Vanha hormi on myös mahdollisuus

2/1998 MK:n tuotteet: Injektointiletkut Injektointitarvikkeet Injektointilaitteet Paisuvat saumanauhat PVC- ja erikoissaumanauhat Betonin korjaus- ja vedentiivistysmassat Betonimuotit Muottitarvikkeet Alan koulutus ja konsultointi 1

Käsivinssi takaa pinnoittajan tuntuman työhönsä. Massa ei pääse karkuun hormin halkeamista eikä vaarana ole myöskään massan loppuminen harjan päältä. Vinssin varressa Keijo Wahlmann. Pinnoitettu hormi näyttää tällaiselta. Massa leviää harjalla varsin tasaiseksi kerrokseksi. Kulmissa kerros on paksuin, mutta tämä on ihan hyvä asia, sillä juuri kulmista hormi vuotaa helpoiten. Jos talossa on vanhoja ja vuotaviakin painovoimaisen ilmanvaihdon hormeja tai savuhormeja, ne voidaan ottaa usein käyttöön koneellisen ilmanvaihdon poistossa. Vanha hormi ei olekaan riesa, vaan mahdollisuus. Vanhojen savuhormien käyttäminen ilmanvaihtohormeina on edullinen vaihtoehto kokonaan uusien ilmanvaihtokanavien asentamiselle. Jos hormi vuotaa, se voidaan useimmiten korjata pitäväksi. Paras menetelmä on hormin sisäpintojen pinnoittaminen, sillä sisäputkea käytettäessä hormin pinta-ala jää usein liian pieneksi kunnollista ilmanvaihtoa ajatellen. Pinnoitus on menetelmänä varsin yksinkertainen. Ensin hormi puhdistetaan huolellisesti. Sitten juuttikankaalla päällystetyllä hormin kokoisella ja muotoisella teräsharjalla vedetään tulenkestävää keraamista massaa hormin sisäpinnalle niin monta kerrosta, että saavutetaan haluttu kerrospaksuus. Pinnoittamiseen käytettäviä työvälineitä ovat erilaiset puhdistustyökalut, hormin muodon mukaan valittavat teräsharjat sekä laastin vetoon käytettävä käsivinssi. Käsikäyttöistä vinssiä käyttämällä pinnoittajalla säilyy tuntuma työn sujumiseen. Vanha hormi on myös mahdollisuus 2 PINNOITUKSELLA TIIVIIT HORMIT Pinnoituksella saadaan aikaan varsin hyvä lopputulos. Esimerkiksi VTT:n painemittaustulokset tullihallituksen talon hormisaneeraustyömaalta kertovat, että vanhat hormit täyttävät pinnoituksen jälkeen Helsingin kaupungin rakennusviraston vaatimukset koneelliseen ilmanvaihtoon käytettäville hormeille. Tuorein esimerkki hormien pinnoittamisesta on Turengista Hämeenlinnan naapurista, jossa 24 asunnon kerrostalon painovoimaiseen ilmanvaihtojärjestelmään lisättiin koneellinen poisto. Kohteen LVI-suunnittelija, Tapani Torppa Insinööritoimisto Torpat Oy:stä kertoo, ettei vanhojen hormien hyödyntämiselle ollut käytännössä vaihtoehtoja: Olisi sulaa hulluutta vetää vanhojen hormien viereen uudet. Turengin talossa, joka on rakennettu 60-luvulla, on betoniset elementtihormit. Saadaanko niistä pinnoittamalla riittävän pitävät koneellista poistoa ajatellen? Torppa muistuttaa, että uusissa peltikanavissa on itse asiassa enemmän saumoja kuin betonihormeissa. Turengin tapauksessa hormien pinnoittamista puolsi lisäksi se, että remontin aikana asukkaat pystyivät asumaan asunnoissaan. Töitä on tehty vain pari tuntia kutakin asuntoa kohti, Torppa kertoo. Lisäksi työ on ollut siistiä. Laastia ja pölyä ei ole päässyt asuntoihin, kun työ on tehty pääasiassa katolta käsin. Alhaaltapäin on viety hormiin vain massan levittämisessä käytetty harja. Torpan mukaan tämänkaltainen remontti olisi paikallaan tuhansissa 50-60-luvun kerrostaloissa, joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa. Painovoimainen ilmanvaihto ei hänen mielestään voi toimia kunnolla muuten kuin talvella. Kun nykyisin pyykit pestään ja kuivataan asunnoissa eikä pesutuvassa, asuntojen kosteuskuormat ovat ihan erilaiset kuin 30 vuotta sitten. Koneellinen ilmanvaihto on ainoa tapa välttää kosteusongelmat ja saada asuntoihin kunnollinen sisäilma.

Sierak Oy käyttää Joco-injektointiletkua ja Hydrotite-saumanauhaa: Ominaisuudet ratkaisevat eikä pelkkä hinta Rakennusliike Sierak Oy urakoi Helsingin Ruoholahdessa Nokian tutkimuskeskuksen työmaalla paikallavalut. Urakka ei ole ihan pieni, sillä työnjohtajana toimiva Esa Lehtonen laskee, että betonia kuluu 6.200 kuutiota ja miehiä on töissä enimmillään 40. Työ- ja liikuntasaumojen vedenpitävyyden varmistavat Joco-injektointiletkut ja Hydrotite-saumanauhat. Lehtosen mielestä Muottikolmion tuotteet valittiin näiden ominaisuuksien eikä pelkän hinnan perusteella. Nokian tutkimuskeskus on hyvin samantyyppinen työmaa kuin sen naapurissa rakenteilla olevat YIT:n telehallintokeskuksen talo ja Viitosten toimistotalo. Näissä kaikissa on käytetty Joco-injektointiletkua. Hydrotitea on käytetty Viitosten ja Nokian tutkimuskeskuksen työmailla, ja käyttäjänä on kummassakin ollut juuri Sierak. Näin ollen Lehtosella on tuoreita kokemuksia tuotteiden käytöstä. Ruoholahden toimistotalojen työmaille on yhteistä se, että kellarikerrokset ulottuvat merenpinnan ja tietysti myös pohjavedenpinnan alapuolelle. Jokaisessa on kellarikerros tehty vedenpitävänä paikallavaluna. Työ- ja liikuntasaumojen vedenpitävyys on jokaisessa varmistettu jälkiinjektoitavilla Joco-injektointiletkuilla. Viitosten ja Nokian työmailla on lisäksi käytetty Hydrotitea. Lehtonen kertoo, että Sierak on itse valinnut letkut ja nauhat työmaalleen, mutta tietysti rakennesuunnittelijan ja tilaajan siunauksella. Veden vaikutuksesta paisuva Hydrotite tarjoaa kilpailijoihinsa verrattuna selvän edun siinä, että sen pinta on käsitelty hidastimella, joka estää nauhan paisumisen ennen valun kovettumista. Pintakäsittelyaine hajoaa vasta betonivalun emäksisyyden vaikutuksesta joten edes vesisade ei haittaa nauhan asennusta. KERTAKÄYTTÖINEN LETKU ON AINA RISKI Joco-injektointiletkun etuna Lehtonen pitää mahdollisuutta injektoida rakenne vaikka useaan kertaan. Kertakäyttöinen letku on aina riski, sillä jos sauma vuotaa vielä injektoinnin jälkeen, edessä on kalliit poraukset ja tulppainjektoinnit. Nokian tutkimuskeskuksen työmaalla on käytetty noin kilometrin verran Hydrotitea ja kaksi kilometriä Joco-letkua. Sierakin urakkaan kuuluu myös letkujen injektointi, mutta Lehtonen ei vielä osaa sanoa injektointien lopullista tarvetta, Työmaan ympäristössä rakennetaan niin paljon, että pohjaveden pinta on reilusti tavallista alempana. Injektointitarve näkyy vasta, kun pohjavesi nousee lopulliseen tasoonsa. Suurin osa paikallavaluista on tehty teräsrunkoisista kaseteista kootuilla suurmuoteilla, mutta osa seinistä valetaan kappaletavaramuoteissa. Malthusin muottipultteja on käytetty työmaalla jo tuhansia. Injektointiletkujen ja saumanauhojen lisäksi Sierak käyttää Muottikolmion tuotteista Malthusin M- muottipultteja. Suurin osa seinävaluista tehdään kaseteista kootuilla suurmuoteilla, mutta osa on jouduttu tekemään kappaletavaramuoteilla. Kun Lehtoselta kysyy, kuinka paljon muottipultteja työmaalla on käytetty, hän ei osaa sanoa tarkkaa määrää, mutta sanoo, että kyse on tuhansista pulteista. Miksi sitten juuri M-muottipultteja? Lehtonen vastaa, että Malthusin pultit ovat helppokäyttöisiä. Jos vaihtoehtona olisi 10 mm:n sileä terästanko ja perinteiset muottilukot, hänen mielipiteensä ymmärtää hyvin. Nokian tutkimuskeskus on suuri työmaa. Sierak Oy:n tehtävänä ovat paikallavalut toisen kerroksen holviin asti. 3 Nokian tutkimuskeskuksen työmaalla työsaumojen vedenpitävyys on varmistettu sekä Jocoinjektointiletkuilla että Hydrotiten paisuvalla saumanauhalla.

Osittain meren alla kulkevan Bostonin moottoritietunnelin saumojen pitää olla ehdottoman vesitiiviit. Tämän vuoksi kohteeseen on valittu suomalaiset Joco-injektointiletkut. (Markkinoidaan Yhdysvalloissa Adcor nimellä). toistakymmentä hehtaaria parasta keskikaupungin tonttimaata asunto- ja puistokäyttöön. Lisäksi vanhan moottoritien ja vesistöjen väliin jäävä alue saadaan paremmin muun kaupunkirakenteen yhteyteen. 4 Amerikan suurin rakennusprojekti: Moottoritie läpi Bostonin keskustan Bostonissa, USA:n itärannikolla on meneillään maan suurin rakennusprojekti. Kaupungin keskustan ruuhkat aiotaan purkaa rakentamalla keskustan läpi uusi moottoritie, joka valmistuu vuonna 2004. Suurin osa tiestä kulkee tunnelissa, joten aiemmin maanpinnalla kulkeneen tien alue voidaan käyttää järkevämpiin tarkoituksiin. Miten on mahdollista, että vaivainen 12 kilometrin moottoritien pätkä voi maksaa peräti 11,6 miljardia dollaria eli yli 60 miljardia markkaa? Selityksenä on se, että moottoritien ja tunnelien lisäksi samalla uusitaan muutkin uuteen tiehen liittyvät liikenneyhteydet. Hintaa lisää tietysti se, että liikenteen pitää sujua edes jotenkuten rakennustöiden aikanakin. Järkeväksi hankkeen tekee paitsi ruuhkien selvittäminen, myös se, että vuonna 1957 valmistuneen maanpäällisen moottoritien alta saadaan BOSTON ON TUNNETTU RUUHKISTAAN Vanha moottoritie suunniteltiin aikoinaan 75 000 päivittäistä ajoneuvoa ajatellen, mutta tällä hetkellä käyttäjiä on jo 200 000. Ei ihme, että Boston on tunnettu ruuhkistaan. Projektin suuruudesta kertoo paitsi sen uskomaton hinta, myös se, että vilkkaimpina rakennusvuosina 1997-2000 työtä tekee peräti 5 500 henkeä. Koko hankkeen näyttävin rakenne lienee Charles Riverin riippusilta. Noin 90 miljoonan dollarin hintaisen vinoköysisillan erikoisuus ei ole niinkään sen pituudessa, joka jää alle 500 metrin, vaan sen leveydessä, joka on peräti 56 metriä. Sillan pääjänne tehdään teräksestä ja betonista liittorakenteena, mutta rantaan ulottuvat osuudet massiivisesta betonista. Näin pääjänteen liikenteen mukaan vaihtelevat kuormat tasapainotetaan raskaampien sivujänteiden avulla. Sivujänteet toimivat tavallaan pääjänteen vastapainoina. MIKÄÄN EI OLE HELPPOA Bostonissa sanotaan, että projektissa ei mikään ole helppoa. Tämä on helppo uskoa, kun muistaa, että moottoritien tunneliosuus rakennetaan 8-10- kaistaisena Bostonin ydinkeskustan läpi. Eteen osuu savea, jääkautista moreenia ja rikkoutunutta kalliota. Syvimmillään tunneli ulottuu vajaa 40 metriä maanpinnan alle, mutta keskimäärin se kulkee noin 20 metrin syvyydessä. Tunneli rakennetaan avokaivannossa. Periaatteena on tehdä ensin tunnelille katto, jonka alla työ tehdään loppuun asti. Näin rakentaminen häiritsee ympäristöään mahdollisimman vähän. Tunnelin päälle päästään rakentamaan vuosia nopeammin, kuin tavanomaisilla menetelmillä. Entä miksi Bostonin moottoritieprojektista kerrotaan Muottikolmion lehdessä? Syy on se, että merenlahden alittavalla tunneliosuudella käytetään 11 kilometriä Joco-injektointiletkua. Edellisessä MK tänään -lehdessä kerroimme, että letkujen amerikkalaisen maahantuojan miehet kävivät Suomessa hakemassa oppia letkun käytöstä.

Pohjoisen rakentajat tietävät: Malthusin muotit sopivat talvirakentamiseen Malthusin muotit ovat paikallaan myös talvirakentamisessa. Puurunkoisia kasetteja on kevyt ja lämmin käsitellä kovillakin pakkasilla. Vesa Heikkinen Pohjan Rakennus Oy:stä on käyttänyt Malthusin muotteja Pohjois-Suomen pakkasissa jo vuosia. Hän kertoo, että muotit sopivat erinomaisesti myös talvirakentamiseen. Puiset muottikasetit ovat keveitä käsitellä ilman nosturia, eivätkä kädet palellu niitä nostellessa. Pohjan Rakennus toimii nimensä mukaisesti Pohjois-Suomessa. Yhtiö edustaa Muottikolmion tuotteita ja lisäksi se tekee injektointiurakoita ja säännöllisesti myös valutöitä, erityisesti väestönsuojia. Väestönsuojien paikallavalut sopivat hyvin myös talvikuukausiin, sillä massiiviset betonirakenteet eivät yleensä tarvitse minkäänlaista lisälämmitystä, sillä betonimassasta vapautuva lämpö estää rakenteiden jäätymisen jopa 20 asteen pakkasilla, Heikkinen kertoo. Jos pelkoa jäätymisestä on, pieni lämmitin valetun väestönsuojan sisään laitettuna riittää useimmiten estämään tämän. Heikkinen arvostaa Malthusin muottikasettien keveyttä, sillä niiden nostamiseen ei tarvita nosturia. Paitsi, että muottityö sujuu nopeasti, nostokalusto voidaan muottityön ajaksi varata muuhun käyttöön. Keveys ja helppokäyttöisyys tarkoittaa Heikkisen mukaan myös työturvallisuutta. Pohjan Rakennuksen työkenttänä ovat myös rakenteiden injektoinnit. Injektointitöitä Pohjan Rakennus on tehnyt joka puolella pohjoista Suomea. Pohjoisin kohde on ollut Tenojoen ylittävä Utsjoen vanha silta, jota pohjoisemmaksi Suomessa ei juuri pääse. Yhtiön kohteet ovat olleet tielaitoksen siltoja, uimahalleja Raahessa ja Pudasjärvellä, veden- ja jätevedenpuhdistamoja sekä vesivoimaloita eli laidasta laitaan monipuolisia kohteita. 5

VANDEX CRS 05 Vandex CRS 05 on valumaton yksikomponenttinen laasti, joka soveltuu sekä tartuntapohjaksi että paikkauslaastiksi. Ensimmäinen kerros laastia levitetään harjalla kostealle betonipinnalle tartuntapohjaksi ja heti tämän jälkeen voidaan levittää paikkauskerros. Jos paikattava kohta on rakenteen alapinnalla yli 25 mm:n tai muilla pinnoilla yli 35-50 mm:n paksuinen, paikkaus täytyy tehdä kerroksittain. Surullinen esimerkki siitä, minkälaiseen kuntoon betonirakenne voi päästä ilman korjausta. Karbonatisoituminen ja betonin vauriot ovat edenneet ajat sitten raudoitteisiin asti, joten korroosio on päässyt vaurioittamaan rakenteita entisestäänkin. Kaiken kukkuraksi pinnat on vielä koristeltu monilla graffiteilla. Vandex 6 Vandexin tuotteet suojaavat betonirakenteita Vandexin tuotesarjassa on tuotteet kaikkiin vaurioituneiden betonirakenteiden korjauksen vaiheisiin. Korjattava kohde voi olla silta, tunneli, julkisivu, tukimuuri, siilo tai mikä tahansa muu betonirakenne. Oikea suojakäsittely suojaa rakenteen karbonatisoitumiselta, klorideilta sekä sään vaikutuksilta. Kun suojalaastin pintaan levittää vielä uhrautuvan antigraffitipinnoitteen, myöskään töhrimisestä ei tule ongelmia. Vaurioituneen betonirakenteen korjaus alkaa hauraan ja irtonaisen betonin poistamisella lujaan betoniin saakka. Jos vauriot ovat edenneet betoniteräksiin asti, raudoitteet tulee vaurioituneen betonin kohdalta piikata esiin ja puhdistaa esimerkiksi hiekkapuhaltamalla. VANDEX CRS AC Puhdistetut teräkset käsitellään kahteen kertaan Vandex CRS AC -akryyli- ja sementtipohjaisella korroosiosuojalla. Vandexin käyttö säästää aikaa lyhyen kuivumisaikansa ansiosta, eikä erillistä tartuntahiekkaa tarvita. Suoja voidaan levittää jopa heti painepesun jälkeen kosteille teräksille. Kaksikomponenttinen Vandex CRS AC:n toinen käsittely voidaan tehdä jo 30 minuutin kuluttua ensimmäisestä kerroksesta. Tunnin kuluttua toisesta käsittelystä on vuorossa paikkauslaastin levittäminen. VANDEX CRS OS 95 Vandex CRS OS 95 on elastinen betonia suojaava pinnoite, jota voidaan käyttää joko paikkauslaastin päällä tai suoraan betonirakenteen suojaksi, jos tämä ei ole vielä vaurioitunut niin paljon, etä paikkaus on tarpeen. Pinnoite levitetään kahtena kerroksena teräsliipillä, harjalla tai ruiskulla. Ensimmäinen kerros on levitystavasta riippumatta aina painettava alustaansa teräsliipillä. Vandex CRS OS 95 suojaa betonin karbonatisoitumiselta ja klorideilta. Kahden millin kerros pinnoitetta antaa saman suojan kuin puoli metriä K35-betonia. Lisäksi pinnoite silloittaa pienet halkeamat ja estää veden pääsyn rakenteeseen. Käsitelty pinta on elastinen, mutta hengittävä. ANTIGRAFFITI Vandexin tuotteilla korjatut betonipinnat voidaan suojata myös antigraffitiaineella. Vahapohjainen aine on tyypiltään uhrautuva eli käsittely täytyy uusia aina, kun pinnasta on poistettu graffiteja. VTT:n tutkimus on antanut tällaiselle käsittelylle hyvän arvosanan. Varsinkin vaaleat betonipinnat kestävät useita pesu- ja käsittelykertoja ulkonäön kärsimättä, kun käsittelemätön pinta saattaa mennä pilalle jo yhdellä pesukerralla. Kun betoniteräkset ovat päässeet ruostumaan näin pahasti, korjaustöillä on jo kiire.

Helsingin Veden Vanhankaupunginlahden puhdistamolla kiiltää ruostumaton teräs. Betonirakenteissa on monia läpivientejä, joiden vedenpitävyyttä joudutaan kohentamaan injektoimalla. Tärkeätä on injektointihartsin myrkyttömyys ja elastisuus. Eskon Oy:n Rauno Renvall injektoi puhdistamolla järeän muoviputken läpiviennin, joka oli alkanut vuotaa putken elämisen takia. Injektoimassa vesilaitoksella Eskon Oy kävi injektoimassa Helsingin veden Vanhankaupunginlahden vedenpuhdistamon vuotavia betonirakenteita. Hankalin paikka oli puhtaan veden säiliöstä lähtevän järeän muoviputken läpivienti, jota oli injektoitu jo kertaalleen ennen Eskon Oy:n miehiä. Edellinen injektointi oli tehty vääränlaisella massalla. Muoviputki elää veden painosta, joten myös läpivientiin kohdistuva kuorma muuttuu vesimäärän muuttuessa. Näin ollen injektointi pitää tällaisessa tapauksessa ehdottomasti tehdä elastisella ja tietysti myös myrkyttömällä Joco GH 40 -injektointihartsilla. Ollaanhan vesilaitoksella tekemisissä juomaveden kanssa. Rakennevinkki Joco-injektointiletkun käytöstä Betonirakenteiden vesitiiviydessä on usein ongelmia putkiläpivientien alareunan plastisen painuman vuoksi. Läpivienti on helppo ja nopea varmistaa kietaisemalla putken ympärille Joco-injektointiletku. Joco 10 injektointiletku Vesitiiviin betonirakenteen putkiläpiviennin varmistus 7

MK Tänään on Muottikolmio Oy:n asiakaslehti. Lehti pyrkii antamaan tietoa alalla kiinnostavista tapahtumista ja vinkkejä parempaan rakentamiseen. Päätoimittaja Esko Aaltonen Toimitus Arto Rautiainen MUOTTIKOLMIO OY Finnoonniitty 3 02270 Espoo P 09-804 23 26 Fax 09-804 25 85 Osoitteenmuutokset faxilla 09-804 2585 DDM Group Oy