KH:n kokoushuone, Asemakuja 2, 4. kerros, 02770 Espoo

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24.09.2015 Sivu 1 / 43 Kokoustiedot Aika 24.09.2015 torstai klo 17:30-19:30 Paikka KH:n kokoushuone, Asemakuja 2, 4. kerros, 02770 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Antti Aarnio, puheenjohtaja Pia Aarrekivi Jyri Airinen Jussi Honkaheimo Raakel Inkeri Seppo Kallunki Tipsu Bazouleva Anders Wikholm Muut saapuvilla olleet Sampo Suihko sivistystoimen johtaja, poistui 38 jälkeen klo 18.26 Timo Ketonen talous- ja hallintojohtaja, poistui 40 jälkeen klo 18.55 Martti Merra liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja Merja Nordling nuorisopalvelupäällikkö Kirsi Åkerlund kaupunginhallituksen edustaja, saapui klo 17.37 38 Kasperi Sukselainen nuorisovaltuuston edustaja Jetta Laajarinne markkinointipäällikkö, lautakunnan tiedotuksesta vastaava Kirsti Askolin talouspäällikkö, poistui 38 jälkeen klo 18.26 Juha Hovinen suunnittelupäällikkö, poistui 40 jälkeen klo 18.55 Jarmo Ikävalko apulaisliikuntajohtaja Paula Pullinen hallintosihteeri, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24.09.2015 Sivu 2 / 43 Allekirjoitukset Antti Aarnio puheenjohtaja Paula Pullinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 25.9.2015 Anders Wikholm Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2014 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 2.10.2015 osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24.09.2015 Sivu 3 / 43 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 36 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 37 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 38 1-2 Vuoden 2016 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä 6 talousarvioehdotus ja vuosien 2016-2018 taloussuunnitelma, liikunta- ja 39 nuorisolautakunnan lausunto Tilakeskusliikelaitoksen 14 investointiesityksestä vuosille 2016-2020 40 3-4 Lausunnon antaminen nuorisotila Sentterin 21 perusparannus, yhteishanke Kirstin koulun ja päiväkodin kanssa, 14.8.2015 päivätystä hankesuunnitelmasta 41 5 nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2015 25 talousarvion seuranta I tilanteesta 31.7.2015 42 Uplife Oy:n oikaisuvaatimus koulujen liikuntatilojen 33 varauksista 43 Suna Basketball Club ry:n oikaisuvaatimus koulujen 35 liikuntatilojen varauksista 44 nuorisolautakunnan kokoukset vuonna 2016 37 45 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 39 46 Kokouksessa kuullut selostukset 40

Espoon kaupunki Pöytäkirja 36 24.09.2015 Sivu 4 / 43 36 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. nuorisolautakunnan kokous on kutsuttu koolle liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 17.9.2015 päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Kokouskutsu on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 11, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37 24.09.2015 Sivu 5 / 43 37 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Anders Wikholm.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 24.09.2015 Sivu 6 / 43 1989/02.02.00/2015 38 Vuoden 2016 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien 2016-2018 taloussuunnitelma, liikunta- ja Valmistelijat / lisätiedot: Marjo Sotala-Solovjew, puh. 050 395 2165 Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Liisa Paavola, puh. 09 816 52109 Martti Merra, puh. 043 824 9586 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko tekee vuoden 2016 talousarviota ja vuosien 2016-2018 taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteiden mukaisesti. Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 1 nuorisolautakunnan vuoden 2016 talousarvioehdotus ja vuosien 2016-2018 taloussuunnitelma 2 nuorisolautakunnan vuoden 2016 talousarvioehdotus ja vuosien 2016-2018 taloussuunnitelma lukuina Oheismateriaali Selostus - Sivistystoimen lautakuntakohtainen/tulosyksikkökohtainen kehysjako Vuosien 2015-2018 Espoo-strategian ja vuoden 2016 taloussuunnitelman käsittely sivistystoimen lautakunnissa sisältää seuraavat vaiheet: - Espoo-strategia sekä talousarvioehdotus ja toimintasuunnitelma (09/2015) - Käyttösuunnitelmat (02/2016) Espoon toimintaympäristö ja talous Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa 265 543 henkeä. Väestön määrä lisääntyi vuoden 2014 aikana 4 790 asukkaalla eli 1,8 %. Kasvu oli

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 24.09.2015 Sivu 7 / 43 noin 860 henkeä edellisvuotta suurempi. Espoossa väestönkasvusta vieraskielisten osuus oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Alle kouluikäisten määrä oli lisääntynyt vuoden 2014 aikana, mutta väestömäärän kokonaiskasvun vuoksi ikäryhmän osuus väestöstä pysyi ennallaan. Kouluikäisten määrä oli lisääntynyt ja heidän väestöosuutensa oli hieman kohonnut. Nuorten, 16-19 -vuotiaiden, osuus ja määrä oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Varsinaisten työikäisten, 20-64 - vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana vaikka määrällisesti ryhmä olikin kasvanut. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2014 aikana noin 1 700 hengellä. Ryhmän osuus väestöstä nousi 13,2 prosentista 13,6 prosenttiin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi noin 680 hengellä ja osuus kohosi 5,0 prosenttiin. Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2014 aikana se kohosi 12,2 prosentista 13,3 prosenttiin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2015 alussa 35 194. Määrä oli kasvanut noin 3 245 asukkaalla vuoden aikana. Ruotsinkielisten osuus oli jälleen laskenut hieman ja suomenkielisten osuus laski 79,1 prosenttiin. Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Väestöennuste 2015-2024 Espoon alueellisen väestöennusteen ennustekausi on 10 vuotta. Alueellinen väestönkasvu Espoon väestöennusteessa perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien 2014-2016 väestönkasvu ylittää 1,6 prosenttia, vuosina 2017-2020 väestönkasvu ylittää 1,4 prosenttia ja vuodesta 2021 eteenpäin 1,3 prosenttia. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin 2 200 asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain. Työllisyys ja työttömyys Kesäkuun 2015 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 15 141 ja työttömyysaste oli 11,1 prosenttia. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1 795. Kaupungin talouden kehitys Espoon kaupungin tulos vuodelta 2014 oli puoli miljoonaa negatiivinen ja vuosikatetta kertyi noin 117 milj. euroa. Vuosikate heikkeni 48 ja tulos 55 milj. euroa edellisestä vuodesta. Vuosikatteesta merkittävä osa, yli 40 milj. euroa kertyi rahastojen tuotoista, joita ei voida käyttää toiminta- tai investointimenojen rahoitukseen ilman valtuuston erillistä päätöstä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 24.09.2015 Sivu 8 / 43 Valtuusto hyväksyi vuoden 2014 toukokuussa toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU), jolla asetettiin tavoitteet rahoitustasapainon parantamiseksi ja määriteltiin keinoja, joilla tasapainoa ja tuottavuutta haetaan. TATU- ohjelma jatkuu vuoden 2017 loppuun ja vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman taloustavoitteet asetettiin sen pohjalta. Heikon talouskehityksen sekä Espoon väestönkasvun ja vahvasti kasvavan palvelujen kysynnän takia vuoden 2015 talousarvio hyväksyttiin 24 milj. euroa alijäämäisenä. Kun valtionosuudet ylittävät talousarvion ja käyttötalouden talousarvio pitää hyvin, on mahdollista ja tavoitteena saada kuluvalle vuodelle ylijäämäinen tulos. Vuonna 2014 uutta lainaa otettiin 117 milj. euroa ja tänä vuonna 219 milj. euroa. Kaupungin investointitaso on ollut viime vuosina ennätyksellisen korkea. Investointeja toteutettiin 320 milj. eurolla vuonna 2014, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 225 milj. euroa. Suunnittelukierroksen lähtökohdat Verorahoitus Vuonna 2015 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1 387 milj. euroa eli talousarvion verotulokohta täyttyy. Verotulojen suhteellisen hyvä kasvu (+4,1 %) aiheutuu siitä, että valtio nosti kiinteistöveron alarajoja tämän vuoden alussa. Se nosti kiinteistöveron kertymää 31,6 prosenttia. Vuoden 2016 verotulo jää ennusteen mukaan noin 25 milj. euroa pienemmäksi kuin vuoden 2014 syksyllä arvioitiin. Ero johtuu taantuman pitkittymisestä ja työttömyyden kasvusta. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan 46 milj. euroa vuonna 2016, kun tämän vuoden summa on 29,7 milj. euroa. Valtionosuuksien lisäys johtuu kuntien ja valtion välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Uuden hallituksen hallitusohjelman vaikutuksia verorahoitukseen ei ole voitu arvioida tässä vaiheessa. Käyttötalouskehys Käyttötalouden kehystä valmisteltaessa on pyritty huomioimaan TATUohjelman vaikutuksia toimialojen vuosien 2016-18 määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimialojen lisäysesityksiä on jouduttu vahvasti karsimaan, jotta on päästy suunnitelmakaudella positiiviseen tulokseen. Vuoden 2016 tulos on lievästi negatiivinen mutta sen jälkeen tulos kääntyy positiiviseksi. Vuosikate ja tulos ovat selkeästi TATU-tavoitteita heikompia jokaisena suunnitteluvuonna. Kehyspäätösehdotuksessa ei ole voitu huomioida hallitusohjelman kuntasektorille lupaamia talouden tasapainotuskeinoja, koska niistä ei ole kesän aikana saatu uutta tietoa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 24.09.2015 Sivu 9 / 43 Palveluliiketointa organisoidaan uudelleen ja tilaaja-tuottajamenettelystä luovutaan. Talousarvioehdotus valmistellaan ensivaiheessa nykyisen toimintaorganisaation mukaisesti ja syys - lokakuun vaihteessa eri toiminnot kootaan kaupunginjohtajan talousarvioehdotukseen uuden toimintaorganisaation mukaisesti. Tämä muutos tulee muuttamaan jossain määrin talousarvion sisäisten erien summia ja sitä kautta mahdollisesti myös palvelutoimialojen määrärahoja. Käyttötalouden kehyksen arvioinnissa on käytännössä huomioitu vain uusien investointien käyttöönoton kynnyskustannukset. Palvelutarpeen kasvua on huomioitu vähäisessä määrin. Lähtökohtana on että niihin tarvittava rahoitus hoidetaan tuottavuutta parantamalla. Espoo-tarina ja sivistystoimen valtuustokauden tavoitteet Sivistystoimi on laatinut Espoo-tarinan ja sivistystoimen tarinan sekä kaupunkiyhteisten valtuustokauden tavoitteiden pohjalta omat toimialatasoiset valtuustokauden tavoitteensa. Valtuustokauden tavoitteita toteutetaan ja niiden toteutumista mitataan vuosittain asetettavilla tulostavoitteilla ja tavoitteilla. Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle ja tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutumisesta lautakunnille talouden seurantojen yhteydessä. Espoon tuloskortissa on kolme näkökulmaa: 1) resurssit ja johtaminen, 2) asukkaat ja palvelut ja 3) elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Tavoitteiden asettelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tavoitteiden toteutumisen mitattavuuteen. Resurssit ja johtaminen Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että sivistystoimen toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Tuottavuutta parannetaan yhdellä prosentilla alentamalla keskeisten palvelujen yksikköhintoja. Tilakustannuksia alennetaan yhdellä prosentilla. Tilojen käyttöä tehostetaan ja maksuperusteita yhtenäistetään. Sivistystoimi kehittää jatkossakin johtamista ja esimiestyötä ja panostaa henkilöstön työhyvinvointiin. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehitystä seurataan vuosittain työhyvinvointimatriisilla. Tavoitteena on vähentää terveysperusteisia poissaoloja vuodesta 2012 20 prosenttia. Valtuustokauden tavoitteena on maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuuden läheneminen vastaamaan maahanmuuttajataustaisten osuutta Espoon väestöstä. Kaupunkitasoisena tulostavoitteena on henkilötyön tuottavuuden parantaminen yhdellä prosentilla. Henkilötyöllä tarkoitetaan sivistystoimen omassa palveluksessa olevaa henkilötyövoimaa ja vuokratyövoimaa. Tarkastelun kohteena on oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien yhteismäärä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 24.09.2015 Sivu 10 / 43 Asukkaat ja palvelut Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on nuorten itsenäistymisen tukeminen antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Tämän tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa koulutustakuun toteutumista, eli koulutuspaikan, lisäopetuksen, muun koulutuksen tai työpajapaikan tarjoamista kaikille peruskoulun päättäneille. Tavoitteena on lisäksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian opiskelijoiden läpäisyasteen parantaminen. Aikuiskoulutuksen asiakkaiden asiakastyytyväisyyttä selvitetään Omnian aikuiskoulutuksessa ja sivistystoimen ruotsinkielisessä työväenopistossa. Valtuustokauden tavoitteena on lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Vuonna 2015 panostetaan edelleen lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun tukemiseen lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia. Lasten liikkumista edistetään luomalla mallit Tunti liikuntaa päivässä -tavoitteen toteuttamiseksi. Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä ja lisääntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet huomioidaan. Tavoitteena on tavoittaa entistä paremmin maahanmuuttajat ja saada heidät sivistystoimen palvelujen piiriin. Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Sivistystoimen palvelujen saatavuutta parannetaan käynnistämällä vähintään kolme digitaalista palvelua tai rajapinta-avausta. Lisäksi toteutetaan vähintään kaksi rajapintahanketta, jossa koulutusyhteisöjen yhteistyöllä haetaan ratkaisuja Espoon palvelutuotannon haasteisiin. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Tavoitteena on rakentaa digitaalisen oppimisen yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Sivistystoimelle määritellään digitarina, josta johdetaan tulosyksikkötason suunnitelmat. Suunnitelman toimeenpanoa tuetaan osaamisen kehittämisellä. Digitaalista oppimisympäristöä toteutetaan laajentamalla digitaalisten palveluiden ja välineiden käyttöä koulujen pilvipohjaisessa toimintaympäristössä. Yhteisötakuun edellyttämiä toimenpiteitä edistetään sivistystoimessa Tajua Mut! -toimintamallin, Vamoksen, Ohjaamon ja Etsivän nuorisotyön avulla. Lisäksi tavoitteena on uusien perusopetuksen opetussuunnitelmien onnistunut käyttöönotto syksyllä 2016. Sivistystoimi kokeilee koulupalveluna (School as a Service) väistötilaratkaisua Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella. Sivistystoimen yksiköt tekevät kestävän kehityksen sitoumukset. Tavoitteena on ottaa perusopetuksen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 24.09.2015 Sivu 11 / 43 opetussuunnitelmat onnistuneesti käyttöön. Sivistystoimessa panostetaan yrittäjyyskasvatukseen, jonka polku kuvataan vuoden 2016 aikana. Sivistystoimessa kehitetään kansainvälistä toimintaa ja kansainvälisten perheiden palveluita. Espoon ja Shanghain sivistystoimen yhteistyöstä sovitaan aikavälille 2016-2020 ja uusista sivistystoimea koskevista yhteistyömuodoista neuvotellaan. Sivistystoimen tavoitteena on olla aktiivinen tavoitteellisen kansainvälisen yhteistyön tekijä niin, että jokaisessa tulosyksikössä on toteutunut yhteistyöhanke. Valtuustokauden tavoitteena on metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuuksien suunnittelu. Sivistystoimen palvelut länsimetron koulutus- ja kehityskäytävällä on suunniteltu niin, että jokainen tulosyksikkö ottaa metrokäytävän luomat mahdollisuudet huomioon palvelutarjonnassaan. Sivistystoimen kehys Sivistystoimen kehyksen loppusumma vuodelle 2016 on 699,2 milj. euroa. Korotus vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna on toimialatasolla 2,2 prosenttia. Sivistystoimen vuoden 2016 kehyksessä on määrärahat kaupunkitasoiseen palkankorotukseen ja sisäisiin toimitilavuokriin ja siivoukseen. Palkankorotusvaraus on tehty 0,6 prosentin suuruisena vuoden 2015 palkkoihin ja työvoimanvuokraukseen verrattuna sotumaksut huomioiden (yhteensä 3,5 milj. euroa). Toimitilavuokrat ja siivouskustannukset uusiin tiloihin on huomioitu 11,6 milj. eurolla. Kehyksen haasteina ovat oppilasmäärän kasvu yhteensä noin 870 oppilaalla, uudet päiväkodit ja päiväkotien kokovuotistamiset, Iso Omenan palvelutorin ja Leppävaaran uimahallin toimintojen käynnistäminen. Vuoden 2016 syksystä päättyvät opetusten osalta myös OPH:n sekä OPM:n avustukset kuten avustus perusopetusryhmien pienentämiseen (POP-raha) ja tasa-arvoraha. Palveluliikelaitoksen korotukset tai lisäykset eivät sisälly talousarvioihin tilakeskuksen ilmoittamia toimitilavuokria ja siivouksia lukuun ottamatta. Palveluliikelaitoksen kohdistamattomat sisäiset erät mm. Logistiikkaan, Espoon tietotekniikkaan, Espoo Cateringiin ovat yhteensä 3,6 milj. euroa liikelaitoksen ilmoituksen mukaan. Kehyksen haasteina ovat myös opetuksen ja varhaiskasvatuksen digitalisaatio ja ICT laitteiden hankinta yhteensä n 3 milj. euroa. Annetussa kehyksessä pysyminen edellyttää mm. opetuksen avustajapalveluiden supistamista, iltapäivätoiminnan ryhmien lukumäärän supistamista sopimukset huomioiden ja opetusresurssin supistamista. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää useita sivistystoimen palveluihin vaikuttavia toimenpiteitä, joilla on vaikutusta talousarvioon. Koska rakennelinjausten sisällöt ja aikataulut tarkentuvat vasta syksyn

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 24.09.2015 Sivu 12 / 43 kuluessa, ei niiden vaikutuksia ole pystytty ottamaan huomioon talousarvioin laadinnassa. Henkilöstö Uudet virkojen ja toimien esitykset perustuvat oppilas- ja lapsimäärien kasvuun opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosyksiköissä. Suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärät kasvavat lukuvuonna 2015 2016. Oppilasmäärän kasvu edellyttää uusien opettajan virkojen perustamista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä aloittaa vuoden 2016 aikana kaksi uutta päiväkotia. Toiminnan käynnistämiseen esitetään lakisääteisen mitoituksen mukaisesti uusia vakansseja. Tehtävät nimikemuutokset liittyvät toimintojen ja tehtävien uudelleen organisointeihin. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta Suomenkielisessä opetustoimessa perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa yhteensä noin 800 oppilaalla. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa uudet päiväkodit, Aurora ja Lintuvaara valmistuvat vuoden 2016 aikana. Päivähoidon lapsimäärä kasvaa noin 320 lapsella. Svenska rum -lautakunta Ruotsinkielisessä opetustoimessa peruskoulun oppilasmäärä kasvaa noin 40 oppilaalla. Kulttuurilautakunta Kulttuurilautakunnan palveluissa menopaineita aiheuttaa Ison Omenan palvelutorin toiminnan käynnistäminen. nuorisolautakunnassa menopaineita aiheuttavat Leppävaaran uimahallin ja maauimalan toimintojen käynnistäminen. Muu sivistystoimi Sivistystoimen tuloarviosta on noin 2,3 milj. euroa kohdistettu muuhun sivistystoimeen. Sivistystoimi ei saavuta tuloarviota. Tulosyksiköiden tuloarviot ovat realistisia. nuorisolautakunnan kehys sisältää vuodelle 2016 palkantarkistukset, toimitilavuokrien ja siivouksen muuttuneet kustannukset.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 38 24.09.2015 Sivu 13 / 43 Menopaineita aiheuttavat Leppävaaran uimahallin ja maauimalan toimintojen käynnistäminen koululaisvuorojen ostot Matinkylän jäähallilta (omistajanvaihdos) kumppanuushankkeet Vuonna 2016 toteutetaan / selvitetään seuraavia toimenpiteitä kehykseen pääsemiseksi: koulujen liikuntatilojen ilta- ja viikonloppuvalvonnan ostopalvelua vähennetään, lisätään nk. omavalvontaa koulukenttien jäädytys hoidetaan alueellisesti, jäädytettävien kenttien määrä puolittuu saariston reittiliikennettä vähennetään uimarantojen valvonta toteutetaan vuoden 2015 tasoisena, muiden kesätyöpaikkojen määrä puolitetaan liikuntavälineistön ja kaluston hankintoja vähennetään, vaikuttaa liikuntaolosuhteiden laadun heikentymiseen kunnossapidon ja pienmuotoisen rakentamisen määrää pienennetään, joka tarkoittaa kohteiden priorisointia liikuntakurssitoimintaa sekä koululaisille tarkoitettuja iltapäivätoimintoja tarkastellaan uudelleen ja priorisoidaan nuorisopalveluissa vähennetään kalustohankintoja tiloille, loma-ajan toimintaa ja ulkoisia palvelujen ostoja sekä tarkastellaan mahdollisia tiloista luopumisia

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 24.09.2015 Sivu 14 / 43 2813/02.02.00/2015 39 nuorisolautakunnan lausunto Tilakeskus-liikelaitoksen investointiesityksestä vuosille 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Hovinen, puh. 09 816 85031 Jarmo Ikävalko, puh. 050 553 5649 Merja Nordling, puh. 043 824 7060 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Tilakeskus-liikelaitos (TIKE) on antanut 17.8.2015 investointiesityksen vuosille 2016 2020. antaa osaltaan seuraavan lausunnon Tilakeskus-liikelaitoksen investointiesityksestä. Palvelutarpeen kasvu ja sivistystoimen investointitavoitteet Valtaosa liikuntapalvelujen ja nuorisopalvelujen käyttämistä tiloista toteutetaan monikäyttötiloina kouluhankkeiden yhteydessä. Nuorisopalvelut tekevät yhteistyötä myös kaupunginkirjaston kanssa. Valtaosa käyttötarkoitukseltaan erikoistuneista liikunnan tiloista, on toteutettu ja valmisteltu viime aikoina yksityisinä hankkeina, joissa toimintaa järjestävät sekä kaupunki että sen kumppanit. Kunnallisina hankkeina on toteutettu kunnallisia uimahalleja, leirikeskuksia ja muita nuorison matalan kynnyksen toiminta- ja kokoontumistiloja. Lähivuosina asukasmäärä kasvaa erityisesti itäisen Leppävaaran, Keski- Espoon, Kauklahden ja Saunalahden alueella. Samaan aikaan länsimetron rakentamisen kanssa valmistellaan asemakaavoja, joiden toteuttaminen tuo Tapiolaan ja Matinkylään sekä Finnoon ja Kaitaan alueelle merkittävän määrän uusia kerrostaloalueita ja uusia asukkaita. Länsimetron ensimmäisen vaiheen käyttöönottaminen 2016 ja metroradan jatkaminen Kivenlahteen on otettu huomioon sivistystoimen omissa investointiesityksissä. Tilakeskuksen investointiesitys ei vastaa palvelujen tarpeeseen alueilla, joilla väestö ja erityisesti lasten ja nuorten määrä kasvaa. Investointihankkeiden ajoituksen tulee vastata kasvavaa palvelutarvetta. Huonokuntoisten rakennusten kiireellisten peruskorjausten myöhentäminen on käyttäjätoimialalle toiminnallinen ja taloudellinen riski. Toimitilojen valmistumis- ja käyttöönottoajankohtien tulee olla hyväksyttyjen hankesuunnitelmien mukaisia. Sivistystoimen omassa investointiesityksessä on esitetty, että uusia kouluja rakennetaan pääsääntöisesti vain uusille rakennettaville alueille,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 24.09.2015 Sivu 15 / 43 kuten Finnoo ja Kera. 2016 käyttöön otettavaa länsimetroa hyödynnetään Etelä-Espooseen muodostettavan koulutus- ja palvelukäytävän mahdollistajana. nuorisotiloja sisältävien koulujen ja päiväkotien rakennushankkeiden tulee valmistua pääsääntöisesti siten, että uudet tilat saadaan käyttöön viimeistään elokuun alussa valmiiksi kalustettuina. Näin vältetään kesken toimintakauden vaikeat väliaikaiset tilajärjestelyt ja sekä palvelujen järjestäjille että asiakkaille. Pihat, kentät ja muut ulkoalueet voidaan viimeistellä kesäaikaan laadullisesti paremmin kuin talvikauden aikana. Osa Espoon maaperästä on perustamisolosuhteiltaan erityisen kallista. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos edellyttää maan muita kaupunkeja suurempia ja kalliimpia väestönsuojia, jotka ovat normaaliaikoina vaikeasti hyödynnettävissä. Rahoituskustannukset rasittavat lainoilla rahoitettavia yhtiöhankkeita. Kustannuksia nostavien hanketekijöiden ja tilanhankintakäytäntöjen vuoksi voidaan joutua tinkimään rakennusten ja pihojen laajuudesta ja laadusta samalla kun sisäiset vuokrat ovat maan kalleimpia. Lautakunta toivoo, että teknisen ja ympäristötoimen piirissä kehitetään kaavoituksen, viranomaiskäytäntöjen, hankeajoitusten ja tilahankkeiden toteutusmuotojen valintojen avulla kustannuksiltaan edullisempia menettelytapoja. nuorisopalvelujen tilainvestointien valmistelu Tilakeskukselle ja sivistystoimelle tulee osoittaa riittävät omat resurssit hankkeiden valmisteluun, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Väistötilajärjestelyt tulee suunnitella riittävän ajoissa, jotta lasten ja vanhempien elämää ei tarpeettomasti vaikeuteta. Investointien myöhästyminen vaikeuttaa sivistystoimen palvelujen tuottamista ja voi johtaa taloudellisesti ja toiminnallisesti epäedullisiin ratkaisuihin, kuten lisätilojen järjestämiseen väliaikaisilla, mahdollisesti kiireellisillä ja kalliiksi tulevilla tilaratkaisuilla ja siihen, että toimipisteitä pidetään käyttökelpoisina tavanomaista mittavammilla vuosikorjaustoimenpiteillä. Palvelujen asiakasmäärien voimakas kasvu voi edellyttää myös joustamista nykymuotoisesta lähipalveluperiaatteesta. nuorisopalvelujen toimitilainvestoinnit 2016-2020 2016 valmistuu ja otetaan käyttöön Leppävaaran maauimala, Matinkylän palvelutori, Tapionkentän vanhan huoltorakennuksen korvaava uusi huoltorakennus, peruskorjattu Tapiolan koulu ja lukio sekä uusi Auroran koulu. Lautakunta pitää välttämättömänä, että 2017-2020 valmistuu ja otetaan käyttöön Luukin leirikeskuksen päärakennuksen muutos, peruskorjaus ja laajennus, Olarinniityn ulkoilukeskus, Tapiolan urheiluhallin peruskorjaus, Tapiolan urheilupuiston huoltorakennuksen peruskorjaus, Matinkylän uimahalli, Espoonlahden uimahallin perusparannus ja laajennus,

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 24.09.2015 Sivu 16 / 43 Espoonlahden liikuntahallin peruskorjaus, Leppävaaran urheilupuiston huoltorakennus ja tekojää, Säterinniityn huoltorakennus, Kivenlahden huoltorakennuksen peruskorjaus, Oittaan uimarannan pukutilat, Meri-Matin nuorisotilat ja nuorten kulttuuriareena sekä Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila, Auroran päiväkodin muutos Järvenperän asukaspuistoksi ja nuorisotilaksi, Kirstin kouluun sijoittuvan Keski-Espoon nuorisotila Sentterin perusparannus, Päivänkehrän koulun perusparannus, Viherlaakson koulun ja lukion perusparannus ja laajennus, Laajalahden koulun perusparannus, Karhusuon koulun perusparannus ja laajennus, Tuomarilan koulun perusparannus ja laajennus, Haukilahden koulun ja lukion kiinteistön perusparannus ja laajennus, Leppävaaran koulukeskus ja Perkkaan koulu. Länsimetron kehitys- ja palvelukäytävä Länsimetron käyttöönotto 2016 mahdollista Etelä-Espoon palvelujen paremman saavutettavuuden samalla kun asuntorakentaminen tuo alueelle huomattavan määrän uusia asukkaita. Tarvittavien Espoonlahden, Finnoon, Matinkylän ja Tapiolan liikuntapaikkojen ja nuorisotilojen rakentaminen ja käyttökunnossa pitämisen edellyttämä peruskorjaaminen tulee toteuttaa väestöennusteiden ja -tavoitteiden toteutumisen tahdissa. Lautakunta odottaa päätöstä Matinkylän uimahallin palvelujen järjestämistavasta, kiirehtii Meri-Matin nuorisotilojen toteuttamista, edellyttää Espoonlahden uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen sekä Tapiolan monitoimihallin peruskorjauksen kiireellistä suunnittelua ja pyytää Tilakeskus-liikelaitosta ohjelmoimaan Olarinniityn ulkoilukeskuksen, Kivenlahden, Tapiolan urheilupuiston ja Espoonlahden urheilupuiston huoltorakennusten uudisrakennusten toteutusten aikataulutuksen. Uimarantojen palvelutaso Osa uimarantojen käyttöä palvelevista rakennuksista on huonosta kunnosta johtuen poissa käytöstä eivätkä tilat ja niiden kunto vastaa ympäristön yleistä laatutasoa. Merellisen Espoon ja järvien rannat ovat merkittäviä virkistysalueita, joiden kehittämiseen ja palvelutason parantamiseen tulee osoittaa tarvittavat resurssit. Huoltorakennukset ja kävijäkeskukset Urheilupuistojen ja -alueiden käytettävyys tukeutuu asianmukaisiin huoltorakennuksiin ja kävijäkeskuksiin, joihin sijoitetaan esimerkiksi yleisöwc:t, pukuhuoneet, välineistön vuokraus- ja huoltopalveluita, tekojäälaitteita, latu- ja muiden kunnossapitokoneiden säilytystiloja, kahviloita tai kioskeja ja huoltohenkilökunnan toiminnan tarvitsemia tiloja. Liikuntapalvelut tarvitsee uusia huoltorakennuksia Olarinniityn ulkoilukeskukseen, Laaksolahden urheilupuistoon purettavien hallien tilalle, Leppävaaran urheilupuistoon, Säterinniittyyn, Kivenlahteen, Tapiolan urheilupuistoon, tulevaan Latokaskenniittyyn, Hansavalkamaan ja Espoonlahden urheilupuistoon.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 24.09.2015 Sivu 17 / 43 Lautakunta on hyväksynyt Olarinniityn ulkoilukeskuksen tarveselvityksen 13.6.2013 ja edellyttää, että Tilakeskus-liikelaitos ohjelmoi myös muiden tarvittavien huoltorakennusten ja kävijäkeskusten toteuttamisen. Peruskorjausten ohjelmointi Useat liikunta- ja nuorisotilat ovat vanhoja ja huonokuntoisia. Tilakeskusliikelaitos ei ole koonnut niiden kuntokartoituksia priorisointia ja korjausten ohjelmointia helpottaviksi raporteiksi, kuten kaupungin koulu- ja päiväkotikiinteistöjen osalta on tehty. Nuorisolautakunta on jo 29.4.2009 hyväksynyt leirikeskusten yleissuunnitelman, johon mm. Luukin leirikeskuksen päärakennuksen hanke sisältyy. Luukin leirikeskuksen toimintaa ei voi jatkaa ilman peruskorjausta, joka on toteutettava välittömästi. Lautakunta edellyttää, että sen käytössä olevien tilojen teknisestä kunnosta pidetään asianmukaista huolta, että Tilakeskus-liikelaitos arvioi rakennusten teknisen peruskorjauksen laajuuden ja laadun lautakunnalle esitettäviä tarveselvityksiä varten ja ohjelmoi Tapiolan urheiluhallin, Espoonlahden uimahallin, Espoonlahden liikuntahallin, Leppävaaran stadionin, Luukin leirikeskuksen päärakennuksen, Sierlan leirikeskuksen sekä merellisen Espoon palvelurakennusten tarvitsemat peruskorjaukset. Käsittely Päätös Sivistystoimen johtaja Sampo Suihkon estyneenä ollessa asian esitteli talous- ja hallintojohtaja Timo Ketonen. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - OVALA päivähoito- ja kouluikäinen nuori väestö ennuste 2015-2024 - Tilakeskus-liikelaitoksen 17.8.2015 investointiesitys vuosille 2016-2020 - Espoon alueittaiset päivähoito- ja kouluikäisten väestöennusteet 2016-2024 Sivistystoimi on toimittanut Tilakeskus-liikelaitokselle oman esityksensä toimitilainvestoinneiksi vuosille 2016-2020 huhtikuussa 2015. Esitykset koskevat uusia toimitiloja, vanhojen toimitilojen peruskorjauksia ja laajennuksia sekä tilojen käyttötarkoituksen muutoksia, vastaavat väestönkasvun edellyttämään toimitilatarpeeseen, toimintaympäristön muutoksiin ja antavat mahdollisuuden luopua toiminnallisesti epätarkoituksenmukaisista, huonokuntoisista tai kalliista tiloista. Sivistystoimen esitykset hankkeiden ajoitukseksi valmistellaan väestö- ja asiakasennusteiden ja -seurannan, palveluverkkotavoitteiden, palvelujen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 24.09.2015 Sivu 18 / 43 edellyttämien toiminnallisten tavoitteiden ja peruskorjausten kiireellisyyden perusteella. Palveluverkon ja palvelualueiden rakennushankkeet linkittyvät toisiinsa ja esitykset peruskorjauksiksi ajoitetaan niin, että väistötiloina voidaan käyttää valmistuneita uusia tiloja tai toisen hankkeen valmistuessa vapaaksi jääviä tiloja. Muutokset toimialan esittämiin hankkeiden ajoituksiin aiheuttavat toimialalle huomattavia ylimääräisiä kustannuksia. Tilakeskus-liikelaitos on antanut 17.8.2015 investointiesityksensä vuosille 2016 2020 (oheismateriaalina). Tilakeskus-liikelaitoksen esitys vastaa sivistystoimen esitystä valmistumisvuoden osalta seuraavien hankkeiden osalta Hanke Valmistumi s- ajankohta Tapionkentän huoltorakennus, korvaava uudisrakennus 2016 Tapiolan koulu ja lukio, peruskorjaus 6/2016 Auroran koulu, korvaava uudisrakennus 6/2016 Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila, korvaava uudisrakennus 6/2017 Päivänkehrän koulu, peruskorjaus 6/2017 Kirstin koulu ja päiväkoti, peruskorjaus, sisältää Keski-Espoon 12/2018 asukas- ja nuorisotila Sentterin Leppävaaran urheilupuiston huoltorakennus ja tekojää, 2019 uudisrakennus Viherlaakson koulu ja lukio, perusparannus ja laajennus 6/2019 Laajalahden koulu, peruskorjaus ja laajennus 11/2020 Haukilahden koulun ja lukion kiinteistö, perusparannus ja 11/2020 laajennus Tilakeskus-liikelaitos on myöhentänyt investointiesityksessään seuraavien hankkeiden ajoitusta Hanke Valmistuminen sivistystoimen investointiesityksessä 4/2015 Valmistuminen Tilakeskusliikelaitoksen investointiesityksessä 8/2015 Auroran päiväkodin muutostyö 11/2016 2/2017 Järvenperän asukaspuistoksi ja nuorisotilaksi, sivistystoimen Luukin leirikeskuksen päärakennuksen 2017 2021 peruskorjaus Olarinniityn ulkoilukeskus, 6/2017 2021 uudisrakennus Matinkylän uimahalli, uudisrakennus 2018 11/2019 Tapiolan urheiluhallin peruskorjaus 2018 selvityshanke ilman aikataulua Laaksolahden urheilupuiston huoltorakennus ja nuorisotila selvityshanke selvityshanke ilman aikataulua Matinkylän uimahalli, uudisrakennus 2018 11/2019

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 24.09.2015 Sivu 19 / 43 Karhusuon koulu, päiväkoti ja kirjasto, peruskorjaus ja laajennus Olarin koulun ja lukion kiinteistö, perusparannus ja laajennus Säterinniityn huoltorakennus, uudisrakennus Meri-Matti, yhtenäinen peruskoulu, lukio, nuorisotilat ja nuorten kulttuuriareena, uudisrakennus Tuomarilan koulu, peruskorjaus ja laajennus Leppävaaran koulukeskus, peruskorjaus ja korvaava uudisrakennus Perkkaan koulu ja päiväkoti, Perkkaanpuiston koulun korvaava uudisrakennus Kivenlahden huoltorakennus, uudisrakennus Sierlan leirikeskuksen perusparannus 6/2018 6/2020 6/2018 selvityshanke ilman aikataulua 2019 ei sisälly 6/2019 6/2020 11/2019 12/2020 6/2019 6/2020 6/2019 2021 tai 2022 2020 ei sisälly suunnitteluraja ei sisälly 2019 ja toteutus 2020-2021 2020 suunnitteluraha 2020 jälkeen 2020 ei sisälly Espoonlahden uimahalli, perusparannus ja laajennus Espoonlahden liikuntahallin peruskorjaus Tapiolan urheilupuiston huoltorakennus 2020 ei sisälly Tähtiniityn koulu, peruskorjaus tai 6/2020 selvityskohde korvaava uudisrakennus ilman aikataulua Nauriskasken koulu ja päiväkoti, 6/2020 selvityskohde Latokasken koulun ja päiväkodin ilman aikataulua korvaava uudishanke Leppävaaran stadion, peruskorjaus Latokaskenniityn huoltorakennus, uudisrakennus suunnitteluraha 2018-2019, toteutus 2020-2021 suunnitteluraha 2019, toteutus 2020-2021 ei sisälly ei sisälly Oittaan uimarannan pukutilat suunnitteluraha ei sisälly 2020 Sunan koulu, peruskorjaus ja 6/2021 suunnittelu 2021 mahdollinen laajennus Niittykummun koulun kiinteistö, peruskorjaus ja laajennus 6/2021 rakentaminen 2021 alkaen Saarnilaakson koulun perusparannus 11/2021 ei sisälly Espoon yhteislyseon lukion laajennus 6/2021 ei sisälly Leppävaaran lukion laajennus suunnitteluraha ei sisälly 2020 Jousenkaaren koulu, perusparannus ja laajennus, sivistystoimen esityksessä suunnitteluraha 2020 suunnitteluraha 2020 ei sisälly Finnoon Djupsundsbäckenin koulu ja päiväkoti, uudisrakennus suunnitteluraha 2020 selvityshanke ilman aikataulua Sivistystoimi on lisäksi esittänyt vuosittaista määrärahaa merellisen Espoon palvelurakennusten korjaamiseen ja korvaaviin uudisrakennuksiin. Tilakeskuksen esitys ei sisällä määrärahaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39 24.09.2015 Sivu 20 / 43 Säännölliset vuosittaiset investoinnit: Tilakeskuksen investointiesityksessä on esitetty - 2,0 M suuruinen säännöllinen vuosittainen määräraha palveluverkkomuutosten toteuttamiseksi pienten toimialoilta toiselle siirtyvien tilojen muutos- ja korjaustöitä varten - 3,0 M määräraha siirtokelpoisia toimitiloja varten 2016 ja 2,0 M suuruinen vuosittainen määräraha 2017-2020 - 10,0 M määräraha elinkaarta jatkaviin investointeihin 2016 ja 6,7 M vuosittainen määräraha 2017 2020 Tiedoksi - Carl Slätis, Talonrakennus - Pekka Eurasto, Talonrakennus - Juha Iivanainen, Talonsuunnittelu - Harri Kivinen, Tilahallinta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 24.09.2015 Sivu 21 / 43 2681/10.03.02/2015 40 Lausunnon antaminen nuorisotila Sentterin perusparannus, yhteishanke Kirstin koulun ja päiväkodin kanssa, 14.8.2015 päivätystä hankesuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Juha Hovinen, puh. 09 816 85031 Tero Luukkonen, puh. 050 321 3813 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko antaa seuraavan lausunnon nuorisotila Sentterin peruskorjauksen 6.8.2015 päivätystä hankesuunnitelmasta: Hankesuunnitelma vastaa pääosaltaan lautakunnan näkemystä hyvästä, nykyaikaisesta ja tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin varautuvasta monitoimirakennuksesta. Hankesuunnitelma on kuitenkin puutteellinen nuorisotilan osalta ja antaa aihetta täydentää hankesuunnitelmaa seuraavasti: Perusparannuksen jälkeen Keski-Espoon nuorisotilan nimi Sentteri on tarkoitus muuttaa Suvelan nuorisotilaksi. Koko hankkeelle tarvitaan myös koko rakennusta ja kaikkia toimijoita tasapuolisesti kuvaava yhteinen nimi. 3.1 Hankkeesta tehdyt päätökset (s 6): Lisäys: on hyväksynyt nuorisotila Sentterin tarveselvityksen 11.6.2015 4. Hankkeen perustelut, tarpeellisuus ja kiireellisyys (s 7): Lisäys: Sentteri on tällä hetkellä Vanha-Espoon suuralueen ainoa nuorisotila. Kirkkojärven uusi nuorisotila (valmistuu syksy 2017) tuo tilanteeseen vähän helpotusta, mutta ei korvaa Sentteriä. Nykyinen nuorisotila palvelee lähinnä Suvelan aluetta, jossa nuorisotilan kohderyhmään kuuluvia lapsia ja nuoria on tällä hetkellä noin 1130. Väestöennusteiden mukaan alueen 9-17-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä kasvaa nykyisestä noin 18% jo seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kasvavasta palvelutarpeesta johtuen, uusi Kirkkojärven nuorisotila ei myöskään voi toimia Sentterin väistötilana, vaan rakentamisen ajaksi on löydyttävä erillinen väistötila, joka takaa toiminnan jatkumisen. Tällä hetkellä Sentteri toimii Kirstin koulussa, rakennuksen huonokuntoisuudesta huolimatta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 24.09.2015 Sivu 22 / 43 6.3 Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet (s11): Lisäys: Nuorisotila Nuorisopalveluiden toiminnan keskiössä ovat 9-17 -vuotiaat lapset ja nuoret. Heille Keski-Espoon nuorisotila tarjoaa ohjattua toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Tulevaisuudessa nuorisotila mahdollistaa myös etenkin nuorten aikuisten omaehtoisen toiminnan, ja on mahdollisuuksien mukaan alueen muiden asukkaiden ja toimijoiden käytössä. Sentterin nykyiset kävijät ovat hyvin monikulttuurisia. Toimintavuonna 2014 nuorisotilan kävijät edustivat 30 eri kieliryhmää. Espoon kaupunki on keskittynyt vastaanottamaan yksin maahan tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita ja alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän odotetaan kasvavan. Nuorisotilalla on hyvin suuri merkitys maahanmuuttajalasten ja nuorten kotoutumisessa, minkä vuoksi työntekijät ovat erikoistuneet monikulttuuriseen nuorisotyöhön. Keski-Espoon nuorisotila on erityisesti yläkouluikäisten nuorten suosiossa. Heille suunnattu toiminta sijoittuu arki- ja viikonloppuiltoihin. Nuortenillat tarjoavat mahdollisuuden ikäistensä kohtaamiseen turvallisessa ja omaehtoisen toiminnan mahdollistavassa tilassa vaihtoehtona Espoon aseman seudun ulkotiloihin. Nuorten illoissa tavoitetaan alueen nuoria tällä hetkellä päivittäin noin 100. Sentterin lähipalveluna toteutettavan nuorisotilatoiminnan yksi asiakaskunta ovat 9-12 -vuotiaat lapset. Alakouluikäisten toiminta-aika on välittömästi koulupäivän jälkeen iltapäivisin. Toimintamenetelmänä on ryhmämuotoinen toiminta, jota toteutetaan nuorisotilatoimintana sekä pienryhmätoimintana. Nuorisotilatoiminta tarjoaa mahdollisuuden lasten omaehtoiselle toiminnalle nuorisotyön ammattilaisten kasvatuksellisessa ohjauksessa. Pienryhmätoiminta tarjoaa harrastusmahdollisuuksia, kuten kädentaito-, kokki- ja liikuntakerhoja. Nuorisotilan suuri oleskelutila (300m²) on tila, jossa nuoret pääasiassa viettävät aikaa. Sinne tulee kaksi pingispöytää ja kaksi biljardipöytää, televisionurkkaus, esiintymisnurkkaus valkokankaineen, äänentoistoineen sekä siirrettävine lavoineen. Lisäksi tilassa on sohvia ja pöytiä oleskelua varten. Nuorisotilaan sijoitetaan pelihuone (40m²) ja askarteluhuone (30m²). Pelihuone varustetaan ajanmukaisesti siten, että se mahdollistaa elektronisen urheilun mukaisen pelaamisen. Askarteluhuoneessa tulee olla vesipiste ja lattiakaivo. Kokkikerhot on tarkoitus toteuttaa nuorten omassa oppilaskeittiössä (35m²). Tilassa mahtuu toimimaan noin kahdeksan lasta tai nuorta, pöytätilaa tulee olla tarpeeksi yhtäaikaiseen ruuanlaittoon sekä ruokailuun.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 24.09.2015 Sivu 23 / 43 Keittiön varustukseen kuuluu vesipiste, uuni, liesi, astianpesukone sekä jääkaappi. Tila on myös ulkopuolisten käyttäjien käytössä, joten tarpeen tullen lukittavaa kaappitilaa tulee olla astioiden ja ruokatarvikkeiden säilyttämiseen. Nuorisotilan tuleviin tiloihin rakennetaan nuorisotilatoiminnan tärkeä elementti, harrastesali (100m²), joka mahdollistaa pienimuotoisen liikunnallisen toiminnan. Nuorisotilan lisäksi uusi harrastesali on ulkopuolisten toimijoiden aktiivisessa käytössä. Salissa ei saa olla käyttäjille vaaraa aiheuttavia ulokkeita, ja se varustetaan vähintään peitettävillä peileillä sekä koripallotelineillä. Sentterissä on perinteisesti ollut bänditoimintaa, mitä varten tarvitaan bänditila (60m²) ja sen varasto. (25m²). Bänditila on yhteiskäytössä koulun kanssa. Nuoriso-ohjaajat tarvitsevat oman toimiston (30m²) oleskelutilan yhteyteen. Toimistossa käydään henkilökohtaisia keskusteluja nuorten kanssa, sen tulee olla hyvin äänieristetty. Pöytätilaa työskentelyyn tulee olla riittävästi. Nuorisotilaan sijoitetaan kolme wc-tilaa, joista yksi on vain henkilökunnan käytössä. Nuorisotilan monipuolisessa toiminnassa tarvitaan paljon välineistöä. Uuteen tilaan tarvitaan erillinen varasto (25 m²) sekä säilytyskäyttöön soveltuvia kaappeja mm. toimistoon ja pienryhmätiloihin. Käsittely Sivistystoimen johtaja Sampo Suihkon estyneenä ollessa asian esitteli talous- ja hallintojohtaja Timo Ketonen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 3 4044 Kirstin koulun hankesuunnitelma 4 Kirstin alustava tilaohjelma Tilakeskus-liikelaitos on pyytänyt liikunta- ja nuorisolautakunnalta lausuntoa Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannus 6.8.2015 päivätystä hankesuunnitelmasta. hyväksyi Sentterin tarveselvityksen 11.6.2015. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi koulun ja matikka- ja mediamaan tarveselvityksen 26.2.2014 ja tarveselvityksen tarkennuksen 10.6.2015.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40 24.09.2015 Sivu 24 / 43 Hankkeen esisuunnittelu on käynnistetty syksyllä 2014. Hanke kilpailutetaan Viherlaakson koulun ja lukion kanssa 10/2015-6/2016. Rakentaminen alkaa 8/2017 ja valmistuu 12/2018 ja otetaan käyttöön tammikuussa 2019. Tarveselvityksen kustannusennuste (alv 0) 21,139 milj., kustannustaso 09/2015, Haahtela ind. 88. Hankesuunnitelmaan perustuvat tavoitehintaarvio (alv 0) 21,76 milj., kustannustaso 09/2015, Haahtela ind. 88. Hankesuunnitelman tavoitehinta sisältää suunnittelun- ja rakentamisaikaisten kustannusten nousuvarauksen. Sisäistä toimitilavuokraa ei ole hankesuunnitelmassa ilmoitettu hankintamuodon takia. Kirstin koulu on rakennettu 1977 ja sitä on laajennettu 2001. Laajennusosa toimii tällä hetkellä päiväkotina. Koulurakennuksen tilat eivät vastaa tarpeita, joita peruskoulun uudistuva pedagogiikka ja toimintakulttuuri edellyttävät. Tänä vuonna koulun huono sisäilma on estänyt koulun käyttöä. Rakennuksen sisäongelmien vuoksi Kirstin koulu toimii tällä hetkellä koulun pihalle pystytetyssä siirtokelpoisessa. Perusparannuksella voidaan pysyvä koulurakennus saada toimivaksi ja terveelliseksi monitoimikeskukseksi. Perusparannuksen yhteydessä koulun yhteyteen rakennetaan matikka- ja mediamaa, joka on suomenkielisen opetuksen kaupunkitasoinen koulutuskeskus. Koulu, päiväkoti, matikka- ja mediamaa luovat Sentterin kanssa Kirstistä monipuolisen keskuksen joka palvelee alueen asukkaita, muita kuntalaisia ja suomenkielisen opetuksen henkilökuntaa. Hyväksyessään koulun ja päiväkodin tarveselvityksen 10.6.2015 suomenkielinen varhaiskasvatus ja opetuslautakunta edellytti, että Kirstin koulun peruskorjaus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että sen rakennusteknisissä ratkaisuissa minimoidaan kosteusvaurioiden riskit. Tämä on huomioitu 10.6.2015 päivätyssä hankesuunnitelmassa rakennusteknisin ratkaisuin. Tiedoksi - Carl Slätis, Tilakeskus-liikelaitos - Juha Iivanainen, Talonsuunnittelu - Jaana Hellinen, Talonsuunnittelu - Pauliina Pertamo, Kirstin koulu - Merja Nordling, nuorisopalvelujen tulosyksikkö - Martti Merra, nuorisopalvelujen tulosyksikkö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 24.09.2015 Sivu 25 / 43 249/02.02.02/2015 41 nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2015 talousarvion seuranta I tilanteesta 31.7.2015 Valmistelijat / lisätiedot: Tanja Rontu-Hokkanen, puh. 043 824 9100 Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Liisa Paavola, puh. 09 816 52109 Nina Taipale, puh. 050 365 3431 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra merkitsee tiedoksi liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikön talousarvion ja strategian seurannan tilanteesta 31.7.2015/Seuranta I. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 5 nuorisopalvelujen tulosyksikön seuranta I tilanteesta 31.7.2015 - Sivistystoimen tuloskortti 31.7.2015 - nuorisopalveluiden tuloskortin seurantaraportti - Pöytäkirjamerkinnät 2015 Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Espoo-strategian ja tuottavuusohjelman toteutuminen Sivistystoimen toimialatasoisten tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutuminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 24.09.2015 Sivu 26 / 43 Resurssit ja johtaminen Tulostavoite sivistystoimen toimintakatteesta ei toteudu johtuen liian korkeasta tulo-odotteesta. Tuottavuustavoitteen, 1,8 prosentin tuottavuuden paranemisesta, on kuitenkin arvioitu toteutuvan lukuisten toimenpiteiden ansiosta Tavoite tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistumisesta on myös toteutunut, sillä Tatu-toimenpiteet ja projektit ovat käynnissä ja tuloksia on jo saatu. Tavoite tilakustannusten alenemisesta ei toteudu kasvavien väistötilakustannusten takia. Sopimukset palveluliikelaitoksen kanssa valmistuvat vuoden 2015 aikana ja tavoite toteutuu. Palveluliikelaitoksen organisatoristen muutosten vuoksi sopimustilanne voi kuitenkin muuttua. Työhyvinvointimatriisin tulokset ja poissaolotiedot eivät ole vielä käytettävissä, joten tavoitteen toteutumista ei vielä voi arvioida. Toimenpidesuunnitelmia Kunta 10-tulosten ja työhyvinvointisuunnitelman pohjalta on tehty. Terveysperusteisten sairauspoissaolojen määrän laskemiseksi on tehty monia toimenpiteitä ja tavoite toteutuu. Terveysperusteisten sairauspoissaolojen kuorma (päivät/henkilö) oli heinäkuun lopussa 12,7 päivää, kun vastaava luku viime vuonna samaan aikaan oi 13,2. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä sivistystoimessa on 3,06 prosenttia. Prosenttiluku ei ole lähentynyt suhteessa maahanmuuttajataustaisen väestön osuuteen, joka on 12,2 prosenttia, joten tavoite ei toteudu. Henkilöstömäärä ei kasva sivistystoimessa vuoden 2015 aikana ja tavoite toteutuu. Sivistystoimen henkilöstömäärä 31.12.2014 oli 7 469 ja 31.7.2015 6 840. Asukkaat ja palvelut Kaikille peruskoulun päättäneille pystytään tarjoamaan koulutuspaikka, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikka, tulostavoite toteutuu. Lisäopetusta tai muuta koulutusta pystytään tarjoamaan kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille, jotka eivät saa toisen asteen koulutuspaikkaa. Koulutuskuntayhtymä Omnian osalta tulostavoitteena on vaikuttavuuden paraneminen ja tulostavoitteen odotetaan toteutuvan. Aikuiskoulutuksen oppimiskeskuksen asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset saadaan loppuvuodesta ja tulostavoitteen toteutumisesta saadaan tieto vasta silloin. Tavoite oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen piiriin pääsemisessä 7 vuorokauden kuluessa on toteutunut 97 prosenttia eli tavoite ei toteudu. Valtuustokauden tavoitetta lasten, nuorten ja ikäihmisten palvelujen kehittämisellä ja hyvinvointia vahvistamalla on toteutettu lisäämällä matalan kynnyksen kerhotoimintaa ja tavoite toteutuu. Ala- ja yläkouluissa noin 7 500 oppilasta osallistuu noin 500 kerhoon. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa kerhopaikkojen määrää lisätään vähintään tavoitteen mukaisesti. Varhaiskasvatuksessa kerhotoimintaan sijoitettujen lasten määrä on kasvanut vuodessa 154 lapsella. nuorisopalveluissa on järjestetty maksutonta kerhotoimintaa koululaisille. Kulttuurin tulosyksikössä on järjestetty paljon eri tapahtumia lapsille ja nuorille, kuten asukaspuistokiertue 8 asukaspuistoon, kirjastoissa 1 105

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41 24.09.2015 Sivu 27 / 43 tapahtumaa, KULPS! -käyntejä 31 588 ja 26 Kulttuurineuvola-tapahtumaa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutuvat. Alueelliset hyvinvointiryhmät ovat toiminnassa, vuosisuunnitelma on tehty ja toimintamalli laadittu. Ruotsinkielisten sivistyspalveluiden (Svenska bildningstjänster) tarina on valmistelussa ja toimintamallia käynnistetään, tavoite toteutuu. Tavoite yrityskylän seurantajärjestelmän luomisesta ja kehittämistoiminnan aloittamisesta etenee, valmistelu on käynnissä Espoon kumppaneiden kanssa ja tavoite toteutuu. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Espoolaisten koululaisten oppimistulosten sijoittuminen kärkisijoille valtakunnallisessa vertailussa varmistuu syksyllä matematiikan oppimistulosten ja kevään ylioppilastulosten valmistumisten myötä. Tavoite toteutuu pohjautuen aiempien vuosien tuloksiin. Imagollisesti tärkeiden kulttuuritapahtumien määrä ja kävijämäärä on kasvanut ja tavoite taiteen ja kulttuurin roolin kasvamisesta Innovation Gardenissa toteutuu. Laaja KulttuuriEspoo 2030 -strategiatyö on käynnistynyt, on osallistuttu ACSi 2015 kv-innovaatioleirille sekä suunnitelma Cultre Garden -toiminnasta on laadittu. Espoolahden ja Matinkylän sivistystoimen palvelukokonaisuuksien suunnitelmat on tehty ja tavoite toteutuu. Alkuvuodesta on jo Meri-Matin, Matinkylän uimahallin, Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuriareenan tarveselvitykset hyväksytty, Espoonlahden uimahallin peruskorjaus ja laajennus sisältyvät sivistystoimen investointiesitykseen ja Matinkylän monitoimitalo saadaan kulttuurin käyttöön. Kirjaston sijoittuminen Iso Omenan palvelutorille on suunnitteilla. Sivistystoimen Tatu-projektien ja toimenpiteiden tilanne 31.7.2015 Palveluverkkoihin ja tiloihin liittyvät toimenpiteet ovat pidemmän ajan tavoitteita, mutta kirjastoverkon osalta Espoonlahden tuleviin ratkaisuihin on saatu lautakunnan päätös, Matinkylän alueen palvelujen tarveselvityksistä on päätökset. Opinmäki valmistuu ja Ison Omenan palvelutorin yhteistyömallin valmistelussa ollaan mukana. Tilojen käytön tehostamisen osalta päiväkoti- ja koulutilojen kapasiteettiä ja nykykäyttöä on tutkittu. Tehtävä on työläs ja aikataulusta ollaan hieman jäljessä. Suomenkielisen aikuiskoulutuksen uudelleen järjestely on toteutunut 1.1.2015 alusta, jolloin työväenopiston ja aikuislukion toiminnot siirtyivät Omniaan. Arbis siirtyi osaksi ruotsinkielisiä sivistyspalveluja. Talouden osalta tehdään tarvittaessa tarkistus lokakuun kuukausiseurannan yhteydessä. Kerhotoiminnan kehittäminen sekä koululaisten iltapäivätoiminta: Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa syyskauden 2015 kerhotoimintaan on sijoitettu noin 150 lasta enemmän kuin syksyllä 2014.