RANTASALMEN PERUSOPETUKSEN OPETUSUUNNITELMA 2004 1. luku Opetussuunnitelma...3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...3 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat...4 2.1 Perusopetuksen arvopohja...4 Rantasalmen perusopetuksen arvopohja:...4 2.2 Perusopetuksen tehtävä...4 2.3 Perusopetuksen rakenne...5 2.4 Kunnan kieliohjelma...5 2.5 Kunnan perusopetuksen tuntijako...6 3. luku Opetuksen toteuttaminen...7 3.1 Oppimiskäsitys...7 3.2 Oppimisympäristö...7 Fyysinen oppimisympäristö Rantasalmella...8 Psyykkinen oppimisympäristö Rantasalmella...8 3.3 Toimintakulttuuri...8 Sivistystoimen toimintakulttuuri eli palvelu- ja toiminta-ajatus...8 Koulun toimintakulttuuri...8 3.4 Työtavat...8 4. luku Opiskelun yleinen tuki...10 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö...10 4.2 Oppimissuunnitelma...10 4.3 Ohjauksen järjestäminen...11 4.4 Tukiopetus...11 4.5 huolto...12 4.6 Kerhotoiminta...13 5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus...14 5.1 Eri tukimuodot...14 5.2 Osa-aikainen erityisopetus...14 5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus...14 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma...15 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain...16 6. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus...18 6.1 Saamelaiset...18 6.2 Romanit...18 6.3 Viittomakieliset...19 6.4 Maahanmuuttajat...19 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt...22 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet...22 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu...28 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus...29 Suomi äidinkielenä...29 Ruotsi äidinkielenä...42 Saame äidinkielenä...42 Romani äidinkielenä...42 Viittomakieli äidinkielenä...42 Muu oppilaan äidinkieli...42 Suomi toisena kielenä...43 1
Ruotsi toisena kielenä...46 Suomi saamenkielisille...46 Suomi viittomakielisille...46 Ruotsi viittomakielisille...46 7.4 Toinen kotimainen kieli...47 Ruotsi...47 Suomi...51 7.5 Vieraat kielet...56 Englanti (A1-kieli)...56 Englanti (B1-kieli)...64 Valinnainen kieli (B2-kieli)...66 Ranska (B2-kieli)...68 Saksa (B2-kieli)...70 Venäjä (B2-kieli)...72 7.6 Matematiikka...74 7.7 Ympäristö- ja luonnontieto...87 7.8 Biologia ja maantieto...92 Biologia...96 Maantieto...99 7.9 Fysiikka ja kemia...102 Fysiikka...105 Kemia...109 7.10 Terveystieto...112 7.11 Uskonto...117 Evankelisluterilainen uskonto...117 Ortodoksinen uskonto...124 Muut uskonnot...133 7.12 Elämänkatsomustieto...134 7.13 Historia...139 7.14 Yhteiskuntaoppi...145 7.15 Musiikki...147 7.16 Kuvataide...151 7.17 Käsityö...158 7.18 Liikunta...170 7.19 Kotitalous...173 7.20 Valinnaiset aineet...177 7.21 Oppilaanohjaus...181 8. luku Oppilaan arviointi...184 8.1 Arviointi opintojen aikana...184 8.2 Päättöarviointi...190 8.3 Todistukset...192 9. luku Liitteet...195 2
1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1. luku Opetussuunnitelma Rantasalmen opetussuunnitelmassa täsmennetään valtakunnallisissa perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa otetaan huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma on laadittu kuntakohtaiseksi siten, että eräät osiot on täydennetty koulukohtaisilla tarkentavilla osioilla. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta sisältää seuraavat asiakokonaisuudet: perusopetuksen arvopohjan ja koulujen toiminnan perusperiaatteet opiskelun yleiset ja erityiset tukitoimenpiteet sekä yhteistyötavat aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja oppiaineiden sisällöt vuosiluokittain oppilaan ja oman toiminnan arviointi liitteet. 3
2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa huomioidaan kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Rantasalmen perusopetuksen arvopohja: Elämän arvostaminen, ihmisenä kasvaminen ja terveen itsetunnon kehittyminen. Vastuun kantaminen itsestään, työstään, yhteisöstään ja ympäristöstään. Erilaisuuden hyväksyminen ja ymmärtäminen sekä toisten kunnioittaminen ja auttaminen kansainvälistyvässä maailmassa. Oppimisen arvostaminen osana elämää, yrittämistä, työtä sekä tietojen ja taitojen hallintaa. Järviluonnon arvostaminen ja ymmärtäminen osana rantasalmelaista identiteettiä ja kulttuuriperintöä sekä kestävää elämäntapaa. Koulut voivat täydentää näitä kunnan perusopetuksen yhteisiä arvoja liitteellä. 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. 4
Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.3 Perusopetuksen rakenne Kunnan perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus. Kunnan opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt on määritelty vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa otetaan huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta muodostavat ehyen ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8-9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Tuntien jakaminen tulee näkyä koulun vuosisuunnitelmassa. 2.4 Kunnan kieliohjelma Kunnan perusopetuksen yhteisenä A1-kielenä on englanti ja yhteisenä B1-kielenä ruotsi. Valinnaisena B2-kielenä oppilaille tarjotaan saksan-, ranskan- ja venäjän kieltä. 5
2.5 Kunnan perusopetuksen tuntijako Oppiaine Vuosiluokka Yhteiset oppiaineet 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 5 5 3 3 3 A-kieli (englanti).. 2 2 2 2 2 3 3 B-kieli (ruotsi)...... 2 2 2 Matematiikka 4 4 5 5 4 4 3 3 4 Ympäristö- ja luonnontieto 3 3 3 3..... Biologia ja maantieto.... 2 1... Biologia...... 1 1 1,5 Maantieto...... 1 1 1,5 Fysiikka ja kemia.... 1 1... Fysiikka...... 1 1,5 1 Kemia...... 1 1,5 1 Terveystieto...... 1 1 1 Uskonto / Elämänkatsomustieto 1 1 1 1 2 2 1 1 1 Historia.... 1 2 2 2,4. Yhteiskuntaoppi........ 2,6 Musiikki 1 1 2 2 2 2 1.. Kuvataide 1 1 2 2 2 2 2.. Käsityö 1 1 2 2 2 2 3.. Liikunta 2 2 2 2 3 3 2 2 2 Kotitalous...... 3.. Oppilaanohjaus...... 1 0,6 0,4 Valinnaiset oppiaineet ja kurssit....... 7 6 Oppilaan tuntimäärä 19 20 20 24 24 26 26 30 30 30 Valinnaiset oppiaineet ja kurssit 8 9 B2-kieli Saksa 2 2 B2-kieli Ranska 2 2 B2-kieli Venäjä 2 2 Musiikki 2 2 Kuvataide 2 2 Tekninen työ 2 2 Tekstiilityö 2 2 Kotitalous 2 2 Maa- ja metsätalous 2 2 Tietotekniikka 2 2 Valinnainen kurssi I 0,5. Valinnainen kurssi II 0,5. 6
3. luku Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelma on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. 7
Fyysinen oppimisympäristö Rantasalmella Rantasalmen koulujen fyysinen oppimisympäristö pidetään henkilöstön, rakennusten, välineistön ja ympäristön osalta sellaisessa tilassa ja kunnossa, että se vastaa valtakunnallisesti hyväksyttyjä perusnormeja ja kehitystä sekä paikallisesti määriteltyjä tavoitteita. Tavoitetilaan pyritään koulujen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja toimenpiteiden priorisoinnilla. Psyykkinen oppimisympäristö Rantasalmella Psyykkinen oppimisympäristö (kognitiiviset, emotionaaliset ja sosiaaliset rakenteet) pidetään sellaisessa tilassa, että oppilas voi kokea työskentelevänsä kannustavassa ja myönteisessä ilmapiirissä. Tavoitetilaan pyritään suosimalla toimintatapoja, jotka perustuvat henkilöstön johdonmukaiseen ja kiireettömään yhteistyöhön sekä perheen tukemiseen. 3.3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Sivistystoimen toimintakulttuuri eli palvelu- ja toiminta-ajatus Sivistystoimen tehokkaat toimintayksiköt tarjoavat kuntalaisille turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön, joka antaa yksilölle edellytykset oman elämän hallintaan sekä henkiseen ja aineelliseen kasvuun ja hyvinvointiin. Koulun toimintakulttuuri Koulujen toimintakulttuurin ja oppimisympäristön kuvaukset tulevat tämän asiakirjan liitteiksi. Kyseiset liitteet sisältävät myös koulujen arvot (lisäykset perusopetuksen yhteisiin) ja toiminta-ajatukset sekä mahdolliset opetuksen painotukset. 3.4 Työtavat Perusopetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtavoissa huomioidaan tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittäminen. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. 8
Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 9
4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 4. luku Opiskelun yleinen tuki Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulu tekee yhteistyötä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellisesta oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun yhteistyö on määritelty erillisessä liitteessä. Huoltajille annetaan mahdollisuus ä osallistua koulun toiminnan suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista.. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolten kunnioitus, tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana alkanutta yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Kodin ja koulun yhteistyössä kehitetään ja sovelletaan erilaisia paikkakunnalle soveltuvia yhteistyömuotoja koko perusopetuksen ajan, erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. Liite: Kodin ja koulun yhteistyö 4.2 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Opintoohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Sen tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös yksilöllistää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan sekä auttaa edistymisen arvioinnissa. Opettaja voi harkintansa mukaan laatia oppilaalle oppimissuunnitelman, jonka tekemisessä keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, mikäli sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Lisäksi siinä määritellään mahdolliset valin- 10
naiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. 4.3 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnasta huolehtivat koko perusopetuksen ajan kaikki kutakin oppilasta opettavat opettajat keskinäistä yhteistyötä tehden. Ohjauksen kannalta erityistä huomiota kiinnitetään opiskelun nivelvaiheisiin. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan annetaan mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Heille selvitetään myös ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle järjestetään mahdollisuus neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Erityisesti pyritään tukemaan niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Työnjako oppilaanohjaajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kesken toteutetaan siten, että ensin mainitun osuus painottuu yläasteen ja sitä edeltävän nivelvaiheen aikaan. Työtapoihin ja oppimisen taitoihin liittyviltä osin päivittäistä opetustyötä tekevät opettajat ovat tuolloinkin mukana ohjaustyössä. Ala-asteella ohjauksen päävastuu on luokanopettajalla ja muilla opetusta antavilla opettajilla. Yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehdään työpaikkavierailujen avulla, järjestämällä asiantuntijavierailuja oppitunneille sekä työelämään tutustumisjaksojen (TET) puitteissa. Lisäksi eri oppiaineiden opetukseen sisällytetään kokonaisuuksia, jotka liittävät ko. aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. 4.4 Tukiopetus Yksilöllisesti oppilaalle annettava tukiopetus pyritään aloittamaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, ettei oppilas jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, annetaan hänelle mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetus järjestetään yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa ja heille annetaan tietoa sen käytännön toteutuksesta. Annettavan tukiopetuksen laajuuden määrää tarkoituksenmukaisuus oppilaan koulumenestyksen kannalta. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. 11
4.5 huolto huoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimisen. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. huollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. huolto tukee yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. huolto edistää osaltaan lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. huollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan, lieventämään ja poistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita koulunkäyntiin liittyviä ongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. huoltoon sisältyy varsinaisen oppilashuollon lisäksi oppilashuollon palvelut, jotka on kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. huoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Tällöin noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Yksittäistä oppilasta koskevien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa kuullaan lasta tai nuorta sekä huoltajaa. huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen ja nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tiedonsaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Erillisessä liitteessä on esitetty koulun yhteistyötahot ja tukiverkot sekä niiden tarjoamat palvelut oppilaan tarpeiden turvaamiseksi ja kotien tukemiseksi kasvatustyössä. Koulun ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa on olennaista yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen erityisesti fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Ohjeet ko. tilanteiden varalta on laadittu seuraavasti: Koulun käytäntö poissaolo-, kiusaamis- ja väkivaltatilanteiden sekä tupakointiin ja päihteiden käyttöön liittyen määritellään koulun säännöissä ja koulussa noudatettavissa olemisen ohjeissa. Mielenterveyskysymykset käsitellään tapauskohtaisesti koulun oppilashuoltoryhmässä. Toimenpiteet ja tukitoimet vakavampien koko koulua koskevien ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteiden varalta on koottu erilliseen ohjeistoon. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi suuret onnettomuudet ja kuolemantapaukset. Koulumatkakuljetuksien turvallisuudelle asetetut tavoitteet ja ohjeet on sisällytetty erilliseen ohjeistoon. Kouluruokailun järjestämisen tavoitteet ja käytänteet erityisesti terveys- ja ravintokasvatuksen sekä tapakasvatuksen osalta on sisällytetty erilliseen ohjeistoon. Kouluyhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja keskinäisen vuorovaikutuksen periaatteet on kirjattu koulun sääntöihin ja koulussa noudatettaviin olemisen ohjeisiin. 12
4.6 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi järjestetään kerhotoimintaa. Kerhotoiminta tukee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja oman itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus tavanomaisesta koulutyöstä poikkeavaan toimintaan turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminta pyrkii tarjoamaan monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Ne pyritään järjestämään siten, että kaikilla oppilailla asuinpaikasta riippumatta on mahdollisuus osallistua niiden toimintaan. Kerhotoiminnan toteuttamisessa voidaan apuna käyttää myös koulun ulkopuolisia asiantuntijoita sekä oppilaiden vanhempia. Koulun kerhotoiminnalla pyritään täydentämään ja tukemaan koulun antamaa opetusta sekä antamaan uusia virikkeitä opiskeluun. Kerhotarjontaa suunniteltaessa pyritään huomioimaan koulun ulkopuolisten tahojen tarjonta, jotta paikkakunnan tarjoama harrastustoiminta monipuolistuisi ja täydentyisi. Kerhotoiminnassa huomioidaan erityisesti ne lapset ja nuoret, jotka eivät ole muun harrastustoiminnan piirissä. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. 13
5. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 5.1 Eri tukimuodot ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Tällöin on tärkeää olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Opetuksessa erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä jotka edustavat eri kieli- ja kulttuuriryhmiä jotka etenevät opiskelussaan nopeammin Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuin luvussa 4 määrätään. Oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Liite: Koulun yhteistyöverkosto 5.2 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se tulee tavoitteellisesti niveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Liite: Osa- aikaisen erityisopetuksen toimintatavat ja tukimuodot eri kouluasteilla 5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdol- 14
lista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) 9. :n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa (HOJKS) päätettävällä tavalla. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. Liite: Koulun ja yhteistyöverkoston toimenpiteet oppilaan ottamiseksi tai siirtämiseksi erityisopetukseen 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa tukipalvelujen toteutumisen seuranta. 15
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle. Liite: HOJKS:iin liittyvät kaavakkeet ja käytännön toimenpiteet 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus tulee järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. TOIMINTA-ALUEET, TAVOITTEET JA KEHITTÄMISEN OSA-ALUEITA Motoriset taidot TAVOITEET vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä SISÄLTÖ motoristen toimintojen suunnittelu ja ohjaus tasapaino, koordinaatio ja rytmi kestävyys ja lihasvoima Kieli ja kommunikaatio TAVOITTEET oppilaan orientoitumisreaktion muodostuminen erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen SISÄLTÖ kielellinen tietoisuus ilmaisu, käsite- ja sanavarasto viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistaminen ja käyttö ajattelun kehittäminen 16
Sosiaaliset taidot TAVOITTEET oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen SISÄLTÖ vuorovaikutustaidot itsehallinnan taidot Päivittäisten toimintojen taidot TAVOITTEET oppilaan aktiivisen osallistumisen lisääminen elinympäristön toimintoihin omatoimisuuden ja itsenäistymisen edistäminen SISÄLTÖ terveys ja turvallisuus arkipäivän elämäntaidot ja asuminen ympäristössä liikkuminen ja vapaa-ajan vietto Kognitiiviset taidot TAVOITTEET oppilas aktivoituu käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamisessa SISÄLTÖ aistien stimulointi ja harjoittaminen valintojen tekeminen ja luokittelu ongelmanratkaisutaidot ja syy-seuraussuhteen oppiminen 17
6. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1 Saamelaiset Saamelaisoppilaiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat oman kielen ja kulttuurin ytimen, jota perusopetus tukee. Osalle oppilaista saamen kieli (pohjois-, inarin- ja koltansaame) on äidinkieli ja opetuskieli, osalle kieltä opetetaan vieraana kielenä. Erityistä huomiota kiinnitetään perusopetukseen tulevien oppilaiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Saamenkielisten oppilaiden opetus annetaan pääosin saamen kielellä. Opetuksen tulee tukea oppilaiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen oppimiseen ja kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Perusopetuksen tulee edistää oman kulttuurin, historian ja pohjoismaisen saamelaisyhteisön tuntemusta ja tietoisuutta saamelaisista kansana ja yhtenä maailman alkuperäiskansoista. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas on perusopetuksen suoritettuaan tietoinen omista juuristaan, kulttuuriperinnöstään, eri saamen kielistä, kulttuurialueista ja saamelaisryhmistä. Koulun tulee antaa oppilaille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että oppilaat voivat säilyttää saamelaisen identiteettinsä sulautumatta pääväestöön. Saamenkielistä opetusta annetaan pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamenkielisten oppilaiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kasvua aktiiviseen kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Saamenkielisessä opetuksessa kaikki oppiaineet tukevat oppilaan äidinkielen taitojen kehittymistä. Opetuksen tulee tukea oppilaiden samastumista kansalliseen kulttuuriperintöönsä ja yhteenkuuluvuutta eri maissa asuvien saamelaisten kesken. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia tavoitteita ja oppisisältöjä kuitenkin siten, että saamelaisen kulttuurin ja saamen kielitilanteen erityispiirteet otetaan huomioon. Opetuksessa painotetaan erityisesti omaa historiaa sekä saamelaisen nyky-yhteisön, perinteisten elinkeinojen sekä musiikki- (luohti, leu dd), kertoma- (máinnas) ja käsityöperinteen (duodji) tuntemusta. Opetuksen resurssina käytetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille. Koulun tulee oppimisympäristönä tukea saamen kielellä annettavaa opetusta. Koulun tulee myös toimia yhdessä kodin ja huoltajien kanssa niin, että saamelaisten kasvatus- ja opetusperinteet tulevat otetuksi huomioon. Oppilaan tulee saada myönteisiä kokemuksia omasta kulttuuristaan leikin, kerronnan, toiminnan ja osallistumisen avulla. Opetus sovitetaan mahdollisuuksien mukaan paikallisen saamelaisyhteisön vuoden kiertoon, eri vuodenaikoihin liittyviin perinteisiin töihin ja luonnossa tapahtuviin muutoksiin. 6.2 Romanit Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. 18
Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja -kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. 6.3 Viittomakieliset Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. Opetuskielenä on suomalainen viittomakieli. Sen rinnalla opetuksessa käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Oppilaan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa, jotta tasa-arvoinen toiminta ja vuorovaikutus olisi mahdollista. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Koska suomalainen viittomakieli on vähemmistökieli ja oppilaiden mahdollisuudet sen omaksumiseen ennen kouluikää vaihtelevat suuresti, opetuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen oppimisympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Sen lisäksi viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia. 6.4 Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Rantasalmella maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Suomen kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Maahanmuuttajaoppilaiden kotoutumista uuteen kotimaahan ja samalla oman kulttuurin arvostamista tukevat suomalaisten oppilaiden, opettajien ja koko elinympäristön näkyvästi myönteiset asenteet maahanmuuttajia ja heidän kulttuuriaan kohtaan. Myönteisiä asenteita voidaan lisätä auttamalla maahanmuuttajaoppilaita välittämään tietoa 19
omasta kulttuuristaan suomalaislapsille ja -nuorille ja saattamalla maahanmuuttajat jo varhain vuorovaikutukseen suomalaisten oppilaiden kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen suunnittelu edellyttää yhteistyötä viranomaisten, opetuksen järjestäjän, opettajien ja lasten vanhempien kesken. Tarvittaessa kouluun nimetään yhdyshenkilö, joka koordinoi kodin ja koulun välistä yhteistyötä yhdessä muiden opettajien kanssa. Suomenkielisille oppilaille suunnattu oppimateriaali ei useinkaan sellaisenaan sovellu maahanmuuttajaoppilaalle. Oppimateriaalin tulisi olla oppilaalle ymmärrettävää, usein selkokielistä, jotta oppiminen olisi mahdollista. Opetushallitus kokoaa luetteloita ja pitää yllä näyttelyitä näistä oppimateriaaleista. Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksessa otetaan huomioon, että suomen kielen omaksuminen on pitkäjänteinen ja monivuotinen prosessi. Arki- ja puhekielen omaksumisen jälkeen kuluu useita vuosia, ennen kuin maahanmuuttajaoppilas on saavuttanut rikkaan ja ilmaisuvoimaisen sekä suullisen että kirjallisen kielen tason. Muut kielet Maahanmuuttajaoppilaan henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa määritellään oppilaan kieliohjelman laajuus. Maahanmuuttajan vieraiden kielten oppimäärien laajuuteen vaikuttavat oppilaan kielelliset lähtökohdat: suomi toisena kielenä opinnoissa edistyminen, aiemmat vieraan kielen opinnot ja oman äidinkielen äänne-, kirjoitus- ja käsitejärjestelmän erilaisuus indoeurooppalaisiin kieliin verrattuna. Rantasalmella kaikki oppilaat opiskelevat A1-kielenä englantia. Mikäli A-kielen tason saavuttaminen englannin kielessä peruskoulun loppuun mennessä ei ole realistista, on oppilaan mahdollista suorittaa B-kielen oppimäärä. Ruotsin kieli on suomalaisille oppilaille toinen kotimainen kieli, maahanmuuttajalle se on valinnainen vieras kieli. Maahanmuuttajan oppimissuunnitelmaan voidaan tarvittaessa kirjata päätös ruotsin kielestä vapauttamisesta. Näin vapautuneilla oppitunneilla maahanmuuttajaoppilas opiskelee muita perusopetuksen oppiaineita. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen kielen taitojen puutteista huolimatta. Normaalien kokeiden ohella tai sijaan voidaan käyttää portfolioarviointia, suullisia kokeita tai muita korvaavia suorituksia. voi myös saada kielellistä apua koetilanteeseen tai hänelle voidaan antaa normaalia pidempi koeaika. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. Todistuksen sanallinen arvio kohdistuu oppilaan opintojen edistymiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Sanallista arviota tulee käyttää silloin, kun nume- 20
roarvioinnilla ei tätä tavoitetta voida saavuttaa. Todistuksen lisäksi opiskelua koskevia tietoja annetaan suullisissa arviointikeskusteluissa. ta totutetaan itsearviointiin ja oman opiskelun aktiiviseen suunnitteluun. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen tiedotetaan arvioinnin periaatteista, tavoitteista ja menetelmistä. Arvioinnin tulee olla realistista, kannustavaa ja ohjaavaa. Sen tarkoituksena on auttaa maahanmuuttajaoppilasta tekemään hänelle soveltuvia koulutusta ja uravalintaa koskevia ratkaisuja. 21
7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Aihekokonaisuuksien sisältöjen yhteyteen on koottu vuosiluokittain ne oppiaineet, joiden ainesisällöt tai toimintatavat nostavat korostetusti esille ko. sisältöalueen. Aihekokonaisuudet tulevat esille kaikissa muissakin oppiaineissa ja koulun tapahtumissa läpäisyperiaatteella. Aihekokonaisuudet huomioidaan koulujen toimintakulttuuriin kuuluvien tapahtumien ja teemapäivien suunnittelussa. 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasaarvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. TAVOITTEET oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä AI9, BI5-6, BI9, UE3-6, UE9, OP7-9 oikeudenmukaisuus, tasa-arvo GE7-8, UE3-6, UE9, HY8-9, OP7-9 esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta GE9, KU, KS, MU, KO opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen BI78-9, GE78-9, HY5-6, HY7-9, UE3-6, OP7-9 toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. BI7-9, GE7-9, UE3-6, HY9, OP7-9 22