SOTE-järjestämislaista StV 12.2.2015 Kati Myllymäki Johtajaylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri
Huomioita HE 324/2014 historiasta tarpeesta sote-integraatiosta rahasta yksityissektorista tietojärjestelmistä asiakkaasta/potilaasta entäpä jos ei summa summarum 11.2.2015 www.esshp.fi 2
Historiasta 1 Valtioneuvoston periaatepäätös terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi 2002 >>> kansallinen terveyshanke 11.2.2015 www.esshp.fi 3
Historiasta 2 Paras-hankkeessa (2005) valmisteltiin kolmea mallia 1) peruskuntamalli 2) piirimalli (SOTE-PIIRI) 3) aluekuntamalli Asiantuntijat esittivät erikoissairaanhoidon vähimmäisväestöpohjaksi 150.000 asukasta, tingittiin 100.000:een, jäljelle puitelakiin jäi vain pth vähintään noin 20.000 vaatimus 11.2.2015 www.esshp.fi 4
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 2006 Terveydenhuollon tulevaisuus Tulevaisuusvaliokunnan kannanotto vuoden 2015 terveydenhuoltoon: 1. vanhustenhuollon, perusterveydenhuollon ja peruserikoissairaanhoidon taloudellisesti ja hoidollisesti mielekäs yhdentäminen 2. terveyskeskusten koko ja henkilökuntatarpeet terveyskeskusten eri toiminnoissa 3. vaativa erikoissairaanhoito ja sen järjestämisen taloudellisesti ja hoidollisesti mielekäs väestöpohja. 11.2.2015 www.esshp.fi 5
VATT Kuusi & Ryynänen 2008 Suomen terveydenhuolto ja sosiaalisektori tarvitsevat vahvoja alueellisia toimijoita, jotka ottavat noin 0,6-1,5 miljoonan henkilön väestöpohjilla vastuun terveydenhuollon ja sosiaalisektorin kustannusvaikuttavuudesta. Tällaisiksi toimijoiksi sopivat nykyisten yliopistollisten sairaanhoitopiirien erityisvastuualueiden (ervojen) pohjalta muodostettavat hyvinvointipiirit. 11.2.2015 www.esshp.fi 6
SOTE- järjestämislaki on välttämätön Ongelmat/haasteet/uudistuksen välttämättömyys ovat olleet selvillä jo (ainakin) kolme hallituskautta Julkisen talouden ongelmat yhdistettynä ikääntyvään väestöön edellyttäisivät vihdoin viimein ratkaisuja ja päätöksiä kentällä on syvää turhautumista jatkuvaan veivaamiseen osa edellisistä uudistuksista on ollut näennäisiä, puhtaan hallinnollisia ja jo purettukin 11.2.2015 www.esshp.fi 7
SOTE RAHOITUS JÄRJESTÄMINEN TUOTTAMINEN Millä tasolla toteutetaan sote-integraatio?
SOTE-integraatiosta tiukkoja rajoja on edelleen aito yhteistyö on enemmän kuin hallinnon tai yhdistäminen integraation pitää tapahtua asiakasrajapinnassa (vanhus, päihde, MTT) tarve muuttaa erityislainsäädäntöä: asiakasmaksut, tietosuoja, asiakas/ potilastietojärjestelmät miksi on erikseen KANTA ja KANSA e-arkistot? kuntoutus on pirstaleisin osa THL kyselee edelleen ESH ja PTH tilastoja erikseen hoitotakuukin on erilainen esh/pth 11.2.2015 www.esshp.fi 9
Terveydenhuollon nettotoimintamenot 2013 kunnittain /as Lähde: Kuntaliitto/Punnonen SOTE Terveys Kansanterv Erikoissh Mikkeli 115 Savonlinna 128 Pieksämäki 150 Varkaus 143 Eksote (pl Imatra) 117 Kuopio 110 3019 1904 684 1220 3800 2359 749 1610 3847 2162 814 1348 3581 2120 707 1413 3171 1995 900 1095 3174 1962 579 1383
Rahasta keskeistä on saada osaoptimointi ja kilpavarustelu kuriin: sote-alueella tulee olla valta lakkauttaa esim. avosydänkirurgia jostakin alueen yksiköstä tehottomuudesta, ylikapasiteetista, ylituotannosta ei pidä palkita vaikka nykyinen esh kuntalaskutus poistuu, tarvitaan potilaan valinnanvapauden vuoksi selkeät kansalliset tuotteet ja hinnastot Kootaan yhteen kanavaan (palvelut, lääkkeet, matkakulut, työkyvyttömyys) Jos/kun näin radikaali uudistus ei ole mahdollinen; ainakin terveyspalveluiden rahoitus yksikanavaiseksi (kuntapalvelut + työterveys + KelaSV) Tai vähintään valtion rahoitustuki perusterveydenhuollolle ja työterveyshuollolle samantasoiseksi 11.2.2015 www.esshp.fi 11
Yksityissektorista SOTE-tuotantoalueet tulevat hyödyntämään alihankintaa/kilpailuttamista palvelusetelijärjestelmää tullaan kehittämään Miten toteutuisi sote-integraatio, mikäli yksittäiset palvelut voisi hakea mistä tahansa pienet palveluntuottajat ja yksittäiset ammatinharjoittajat tulee saada mukaan tuleeko jääviysongelmia, kilpailukieltoja asiantuntijoiden toimimisesta tilaajan sekä tuottajan leivissä? rahoitusratkaisun myötä olisi mahdollista selkiyttää yksityisen/julkisen työnjakoa 11.2.2015 www.esshp.fi 12
Tietojärjestelmistä toimiva tiedonkulku on välttämätön edellytys sekä sote-integraatiolle, että valinnanvapauden toteutumiselle kansalliset standardit ja avoimet rajapinnat selkiyttäisivät tilannetta ja säästäisivät ICTkustannuksia Ministeriöllä tulee olla vahva mandaatti potilastietojärjestelmien ohjaukseen (vert. Lääkintöhallitus) 11.2.2015 www.esshp.fi 13
Asiakkaasta/potilaasta valinnanvapautta ei pitäisi rajoittaa, MUTTA shoppailua ei tulisi tukea: eli potilaan tulisi valita peruspalvelupaketti yhdestä paikasta josko vihdoin viimein saataisiin Suomeenkin järjestelmä, jossa potilas pääsee sujuvasti tapaamaan oma/yleislääkärin 11.2.2015 www.esshp.fi 14
Entäpä jos EI? mikäli lakia ei saada nyt aikaiseksi ja palataan lähtöruutuun >>> tapahtuu ennennäkemättömän laaja sote-ulkoistusten sarja pienissä kunnissa ja aluesairaalapaikkakunnilla väestön luottamus julkiseen terveydenhuoltoon laskee >>> yksityisten sairasvakuutusten, työterveyshuollon ja KELA-korvatun yksityissektorin voimakas kasvu julkisen terveydenhuollon rekrytoinnin huomattava vaikeutuminen 11.2.2015 www.esshp.fi 15
Summa summarum manner-suomessa 1.1.2015 on 316 kuntaa on melkoinen edistysaskel, kun sote-rahoitus kootaan 316 rahapussista VIITEEN! hallinnon ja organisaatioiden rakentelusta pitäisi nopeasti päästä toiminnan/substanssin kehittämiseen = kustannusvaikuttavuus uudistukseen mentävä ihminen ja palvelut edellä, kunta on olemassa ihmisiä ja palveluiden tuottamista varten rahoitusratkaisulla voidaan ohjata järjestelmää tehokkaasti kunnille jäävää terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tulee tukea voimakkaasti seuraavalla hallituskaudella tarvitaan rohkeutta rahoituksen suhteen radikaaleihin muutoksiin Ei liian pitkiä siirtymäaikoja; pelaaminen ja tinkaaminen seuraavia vaaleja odotellessa 11.2.2015 www.esshp.fi 17
Kiitos! 18 OHJELMA KESTÄVÄÄN HYVINVOINTIIN