikat käyneet riittämättömiksi. 1884 uuden päärakennuksen valmistuttua vanha sairaala otettiin apteekkikäytöön. Sairaalatoiminnan siirryttyä Tilkan tiloihin, rakennus siirtyi Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen käyttöön.
HIETALAHDENKATU 1 - LÖNNROTINKATU 37 Rakennusvuosi 1834 Arkkitehti C.L. Engel Vuonna 1834 valmistuneista siipirakennuksista on säilynyt läntinen siipi, joka toimi sairaalan leipomona. Rakennus on yksikerroksinen, rapattu tiilirakennus, jossa on peltikatto. Kellarin osalla on luonnonkivisokkeli. Rakennuksen sisäänkäynti on pihan puolella. Sairaalatoimintojen poistuttua, rakennuksessa on ollut toisarvoista toimintaa, jonka aikana se vaurioitui pahoin. Valtion tutkimuskeskuksen valmistuttua Abrahaminkadun varteen, rakennuksessa toimi VTT:n valimo- ja hitsaamolaboratorio vuodesta 1947 lähtien. Myöhemmin rakennuksessa varastoitiin Säteilyturvakeskuksen käytöstä poistettuja raskaita röntgenlaitteita. Valtio vuokrasi rakennuksen Helsingin kaupungille 1983. Rakennus saneerattiin päiväkotikäyttöön, jonka suunnittelivat Kirsti Kasnio ja Merja Härö. Lasten päiväkoti Pakari aloitti toimintansa 1987.
HIETALAHDENKATU 1 Rakennusvuosi 1882 Arkkitehti Evert Lagerspetz Lasaretin rakennusryhmä kasvoi vähitellen koostuen kivisistä päärakennuksista sekä puisista asuin- ja huoltorakennuksista. Hietalahdenkadun puolelle nousi mm. keittiö- ja huoltorakennus. Korttelin pihalle rakennettiin asuinrakennus, jossa sairaalan johtaja asui. Lisäksi oli todennäköisesti useampia pienempiä puisia huoltorakennuksia. Puisista rakennuksista ovat jäljellä 1882 rakennetut kadunvarsirakennukset, jotka on suunnitellut Evert Lagerspetz. Keittörakennus on nykyisellään kylmänä varastorakennuksena ja yksikerroksinen huoltorakennus toimii huoltoajoneuvojen ja -laitteiden säilytystilana.
KALEVANKATU 48 Rakennusvuosi 1884 Arkkitehti Evert Lagerspetz Vuonna 1880 sairassijoja oli niiden tarpeeseen nähden liian vähän ja 1884 Kaartin lasaretti saikin uuden päärakennuksen. Kalevankadun varteen rakennettiin uusi punatiilinen sairaala, jonka on suunnitellut Evert Lagerspetz. Vanha sairaalarakennus jäi mm. sairaalan apteekin käyttöön. Sairaalan uudeksi nimeksi tuli Helsingin varuskuntasairaala, jonka tehtävän peri myöhemmin 1900-luvun alkukymmeninä Tilkan sotilassairaala. Sairaalatoiminnan jälkeen rakennuksessa toimi TKK:n kirjasto. Nykyisin rakennuksessa on Valtion keknillinen tutkimuslaitoksen toimistotiloja.
ABRAHAMINKATU 2 Rakennusvuosi 1939 Arkkitehti Jussi Paatela Tilkan sotilassairaala Sairaalatoimintojen siirryttyä muualle, rakennettiin pommituksissa tuhoutuneen lasaretin siipirakennuksen sekä muiden Abrahaminkadun varren huoltorakennusten paikalle Valtion keknillinen tutkimuslaitos 1939. Rakennuksen suunnitteli Jussi Paatela.
KAAVIO JULKISIVUMATERIAALEISTA 1:500
ASEMAPIIRROS 1:500
POHJAPIIRROKSET 1:400 (LÖNNROTINKATU 37)
POHJAPIIRROKSET 1:400 (KALEVANKATU 48)
POHJAPIIRROKSET 1:400 (ABRAHAMINKATU 48)
POHJAPIIRROKSET 1:400 (HIETALAHDENKATU 1, UUDISRAKENNUS)
POHJAPIIRROKSET 1:400 (HIETALAHDENKATU 1, UUDISRAKENNUS)
POHJAPIIRROS 1:400 (1. PYSÄKÖINTIKELLARI)
POHJAPIIRROS 1:400 (2. PYSÄKÖINTIKELLARI)
KORTTELILEIKKAUKSET 1:400
KORTTELILEIKKAUKSET 1:400
KORTTELIJULKISIVUT 1:400
ABRAHAMINKATU KALEVANKATU LÖNNROTINKATU HIETALAHDEN TORI HIETALAHDENKATU PIENOISMALLIKUVA
KALEVANKATU HIETALAHDENKATU LÖNNROTINKATU HIETALAHDEN TORI PIENOISMALLIKUVA NÄHTYNÄ IDÄSTÄ
ABRAHAMINKATU HIETALAHDENKATU LÖNNROTINKATU HIETALAHDEN TORI PIENOISMALLIKUVA NÄHTYNÄ KAAKOSTA
ABRAHAMINKATU HIETALAHDENKATU KALEVANKATU PIENOISMALLIKUVA NÄHTYNÄ LUOTEESTA
NÄKYMÄ HIETALAHDENKADULTA
NÄKYMÄ SISÄPIHALTA
KAARTIN LASARETTI KERROSALA- JA AUTOPAIKKALASKELMA Rakennus Kerrosala Autopaikkavelvoite Autopaikat A Lönnrotinkatu 37 - Engel 960 kem2 1 ap / 150 kem2 B Lönnrotinkatu 37 - Paakari 280 kem2 1 ap / 150 kem2 C Kalevankatu 48 1625 kem2 1 ap / 150 kem2 D Abrahaminkatu 2 4935 kem2 1 ap / 150 kem2 F Hietalahdenkatu 1, Uudisrakennus 3380 kem2 1 ap / 125 kem2 7 ap 2 ap 11 ap 33 ap 27 ap Yhteensä 11270 kem2 80 ap AUTOPAIKAT E Maanalainen pysäköintihalli Ylempi pysäköintitaso Alempi pysäköintitaso Yhteensä 37 ap 44 ap 81 ap KAARTIN LASARETTI 26.04.2010 KERROSALA- JA AUTOPAIKKALASKELMA