Suunnanmuutos nuorten syrjäytymisen ja työttömyyden torjuntaan. Keskustan vaihtoehto

Transkriptio

1 Suunnanmuutos nuorten syrjäytymisen ja työttömyyden torjuntaan Keskustan vaihtoehto

2 Nuorten syrjäytyminen on 60 miljardin euron kysymys Kyseessä ennen kaikkea inhimillinen tragedia Nuorten syrjäytyminen koskettaa suoraan tai välillisesti lähes jokaista suomalaista Suomessa on melkein koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle jäänyttä ja vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevaa vuotiasta Jokainen näistä nuorista maksaa Opetus- ja kulttuuriministeriön laskelmien mukaan 1,2 miljoonaa euroa Keskustan tavoite puolittaa syrjäytyneiden määrä ja saavuttaa miljardiluokan säästöt

3 Oppivelvollisuuden pidennys ei ole ratkaisu Oppivelvollisuuden pidentäminen hallitusohjelman ulkopuolelta Oppilaitoksilla ja koulutuksen järjestäjillä ei ole ollut mahdollisuuksia lausua asiasta Kustannuksista ei mitään tietoa 15 miljoonaa euroa huumoripitoinen luku ja 100 miljoonaa euroa riittämätön Samaan aikaan esim. toisen asteen koulutuksesta leikattu tällä vaalikaudella jo 200 miljoonan euron edestä. Myös kunnat kovien leikkausten alla. Pitääkö nuorten hyväksyä hallituksen sekava päätös? Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ratkaise syrjäytymisen taustalla olevia tekijöitä Koko ikäluokkaa koskevien ratkaisujen sijaan järkevämpää on kohdistaa lisäresursseja niille nuorille, jotka ovat hädässä tai vaaravyöhykkeellä

4 Nuorisotakuu on epäonnistunut Nuorisotakuu ollut voimassa vuoden 2013 alusta lähtien Tavoitteena taata jokaiselle nuorelle opiskelu, harjoittelu-, tai työpaikka kolmen kuukauden kuluessa Tavoitteessa epäonnistuttu pahemman kerran Yli neljännes nuorista jää tukitoimenpiteiden ulkopuolelle Alle 25-vuotiaiden työttömyys kasvanut viimeisen vuoden aikana yli 7400 nuorella (Tilastokeskus) Yhteiskuntakuusta on tullut eräänlainen hokema, jota vauhditetaan hienoilla kadunvarsi- ja televisiomainoksilla Suurin syy epäonnistumiselle on, että samaan aikaan leikataan miljoonia nuorten hyvinvoinnin perusedellytyksistä, kuten ammatillisesta koulutuksesta.

5 Keskustan vaihtoehto: yhteisötakuu Jokaisen vaikeuksissa olevan nuoren tilanne on erilainen Tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua, jonka avulla nuorten ongelmiin puututaan Käytössä oltava laaja työkalupakki, josta löytyy sopivia keinoja jokaisen nuoren tukemiseen Ratkaisut löytyvät kaavamaisten päätösten sijaan yhteisöstä Kunnollinen ystävyys- ja aikuissuhde tärkein keino ehkäistä syrjäytymistä Aktiiviseen sekä itsestä ja lähimmäisestä huolta pitävään elämäntapaan kannustaminen

6 Nuorten hyvinvointi on laaja kysymys

7 1. Hyvinvointi lähtee kodeista Nuorten hyvinvointi lähtee kodeista ja perheistä sekä nuorten lähipiiristä. Erilaisten ja erimuotoisten perheiden kasvatustyötä on tuettava nykyistä voimakkaammin. Suomessa on ennätyksellisen paljon toisen ja kolmannen polven huono-osaisuutta. Tämä ketju on katkaistava. Tarvitaan varhaista puuttumista perheiden ongelmiin Neuvoloiden ja kunnallisen kotipalvelun resursseja vahvistettava

8 2. Räätälöityjä polkuja hyvään elämään Vuosittain noin nuorta jää vailla toisen asteen koulutuspaikkaa. Yli puolet saa näistä paikan onneksi myöhemmin, mutta noin 1600 nuorta jää vuosittain kokonaan tyhjän päälle. Peruskoulun jälkeistä paikkaa vaille jääville on räätälöitävä yksilöllisesti sopiva koulutus- tai harjoittelupolku Lisäresursseja joustavaan perusopetukseen, opinto-ohjaukseen, ammattistarttiin, 10. luokkaan, työpajoihin sekä oppisopimuksen ja tuetun oppisopimuksen kehittämiseen Eri hallinnonalojen, viranomaisten ja oppilaitosten välisen yhteistyön tehostaminen on välttämätöntä. Liian moni nuori hukkuu turhaan byrokratiaviidakkoon. Salassapitosäännökset eivät saa estää lapsen ja nuoren oireiluun puuttumista. Nuorten tukipalvelujen, kuten oppilaanohjauksen, koulupsykologien ja kuraattorien resursseja vahvistettava

9 3. Tulevaisuuskutsunnat Peruskoulun jälkeisen tarkastelun lisäksi armeijan kutsunnoista on kehitettävä niin nuoria miehiä kuin naisia koskeva tulevaisuuskutsunnat Koko ikäluokka voidaan tavoittaa viimeistä kertaa täysi-ikäisyyden kynnyksellä Nuori käy tulevaisuuskutsunnoissa yhdessä eri alojen ammattilaisten kanssa läpi yleiseen hyvinvointiin, terveyteen, tulevaisuuden opiskelu- ja urasuunnitelmiin sekä varusmiespalveluksen suorittamiseen liittyviä kysymyksiä

10 4. Koulupäivä kannustavaksi Suomalaisnuorten kouluviihtyvyys on ennätyksellisen alhaalla Kouluviihtyvyyteen on panostettava rakentamalla koulupäivästä oppimista ja jaksamista tukeva kokonaisuus Jokaisen lapsen ja nuoren löydettävä mielekästä tekemistä sekä tapa toteuttaa itseään esim. liikunnan tai kulttuurin kautta Koulupäivän rakennetta on muutettava siihen suuntaan, että aamu- ja iltapäivisin sekä mahdollisesti jopa oppituntien välillä lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus ohjattuun tai omaehtoiseen liikuntaan ja vapaa-aikaan Kolmannen sektorin toiminta tuotava osaksi koulupäivää

11 5. Vapaaehtoiset Yhteisöllisyyden ja kolmannen sektorin roolia on kasvatettava Kolmannen sektorin työ on ennen kaikkea ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä, joka säästää julkisia varoja Pelkästään Mannerheimin lastensuojeluliiton, Suomen Punaisen Ristin, Suomen 4Hliiton ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön työn kansantaloudellisesti vaikutukset ovat tutkimukseen mukaan noin 150 miljoonan euron suuruisia. Englanninkielisissä IB-lukiossa on vapaaehtoistyön tekeminen osana opinto-ohjelmaa. Vastaava käytäntö on otettava käyttöön kaikessa toisen asteen koulutuksessa. Vapaaehtois- tai talkootyöhön osallistuville on myös harkittava mahdollisuutta verovähennykseen palkkioksi tehdystä työstä

12 6. Maahanmuuttajanuoret Joka neljäs syrjäytynyt nuori on maahanmuuttaja; maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski on viisinkertainen kantasuomalaisiin verrattuna Maahanmuuttajanuorten kotoutumista on parannettava ja koulutustasoa nostettava Koulutuksellista tasa-arvoa edistetään valmentavalla koulutuksella, kohdennetulla opintojen ohjauksella sekä riittävällä kielikoulutuksella Jokaisella maahanmuuttajalla on oltava oikeus kantasuomalaiseen tukihenkilöön, joka tukee maahanmuuttajaa arjen askareissa

13 7. Nuorten osallisuus Nuorten voitava vaikuttaa itseään ja yhteiskuntakuntaa koskevaan päätöksentekoon Jokaisessa kunnassa oltava nuorisovaltuusto Äänestysikäraja 16 vuoteen kaikissa vaaleissa, kansalaisaloitteiden ikäraja 15 vuoteen