Hyväksytty liittokokouksessa 16.11.2013 Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Koulutuspoliittinen linjapaperi 2013-2015
Tasa-arvoinen koulutuspolitiikka Koulutuspolitiikka on tärkeintä vapauttavaa, solidaarista ja oikeudenmukaista politiikkaa. Koulutuspolitiikka pitää nostaa politiikan keskiöön kunnallisella, valtakunnallisella, eurooppalaisella ja maailmanlaajuisella tasolla. Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry seisoo Suomessa tasa-arvoisen koulutuspolitiikan etuvartiossa, jotta emansipaatio voi jatkua. Hyvä elämä rakentuu tasa-arvoiselle lapsuudelle ja nuoruudelle, jonka pohja luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusasteella. Hyvä yhteiskunta rakentuu tasa-arvoiselle koulutuspolitiikalle, joka vapauttaa yksilöt ja tarjoaa heille täysipainoisen mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan toimintaan. Koulutuspolitiikalla on mahdollista vaikuttaa lasten ja nuorten kehitykseen ja heidän mahdollisuuksiinsa pärjätä yhteiskunnassa ja elämässä. Kaikilla lapsilla pitää olla mahdollisuus osallistua maksuttomaan varhais- ja esiopetukseen sosioekonomisesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. Päiväkotien, koulujen ja opetuksen eriytyminen alueen sosioekonomisen rakenteen mukaan on pysäytettävä. Myös peruskoulu on tulevaisuudessa oppijalle maksuton, yhdenvertainen, yhtenäinen, inspiroiva ja moniarvoinen. Peruskoulussa sivistyksen siemenet kasvavat taimiksi, joita pitää vaalia huolella. Kaikilla pitää olla mahdollisuus osallistua opetukseen ja yhteiseen elämään koulussa. Suuri rooli kouluissa on ammattitaitoisella opetus- ja hoitohenkilöstöllä, joka takaa korkeatasoisen opetuksen, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus kehittää omia kykyjään turvallisessa ympäristössä. Toisella asteella oppilailla pitää olla mahdollisuus joustavasti ottaa tutkintoonsa mukaan sekä yleissivistäviä että ammatillisia opintoja. Riittävän laajat yleissivistävät opinnot takaavat kaikille realistiset mahdollisuudet jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa sekä valmiudet osallistua yhteiskunnalliseen elämään. Toisella asteella, erityisesti ammatillisessa koulutuksessa tulee kiinnittää huomiota opettajien ammatillisiin ja pedagogisiin taitoihin. Oppivelvollisuusikää on nostettava niin, että se kattaa kokonaan toiseen asteen tutkinnon suorittamisen. Oppimateriaalien on oltava oppijoille maksuttomia kaikilla koulutusasteilla. Laadukas ja riittävästi resursoitu ura- ja opinto-ohjaus perus- ja toisella asteella tukee nuoria löytämään juuri heille sopivan ja kiinnostavan alan. Kaikilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä korkeakoulutukseen. Heikon luokkaliikkuvuuden ongelmaa ei ratkaista muuttamalla korkeakoulutusta maksulliseksi edes osittain vaan mahdollistamalla kaikille aiempaa paremmin pääsyy korkeakoulutukseen. Korkeakoulutukseen pääsyyn ei saa vaikuttaa nuoren sosioekonominen tai etninen tausta eikä vanhempien koulutuksen taso. Maksulliset valmennuskurssit eivät muodosta maksullista väylää korkeakoulutukseen, sillä pääsykokeissa mitataan kirjoista omaksuttavan tiedon lisäksi hakijan motivaatiota ja soveltuvuutta alalle. Korkea-asteen koulutus on maksutonta kaikille opiskelijoille. Kansainvälinen, laadukas ja maksuton koulutus on Suomen kilpailuvaltti kansainvälisessä koulutuskilpailussa. Korkea-asteen koulutuksen tulee olla laadukasta, ennakkoluulotonta, yhdenvertaista, inspiroivaa ja tulevaisuuteen katsovaa. Opetuksen tulee olla työelämälähtöistä ja ammatillisuutta tukevaa. Opetushenkilökunnalla pitää olla riittävä ammatillinen ja pedagoginen osaaminen, ja heille tulee tarjota riittävästi mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen ja uusien opetusmenetelmien omaksumiseen. Opetus on joustavaa ja mahdollistaa opiskelun erilaisissa elämäntilanteissa. Jokaisella korkeakouluopiskelijalla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen oppilaitoksesta riippumatta. Opiskelijat saavat helposti tukea eri opintojen vaiheissa opinnoissa etenemiseen ja opiskeluun liittyviin ongelmiin kuten jaksamiseen liittyen. Korkeakoulutus on kansallisesti ja kansainvälisesti vaikuttavaa. Korkeakoulutuksen tuottamilla yhteiskunnallisilla innovaatioilla on erityinen merkitys maamme kehitykseen. Korkeakoulutuksen laatua mitataan läpinäkyvin kriteerein. Korkeakoulujen tarjoamaa sivistystä ei mitata yksinkertaisesti euroissa tai kasvaneena tuotantopanoksena, vaan sitä arvostetaan kansallisena voimavarana.
Korkeakouluilla on erikoisosaamista valitsemillaan aloilla. Korkeakoulujen alueellinen sijoittuminen ja oppiainevalikoima määräytyy koulutuspolitiikan ja työvoimapolitiikan ehdoilla. Korkeakouluilla on vastuu maamme korkeimman tason opetuksesta, innovaatioista, kehittämisestä ja tutkimuksesta. Korkeakoulujen tehtävänä on mahdollistaa sivistys myös niille, jotka haluavat kouluttaa itseään työn ohella tai eläkepäivinä. Lapsuuden, nuoruuden ja eläkepäivien koulutuksen lisäksi huomio pitää kiinnittää työssä ja työelämässä oppimiseen. Koulutuspolitiikka eli elinikäinen oppiminen ja sivistys on ulotettava työelämään koko yhteiskunnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa kouluttautumista työn ohessa ja vuosittaisia koulutusvapaita työntekijöille. Oppiminen ja sivistys eivät rajoitu ammattitaitoon, vaan koulutuspolitiikan tavoitteena on mahdollistaa täysipainoinen osallistuminen yhteiskuntaan. Elinikäinen oppiminen ja sivistys ovat osa ihmiselämää kohdusta hautaan. Kaikilla koulutusasteilla tuetaan erilaisilla tavoilla oppivia. Korkeakouluissa kansainväliset opiskelijat, tutkijat ja opetushenkilökunta ovat luonnollinen osa kansainvälistä korkeakoulua. Opiskelijoiden liikkuvuuteen kannustetaan myös tutkintojen välillä, ja toisessa maassa hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan Suomessa. Suomi ottaa käyttöön kansainvälisen tutkintojenviitekehyksen NQF:n helpottaakseen tutkintojen tunnistamista ja tunnustamista Suomessa. Jokaisen koulutusta on tuettava yhteiskunnan varoin. Koulutus hyödyttää paitsi yksilöä, ennen kaikkea yhteiskuntaa. Sekä toisella että korkea-asteella pitää olla mahdollisuus opiskella täysipäiväisesti ilman tarvetta työssäkäyntiin. Yksilö maksaa koulutuksensa takaisin progressiivisen verotuksen kautta siirryttyään työelämään. Koulutuksella on merkittävä yksilön omia voimavaroja vahvistava rooli. Koulutuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on antaa tietoja ja taitoja aktiiviseen kansalaisuuteen; emansipoida yksilöt riippumatta heidän sukupuolestaan ja sosioekonomisesta tai kulttuurisesta taustastaan. "Ei koskaan saa sanoa minä en osaa, vaan vaikeimmissakin tilanteissa pitää sanoa minä yritän." - Miina Sillanpää, ensimmäinen suomalainen naisministeri Sosialidemokraattisten Opiskelijoiden koulutuspoliittiset suuntaviivat: Varhaiskasvatus Jokaisella lapsella on subjektiivinen oikeus päivähoitoon Päivähoito on maksutonta jokaiselle lapselle Jokaisen lapsen on osallistuttava esiopetukseen Kaksikielisellä paikkakunnalla jokaisella lapsella on oikeus kielikylpy-päivähoitoon Päivähoidon tulee olla enemmän kodinomaista ja suuria laitoksia tulee välttää. Päivähoidon tulee olla sukupuolisensitiivistä. Perusaste Kaikki perusasteen oppilaitokset ovat laadukkaita Lapsen ensisijainen oppilaitos on lähikoulu. Lapset ovat samassa koulussa sosioekonomisesta ja etnisestä taustasta riippumatta Uskonnon opetuksen sijaan opetetaan maailmankatsomusta ja uskontotietoa Terveystiedon opetusta lisätään perusasteella Jokaisella perusasteen päättävällä nuorella on voimassa oleva EA2-todistus Yhteiskuntatiedon opetusta lisätään Oppilaitos ja opetus on demokraattista ja aktiiviseen kansalaisuuteen kannustavaa
Kotikoulutoiminta tulee tehdä luvanvaraiseksi ja käyttöön on otettava valtakunnalliset laatukriteerit kotiopetukselle Erityisopetus toteutetaan osallistavana opetuksena, ellei painavia perusteita erilliseen opetukseen ole. Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisillä lapsilla tulee jatkossakin olla oikeus käydä koulua omalla äidinkielellään. Toinen aste Toisen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä tulee kehittää ja tiivistää Kaikki toisen asteen oppimateriaali tulee olla maksutonta Ammatillisen koulutuksen yleissivistävyyttä ja opetuksen laatua tulee lisätä ja laatua korostaa. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tulee tiivistää yhteistyötä Tutkintoon voi joustavasti sisällyttää sekä yleissivistäviä että ammatillisia opintoja Oppisopimuskoulutuksessa on yleissivistävä osuus Jokaisella tulee olla aito mahdollisuus suorittaa ammatillinen tutkinto näyttöön perustuen. Ylioppilastutkintoa kehitetään niin, että se mittaa osaamista nykyistä monipuolisemmin ja parantaa opiskelijan mahdollisuuksia jatko-opintoihin pääsemisessä ja niistä selviytymisessä. Korkea-aste Korkeakoulutus on maksutonta kaikille opiskelijoille Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekevät tiivistä yhteistyötä Tutkintoon voi joustavasti sisällyttää opintoja yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on tiivis osa ammattikorkeakoulujen opetusta Yliopistoissa tehtävä tutkimus on objektiivista, laadukasta ja luotettavaa tilaajasta riippumatta Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen suoritetaan valtakunnallisen kaavan mukaan Korkeakoulujen välillä ja sisällä siirtyminen on joustavaa ja toimivaa Koulutuksen järjestäminen Varhaiskasvatuspalvelut ja perusopetus toteutetaan lähipalveluna Valtio vastaa toisen asteen koulutuksen järjestämisestä Varhais- ja perusopetus on lähipalvelu Toisen ja korkea-asteen koulutus järjestetään koulutuspoliittisen perustein, ei aluepoliittisin perustein Toisen asteen koulutusta tarjotaan kattavasti koko Suomessa Korkea-asteen koulutusta tarjotaan jokaisessa Suomen maakunnassa Korkea-asteen koulutusta tarjotaan myös täysin ruotsinkielisessä oppilaitoksessa Rahoitusjärjestelmä Valtio ja kunta jakavat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämiskustannukset Valtio maksaa kunnille korvamerkittyä rahaa, joka suunnataan koulutuksen tasa-arvoistamiseen ja tukiopetukseen Valtio tukee kielikylpytoimintaa kaksikielisillä paikkakunnilla Valtio rahoittaa toisen asteen toiminnan Korkeakoulujen rahoituksesta vastaa pääasiassa valtio. Rahoitusta jaetaan rahoitusmallin kriteerien mukaisesti. Korkeakouluilla on kuitenkin vapaus hankkia läpinäkyvää täydentävää rahoitusta valtion rahoituksen siitä kärsimättä. Osaaminen ja tutkinnot Ammattikorkeakoulututkinnossa on mahdollisuus tehdä sivuaine
Suomessa on käytössä kansainvälinen tutkintojen viitekehys NQF Ammattikorkeakoulusta on joustavaa ja vaivatonta siirtyä yliopistoon opiskelemaan maisteriksi ja yliopistosta on joustavaa ja vaivatonta siirtyä opiskelemaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Koulutustaso Kaikilla Suomen kansalaisilla on vähintään toisen asteen tutkinto Koulutus ei periydy ja korkeakouluissa opiskelee erilaisista sosioekonomisista taustoista olevia ihmisiä Korkeakoulutettujen määrä on korkeampi kuin vuonna 2013 Koulutusvienti Koulutusviennissä Suomi keskittyy tutkinnon osien, kuten pedagogisten taitojen ja opetusmenetelmien myymiseen Koulutusvientituote myydään valtiolle, yritykselle tai yhteisölle ja se on aina osallistujalle maksutonta Suomen ei tule viedä koulutusta muihin maihin, mikäli se edellyttää lukukausimaksuja. Koulutusvienti on yksi vahva osa suomalaista kehitysyhteistyötä Opintotuki Toisen ja korkea-asteen opintotuki on erillinen ja erilainen Opintotuki mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun Opintotuki on opintorahapainotteinen toisella ja korkea-asteella Opintotuessa on huoltajakorotus toisella ja korkea-asteella Opintolaina on vapaaehtoinen toisella ja korkea-asteella Vanhempien tulot eivät vaikuta toisen asteen opiskelijan opintotukeen Opintotuen asumislisä korvaa kohtuullisen osan opiskelijan asumismenoista toisella ja korkea-asteella "Mene kouluun koditon Hanki tietoja vaikka palelet Nälkäinen, tartu kirjaan Se on hyvä ase Sinun täytyy astua johtoon Älä pelkää kysyä, toveri Älä usko kuulopuheisiin, ota selvää Mitä itse et tiedä, sitä et tiedä Tarkista lasku Sinun täytyy se maksaa Laske sormesi joka erälle ja kysy "Miksi tämä on näin?" Sinun täytyy astua johtoon" - Oppimisen ylistys