Slitk Selvitykset tkaavaa laadittaessa MRL 9 : Vik Vaikutusten selvittäminen li i kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.
Selvitykset kaavaa laadittaessa, KHO:2014:54 Tampereen yhdyskuntalautakunta oli 15.2.2011 hyväksynyt y y asemakaavan muutoksen, jolla jaetaan 1 827 m 2 :n suuruinen Tampereen kaupungin Ruotulan kaupunginosan korttelin 4863 tontti 8 tonteiksi 23 ja24 24.
Selvitykset kaavaa laadittaessa
Pirkanmaan maakuntamuseo on 28.4.2010 antamassaan lausunnossa todennut, että museolla ei ole ollut huomautettavaa tontin jakamisesta olettaen, että tontilla nykyisinsijaitseva sijaitseva asuinrakennus säilytetäänjahuomioidaan täydennysrakentamisessa. Kaavamääräykset eivät turvaa hyvin säilyneen ja korjauskelpoisen 1950 luvun rakennuksen säilymistä. i Kaupunginosan syntyvaiheisiin i ii liittyvä rakennus olisi historiallisen kertovuutensa ansiosta huomattavasti arvokkaampi osa ympäristöään verrattuna samaan henkeen rakennettuun uudisrakennukseen. Maakuntamuseo suosittelee, että Tampereen kaupunki tulevaisuudessa laatisi koko kaupungin kattavan aluetasoisen inventoinnin jälleenrakennuskauden rakennetuista ympäristöistä. Maakuntamuseon 13.9.2010 päivätyn lausunnon mukaan kaava mahdollistaa kulttuurihistoriallisten arvojen tuhoamisen tavalla, joka ei ole MRL 54 :n mukaista.
HaO:n johtopäätökset Alueelle aikaisemminvahvistettu asemakaavaon toteutunut merkittäviltä osiltaan kaavan mukaisesti. Asemakaava ei ole MRL 60 :n tarkoittamalla tavalla vanhentunut yksinomaan sen vuoksi, että se on vahvistettu vuonna 1950. Tonttien koot ja muodot kysymyksessä olevalla alueella poikkeavat paljon toisistaan. Kun otetaan huomioon nyt esillä olevan asemakaavan muutoksen tarkoitus ja merkitys sekä kaavoitettavan alueenympäristöntoteutunutmaankäyttö toteutunut maankäyttö, niintämä yhdentontin käsittävä asemakaavan muutosalue muodostaa tarkoituksenmukaisen kaavoituksellisen kokonaisuuden. Yhdyskuntalautakunnan päätös ei ole lainvastainen sillä valitusperusteella, että kaavan muutosta ei ole laadittu kk koko korttelin alueelle. ll Kaavamuutoksen kaupunkikuvallisia vaikutuksia on selvitetty ja vaikutuksia arvioitu laajasti ja monipuolisesti. Kaava asiakirjoihin sisältyvänselvityksen selvityksen perusteellaon mahdollistariittävästi arvioida MRL 54 :n edellytysten täyttyminen. Kaavapäätös ei ole selvitysten riittämättömyyden vuoksi lainvastainen
KHO:2014:54 Kaavamuutoksen kohteena olevaa osaa voidaan pitää edustavana esimerkkinä 1950 luvun jälleenrakentamiskauden rakennetuista ympäristöistä. Kaavamuutoksen perustana on ollut lähinnä vuonna 1988 laadittu selvitys, y,jonka tarkoituksena on ollut selvittää täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Selvityksessä on tutkittu alueen rakennuskantaa ja mainittu hyvin säilyneet alueet, joilla on vain selvityksessä vanhaksi luokiteltua ennen vuotta 1960 valmistunutta rakennuskantaa. Selvitys ei itsessään ole sellainen yleispiirteinen suunnitelma, jonka tuella kaavan muuttaminen vain yhden korttelin osalta olisi mahdollista Asiakirjoissa ei ollut laaja alaisempaa selvitystä Tampereen j j p y p säilyneistä jälleenrakennuskauden ympäristöistä
KHO:2014:54 Kaavamuutos koskee vain yhtä tonttia ja sillä mahdollistetaan täydennysrakentaminen. Kortteli 4863 käsittää useita pinta alaltaan vastaavia tontteja. Ei ole mahdollista varmistua siitä, että näillä tonteilla on myöhemmin mahdollista sallia vastaava täydennysrakentaminen ja laatia kokonaisasemakaava näin maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimukset täyttäväksi. KHO totesi, että kaavan perustana olevien selvitysten perusteella ei ole mahdollista arvioida, täyttääkö asemakaava MRL 54 :ssä tarkoitetut kaavan sisältövaatimukset
Selvitykset kaavaa laadittaessa, rantaasemakaava, KHO:2014:89 Kerimäen kunnanvaltuusto hyväksyi Hautaniemen ranta asemakaavan Ranta asemakaava oli laadittu rantayleiskaavassa pääosin matkailupalvelujen alueeksi varatulle alueelle (RM), jota ei ollut tarkoitettu toteutettavaksi suoraan rakennusluvin, vaan laatimalla alueelle rantaasemakaava
Kaava alue Suunnittelualue sijaitsee kymmenen kilometrin päässä Kerimäen kirkolta Puruveden rannalla Hautaniemen kärjessä. Kaava alueen maapinta ala on 4,32 hehtaaria. RM alueella rakennusoikeutta on yhteensä 1 605 kerrosneliömetriä iä ja AO alueella ll 372,2020 kerrosneliömetriä. Rakennustehokkuus on koko kaava alueella 0,041 041 ja RM alueella 0,066. 066 Kaava alueella alueella on voimassa Puruveden rantayleiskaava, jossa suunnittelualueen niemenkärki on merkitty matkailupalvelujen alueeksi määräämättä alueen rakentamisen määrästä mitään.
HaO kumosi valtuuston päätöksen Hallinto oikeus ik oli kumonnut valtuuston päätöksen muun muassa sillä perusteella, ettei ranta asemakaavan pohjaksi ollut laadittu laajempaa aluetta koskenutta rakennusoikeuslaskelmaa ettei ollut arvioitavissa, täyttikö kaava terveellisyyden vaatimukset siltä osin kuin maankäyttöäoli osoitettu alueella vuoteen 1985 toimineen turkistarhan alueelle.
KHO:2014:89, Ymp.hallinnon ohjeistus Ympäristöministeriön i i t iö vuonna 2005 julkaisemassa oikeudellisesti sitomattomassa oppaassa "Rantojen maankäytön suunnittelu" (Ympäristöopas 120) on annettu muun ohella rantojen maankäytön suunnittelijoille ja kuntien kaavoituksesta vastaaville viranomaisille tietoa suunnittelun lähtökohdista, mahdollisuuksista ja reunaehdoista. Oppaassaesitelläänerilaisia erilaisia apuvälineitä, joilla on tarkoitettu helpottaa maankäyttö ja rakennuslaissa säädetyt sisältövaatimukset täyttävän kaavan laatimista. Tällaisia ovat muun ohella emätilaperiaate ja poikkileikkausvuoden määritys, rantaviivan vyöhykkeistys sen ominaisuuksien perusteella, rakennuspaikkojen osoittaminen kullekin vyöhykkeelle sille osoitetun mitoitusluvun perusteella sekä rantaviivan muunto. Näiden avulla voidaan yleensä päästä maanomistajien tasapuolisuuden vaatimuksen sekä yleiskaavan muiden sisältövaatimusten edellyttämään tulokseen. Oppaassa kuvatut yleisesti käytetyt mitoitusperusteet eivät sellaisenaan ole sovellettavissa matkailupalveluihin
Hautaniemen aiempi käyttötarkoitus Hautaniemen alue on aiemmin ollut osa toisen maailmansodan aikana toiminutta Kumpurannan aliupseerikylää. Päärakennus ja siihen liittyvä vanhempi ulkorakennus on rakennettu1940 1940. Maakuntamuseon mukaan tähän rakennuskantaan liittyy sotahistoriallisia arvoja. Alueella on vanhan rakennuskannan ohella 1970 1980 lukujen vaihteessa rakennettu rantasauna sekä kaksi varastorakennusta. Nykyisen rakennuskannan kerrosala on yhteensä 657 m 2. Alue on ollut pienimuotoisessa maatilamatkailukäytössä vuodesta 2000.
Sisältövaatimukset, rakentamisen määrä ä ja rakennusoikeuslaskelma k l rantaosayleiskaavassa osoitettu pääosin matkailupalvelujen alueeksi (RM) yleiskaavalla on ratkaistu yleispiirteisesti alueen sopivuus ranta asemakaavassa asemakaavassa osoitettuun käyttötarkoitukseen tarkoitettu asemakaavoitettavaksi tehokkaampaan rakentamiseen
Sisältövaatimukset valtakunnalliset lli alueidenkäyttötavoitteet i tukevat yleiskaavan lik RMaluevarauksen toteuttamista sellaisena, että matkailu elinkeinolle luodaan kannattavan toiminnan mahdollistavat toimintaedellytykset. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttää samanlaista kohtelua vain osoitettaessa alueita samanlaisiin käyttötarkoituksiin. Matkailupalveluihin rakentamista voidaan osoittaa erilaisin perustein ja myös tehokkaammin kuin tavanomaisen lomaasumisen alueille. Asiassa on kyse jo vanhastaan tavanomaisesta lomaasumisesta poikkeavassa käytössä olleen alueen ottamisesta matkailupalvelukäyttöön ja osin jo olemassa olevan toiminnan laajentamisesta.
Sisältövaatimukset k l k k Karttatarkastelun mukaan ranta asemakaavan lähialueille on yleiskaavassa pääosin osoitettu tavanomaisen loma asumisen alueita. Lähialueelle ei ole osoitettu muita matkailupalvelujen alueita. Tähän nähden rakentamisen mitoitusharkinnassa ei tässä tapauksessa ole ollut tarpeen arvioida kaavoitettavan alueen rantaviivan pituutta tai lähialueen ranta alueiden rakentamista emätilatarkastelulla.
Turkistarha ja DDT Maankäyttö ja rakennuslakiin ei sisälly nimenomaisia säännöksiä maaperän pilaantuneisuuden ottamisesta huomioon asemakaavoituksessa. Lain 54 :n 2 momentin mukaan asemakaava tulee kuitenkin laatia niin, että luodaan edellytykset terveelliselle elinympäristölle. Maankäyttö ja rakennuslain 116 :n 1 momentista ilmenee, että asemakaava alueella rakennuspaikan sopivuus ratkaistaan asemakaavassa. Asemakaava alueellakin ll ki rakennuslupahakemukseen k k on maankäyttö ja rakennusasetuksen 49 :n 2 momentin mukaisesti vielä liitettävä selvitys rakennuksen perustamis ja pohjaolosuhteista ja tarvittaessa terveellisyydestä.
DDT? Entiset turkistarha alueet on varattu kaavassa matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Osa alueesta on osoitettu kaavamääräyksin leikkipaikka alueeksi (le) ja osa kolmen lomarakennuksen rakennusalaksi. Kaavan valmisteluvaiheissa turkistarhaus ei ole ollut tiedossa. Asiaan on kiinnitetty kuitenkin huomiota Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lausunnossa 18.6.2010 ja Etelä Savon elinkeino liikenne ja ympäristökeskuksen lausunnossa 22.6.2010. 2010 Viimeksi mainitussa lausunnossa on todettu, että lopetetun tarhauksen vaikutukset maaperään ja pohjaveden laatuun alueella olisi selvitettävä. Lisäksi porakaivon veden laadusta tulisi selvittää ainakin ravinnepitoisuus ja torjunta ainepitoisuudet. Maaperän ja pohjaveden laatua ei kuitenkaan ole selvitetty tarkemmin. Kaavan valmistelun yhteydessä on sen sijaan selvitetty alueella olevan porakaivon ki veden laatua 27.5.2010 2010 tehdyllä talousveden tl suppealla tutkimuksella. Selvityksen mukaan tutkittujen ominaisuuksien perusteella näyte täyttää talousveden laatuvaatimukset ja suositukset. Saadunselvityksen mukaan asiassa eitäysin voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että kaava alueella aikaisemmin sijainneella turkistarhalla olisi saatettu käyttää torjunta aineita.
johtopäätös Ranta asemakaavassa ei kuitenkaan ole sallittu rakentamista pilaantuneelle maaperälle, vaan ennen rakennuslupien myöntämistä rakennuspaikkojen terveellisyydestä on tarvittaessa esitettävä selvitys. Jos selvitys osoittaa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistamistarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston osto asetuksen (214/2007) mukaisten alueen käyttötarkoituksen edellyttämien arvojen ylittyvän, on alue puhdistettava ennen rakennuslupien myöntämistä, ellei asiaa voida ratkaista siirtämällä rakennuksia rakennusalojen puitteissa. Maaperän puhdistamisen jälkeen rakennusluvat voidaan joka tapauksessa myöntää ja rakennukset ottaa käyttöön. Asiakirjoista ei ilmene sellaista, ettei maaperä olisi puhdistettavissa. Tältä kannalta asemakaavaa ei voida siis pitää toteuttamiskelvottomana. t tt tt Näin ollen ranta asemakaava on entisen turkistarhan alueelle osoitetun maankäytön osalta laadittu niin, että se maankäyttö ja rakennuslain 54 :n 2 momentissa edellytetyin tavoin luo riittävät ä edellytykset terveelliselle elinympäristölle.