Maakunnallinen liikuntaneuvonta -projekti Tulokset Katariina Tuunanen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Ketä liikuntaneuvonnassa kävi? Tavoite 570 asiakasta Toteutuma 910 asiakasta 6/2012-12/2014 (2,5v) Tavoite ylittyi!
Alkukyselyn pohjalta tyypillinen asiakas TERVEYS Arvioi terveydentilansa keskiverroksi Nukkuu hyvin Pystyy useimmiten nauttimaan päivittäisestä toiminnoista ja on toivorikas tulevaisuuden suhteen RUOKAILU Epäsäännöllinen ruokailurytmi ja ei syö tarpeeksi kalaa Tietää mikä on lautasmalli Käyttää vähärasvaisia maitotuotteita ja syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja On jo hieman muuttanut ruokatottumuksiaan parempaan suuntaan LIIKUNTA TYYPILLINEN LIIKUNTANEUVONNAN ASIAKAS 55-64v NAINEN TYÖ Rauhallista kestävyysliikuntaa n. 2pv/vko yhteensä kaksi tuntia Ripeää ja reipasta kestävyysliikuntaa 1pv/vko yhteensä alle tunti Aikoo lähiaikoina lisätä liikkumistaan Liikkumisen lisäämistä haittaavat motivaation puute, väsymys, terveydentila ja sopivan liikuntakumppanin puute Istuu päivän aikana yli 6 tuntia. Eniten kotona television ääressä ja töissä Keskiasteen koulutus Päivätyössä julkisella puolella Sairauspoissaoloja korkeintaan 9pv/vuosi Joskus työpäivän jälkeen uuvuttaa Työ lisää jonkin verran oireita olemassa oleviin sairauksiin Työkyky 6,8 asteikolla 0-10 Työn fyysiset vaatimukset rasittavat enemmän kuin henkiset Kokee pystyvänsä terveyden puolesta jatkamaan työssään seuraavat kaksi vuotta
Alkukyselyn tarkastelua (n=138) Kuinka paljon kaikkiaan liikutte viikoittain? Ryhmätason tarkastelua (n=138). Kysymyksessä on voinut valita useita vaihtoehtoja. Päivänä/vko ka (n=138) Min/vko ka (n=138) Terveysliikuntasuositus Verkkaista ja rauhallista 2,3 122 kestävyysliikuntaa Ripeää ja reipasta 1,0 49 150 min/vko kestävyysliikuntaa Voimaperäistä ja rasittavaa 0,4 26 75 min/vko kestävyysliikuntaa Lihaskuntoharjoittelua 0,3 15 2 päivänä/vko Ryhmätasolla eivät täytä terveysliikuntasuosituksia Kuinka paljon kaikkiaan liikutte viikoittain? Niiden henkilöiden tarkastelua, jotka harrastavat kyseistä liikuntamuotoa. Kysymyksessä on voinut valita useita vaihtoehtoja. Hlö Päivänä/vko ka Min/vko ka Terveysliikuntasuositus Ei juuri mitään 33 säännöllistä liikuntaa Verkkaista ja rauhallista 72 4,15 (n = 72) 234 (n = 72) kestävyysliikuntaa Ripeää ja reipasta 51 2,56 (n = 51) 136 (n = 51) 150 min/vko kestävyysliikuntaa Voimaperäistä ja 19 2,76 (n = 19) 186 (n = 19) 75 min/vko rasittavaa kestävyysliikuntaa Lihaskuntoharjoittelua 21 2,22 (n = 21) 101 (n = 21) 2 päivänä/vko Ne, jotka liikkuvat täyttävät terveysliikuntasuositukset
Alku- ja loppukyselyisen vertailua n=37
Alku- ja loppukyselyiden vertailu (n=37) Mukana myös yli 64-vuotiaat Harkinnut ruokailutottumusten muuttamista Muuttanut neuvonnan aikana Lautasmalli viimeistään nyt tuttu Harkinnut liikunnan lisäämistä on pystynyt lisäämään Liikuntaneuvonnalla oli saatu jonkin verran lisättyä asiakkaiden motivaatiota liikkumista kohtaan.
Alku- ja loppukyselyiden vertailu (n=37) Mukana myös yli 64-vuotiaat Ryhmätasolla liikkumiseen käytetty keskimääräinen aika viikossa (min) 122 146 106 Ryhmätasolla (n=37) liikkumiseen käytetty aika lisääntynyt 81 min/vko 68 11 13 27 44 VERKKAISTA JA RAUHALLISTA KESTÄVYYSLIIKUNTAA RIPEÄÄ JA REIPASTA KESTÄVYYSLIIKUNTAA VOIMAPERÄISTÄ JA RASITTAVAA KESTÄVYYSLIIKUNTAA LIHASKUNTOHARJOITTELUA Alkukysely Loppukysely n=37 n = 19 Liikkumiseen käytetty keskimääräinen aika (min) viikossa liikuntaa harrastavien osalta 238 Alkukysely Loppukysely n = 22 155 n = 19 133 n = 24 163 n = 6 70 n = 5 96 n = 12 n = 14 83 116 Isommat harrastajamäärät Liikkumiseen käytetty aika kokonaisuudessaan +6min Täyttävät terveysliikuntasuositukset! VERKKAISTA JA RAUHALLISTA KESTÄVYYSLIIKUNTAA RIPEÄÄ JA REIPASTA KESTÄVYYSLIIKUNTAA Terveysliikuntasuositus 150 min/vko VOIMAPERÄISTÄ JA LIHASKUNTOHARJOITTELUA RASITTAVAA KESTÄVYYSLIIKUNTAA Terveysliikuntasuositus 75 min/vko
Alku- ja loppukyselyiden vertailu (n=37) Mukana myös yli 64-vuotiaat Istuminen 162 151 Päivittäisen istumisen määrä väheni 38 min! 76 61 61 49 56 52 19 23 TOIMISTOSSA TAI VASTAAVASSA KOTONA TELEVISIOTA TAI VIDEOITA KATSELLEN KOTONA TIETOKONEEN ÄÄRESSÄ KULKUNEUVOSSA MUUALLA Alkukysely (N=37) Loppukysely (N=37)
Asiakaspalaute liikuntaneuvonnasta Loppukyselyyn vastanneet työikäiset n=63
Lähes poikkeuksetta positiivisia arvioita Kerrottiin liikuntaneuvonnan tarkoituksesta (84 %) Liikuntaneuvonta oli helposti saavutettavassa paikassa (98 %) Tapaamiskertoja oli riittävästi (73 %) Liikuntaneuvonnan etenemisestä sovittiin yhdessä (92 %) Liikuntaneuvonnassa huomioitiin elämäntilanne (92 %) Koki tulleensa kuunnelluksi ja huomioiduksi (92 %) Koki saaneensa vinkkejä arjen aktiivisuuden lisäämiseen (97 %) Luki liikuntaneuvonnasta saadun materiaalin (89 %) Kerrottiin asuinkunnan liikuntamahdollisuuksista (82 %) Koki saaneensa kannustusta liikuntaneuvojalta (92 %) Löysi mieluisia tapoja liikkua (81 %) Kiinnostus liikuntaa kohtaan kasvoi (73 %) Jatkossa tietää mihin olla yhteydessä, jos tarvitsee lisätietoja liikunnasta tai liikuntaryhmistä (86 %) Kolmas osa (30 %) koki, että liikuntaneuvontaa lähettänyt taho ei ollut tietoinen liikuntaneuvonnan tuloksista ja neljäsosa (25 %) jätti vastaamatta kysymykseen. Suurin osa onnistui joko osittain (54 %) tai suunnitelman mukaisesti (22 %) liikunnan lisäämisessä.
RUOKAILU Liikuntaneuvoja keskusteli asiakkaan kanssa ruokailutottumuksista (89 %) Asiakas koki ruokaan ja ruokailuun liittyvät ohjeet toimiviksi (57 %) Asiakas kokee osaavansa valita terveellisempiä ruokia (91 %) Suurin osa asiakkaista onnistui joko osittain (52 %) tai kokonaan (25 %) ruokailutottumusten muuttamisessa ITSEARVIOIDUT LIIKUNTA- JA RUOKAILUTOTTUMUSTEN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET Tuki- ja liikuntaelin oireet vähenivät noin puolella (51 %) Mielenhyvinvointi pysyi suurimmalla osana samana (63 %) ja lisääntyi 21 prosentilla Paino pysyi ennallaan lähes puolella (45 %) ja laski 27 prosentilla Lääkityksen määrä pysyi suurimmalla osana samana (52 %) Hengitysoireet pysyivät ennallaan lähes puolella (48 %)
OSALLISTUMINEN MATALAN KYNNYKSEN LIIKUNTARYHMIIN 29 prosenttia asiakkaista osallistui matalan kynnyksen liikuntaryhmiin. Tarpeellista ja valikoima sopiva. Madalsi kynnystä liikunnan aloittamiseen. Sai puhtia elämään ja ryhmään pystyi menemään omana itsenään. Saivat kannustusta myös perheeltä. OLEELLISIMMAT SEIKAT LIIKUNTA- JA ELINTAPOJEN MUUTTAMISESSA Halu parantaa fyysistä terveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia Avunsaanti osaavalta ja kannustavalta ohjaajalta Liikuntakaverin tai sopivan ryhmän löytyminen
Mitä mieltä ammattilaiset? Kysely liikuntaneuvojille (n=11) Kysely liikuntatoimen edustajille (n=9) Kysely sote-ammattilaisille (n=24)
Yhteenveto ammattilaisten kyselyistä Liikuntaneuvonta on tarpeellinen ennaltaehkäisevä palvelu ja osa asiakkaan hoitopolkua Osto vai kunnan omapalvelu? ei väliä, kunhan liikuntaneuvonta palveluna säilyy Lisäresursseja tarvitaan mahdollistaa paremman yhteistyön, liikuntaneuvonnan kehittämisen ja koordinoinnin. Ohjautuminen liikuntaneuvontaan selkeää ja oma rooli tiedossa koettiin edistävän liikunnan puheeksi ottoa terveydenhuollossa
Liikuntaneuvontaprosessi koettiin toimivaksi Liikuntaneuvojat: tapaamiskertoja riittävästi (voisi olla tiiviimmin neuvontaprosessin alussa) ja kannusteyhteydenottoja riittävästi vrt. neljäsosa asiakkaista taas toivoi useampia tapaamiskertoja Tuloksia kirjattiin Efficaan, mutta kuka lukee? Liikuntaneuvojat: Lähettävä taho saa lähes aina tiedon asiakkaan liikuntaneuvonnan käynnistymisestä, etenemisestä sekä tuloksista. Terveydenhuollon ammattilaiset: Ei läheskään aina tietoa liikuntaneuvonnan etenemisestä tai sen vaikutuksista asiakkaalle.
Yhteistyö lisääntynyt, mutta edelleen kehitettävää PHLU:n rooli liikuntaneuvonnan asiantuntijana ja koordinoija sekä palveluntuottajana. Yhteistyön lisäämiseksi: tiedottamista, koulutusta, palavereja, resursseja Liikuntaneuvojat arvioivat omaan osaamisensa hyväksi Kaipasivat lisätietoa mielenterveysasiakkaiden kohtaamiseen, potilastietojärjestelmä Effican käyttöön sekä ravitsemustottumuksista keskustelemiseen Liikuntaneuvonnalla positiivisia vaikutuksia Liikuntatoimen toimialaan Lisännyt yhteistyötä terveydenhuollon kanssa Tuonut näkyvyyttä kunnalle Perustettu uusia matalan kynnyksen liikuntaryhmiä Laajentanut terveydenhuollon palveluvalikoimaa Tarjoaa yhden työvälineen lisää asiakkaan hyvinvoinnin edistämiseksi
Eri toimijoiden esille nostamat kehittämisideat Liikuntaneuvojat Lisää pienryhmätapaamisia ja motivointiryhmiä LIIKU-lehden kaltainen järjestelmä, joka mahdollistaisi tiedonkulun myös sellaisten lähettävien tahojen kanssa, joilla ei ole pääsyä potilastietojärjestelmään Lisää tiedottamista liikuntaneuvonnasta: teemapäivät, eri ammattiryhmien koulutuspäivät Sujuva siirtyminen matalan kynnyksen liikuntaryhmistä kunnan liikuntaryhmiin Kannustusta terveydenhoitohenkilökunnalle liikkumisen puheeksi ottamiseen Sanktio käyttämättömälle ajalle Prosessin pitäminen yksinkertaisena ja käytännönläheisenä kehittämistyöstä huolimatta Lisää resursseja Liikuntatoimi Resursseja: Yhden henkilön palkkaus täysipäiväisesti hoitamaan liikuntaneuvontaa ja ohjaamaan matalan kynnyksen liikuntaryhmiä Yhteistyön tehostaminen Terveydenhuollon ammattilaiset Palautteen saannin kehittäminen liikuntaneuvontaprosessista Yhteistyön lisääminen Mahdollisuus aina varata suoraan aika neuvojalle, jotta ajanvaraus ei jää asiakkaan varaan Yhteisiä koulutustapahtumia, liikuntaneuvontatapahtumia henkilökunnalle ja kannustusta
Mitä tästä kaikesta voidaan päätellä?
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA KEHITTÄMISIDEOITA Kohderyhmä Kohderyhmän huomiointi prosessin suunnittelussa (kohderyhmä 20 64-vuotiaat 31% asiakkaista yli 64-vuotiaita). Liikuntaneuvontaprosessin kehittämisen ja eteenpäinviemisen kannalta nähtiin tärkeäksi tarjota palvelua myös ikääntyneille. Kohderyhmän määrittely, jotta oikea kohderyhmä tavoitetaan ja toimintaan ohjautuvat asiakkaat, jotka voivat oikeasti hyötyä neuvonnasta. Huomiota liikuntaneuvojien valintaan: Liikuntaneuvojan työ vaatii kokonaisvaltaista hyvinvoinnin asiantuntemusta sekä kykyä kuunnella asiakasta, empatiakykyä, elämänkokemusta ja vuorovaikutustaitoja. Asiakkaan elämäntilanne tulee huomioida kokonaisvaltaisesti. Kohderyhmän huomiointi neuvonnan sisällössä: Koska asiakkaiden liikkuminen oli hyvin vähäistä, tulee neuvonnassa lähteä liikkeelle arkiliikunnan lisäämisestä ja istumisen vähentämisestä.
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA KEHITTÄMISIDEOITA Liikuntaneuvonnan toimintaprosessi Liikuntaneuvonnan markkinointi ja toiminnan tarpeellisuuden esille tuominen Selkeiden käytäntöjen sopiminen liikuntaneuvontaan ohjautumisesta Kaikille toimijoille selkeä kuva liikuntaneuvontaprosessista ja omasta roolistaan siinä Tapaamiskertojen määrän muokkaaminen asiakaslähtöisesti (vaatii riittäviä resursseja)
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA KEHITTÄMISIDEOITA Liikuntaneuvonta osana asiakkaan hoitopolkua Liikuntaneuvonta palveluna tulee sisällyttää terveydenhuollon palveluvalikoimaan Terveydenhuollon ammattilaiset pitivät erittäin tärkeänä, että liikuntaneuvojan tilat olivat terveydenhuollon yhteydessä vaivattomuus ja saavutettavuus lisää palvelun uskottavuutta tuo liikuntaneuvojan osaksi asiakkaan hoitotiimiä lisää hoitohenkilökunnan ja liikuntaneuvojan välistä yhteistyötä
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA KEHITTÄMISIDEOITA Seuranta Seuranta tulee suunnitella hyvissä ajoin, mittarit tulee valita tarkasti ja niiden käytettävyys on varmistettava. Seurannan merkitys on tärkeää niin asiakaskohtaisesti kuin liikuntaneuvontaprosessin osalta. Kannustusta ja motivaatiota asiakkaalle, liikuntaneuvonnan toimivuus Käytettävät mittarit tulee suunnitella huolella. Mittareiden tulee todentaa määriteltyjä tavoitteita tavoite: liikunnallisen aktiivisuuden edistäminen ja mittari BMI kertooko liikkumisen määrän lisääntymisestä?) Liiallinen mittaaminen ja kyselyiden määrä voi heikentää asiakassuhdetta ja tehdä kirjaamisen liian raskaaksi myös liikuntaneuvojalle. Asiakaskyselyiden täyttämiseen varattava aikaa neuvontatapaamisten yhteyteen, jolloin täyttäminen ei jäisi asiakkaan varaan. Seurantamittareita valittaessa tulee myös huomioida asiakkaiden yksityisyys ja tietoturva-asiat. Huomiota yhteistyön ja vuoropuhelun kehittämiseen terveydenhuollon ammattilaisille tieto liikuntaneuvonnan tuloksista parantaisi asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA KEHITTÄMISIDEOITA Liikuntaneuvonnan resurssit Riittävillä resursseilla voidaan parantaa yhteistyötä toimijoiden välillä, sujuvoittamaan liikuntaneuvonnan palveluketjua, parantamaan asiakkaan kokonaisvaltaista terveyden huomioimista Yhteistyö ja tiedottaminen Yhteistyön merkitys suuri Liikuntaneuvonnasta tulee tiedottaa kaikille prosessissa mukana oleville toimijoille Kuntapäättäjät ja esimiehet tulee vakuuttaa liikuntaneuvonnan merkityksen tärkeydestä Tiedonkulun varmistamiseksi tulee kehittää organisaatiokohtaisesti toimivat menetelmät Terveydenhuollossa työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, joten jatkuttava tiedottaminen tärkeää Toiminnan juurruttaminen Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi pitää tehdä työtä läpi projektin Juurruttamisessa on onnistuttu, sillä kaikissa kunnissa liikuntaneuvonta tulee jatkumaan
Lopuksi Projektin suurimmat onnistumiset Luotu liikuntaneuvontaprosessi on koettu toimivaksi Asiakkailta ja toimijoilta on saatu positiivisia arvioita Toiminta jatkuu kaikissa kunnissa projektin päätyttyä!!! Kehittämisideat Seurannan suunnittelu Mittareiden valinta Tulosten käytettävyyden varmistaminen