1 VAT-arviointituloksen lukuohje Yleistä VAT:n arviointitulosta voidaan käyttää usealla eri tavalla ja eri tarkoituksiin. Tuloksen sisältämää tietoa voidaan käyttää esim. kuntoutuksen suunnitteluun ja kuntoutuksen palautekeskustelun pohjatiedoksi, moniammatillisen työryhmän päätöksenteon tukemiseen jne. Tämän ohjeen tarkoitus on auttaa tuloksen tulkitsijaa hyödyntämään kaikkea sitä informaatiota mitä VAT:n tuloksiin sisältyy. Tulosten tulkinnassa tulee käyttää apuna WHO:n ICF-kirjaa, josta voi tarvittaessa tarkistaa kunkin aihealueen ja kuvauskohteen sisältökuvaukset. VAT:n tulos muodostuu alla olevan luettelon mukaisesti yksityiskohtaisesta, yksittäisen osoittimen antamasta tiedosta ICF:n hierarkkisen rakenteen mukaisesti koostettuun tietoon. Poikkeuksena tästä ovat osatulosteet, jotka voivat ja usein koostuvatkin usean kuvauskohteen ja aihealueen tiedoista. Nämä osatulosteet eivät useinkaan noudata ICF:n sisäistä rakennetta. Tulosta luettaessa on kiinnitettävä huomiota: - Yksittäisten osoittimien antamiin tietoihin (itsearvioinnin tieto tai havainnoitu tieto). - Kunkin ICF-kuvauskohteen antamiin tietoihin (sisältää yhden tai useamman osoittimen tiedot). - Aihealueen tietoihin (sisältää yhden tai useamman kuvauskohteen tiedot). - Osatulosteen antamiin tietoihin. Osatuloste on kooste kuvauskohteista, jotka yhdessä antavat tietoa työssä tarvittavaan toimintakykyyn vaikuttavasta tekijästä (esim. Asperger). - Arviointikokonaisuuden antamaan tietoon (sisältää kaiken arvioinnissa saadun tiedon). Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, vaikuttavatko jotkin olemassa olevat rajoitteet (esim. fyysinen kipu tai alentunut kognitiivinen suorituskyky) joidenkin toisten osoittimien / kuvauskohteiden antamaan viitetietoon (esim. motivaatio). Samoin siihen, onko käytössä kuvauskohteita, jotka vahvistavat tai heikentävät jonkin toisen kuvauskohteen antamaa tietoa. Tällainen tilanne tulee usein esille esim. kuvauskohteiden b 1262 Tunnollisuus ja d 2400 Vastuun kantaminen kohdalla. Arviointitapahtuman yhteydessä on kuntoutujalle kerrottu miksi arviointia tehdään ja pyydetty häntä olemaan mahdollisimman rehellinen itselleen. Samoin valmentajien arviointikoulutuksessa on korostettu sitä, että he eivät voi arviointia tehdessään kertoa mielipidettään, vaan he kirjaavat tekemänsä havainnon kunkin osoittimen osoittamasta asiasta. Tästä syystä lähtökohtaisesti tuloksen lukija voi ja täytyykin tulkita tulosta siten että jokainen osoittimen osoittama asia on totta. Se, että itsearvioinnissa halutaan joskus antaa itsestä positiivisempi kuva kuin mitä ulkopuolisen havainnot ovat, on pelkästään inhimillistä. Tästä syystä myös arvioinnissa käytettävät osoittimet ovat arviointihetkellä mielivaltaisessa järjestyksessä ja ne lajitellaan ICF:n mukaiseen järjestykseen vasta tulostusvaiheessa.
2 Osoittimen sisältämät tiedot Tulosta luettaessa on käytössä kunkin osoittimen kohdalta useita tietoja: 1. Itsearvioinnin (kuvassa Valm.) tulos, joka kertoo arvioijan oman subjektiivisen näkemyksen suoriutumisestaan osoittimen antamaan tietoon. 2. Työvalmentajan (kuvassa Tvalm.) kirjaama tulos, joka kertoo työvalmentajan tekemän havainnon osoittimen antamaan tietoon. Työvalmentaja tekee havainnot omalla työpajallaan ja havainnointi tehdään, kun asiakas on kiinnittynyt työn tekemiseen. Tästä syystä työvalmentajan tekemän havainnon painoarvo on suuri kaikkien niiden osoittimien kohdalla jotka kuvaavat ao. työssä tarvittavan toimintakyvyn eri osaalueita. 3. Yksilövalmentajan (kuvassa Yvalm) kirjaama tulos, joka kertoo yksilövalmentajan tekemän havainnon osoittimen antamaan tietoon. Yksilövalmentaja tekee havainnot sekä pajalla työskentelyn että ryhmätilanteiden ja muiden sosiaalista kuormitusta aiheuttavien tilanteiden aikana. 4. Itsearvioinnissa annetun tuloksen ja valmentajien havaintojen välillä mahdollisesti oleva ero kertoo asiakkaan subjektiivisen tunteen (tai halun esittää ao. asia) ja valmentajien tekemän konkreettisen havainnon välisestä erosta. Tällä erolla on merkitystä silloin, kun valmentaja tai valmentajat ovat havainneet toimintakykyrajoitteen osoittimen antamassa tiedossa. M ikäli sekä itsearvioinnin tulos että valmentajien havainnot osoittavat toimintakykyä edistävää tietoa, ei tällä erolla ole suurta merkitystä. Myös työvalmentajan ja yksilövalmentajan samasta osoittimesta tekemät havainnot voivat poiketa huomattavastikin toisistaan. Tämä johtuu siitä, että havainnot tehdään erilaisista (työ / sosiaalinen) tilanteista. Tämä koskee etenkin psyykkisiä toimintoja ja - suorituksia koskevia kuvauskohteita / osoittimia.
3 Tässä yhteydessä on huomioitava, että VAT-arviointeja käytettäessä valmentajia on ohjeistettu varovaisuuteen ehdottomasti ja merkittävästi edistävien (ICF +3 ja +4) havaintojen kirjaamisessa. Rajoitteiden kirjaamisessa noudatetaan WHO:n rajoitteista antamaa tulkintaohjetta. Tämä varovaisuus merkittävästi edistävän (+3) ja ehdottomasti edistävän tekijän (+4) käytössä on havaittu perustelluksi seuraavasta syystä. M i- käli itsearvioinnissa kuntoutujan käyttämä arviointiskaala on epärealistisen korkea (+3 +4) ja valmentaja on syystä tai toisesta halunnut käyttää samaa skaalausta, menetetään mahdollisuus palautekeskustelun yhteydessä kaivaa niitä seikkoja, joiden takia itsearvioinnissa on haluttu antaa epärealistisen korkea kuva omasta suoritustasosta. Ei havaintoa osoittimen osoittamasta tiedosta Tulosteessa ilmenevä eh ja eho tarkoittavat, että valmentajalla ei ole havaintoa tämän osoittimen antamasta tiedosta. Tällä korostetaan sitä, että valmentajat kirjaavat vain tekemänsä havainnot annetun WHO:n skaalauksen mukaisesti. Mikäli havaintoa ei ole, osoitin ohitetaan. Itsearvioinnissa kaikki osoittimet ovat käytössä. Lukemisjärjestys Käytännön kuntoutustyössä VAT:n tulosta voidaan lukea ja kuntoutuskeskusteluja käydä suoraan osoittimien antamien tietojen mukaisesti. Yksittäinen osoitin antaa usein sen konkreettisen ja helposti käsiteltävän asian johon sekä kuntoutuja että kuntoutusta ohjaavat henkilöt voivat ottaa kantaa. Kuntoutuksen suunnittelussa ja etenkin moniammatillisen työryhmän kohdalla saatua arviointitulosta kannattaa kuitenkin lukea ICF:n muodostaman kehyksen mukaisesti. Tällöin lukemisjärjestykseksi muodostuu seuraava: 1. Toiminnot / suoritukset ja osallistuminen Tuloksen tarkastelu kannattaa aloittaa huomioimalla se, että VAT:n tulosteissa käytetyt ICF:n kuvauskohteet on jaettu toimintojen kuvauskohteisiin (b kuvauskohteet) ja suoritusten ja osallistumisen kuvauskohteisiin (d-kuvauskohteet). Toimintoja (b) koskevien kuvauskohteiden antama tieto on luonteeltaan siirrettävämpää ja vähemmän tilannekohtaisesta motivaatiosta riippuvaista, kuin suoritusta ja osallistumista (d) kuvaavien kuvauskohteiden antama tieto. VAT:n tulosteissa toimintojen (b) kuvauskohteet tulostetaan ensin. Tässä ohjeessa ei käsitellä ICF:n ympäristötekijöitä (e) koskevia kuvauskohteita.
4 2. ICF-aihealue Tulkittava ICF aihealue, saadaan kuvauskohteen kirjaintunnuksen ja kolmen ensimmäisen numeron perusteella, esim. b 164 Korkeatasoiset kognitiiviset toiminnot. Arvioinnissa saman aihealueen sisällä on voitu havainnoida yhtä tai useampaa kuvauskohdetta riippuen arvioinnin tavoitteista. Tulosta luettaessa ja tulkittaessa on huomattava, että saman aihealueen sisällä olevat kuvauskohteet ja niihin kiinnitettyjen osoittimien antamat tiedot saattavat poiketa toisistaan huomattavasti. Tämä johtuu ICF:n rakenteesta. Esimerkiksi aihealue b 280 Kipuaistimus sisältää sekä kuvauskohteen Yleistynyt kipu (b 2800) että tarkemmin määritellyn kuvauskohteen Kipu alaraajassa (b 28015). Täten tuloksissa voivat kipua osoittavat, eri kuvauskohteista saadut tiedot vaihdella neutraalista (ei kipua) aina ehdotonta rajoitetta osoittavaan (estää esim. työn tekemisen). Sama koskee psyykkisiä toimintaedellytyksiä kuvaavan aihealuetta esim. b 126 Temperamentti ja persoonallisuustoiminnot. Aihealueen eri kuvauskohteista saatu tieto voi vaihdella toimintakykyä edistävistä tekijöistä (+ tulokset) toimintakykyä rajoittaviin tekijöihin. 3. ICF kuvauskohde ICF kuvauskohde on ICF:n perustieto. Kuvauskohde on joko kirjaimen ja neljä numeroa esim. b 1643 Kognitiivinen joustavuus tai kirjaimen ja viisi numeroa esim. b 28015 Kipu alaraajassa pitkä. Kullekin kuvauskohteelle on arvioinnin toteuttamista varten VAT:ssa luotu yksi tai useampia osoittimia. 4. Osoitin Osoitin, jonka avulla havainto on tehty. Osoitin osoittaa sen konkreettisesti havainnoitavan tekijän, jota on valmentajien toimesta seurattu (havainnoitu) ja jonka mukaisesti myös itsearviointi on tehty. Osoittimen avulla kyetään tarkentamaan ICF kuvauskohteen sisältämää tietoa. Osoittimen käyttö helpottaa myös arvioinnin tekemistä, koska
5 osoittimelle kirjoitettava kysymys ja vastausvaihtoehdot (skaalaus) kirjataan ICF:n kuvauskohdetta konkreettisempaan muotoon. ICF:n kuvauskohteet ovat pakostakin osoitinta yleisluonteisempia eivätkä siten pysty tuottamaan aina niin konkreettista tietoa toimintakyvystä mitä kuntoutuksessa tarvitaan. Tätä aukkoa ICF:n ja elävän elämän välillä täytetään osoittimien avulla. Täten esimerkiksi kivulle alaraajassa voidaan antaa osoittimeksi Kipu nilkassa, jolloin itsearvioinnissa arvioidaan todellista nilkassa tuntuvaa kivuntunnetta. Ulkopuolinen ei yleensä voi havaita sitä, missä kohden alaraajaa kipu on, mutta hän voi havainnoida sen, kuinka paljon alaraajakipu vaikuttaa ao. tehtävässä vaadittavaan toimintakykyyn. Sama aukon täyttäminen koskee myös esimerkiksi ICF:n kuvauskohdetta b 1301 M otivaatio. M otivaatiota on monenlaista ja se vaihtelee voimakkaasti kohteen mukaan. On eri motivaatio työn a ja työn b suhteen, eri motivaatio harrastusten ja erilaisten kotitöiden suhteen. Tästä syystä motivaatiota osoittamaan tarvitaan erilaisia osoittimia ja myös kuvausta työstä tai toimintaympäristöstä jossa motivaatiota on havainnoitu. Osoittimille on tehty ICF:n mukainen skaalaus*, jota käytetään rajoitteen tai edistävän tekijän merkittävyyttä arvioitaessa ja jonka mukaisesti havainnot on kirjattu. Osoittimien antamaa tietoa luettaessa on huomioitava, että osalle osoittimista ei voida antaa positiivista (edistävää) arvoa. Tämä koskee tilannetta kun käytetään fyysisten rajoitteiden vaikutuksia kuvaavia osoittimia. Esimerkiksi silloin, kun arvioidaan kivun vaikutusta toimintakykyyn. Joko kipua ei ole, jolloin arvo on neutraali (ei vaikutusta työssäsuoriutumiseen), tai kivun vaikutus on toimintakykyä rajoittava. Kipu ei voi koskaan olla toimintakykyä edistävä tekijä. *Arvioinnissa käytettyjen ICF kuvauskohteiden osoittimien skaalaus on seuraava: +4 Ehdottomasti edistävä tekijä +3 Merkittävästi edistävä tekijä +2 Kohtalaisesti edistävä tekijä +1 Lievästi edistävä tekijä 0 Ei ongelmia, neutraali, henkilöllä ei ole tämän osoittimen antamaan viitetietoon rajoitetta tai erityistä edistävää tekijää..1 Lievä rajoite, ongelma vaikuttaa vähemmän kuin 25 % ajasta, henkilö voi sietää sitä ja se on esiintynyt harvoin viimeisen 30 pv:n aikana.2 Kohtalainen rajoite, ongelma vaikuttaa vähemmän kuin 50 % ajasta, heikentää päivittäistä elämää ja on esiintynyt ajoittain viimeisen 30 pv:n aikana.3 Merkittävä rajoite, ongelma vaikuttaa enemmän kuin 50 % ajasta, häiritsee osittain päivittäistä elämää ja on esiintynyt säännöllisesti viimeisen 30 päivän aikana.4 Ehdoton rajoite, ongelma esiintyy enemmän kuin 95 % ajasta, intensiteetillä joka ehdottomasti estää päivittäistä elämää ja on esiintynyt joka päivä viimeisen 30 pv:n aikana
6 VAT-arviointituloksen jakaminen ja tulostus eri osa-alueisiin. VAT:n avulla saatu arviointitulos sisältää erittäin paljon tietoa kuntoutujan työssä tarvittavasta toimintakyvystä. Tämän tiedon käsittelemisen helpottamiseksi arviointituloksesta voidaan tuottaa osa-aluetulosteita. Työssä tarvittavan toimintakyvyn arvioinnin helpottamiseksi käytännön jako on muodostunut seuraavaksi: - Työssä tarvittavien fyysisiä edellytyksiä kuvaavat kuvauskohteet - Työssä tarvittavia psyykkisiä edellytyksiä kuvaavat kuvauskohteet, jotka on jaettu kolmeen osaan o integraatiota ja kompetenssia (henkilön omaan persoonaan kohdistuvat) kuvaavat kuvauskohteet ja osoittimet o työssä tarvittavia sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja kuvaavat kuvauskohteet ja osoittimet o motivaatiota kuvaavat kuvauskohteet ja osoittimet Näitä kuvauskohteita ja osoittimia luettaessa on huomattava, että etenkin integraatiota ja kompetenssia sekä motivaatiota kuvaavat tekijät ovat joissakin tapauksissa niin lähellä toisiaan, että niiden antama viitetieto voidaan lukea molempiin alueisiin kuuluvaksi. Näissä tapauksissa osoitin on kohdistettu siihen kuvauskohteeseen, johon sen katsotaan ensisijaisesti kuuluvan. Edellä kuvatun, rutiiniluonteisen osatulosteisiin jakamisen lisäksi VAT mahdollistaa sellaisten osatulosteiden tekemisen missä halutaan kuvaus jonkin erityisen tekijän (diagnosoitu tai diagnosoimaton) vaikutusta työssä tarvittavaan toimintakykyyn. Osatulokset Fyysiset edellytykset Työssä tarvittavan toimintakyvyn fyysisiä edellytyksiä kuvaavaan osatulokseen on poimittu kaikki aluetta kuvaavat sekä toimintojen (b) että suoritusten ja osallistumisen (d) kuvauskohteet ja osoittimet. Tässä esitettyä tulosta voidaan käyttää lisäinformaationa, kun lääkäri tai moniammatillinen työryhmä harkitsee kliinisessä tutkimuksessa havaitun rajoitteen vaikutusta henkilön toimintakykyyn. Esimerkiksi tässä tapauksessa on diagnosoitu fyysiset rajoitteet mm. selän alueella ja niiden aiheuttamien kipujen vaikutusta työssä tarvittavaan toimintakykyyn on haluttu selvittää. Tämän osoittimen kohdalla itsearvioinnin tuloksena on vaikea rajoite (ICF.3) ja valmentajien työn aikana havainnoimana kohtalainen (ICF.2) rajoite. Samaan aikaan on arvioitu / havainnoitu myös muiden dokumentoitujen fyysisten rajoitteiden vaikutusta työssä suoriutumiseen. Lääkärin / tai moniammatillisen työryhmän tehtävä on tämän, ja muiden toimintakykyyn vaikuttavien tutkimustulosten perusteella, tehdä päätös toimintakyvystä ao. toimintaympäristössä.
7 Psyykkiset edellytykset - Integraatio ja kompetenssi Integraatiota ja kompetenssia kuvaavien kuvauskohteiden ja osoittimien antama tieto ja sen käyttö muodostavat haastavimman osuuden VAT:n tiedoista. Tulosta luettaessa ei aina riitä se, että sitä tulkitaan aihealue esim. b 126 Temperamentti ja persoonallisuustoiminnot kokonaisuuksina, vaan tulosta joudutaan tarkastelemaan kuvauskohteittain, jopa osoittimittain. Esimerkki tulostuksessa aihealue b 126 sisältää sekä kuvauskohteeseen b 1262 Tunnollisuus että kuvauskohteeseen b 1266 Itseluottamus kohdistuvia havaintoja. Esimerkissä saman aihealueen itsearvioinnin tulokset vaihtelevat kohtalaisesti edistävästä tekijästä kohtalaiseen rajoitteeseen. Samaan aikaan toteutetut valmentajien havainnot vaihtelevat lievästi edistävästä tekijästä lievään rajoitteeseen. Tätä osatulostetta luettaessa on myös huomioitava, että jotkin kuvauskohteet voivat joko vahvistaa tai heikentää toisesta kuvauskohteesta saatua tietoa. Yllä olevassa esimerkissä suoritusten ja osallistumisen osa-alueen kuvauskohde d 2400 Vastuun kantaminen vahvistaa kuvauskohteen b 1262 Tunnollisuus tietoa. Samoin yksittäisen osoittimen antamaa tietoa tulee tarkastella siten että sitä verrataan kokonaistuloksen antamaan tietoon. Tällä alueella merkittävää on myös se, että työ- ja yksilövalmentaja havainnoivat samaa tekijää erilaisissa ympäristöissä. - Motivaatio Kuten aiemmin todettiin, motivaatiota tulee kuvata useammalla kuin yhdellä osoittimella. Yllä oleva on samalla esimerkki sellaisen osoitinparin käytöstä, joita on tarkoitus lukea yhdessä. Osoitinpari on Tyytyväisyys elämään ja Halu muuttaa elämäntilannetta. Nämä muodostavat osoitinparin, joiden tulosten tulisi olla esimerkin mukaisesti erisuuntaiset. Eli jos on tyytyväinen (motivoitunut) nykyiseen elämäntilanteeseen niin halu muuttaa elämäntilannetta tulisi olla heikko. Tässä esimerkissä sekä itsearvioinnin tulokset että ulkopuoliset havainnot ovat yhteneväiset. Henkilö ei ole tyytyväinen omaan tilanteeseensa ja on motivoitunut muuttamaan sitä. Työhön kohdistuvien motivaatio-osoittimien antamaa tietoa tulkittaessa on huomioitava, että sekä itsearvioinnin että ulkopuolisen havainnoima motivaatio voi vaihdella riippuen siitä, kuinka
8 kiinnostavina henkilö työpisteessä suoritettavat työtehtävät on kokenut. Siten motivaatio-kuvauskohteen sisällä olevien osoittimien antamissa tiedoissa voi eri arviointikertojen ja erilaisissa työpaikoissa tehtyjen arvioiden välillä olla suurta vaihtelua. - Työssä tarvittavat sosiaaliset- ja vuorovaikutustaidot Yllä on kaksi esimerkkiä työssä tarvittavien sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja kartoittavien kuvauskohteiden tuloksista. Tähän osatulosteeseen voidaan yleensä ottaa mukaan kaikki ICF:n pääluokan 7 Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet kaikki aihealueet ja kuvauskohteet. Esimerkin ensimmäisessä tulosteessa tähän on lisätty aihealueen d 350 Keskustelu kuvauskohteet. Esimerkin tarkoitus on selkeyttää sitä tilannetta, jossa tuloksen lukija ja mahdollinen moniammatillinen työryhmä on päätöksentekotilanteessa. Tämän osatulosteen antaman tiedon käyttö riippuu oleellisesti siitä, mitkä ovat ao. henkilön jatkosuunnitelmat. Tarvitaanko esimerkiksi tavoitteena olevassa työpaikassa erittäin hyviä sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja. Tällöin ensimmäisen esimerkkitulosteen henkilön kohdalla olisi kuntoutuksessa kiinnitettävä näihin taitoihin erityistä huomiota. Toisen esimerkkitulosteen henkilöllä taas ao. taidot ovat kunnossa. Itsearvioinnin ja valmentajien havaintojen välillä olevat skaalaerot. Kaikkien toimintaedellytyksiä kuvaavien osa-alueiden tulosten lukemisessa ja tulkinnassa on huomioitava mahdolliset itsearvioinnin ja valmentajien havaintojen välillä olevat erot. Mikäli eroa on niissä kuvauskohteissa, joissa ulkopuolinen (valmentaja) on havainnut olemassa olevan rajoitteen ja itsearvioinnin tulos osoittaa edistävää tekijää +1 +4, asiaan on aina kiinnitettävä huomiota.
9 Oleellista ja huomioitavaa on, että aina kun osatuloksia tulostetaan ja niiden perusteella tehdään arvioita toimintakyvystä, on samaan aikaan pidettävä näkyvillä myös kokonaistulos. Tämä pienentää lukemisessa ja tulkinnassa sitä riskiä, että jonkin kuvauskohteen antama tieto irrotetaan kokonaisuudesta ja päätöksiä tehdään tämän kokonaisuudesta irrotetun yksittäisen tiedon perusteella. Esimerkiksi motivaatiota tulkittaessa on huomioitava mahdollisten fyysisten rajoitteiden vaikutus siihen. Samoin, kun tarkasteltavana on esimerkiksi kuntoutujan toimintakyvystä tehty väliarvio, on tarkasteltava ensin kokonaisuutta ja vasta sen jälkeen erillisten kuvauskohteiden ja osoittimien antamaa tietoa.