PANEELI SYRJÄYTYMISESTÄ EDUCA MESSUT 2013 Nina Lahtinen
FAKTOJA Kaikista alle 30-vuotiaista 110 000 on pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Heistä noin 40 000 on työn ja koulutuksen ulkopuolella. Näistä noin 5000 arvioidaan olevan työkyvyttömiä esimerkiksi vamman tai mielenterveysongelmien vuoksi. Yhteiskunnalle nuorten syrjäytymisen kustannukset ovat vuositasolla noin 300 miljoonaa euroa. Yhden syrjäytyneen henkilön kustannukset ennen kuin hän täyttää 60 vuotta on runsaat miljoona euroa.
THL RAPORTTI 52/2012: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimusaineiston valossa
THL RAPORTTI 52/2012: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 - tutkimusaineiston valossa seurattiin 60 000 vuonna 1987 syntynyttä v. 2008 loppuun n. 20 % on 21 vuoden ikään mennessä saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu 16 %:lta ikäluokasta 23 % jossakin vaiheessa turvautunut toimeentulotukeen 26 %:lla merkintöjä rikkomuksista tai saaduista tuomioista 3 % on ollut huostaan otettuna tai sijoitettuna lapsena Vuonna 1987 syntyneiden ikäluokka ei ole poikkeuksellinen, vaan luvut kuvaavat yleisemmin, kuinka nuoret aikuiset tänä päivänä Suomessa voivat. 2011 mielenterveyden ja käyttäytymisenhäiriön vuoksi eläkkeelle joutui 1 569 alle 30-vuotiasta eli neljä nuorta joka päivä
Hyvinvointierot ja syrjäytyminen ovat ilmiöitä. Yhteiskunnan ulkopuolelle luisuminen pitäisi pysäyttää jo ennen ongelmien ilmaantumista. Tiedetään, että suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat ne, joiden omat resurssit ja mahdollisuudet ovat jo alun alkaen muita heikommat, esimerkiksi vammaisuuden, sairastavuuden tai vanhempien ongelmien vuoksi. Aikuispalveluissa aina selvitettävä lasten tilanne ja vanhempien mahdollinen tarve saada tukea vanhemmuudelleen. Erityisesti alueellista tasa-arvoa tulisi vahvistaa toisen asteen koulutuksen osalta. Tutkimuksen perusteella vain peruskoulun suorittaneille kasaantuu hyvinvointiongelmia Lähde: THL RAPORTTI 52/2012: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimusaineiston valossa
Ennaltaehkäisevien palveluiden määrää leikattu
Ammatillisen toisen asteen koulutus joka vuosi jää 4 000-5 000 peruskoulun päättänyttä ilman opiskelupaikkaa 2012 2013-2012: paikkoja 48 000, hakijoita 69 000 esim. Lahdessa 19 % keväällä hakeneista jäi ilman opiskelupaikkaa esim. Pohjois-Karjalassa hakijoita oli 1,6 koulutuspaikkaa kohden mutta OKM:n ehdotuksessa opiskelijapaikkoja leikataan 22 prosentilla välivuosi perusopetuksen jälkeen suuri riski syrjäytymiselle: vain 40 % jatkaa myöhemmin tutkintoon johtavia opintoja opiskelijapaikkoja supistetaan yli 7 000:lla - Lähiopetusta on tarjolla (16-17 vuotiaille) 22-32 tuntia viikossa - joka kolmas oppilaitos leikkaamassa lähiopetusta keskimäärin 1 2 tuntia Ryhmäkoot kasvamassa, ääripään ollessa 32
Koulutustasomittari, mitä vaaleampi väri sitä vähemmän koulutusta 05 07 Lähde: Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta 2011. Pohjois- Suomen aluehallintoviraston julkaisuja.
Enintään 10 kilometrin etäisyydellä ammatillisen koulutuksen opetuspisteestä asuvien 16-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta vuonna 2011. %-osuus ikäluokasta 50 100 (53) 30 89,9 (112) 10 29,9 (19) 1 9,9 (24) 0 0 (109) Kartassa oli 109 kuntaa, joissa yhdelläkään 16-vuotiaasta ei ollut alle 10 kilometrin etäisyydellä ammatillisen koulutuksen opetuspisteitä Koko maassa vain 32 kunnassa oli yli 90 prosentilla 16-vuotiaista hyvät valintamahdollisuudet ammatillisessa koulutuksessa. 05 07 Lähde: Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta 2011. Pohjois- Suomen aluehallintoviraston julkaisuja.
Enintään 10 kilometrin etäisyydellä ammatillisen koulutuksen opetuspisteestä asuvien 16-vuotiaiden osuus (%) ikäluokasta vuonna 2011 ja koulutustasomittarin yhdistelmä. Keltaisella etäisyys pitkä ja alhainen koulutustaso. Koulutustasomittari alle 2,5 vuotta perusasteen jälkeistä koulutusta 05 07 Lähde: Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta 2011. Pohjois- Suomen aluehallintoviraston julkaisuja.
FAKTOJA Toisen asteen tutkintoa vailla olevan työura on tällä hetkellä keskimäärin 25,7 vuotta, kun keskimääräinen työuran pituus on noin 35 vuotta. Pelkän perusasteen koulutuksen saaneiden työllisyysaste on noin 20 prosenttiyksikköä heikompi kuin toisen tai korkean asteen tutkinnon suorittaneilla. Jokaisesta ikäluokasta noin 15 prosenttia eli 9000 nuorta jää lopulta peruskoulun jälkeen vaille toisen asteen tutkintoa.
YHÄ VÄHEMMÄN TARJOLLA PERUSKOULUN VARASSA OLEVILLE TYÖPAIKKOJA.
TUTKIMUS ESITTÄÄ Lähde: THL RAPORTTI 52/2012: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimusaineiston valossa Erityisen tärkeää lisätä toisen asteen koulutuspaikkoja alueilla, missä kouluttamattomuus on yleistä ja lisäksi vaihtoehtoisia tapoja osaamisen kehittämiseen ja tutkintojen suorittamiseen. Työllistämisessä huomio erityisiä tukitoimia tai vaihtoehtoisia työllistymisen muotoja tarvitseviin. Ongelmiin puuttumisen sijaan ensisijaisesti panostettava hyvinvoinnin ja pärjäävyyden vahvistamiseen, jossa päivähoidon ja koulun rooli korostuu. - Suomessa vain 70 % 3-6 vuotiaista osallistuu varhaiskasvatuspalveluihin Peruspalveluihin ja psykiatrisiin avopalveluihin kannattaa panostaa, sillä ehkäisevä työ sekä varhainen ongelmiin puuttuminen tärkeää. Nobelisti Heckmanin (2008) laskelmien mukaan inhimillisen pääoman vahvistamiseen varhaislapsuudessa satsatut eurot tuottavat tuplasti enemmän vaikuttavuutta kuin nuoruudessa sijoitetut varat.
Koulutuksen määrärahaleikkaukset tämän hetkisen tiedon mukaan Leikkaus milj. euroa 2013 Leikkaus milj. euroa 2016 mennessä Lukio 37 Ammatillinen koulutus 93 Ammatillinen lisäkoulutus ja ammatilliset erityisoppilaitokset Oppisopimuskoulutus 31 20,1 Vapaa sivistystyö 16,7 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (TEM) 71 Ammattikorkeakoulut 327 Yliopistot 43 YHTEENSÄ Yli 1 mrd
KOMMENTTEJA TUTKIMUKSEEN JA OAJ ESITYKSIIN
OAJ ehdottaa kolmea tarkistuspistettä : Eri ikävaiheissa tarkistetaan lapsen/nuoren elämän kulkua, mikäli lähipiirin tuki ei riitä. Neuvolan nelivuotistarkastuksessa oppimisen esteet ennen esikoulua. Perusasteen 8. luokalta nuorisotakuuseen saakka Kutsunnoissa tehdään kartoitus muustakin nuoren toimintakyvystä kuin vain varusmiespalveluksen edellytyksistä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
OAJ ehdottaa nykyisen oppilaitostoiminnan ja opintojen ohjauksen vahvistamista Säädetään perusopetuksen ryhmäkoosta (budjettilakina VTAE 2014) Säädetään lähiopetuksen minimimäärästä (esim. 32/vk) ammatillisessa koulutuksessa ja ohjatun opiskelun vähimmäisoikeudesta lukiokoulutuksessa. Säädetään oppilaille oikeus saada tarpeidensa mukaisesti henkilökohtaista ohjausta opintoihinsa kaikilla asteilla. Säädetään, että oppilaiden määrä opintoohjaajaa kohden voi olla korkeintaan 200.
Vieraskielisten määrä Suomessa vuosina 1990 2010 Lähde: Tilastokeskus
Jari-Erik Nurmi: Miksi nuori syrjäytyy https://www.jyu.fi/ytk/opiskelijavalinta/artikkelikokoelmapsyka/11%20nurmi.pdf Syrjäytymisen ja koulun keskeyttämisen taustalla ovat usein: vanhempien alhainen koulutustaso yksinhuoltajuus sekä nuorten oppimisvaikeudet. Psykologisena syrjäytymisen mekanismina toimii nuoren kielteisen ajattelun ja heikon motivaation sekä hänen koulumenestyksensä muodostama itseään toteuttava kielteinen noidankehä.
Jari-Erik Nurmi: Miksi nuori syrjäytyy https://www.jyu.fi/ytk/opiskelijavalinta/artikkelikokoelmapsyka/11%20nurmi.pdf Keskeisiä periaatteita syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä ja interventioissa ovat nuoren itsetunnon tukeminen, myönteisen ajattelun vahvistaminen, koulutussuunnitelmien tekeminen ja uratavoitteista päättäminen.
Jari-Erik Nurmi: Miksi nuori syrjäytyy https://www.jyu.fi/ytk/opiskelijavalinta/artikkelikokoelma-psyka/11%20nurmi.pdf
Jari-Erik Nurmi: Miksi nuori syrjäytyy https://www.jyu.fi/ytk/opiskelijavalinta/artikkelikokoelma-psyka/11%20nurmi.pdf
Jari-Erik Nurmi: Miksi nuori syrjäytyy https://www.jyu.fi/ytk/opiskelijavalinta/artikkelikokoelma-psyka/11%20nurmi.pdf Miten toimia syrjäytyneiden nuorten kanssa?
ESITÄ JOTAKIN UUTTA, MITÄ VOITAISIIN TEHDÄ JOHONKIN NÄISTÄ NUOREN ELÄMÄN KOHDISTA.
Mitä voisimme tehdä? Miksi emme tee niin? LÄHDE: Leena suurpää (toim.): nuoria koskeva syrjäytymistieto: avauksia tietämisen politiikkaan
Erja Kautto-Knape (2012) Oppilasta lamaannuttava kouluvuorovaikutus
Kiitos mielenkiinnosta!