Toiminta- ja taloussuunnitelma

Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Kuntayhtymän suunnitteluperusteet 1.1 Suunnittelujärjestelmä 3 1.2 Valtiovallan ohjaus 3 1.2.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2012 2015 3 1.2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ja korvaukset 4 1.2.3 Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet 4 1.3 Kuntayhtymän toiminta-ajatus 4 1.4 Jäsenkunnat ja niiden lausunnot 5 1.5 Väestötiedot ja ennuste 7 2 Kuntayhtymän toiminnan painopistealueet 2014 8 2.1 Kehittämishankkeet / seudulliset ja sairaanhoitopiirin hallinnoimat 8 2.1.1 Kansalliseen terveysarkistoon (KanTa) liittyminen 8 2.1.2 Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä 8 2.1.3 SOTE-uudistushanke 8 2.2 Henkilöstösuunnitelma 9 2.3 Investointisuunnitelma 9 3 Talousarvion sitovuus 9 4 Talous- ja toimintasuunnitelman yleiset laskentaperusteet 11 5 Jäsenkuntien osuudet 14 6 Tuloslaskelma 15 7 Investoinnit 16 8 Rahoituslaskelma 17 9 Henkilöstösuunnitelma 2015 2017 18 10 Talous- ja toimintasuunnitelma tulosalueittain 2015-2017 19 10.1 Hallinto 19 10.2 Tukipalvelut 20 10.2.1 Toimisto 20 10.2.2 Kiinteistöhuolto 20 10.3 Avohoito 22 10.3.1 Lääkärin vastaanottotoiminta 22 10.3.1.1 Sairaanhoitajien vastaanottotoiminta 23 10.3.2 Neuvolatoiminta 23 10.3.3 Hammashuolto 25 10.4 Keskitetyt palvelut 27 10.4.1 Vuodeosasto 27 10.4.2 Laitoshoidon tukipalvelut 29 10.4.2.1 Ravintohuolto 29 10.4.2.2 Siivoustoimi 29 10.4.2.3 Välinehuolto 29 10.4.2.4 Muut huoltopalvelut 29 10.4.3 Erityispalvelut 31 10.4.3.1 Laboratorio 31 10.4.3.2 Röntgen 31 10.4.3.3 Kuntoutus 32 10.4.4 Sairaankuljetus 34 10.5 Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue 35 10.5.1 Ympäristöterveyslautakunta 35 10.5.2 Muu hallinto 35 10.5.3 Terveysvalvonta 35 10.5.4 Eläinlääkintähuolto 36 10.5.5 Kustannustenjako ja jäsenkuntien osuudet 37 Organisaatiokaavio 39

3 1 KUNTAYHTYMÄN SUUNNITTELUPERUSTEET 1.1 SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Kuntalain mukaan kunnilla ja kuntayhtymillä tulee olla vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma, johon sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet sisältyvät. Kuntayhtymässä on päädytty laatimaan minimipituinen eli kolmen vuoden taloussuunnitelma, jossa suunnittelukauden ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Toimintasuunnitelmaa 2015 2017 varten on jäsenkunnilta pyydetty lausunnot. Lausunnot ja niiden vastineet ovat kohdassa 1.4. Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus tulevat voimaan 1.1.2015. Sote-lakiluonnos on syksyllä 2014 vielä lausunnolla kunnissa. Sote-alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavan vuoden 2017 alusta. 1.2 VALTIOVALLAN OHJAUS 1.2.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2012-2015 Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste). Ohjelma perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin. (733/1992, 5 ). Kaste ohjelman tavoitteena on, että hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty. Aktiivinen, hyvinvoiva ja terve ihminen sekä turvallinen ympäristö, yhteisö ja elämänpiiri tuovat elinvoimaa niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman kautta pyritään lisäämään ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä ehkäisemään syrjäytymistä. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden, mukaan lukien laajemminkin hyvinvointipalvelut, tehtävä on vastata alueellaan kehittämisohjelman toimeenpanosta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat järjestöt, yritykset, koulutus- ja tutkimuslaitokset sekä monet valtionhallinnon toimijat. Tällä toimeenpanosuunnitelmalla nostetaan Pohjois-Suomen kannalta keskeisimmät palveluiden kehittämisen tarpeet näkyväksi ja haastetaan toimijoita yhdessä kuntalaisten ja asiakkaiden kanssa niitä ratkomaan asiakaslähtöisesti. Kasteohjelma muodostuu kuudesta osa-ohjelmasta, jotka ovat 1. Riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys paranevat 2. Ehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat vaikuttavia 3. Lähisuhde- ja perheväkivalta vähentyy 4. Asiakkaat luottavat palvelujen laatuun ja vaikuttavuuteen 5. Johtamisella turvataan toimivat palvelut sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö 6. Palvelurakenteet ovat taloudellisesti kestävät ja toimivat

4 1.2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ja korvaukset Vuodesta 2009 lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus on suoritettu kunnalle yhtenä kokonaisuutena. Sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluu osana vuoden 2010 alusta voimaan tulleeseen kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muutos ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulevat voimaan 1.1.2015. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu ja vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Peruspalvelujen valtionosuuden määräytymisen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa huomioidaan ikäryhmityksen lisäksi sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus viiden vuoden siirtymäkauden ajan. 1.2.3 Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet Pelkosenniemen, Savukosken ja Sallan kunnat sekä Kemijärven kaupunki muodostivat 1.1.2013 alkaen Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, joka on Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän alainen tulosalue. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Pelkosenniemi ja Savukoski ja osajäsenkuntia Salla ja Kemijärvi. 1.3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä on palvelukuntayhtymä, jonka tehtävänä on järjestää Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien asukkaille perusterveydenhuollon palvelut kansanterveys- ja muiden lakien mukaisesti sekä sovittaa palvelut yhteen erikoissairaanhoidon palvelujen kanssa. Kuntayhtymä järjestää lisäksi ympäristöterveydenhuollon palvelut jäsenkunnilleen ja 1.1.2013 alkaen uusille osajäsenkunnilleen Kemijärven kaupungille ja Sallan kunnalle. Kuntayhtymä hallinnoi Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta, joka järjestää alueella yleisen terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon palvelut Toimintaa suunnitellaan ja palvelut järjestetään kuntalaisten tarpeiden ja odotusten pohjalta. Tavoitteena on säilyttää perusterveydenhuollon palvelut lähipalveluna, pitää palvelujen saatavuus kohtuullisena ja laatu hyvänä mahdollisimman tasapuolisesti molemmissa jäsenkunnissa. Kuntayhtymän toiminnallisena tavoitteena on edistää eri-ikäisten kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia, ylläpitää väestön työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä sairastumista. Tuloksen saavuttamiseksi panostetaan henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseen.

5 1.4 JÄSENKUNNAT JA NIIDEN LAUSUNNOT Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Pelkosenniemi ja Savukoski. Vuoden 2013 alusta lähtien kuntayhtymän osajäsenkuntia ovat lisäksi Kemijärven kaupunki ja Sallan kunta ympäristöterveydenhuollon palvelujen tuottamisessa. Kuntayhtymän kotipaikka on Pelkosenniemi. Organisaatiokaavio esitetään tämän vihkosen lopussa. Jäsenkunnilta on pyydetty lausunnot kuntayhtymän toiminnan kehittämistä varten. Lausunnoissa todetaan seuraavaa: Pelkosenniemen kunnanhallitus: Kunnanhallitus edellyttää kuntayhtymän toiminnalta taloudellisuutta ja tehokkuutta sekä tiivistä yhteistyötä jäsenkuntien kanssa. Kuntayhtymän keittiön ja Pelkosenniemen kunnan keskuskeittiön operatiivista ja hallinnollista yhteistyötä tulee selkeyttää ja saada toiminnallisesti yhden johtajan alaisuuteen. Kuntayhtymän johdon ja kuntien sosiaalitoimen yhteistä kehittämistyötä ja koordinointia tiivistetään toimijoiden yhteisen johtoryhmätyöskentelyn avulla. Savukosken kunnanhallitus: Savukosken kunta pitää tärkeänä, että kunnassa säilyvät nykyiset perusterveydenhuollon lähipalvelut ja palvelujen saatavuus tulee taata tasapuolisena myös Savukoskelle. Toiminnassa tulee kiinnittää huomioita tehokkuuteen ja taloudellisuuteen mm. yhteistyön kehittämisellä sekä sosiaalitoimen että naapurikuntien terveydenhuollon palvelujen suuntaan. Savukosken kunta edellyttää kuntayhtymän kaikilta toiminnoilta erityistä taloudellisuutta, koska kunnissa talous kiristyy entisestään ja erityisesti Savukosken kunnan taloustilanne ja - näkymät ovat äärimmäisen heikkoja. Talousarvioita valmistellaan ensi vuodeksi nollakasvun varaan ja siksi kuntayhtymän sekä ympäristöterveydenhuollon toimintamenoissa ei voi kasvua olla ensi vuonna lainkaan. Jo tehdyt aikaisemmat säästöpäätökset tulee olla talousarvion laadinnan pohjana eikä menoja saa kasvattaa uudestaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää henkilöstömenoihin. Merkittäviin investointeihin ei ole ensi vuonna taloudellisia mahdollisuuksia. Vastine: Kuntayhtymä pyrkii kaikissa olosuhteissa järjestämään perusterveydenhuollon palvelut mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti ja tasapuolisesti. Nykyisten palveluiden säilyttäminen merkitsee kuitenkin kustannuksien kasvua entisestään ja vaikuttavat myös kuntien maksuosuuksien kasvuun. Ostopalveluiden, hoitotarvikkeiden ja lääkkeiden hintojen on ilmoitettu nousevan 5 prosenttia ja terveydenhuollon palkkojen ennakoidaan kasvavan 1 prosenttia. Ensihoidon siirtyminen 2014 Lapin sairaanhoitopiirille kasvattaa jäsenkuntien kustannuksia myös vuodelle 2015. Yöpäivystyksen siirtyminen Lapin sairaanhoitopiirille toteutunee v. 2016 ja neuvottelut on käynnistetty v. 2014 syksyllä. Kansalliseen terveysarkistoon siirrytään lokakuussa 2014, mikä aiheuttaa kustannuksia potilastietojärjestelmässä vuodelle 2015.

6 Henkilöstömenoissa on myös huomioitava pitkäaikaiset sijaiset, joilla on oikeutetut täysimääräiset vuosilomat. Toimiva palvelurakenne on keskeinen edellytys sille, että sosiaalinen hyvinvointi ja terveydenedistäminen sekä terveydenhuollon ennaltaehkäisevä työ voidaan turvata ja järjestää palvelut tehokkaasti kuntalaisille ja parantaa niiden vaikuttavuutta. Terveyskeskusmaksu peritään niistä terveyspalveluista, joista maksun periminen lain ja asetuksen mukaan on mahdollista. Maksut peritään enimmäismäärän suuruisina. Ne, joiden kotipaikka (kotikunta) Suomessa on jokin muu kuin Pelkosenniemi tai Savukoski, maksavat hoidostaan samat asiakasmaksut kuin pelkosenniemeläiset tai savukoskelaiset. Loppuosa hoidon todellisista kustannuksista peritään hoidettavan kotikunnalta. Muista maista, kuin EUtai sopimusmaista, tulevat henkilöt maksavat todellisia kustannuksia vastaavat maksut sekä välittömästä että ei-välittömästä hoidosta. Ulkomaalaisilta, joilla on kotikunta Suomessa, peritään samat maksut kuin Suomessa vakituisesti asuvilta. Työterveyshuollon käyntimaksut päivitetään syksyn 2014 aikana. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on sosiaali- ja terveystoimen toiminnan perusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen ennakoinnin merkitys korostuu entisestään. Perus - ja lähihoitajien sijaisuuksiin on saatu palkattua päteviä sijaisia, mutta sairaanhoitajien sijaisuuksiin henkilöstöä on ollut vaikeampi saada. Työyhteisön hyvinvointiin ja henkilöstön jaksamiseen tulee panostaa (tyky, koulutus, kuntosali, kehityskeskustelut, tiedottaminen, yhteiset palaverit ). Yhteistyötä jäsenkuntien sosiaalitoimen kanssa on viimevuosina vahvistettu tarkoituksenmukaisen hoidon/hoitopaikan järjestämiseksi ja toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi. Vanhusten määrän lisääntyessä hoidontarve kasvaa sekä tuleva SOTE-uudistus vaatii saumatonta yhteistyötä sosiaalitoimen ja kansanterveystyön kuntayhtymän kesken. Kuntayhtymän ja kuntien sosiaalitoimen johtoryhmien tulee tiivistää yhteistyötä tulevien valtakunnallisten rakenneuudistusten edessä. Yhteistyötä tukipalveluissa ja varsinaisessa toiminnassa tulisi kehittää (IT, kiinteistönhoito ja - huolto, ravintohuolto, taloushallinto jne.). Varsinkin yllättävällä poissaololla saattaa olla hyvin haitallisia vaikutuksia palveluiden saatavuuteen ja toiminnan tehokkuuteen. Toiminnan haavoittuvuuden estämiseksi vain yhden osaajan varassa olleita toimintoja on systemaattisesti opetettu useammalle henkilölle ja tavoitteena on, että ainakin kaksi henkilöä osaa tehdä useimmat toiminnot ja mahdollistaa eri työpisteissä työnkiertoa ja vähentää sijaiskustannuksia.

7 1.5 VÄESTÖTIEDOT JA ENNUSTE 31.12.2012 31.12.2013 % 2015 ennuste % 2025 ennuste % Pelkosenniemi 963 968 906 830 0-6 v 35 3,6 34 3,5 38 4,2 39 4,7 7-14 v 41 4,3 39 4,0 38 4,2 48 5,8 15-49 v 271 28,1 272 28,1 237 26,2 223 26,9 50-64 v 331 34,4 334 34,5 293 32,3 161 19,4 65-74 v 157 16,3 166 17,1 167 18,4 191 23,0 75-84 v 104 10,8 99 10,2 106 11,7 125 15,1 85 v ja yli 24 2,5 24 2,5 27 3,0 43 5,2 Savukoski 1127 1126 1099 1013 0-6 v 49 4,3 48 4,3 49 4,5 44 4,3 7-14 v 83 7,4 84 7,5 71 6,5 54 5,3 15-49 v 335 29,7 331 29,4 296 26,9 253 25,0 50-64 v 355 31,5 348 30,9 356 32,4 242 23,9 65-74 v 171 15,2 180 16,0 185 16,8 232 22,9 75-84 v 94 8,3 96 8,5 100 9,1 140 13,8 85 v ja yli 40 3,5 39 3,5 42 3,8 48 4,7 Jäsenkunnat yhteensä 2095 2094 2005 1843 Lähde: Tilastokeskus 21.3.2014 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli elokuun lopussa 5 465 290. Maamme väkiluku kasvoi tammi-elokuun aikana 14 020 henkeä, mikä on 2 740 henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 9 860 enemmän kuin maastamuuttoja. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli 4 160 henkeä. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2013 lopussa 65 vuotta täyttäneitä ja tätä vanhempia henkilöitä 1 056 547. Heidän osuutensa koko väestöstä oli 19,4 prosenttia. 65 vuotta täyttäneiden määrä on kaksinkertaistunut 1970-luvun puolivälistä ja nelinkertaistunut sotavuosista. Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrää 100 työikäistä kohden, oli vuoden 2013 lopussa 55,8. Lapin maakunnassa vuonna 2013 huoltosuhde oli 57,6, Pelkosenniemellä ja Savukoskella 60 molemmin puolin. Alueiden välillä on suuria eroja. Kuntayhtymän alueella väestö on vuodesta 2009 vähentynyt vuoden 2014 elokuun loppuun 148 henkilöllä. Alueen väestöllinen huoltosuhde on korkeampi kuin maan keskimääräinen, 60 raja on ylittynyt. Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rekisteritilanteessa elokuulta 2014 pelkosenniemeläisiä on 952 ja savukoskelaisia 1106 henkilöä. Ennusteiden mukaan suunta on laskeva. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen mihin väestökehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisen kaltaisena. Niitä ei siis tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa.

8 2 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 2015 2.1 Kehittämishankkeet / seudulliset ja sairaanhoitopiirin hallinnoimat 2.1.1 Kansalliseen terveysarkistoon (KanTa) liittyminen Voimassa olevan lain mukaan potilastiedon arkiston (earkisto) pitää olla käytössä julkisessa terveydenhuollossa 1.9.2014 mennessä. Tiedonhallintapalveluun tallennetaan potilaan hoidon kannalta merkityksellisiä tietoja, kuten hoitotahto tai potilaan kanta elinluovutuksiin toisen ihmisen hoitoa varten. Palvelun kautta terveydenhuollon toimintayksiköt saavat lisäksi käyttöönsä potilaan keskeiset terveystiedot, jotka on määritelty STM:n asetuksella. Potilastiedon arkiston ja tiedonhallintapalvelun rekisterinpitäjä on Kela. Ennen KanTa:n liittymistä kuntayhtymän on pitänyt ottaa käyttöön hoitotyön sähköinen kirjaaminen 1.6.2012 ja eresepti, joka otettiin käyttöön 8.5.2012. 2.1.2 Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Osana STM:n Kaste-ohjelmaa olemme ottaneet osaa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hankkeeseen. Kehittämishanke on saanut Kaste-valtionavustusta ajalle 1.3.2013 31.10.2015. Lapin kunnista 18 on osallistunut mukaan hankkeeseen. Itä-Lapin alueen kunnista ovat mukana Salla, Kemijärvi, Pelkosenniemi ja Savukoski, joiden edustajista on nimetty työryhmä. Alueeellinen työryhmä kokoontuu 3-6 kertaa vuodessa. Toiminnan tavoitteena on muodostaa päihde- ja mielenterveysasiakkaille hoitoonohjausmalli ja saada koulutusta päihde- ja mielenterveystyöhön. Päihdeohjelma on päivitetty ja yhtenäistetty hankkeen toimesta. 2.1.3 SOTE-uudistushanke Lapin liitto käynnisti 1.9.2014 kaksivuotisen maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantoa koordinoivan hankkeen. Kuntayhtymä on ilmoittautunut mukaan hankkeeseen. Rahoitussuunnitelma tulee kun hankkeeseen mukaan lähtevät tahot ovat tiedossa.

9 2.2 Henkilöstösuunnitelma Talousarviossa 2015 on huomioitu yksi eläkkeelle jäävä työntekijä. Suunnitelmassa varaudutaan yhden laitoshuoltajan oppisopimuskoulutukseen 2015 2017. Mikäli osa-aikainen syyhygienistin toimi saadaan täytettyä, pyritään myös hammaslääkärille kesäloman ajaksi palkkaamaan sijainen. Uusien toimien tai virkojen perustamisia ei ole suunnitelmassa. Vuosilomien ajaksi supistetaan toimintoja avohuollossa (neuvola, koulu- ja työterveyshuolto). Vuoden 2015 ravintohuollon henkilöstökustannukset on laskettu kolmen henkilön mukaan. 2.3 Investointisuunnitelma Talousarviossa varaudutaan vuonna 2015 Savukosken hammashoitola-neuvolan tilaratkaisuihin 201.000 eurolla. Hammashuollon ortopantomografialaitteen hankintaan on varattu 30.000 euroa vuonna 2015 ja ravintohuollon yhdistelmäuuniin 13.000 euroa. Pääterveysaseman vanhimman osan, kuntoutussiiven, peruskorjaukseen varaudutaan 100.000 eurolla vuonna 2016 ja Pelkosenniemen lääkäritalon asuntojen ovien ja ikkunoiden uusimiseen 51.000 eurolla. Vuonna 2017 on tarkoitus uusia sairaanhoitajien asuntotalon katto, 55.000 euroa.

10 3 TALOUSARVION SITOVUUS Jäsenkuntien valtuustot vahvistavat kuntayhtymän talousarvion tuloslaskelman, investointiosan ja rahoituslaskelman. Jäsenkuntien valtuustoihin nähden kuntayhtymän talousarvio sitoo jäsenkuntien maksuosuuksien, käyttötalouden ja investointien nettosumman osalta. Kuntayhtymän hallitus vahvistaa kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle 2014 seuraavasti: Käyttötalouden toiminnalliset (määrälliset) tavoitteet ovat jäsenkuntien valtuustoihin nähden ohjeellisia hoitopäivien ja avohoitokäyntien osalta. Investointiosan sitovuus määritellään hankkeittain. Määrärahojen siirrosta hankkeiden välillä päättää yhtymähallitus. Talousarviomäärärahat ovat sitovia tulosalueittain ja tukipalveluyksikön osalta tulosyksikön sisällä. Tulosalueen määrärahojen käytöstä ja määrärahojen siirroista tulosalueen yksiköiden välillä päättää tulosalueen johtaja, tukipalveluyksikön osalta toimistonhoitaja ja ravintohuollon osalta ravitsemispäällikkö. Kuntayhtymän hallitus päättää mahdollisista tulosalueiden välisistä määrärahojen siirrosta. Johtavan lääkärin tulee havaittuaan, että toiminnalliset tai taloudelliset tavoitteet ylittyvät tai alittuvat merkittävästi, raportoida ja tehdä esitys tarvittavista toimenpiteistä yhtymähallitukselle.

11 4 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAN YLEISET LASKENTAPERUSTEET Palkat Arviossa on virka- ja työehtosopimusten mukaisiin palkkoihin laskettu 1 % korotusvaraus. Palkat ja palkkiot muodostavat 50 % koko talousarvion käyttömenoista. Henkilösivukulut Henkilösivukulujen määräksi on arvioitu noin 33,2 % palkoista ja palkkioista. Palkkaperusteinen eläkemaksu on laskettu 17,09 % mukaan. Eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut on arvioitu Kevan antamaan ennakkoilmoitukseen perustuen. Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostoihin on varattu 467.800 euroa. Suurin erä on Lapin sairaanhoitopiirin laskutus sairaankuljetuksesta. Muut asiakaspalvelut koostuvat mm. päivystysjärjestelyistä, laitoskuntoutuksen, työterveyshuollon ja hammashoidon palvelujen ostosta. Muita ostettavia palveluja arvioidaan tarvittavan 501.800 eurolla. Tarvikkeet Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoon on budjetoitu 528.600 euroa. Erään sisältyvät mm. lääkkeet ja erilaiset hoitotarvikkeet. Avustukset Kotitalouksille annettavien avustusten, kuntayhtymän hyötyeläimen omistajalle antamaa subventiota, arvioidaan pienenevän. Niitä sisältyy talousarvioon 40.000 euroa. Muut toimintakulut Muihin toimintakuluihin, 98.000 euroa, sisältyvät mm. vuokrat ympäristöterveydenhuollon toimitiloista ja kiinteistöverot.

12 KÄYTTÖTALOUSMENOT TP 2013 TA 2014 TA 2015 % menoista Muutos-% 2014-2015 Palkat 2343963 2467900 2485700 49,3 0,7 Henkilösivukulut 793700 844100 824400 16,4-2,3 Palvelujen ostot 826717 964150 969600 19,2 0,6 Tarvikkeet 488176 530900 528600 10,5-0,4 Avustukset 37995 48000 40000 0,8-16,7 Muut menot 80666 98250 98000 1,9-0,3 Suunnitelman mukaiset poistot 107931 110750 93200 1,8-15,8 Yhteensä 4679148 5064050 5039500 100,0-0,5 Käyttötalousmenot, % menoista Avustukset ja muut menot Tarvikkeet Palvelujen ostot Palkat Henkilösivukulut KÄYTTÖTALOUSMENOT TEHTÄVITTÄIN Tehtävä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Hallinto 11778 18100 15500 15500 15500 Tukipalvelut 486900 510300 513800 513800 513800 Sumu-poistot 79731 72700 63600 70200 72500 Avohoito 1123599 1274000 1250100 1250100 1250100 Sumu-poistot 3286 13350 8400 10900 10900 Keskitetyt palvelut 2223185 2345650 2352300 2352300 2352300 Sumu-poistot 12763 12550 9000 2600 2600 Ympäristöterv.huolto 2403 1600 1600 1600 1600 Sumu-poistot 12151 12150 12200 10300 10300 Ympäristöth.YT-alue 723353 803650 813000 813000 813000 Yhteensä 4679149 5064050 5039500 5040300 5042600 Myyntituotot Kuntayhtymässä suurin myyntituottojen erä on jäsenkuntien maksuosuudet kuntayhtymän menoihin. Lapin sairaanhoitopiirin tuottama ensihoito laskutetaan suoraan jäsenkunnilta, mikä kasvatti kunnilta saatavien myyntituottojen määrää vuoden 2014 alusta lähtien.

Kunnilta ja kuntayhtymiltä saadaan tuloja mm. ulkopaikkakuntalaisten hoidosta. Ravitsemispäällikön palvelujen myynnistä Palvelukoti Onnelalle saadaan korvaus Pelkosenniemen kunnalta ja valvontaeläinlääkärin palkkauksen korvaa valtio. Maksutuotot Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävät maksut säädetään asiakasmaksulaissa 734/1992 ja -asetuksessa 912/1992. Määrätyt maksut ovat indeksiin sidottuja enimmäismaksuja, joita ei voi kuntayhtymässä tehtävin päätöksin ylittää. Viimeksi indeksitarkistus tehtiin vuoden 2014 alusta. Kuntayhtymä voi päättää vain siitä, että asiakkailta ja potilailta peritään säädetyt maksut enintään maksimimääräisinä, alennettuina tai että niitä ei peritä lainkaan. Tuet ja avustukset Tuet ja avustukset ovat mm. työllistämiseen tulleita tukia valtiolta tai muulta taholta. Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot, 42.100 euroa, ovat pääasiassa asuntojen vuokratuloja. 13 KÄYTTÖTALOUSTULOT TP 2013 TA 2014 TA 2015 % tuloista Muutos-% 2014-2015 Myyntituotot 257805 480200 511000 10,1 6,4 Jäsenkuntien osuudet 4045556 4195650 4141200 81,9-1,3 Maksutuotot 331143 354700 354500 7,0-0,1 Tuet ja avustukset 16636 10000 8200 0,2-18,0 Muut toimintatuotot 46654 42100 42100 0,8 0,0 TULOT 4697794 5082650 5057000 100-0,5 Käyttötaloustulot, % tuloista 0 % 1 % 7 % 10 % 82 % Myyntituotot Jäsenk.os Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot KÄYTTÖTALOUSTULOT TEHTÄVITTÄIN Tehtävä TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Tukipalvelut 40130 42400 42400 42400 42400 Avohoito 127992 146800 154700 154700 154700 Keskitetyt palvelut 384932 309800 612700 612700 612700 Ympäristöterv.huolto Ympäristöth.YT-alue 99184 85000 106000 106000 106000 Yhteensä 652238 584000 915800 915800 915800

14 5 JÄSENKUNTIEN OSUUDET Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät perussopimuksen mukaan vuodeosaston osalta hoitopäivien suhteessa avohoidon osalta käyntikertojen suhteessa ja muiden toimintojen osalta asukasluvun suhteessa. Ensihoidon tuottaa Lapin sairaanhoitopiiri, jonka valtuusto on päättänyt ensihoidon kustannustenjaosta. Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien toivomuksesta kansanterveystyön kuntayhtymä laskuttaa ensihoidon kustannukset niiltä ns. läpilaskutuksena sairaanhoitopiirin laskutuksen mukaisesti. Talousarviovuoden käytöksi on arvioitu vuodeosastolle 7450 hoitovuorokautta. Jäsenkuntien kesken käytön arvioidaan jakautuvan Pelkosenniemelle 47 % ja Savukoskelle 53 %. Avohoidon käyntiarvio on 19650 käyntikertaa. Käytön on arvioitu jakautuvan seuraavasti: Pelkosenniemi 50 % ja Savukoski 50 %. Kuntayhtymän jäsenkuntien väestö 31.12.2013 oli yhteensä 2094 henkilöä, joista pelkosenniemeläisiä 968 ja savukoskelaisia 1126. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen maksuosuudet jakautuvat perussopimuksen ja osajäsenyyssopimuksen mukaisesti. Ympäristöterveyshuollon osuudet esitetään kohdassa 10.5.5. JÄSENKUNTIEN OSUUDET TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos-% Käyttötalous 3327261 3383615 3432800 3389600-1,3 Pelkosenniemi 1508866 1667461 1654550 1659850 0,3 Savukoski 1818395 1716154 1778250 1729750-2,7 Vuoteen 2012 saakka luvussa on mukana myös ympäristöterveydenhuolto. JÄSENKUNTIEN SUORITEHINNAT TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos-% Avohoitokäynti (e/käynti) 81 98 89 88-1,1 Vuodeosaston hoitopäivä (e/vrk) 185 215 201 205 2,0 Hallinto (e/asukas) 5 6 9 7-22,2

15 6 TULOSLASKELMA KOKO KUNTAYHTYMÄ TP 2013 e TA 2014 e Tulosyks ehdotus Johtoryh ehdotus Hallitus e Muutos% TS 2016 1000 e TS 2017 1000 e T U L O S L A S K E L M A TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Täydet valtiolta saadut ko 123.887 40.400 55.300 55.300 55.300 37 55 55 Korvaukset kunnilta ja kun 4.128.513 4.572.850 387.500 4.528.700 4.528.700-1 4.529 4.532 Muut suoritteiden myyntitu 50.961 62.600 66.700 68.200 68.200 9 68 68 Myyntituotot 4.303.362 4.675.850 509.500 4.652.200 4.652.200-1 4.653 4.655 Maksutuotot Terveydenhuollon maksut 331.143 354.700 379.500 354.500 354.500 0 355 355 Maksutuotot 331.143 354.700 379.500 354.500 354.500 0 355 355 Tuet ja avustukset 16.636 10.000 8.200 8.200 8.200-18 8 8 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 38.271 41.000 41.000 41.000 41.000 41 41 Muut toimintatuotot 8.382 1.100 1.100 1.100 1.100 1 1 Muut toimintatuotot 46.654 42.100 42.100 42.100 42.100 42 42 TOIMINTATUOTOT 4.697.794 5.082.650 939.300 5.057.000 5.057.000-1 5.058 5.060 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkki -2.348.763-2.476.800-2.460.600-2.495.700-2.495.700 1-2.496-2.496 Jaksotetut palkat ja palk -39.528 Henkilöstökorvaukset, hen 44.327 8.900 10.000 10.000 10.000 12 10 10 Palkat ja palkkiot -2.343.963-2.467.900-2.450.600-2.485.700-2.485.700 1-2.486-2.486 Henkilösivukulut Eläkekulut -687.256-726.100-200 -711.600-711.600-2 -712-712 Muut henkilösivukulut -106.444-118.000-250 -112.800-112.800-4 -113-113 Henkilösivukulut -793.700-844.100-450 -824.400-824.400-2 -824-824 Henkilöstökulut -3.137.664-3.312.000-2.451.050-3.310.100-3.310.100 0-3.310-3.310 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -407.300-447.900-469.800-467.800-467.800 4-468 -468 Muiden palvelujen ostot -419.418-516.250-483.715-501.800-501.800-3 -502-502 Palvelujen ostot -826.717-964.150-953.515-969.600-969.600 1-970 -970 Aineet, tarvikkeet ja tavar -488.176-530.900-561.910-528.600-528.600 0-529 -529 Avustukset Avustukset kotitalouksille -37.995-48.000-40.000-40.000-40.000-17 -40-40 Avustukset -37.995-48.000-40.000-40.000-40.000-17 -40-40 Muut toimintakulut Vuokrat -55.155-71.050-68.920-69.000-69.000-3 -69-69 Muut toimintakulut -25.510-27.200-28.750-29.000-29.000 7-29 -29 Muut toimintakulut -80.666-98.250-97.670-98.000-98.000 0-98 -98 TOIMINTAKULUT -4.571.218-4.953.300-4.104.145-4.946.300-4.946.300 0-4.946-4.946 TOIMINTAKATE 126.577 129.350-3.164.845 110.700 110.700-14 111 114 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 18 Korkokulut -18.341-18.000-16.900-16.900-6 -17-17 Muut rahoituskulut -323-600 -600-600 -1-1 Rahoitustuotot ja -kulut -18.645-18.600-17.500-17.500-6 -18-18 VUOSIKATE 107.931 110.750-3.164.845 93.200 93.200-16 94 96 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poist -107.931-110.750-93.200-93.200-16 -94-96 Poistot ja arvonalentumiset -107.931-110.750-93.200-93.200-16 -94-96 TILIKAUDEN TULOS 0 0-3.164.845 0 0 0 0

16 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos-% Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 102,6 102,8 103 102-1,0 Vuosikate prosenttia poistoista 100 100 100 100 0,0 Toimintakate = toimintatuottojen ja kulujen erotus, osoittaa verorahoituksen osuuden oman toiminnan kuluista. Koska kuntayhtymässä ei ole verorahoitusta, toimintakatteen on oltava ylijäämäinen. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön), maksurahoituksen osuus toimintamenoista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset, kun tunnusluvun arvo on 100 %, tulorahoituksen oletetaan olevan riittävä. 7 INVESTOINNIT Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan jäsenkuntien on varauduttava kuntayhtymän investointeihin. Investoinnit rahoitetaan pienten investointien osalta (hankkeet ja hankinnat arvoltaan yli 8.410 euroa) suunnitelman mukaisten poistojen kautta. Talousarviovuonna 2015 Savukosken hammashoitola-neuvolan tilaratkaisuihin varaudutaan 201.000 eurolla. Savukosken hammashoitola-neuvolan peruskorjaus on ollut suunnitelmassa jo vuodelle 2014, mutta työt ovat siirtyneet ongelmien selvittelyn ja tarvittavien korjausten suunnittelun vuoksi. Irtaimiston hankinnoissa on hammashuoltoon ortopantomolaite, 30.000 euroa ja ravintohuoltoon yhdistelmäuuni 13.000 euroa. Pääterveysaseman kuntoutussiiven peruskorjaus on suunnitelmassa vuodelle 2016, 100.000 euroa ja Pelkosenniemen lääkäritalon ovien ja ikkunoiden uusiminen 51.000 eurolla. Vuonna 2017 varaudutaan vanhan, vuonna 1956 valmistuneen, hoitajien asuntotalon katon uusimiseen 55.000 eurolla. INVESTOINNIT TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos-% TS 2016 TS 2017 Ortopantomolaite 30000 Yhdistelmäuuni 13000 Savukosken hammash.- neuvolan peruskorjaus 80000 201000 Kuntoutussiiven peruskorjaus 100000 Hoitajien asuntotalon katto 55000 Lääkäritalon ovet ja ikkunat 51000 Varavoimalaite 13602 Hh potilasohjelma + atk 39197 Toimistosiiven peruskorjaus 53129

17 8 RAHOITUSLASKELMA KOKO KUNTAYHTYMÄ TP 2013 TA 2014 Tulosyks Johtoryh Hallitus Muutos TS 2016 TS 2017 RAHOITUSLASKELMA e e ehdotus ehdotus e % 1000 e 1000 e TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE 107.931 110.750 93.200 93.200-16 94 96 TOIMINNAN RAHAVIRTA 107.931 110.751 93.200 93.200-16 94 96 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -105.928-80.000-244.000-244.000 205-151 -55 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -105.928-80.000-244.000-244.000 205-151 -55 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN 2.003 RAHAVIRTA 30.750-150.800-150.800-590 -57 41 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -48.108-48.100-48.100-48.100-48 -48 LAINAKANNAN MUUTOKSET -48.108-48.101-48.100-48.100-48 -48 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOMIEN MUUTOS -9.280 SAAMISTEN MUUTOS -8.822 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 211.490 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 193.388 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 145.280-48.100-48.100-48.100 1-48 -48 RAHAVAROJEN MUUTOS 147.283 17.350-198.900-198.900-105 -7 RAHAVARAT 31.12. RAHAVARAT 1.1. RAHAVAROJEN MUUTOS RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos-% Investointien tulorahoitus, % 173 101,9 138 38-72 Pääomamenojen tulorahoitus, % 98 98 86 32-63 Lainanhoitokate 1,7 1,4 1,8 1,7-6 Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno, kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen lisäys + Lainanlyhennykset), osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi

18 9 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2015-2017 Virat/ toimet 2013 Muutokset 2014 TEHTÄVÄALUE Henkilöstöryhmä Yhteensä 2014 KANSANTERVEYSTYÖ Terveyskeskuslääkärit yht 2 2 siitä terveyskeskuslääkärit 2 Terveyskeskushammaslääkärit yht 1 1 siitä terveyskeskushammaslääkärit 1 Muutokset 2015 Eriasteiset sairaanhoitajat ja muut vastaavat henkilöt yhteensä 20 20 siitä johtavat hoitajat 1 sairaanhoitajat 13 terveydenhoitajat 3 röntgenhoitajat 1 fysioterapeutit 2 Muut hoitohenkilöt yhteensä 12,25 12,25 siitä perushoitajat 9 hammashoitajat 1,75 suuhygienistit 0,5 hoitoapulaiset/oppisopimus 1 Huoltohenkilöt yhteensä 10,5 10,5 siitä siivoojat 1 laitosapulaiset 3 oppisopimustyöntekijä 1 keittiöhenkilöt 4-1 talonmiehet 1,5 Hallinto- ja taloushenkilöt yht 2 2 siitä toimistohenkilöt 2 KANSANTERVEYSTYÖN HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 47,75 47,75-1 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Hallinto- ja avustavat henkilöt yht. 2 2 Toimistosihteeri 1 Pieneläinhoitaja 1 Terveysvalvontahenkilöt yhteensä 4 4 siitä terveystarkastajat 4 Eläinlääkärit yhteensä 5,5 5,6 siitä kunnaneläinlääkärit 5 valvontaeläinlääkärit 0,5 0,1 YMPÄRISTÖTERV.HUOLLON HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 11,5 0,1 11,6 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 59,25 0,1 59,35 Muutokset 2016 Muutokset 2017

19 10 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA TULOSALUEITTAIN 2015-2017 10.1 HALLINTO Kuntayhtymän luottamushenkilöeliminä toimivat kuntayhtymän kahdeksanjäseninen hallitus ja nelijäseninen tarkastuslautakunta. Jäsenkuntien kunnanvaltuustot nimeävät kumpikin neljä jäsentä hallitukseen ja kaksi jäsentä tarkastuslautakuntaan sekä valitsevat kuntayhtymän tilintarkastajan. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ympäristöterveyslautakuntaan jäsenkunnat ja osajäsenkunnat valitsevat kukin yhden jäsenen. Yhteistoiminta-alueen talous- ja toimintasuunnitelma käsitellään kohdassa 10.5. Kaudelle 2013 2018 jäsenkuntien kunnanvaltuustot ovat valinneet tilintarkastajaksi BDO Audiator Oy:n. TULOSLASKELMA Tulosyks Johtoryh Hallitus Muutos TS 2016 TS 2017 HALLINTO TP 2013 TA 2014 ehdotus ehdotus e % 1000 e 1000 e TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkki -2.990-4.100-4.100-4.100-4.100-4 -4 Henkilöstökorvaukset, hen -100-100 Palkat ja palkkiot -2.990-4.200-4.100-4.100-4.100-2 -4-4 Henkilösivukulut Muut henkilösivukulut -23-200 -200-200 -200 0 0 Henkilösivukulut -23-200 -200-200 -200 0 0 Henkilöstökulut -3.013-4.400-4.300-4.300-4.300-2 -4-4 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -446 Muiden palvelujen ostot -5.824-8.400-6.000-6.000-6.000-29 -6-6 Palvelujen ostot -6.269-8.400-6.000-6.000-6.000-29 -6-6 Aineet, tarvikkeet ja tavar -335 Muut toimintakulut Muut toimintakulut -2.160-5.300-5.100-5.200-5.200-2 -5-5 Muut toimintakulut -2.160-5.300-5.100-5.200-5.200-2 -5-5 TOIMINTAKULUT -11.778-18.100-15.400-15.500-15.500-14 -16-16 TOIMINTAKATE -11.778-18.100-15.400-15.500-15.500-14 -16-16

20 10.2 TUKIPALVELUT 10.2.1 Toimisto Kuntayhtymän hallinto- ja toimistopalveluista vastaa toimisto. Eri asiakkaiden taholta määräaikoihin sidottuja tehtäviä ovat mm. henkilöstö- ja palkkahallinnon tehtävät, asioiden valmistelu päätöksentekijöille, toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta. Toimiston kustannukset vyörytetään eri tulosyksiköille nettomenojen suhteessa. TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos-% TS 2016 TS 2017 Voimavarat Henkilöstö Toimistonhoitaja 1 1 1 1 1 Toimistosihteeri 1 1 1 1 1 Johtava hoitaja 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 10.2.2 Kiinteistöhuolto Kiinteistöhuollon tulosyksikkö huolehtii kuntayhtymän toimitilojen ja asuntojen kiinteistöhuollosta ja kunnossapidosta sekä laitteiden toimivuudesta Pelkosenniemellä ja Savukoskella niin, että eri toiminta-alueet voivat hoitaa tarvittavat tehtävänsä. Pelkosenniemellä on yksi talonmies. Savukoskella kiinteistöjen hoidosta vastaavat yksi laitoshuoltaja sekä kiinteistönhoitaja, joka on yhteinen Savukosken kunnan kanssa. Kuntayhtymällä on 13 vuokrattavaa asuntoa. TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos-% TS 2016 TS 2017 Henkilöstö Siivooja 1 1 Laitoshuoltaja 1 1 1 Talonmies 1 1 1 1 1 Kiinteistönhoitaja 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Huollettavat tilat, m2 Pelkosenniemi 3146 3146 3146 3146 3146 Savukoski 884 884 884 884 884