Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia. Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi



Samankaltaiset tiedostot
Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Talvilintulaskennan perusteet. Laskijatapaaminen, Mikkeli Päivi Sirkiä, Luomus

Lintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen

Talvilintulaskennan perusteet. Laskijatapaaminen, Mikkeli Päivi Sirkiä, Luomus

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Tulevan kesän laskentojen tärkeys lintujen uhanalaisarvioinnille ja lintudirektiiviraportoinnille. Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus

ympäristöhallinnon suojelutyössä Markku Mikkola-Roos

Lapin kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta

Vesilintulaskennat, tilannekatsaus. Orivesi, laskijatapaaminen Juha Honkala

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze

TALVEN 2014/2015 REITTILASKENNAT

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys

Kaj Karlsson TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

EKLY:n ekovuodarikisa loppuraportti

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle

Lintualtasta kaupungissa ja talvella. Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

SANGINJOEN METSÄLINNUSTON KEHITYS

Vesilinnut vuonna 2012

Vesilintulaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo

Lepakkoseurantojen käynnistäminen

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella

Projekti: Photo Goldeneye 2015

Luonnontieteellinen keskusmuseo Vesilintuseurannan kirje laskijoille PL 17 (P. Rautatiekatu 13) Helsingin yliopisto

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Riistakannat Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006


Vakiolinjat ja linjalaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo

SANGINJOEN ULKOMETSÄN LINNUSTO

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS Suhangon täydentävä linnustoselvitys

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuudet muutokseen sopeutumiseksi

PKLTY ry Kuukausikisa v2013: huhtikuu

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Maatalousympäristön lintujen kannanvaihtelut ja mitä ne kertovat pellon käytön muutoksista?

Tule mukaan lepakkoseurantaan 2012! Eeva-Maria Kyheröinen: Lepakkoseurannat LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO, ELÄINMUSEO

Laskenta-aineistojen käyttö ympäristöhallinnon suojelutyössä

Asia Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen (AEWA) muuttaminen

LINNUSTOSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

Millaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Arvioinnin dokumentointi

Vakiolinjat ja linjalaskenta. Linnustonseuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

Ajankohtaisia suojeluasioita. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi

Kohti ensimmäistä linjaa. Miten valmistautua ja harjoitella vakiolinjalaskentaa Heikki-Pekka Innala Mikkelin lintulaskijatapaaminen

6XRPLULLVWDPDDQD. x 0DDPPHULLVWDODMLVWRRQVDQJHQPRQLSXROLQHQVLOOl. x 0DDKDPPHRQP\ VLVWXWHWWXXVHLWDODMHMDMRLVWD. x 3llRVDOWDDQ6XRPLRQSRKMRLVWD

ILMASTONMUUTOS JA LUONTO

Vuosien rahoitusnäkymät Itämeri-strategian (EUSBSR) kannalta

Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

16WWE Vapo Oy

Lataa Linnut - Pertti Koskimies. Lataa

Eteläsuomalainen lintuvuosi eli missä ja milloin kannattaa retkeillä? Juha Honkala

LINNUT MAISEMARAKENTEESSA INDIKAATTORIJÄRJESTELM RJESTELMÄ VIHERALUEIDEN SUUNNITTELUSSA. Jan Nyman Vaasan kaupunkisuunnittelu

Selkä- ja harmaalokkikannan kehitys Keski-Pohjanmaan rannikolla

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005

Laskentakoordinaattorin vuodenkierto. Kim Kuntze ja Esko Gustafsson

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa

Koodi FI Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Avoimet luontohavainnot

Talvilintulaskentojen vesilinnut merialueen tilan indikaattorina

Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Riistakolmiolaskennat ja vesilintulaskentojen kehittäminen

Vaimeneeko allin laulu?

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op)

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko

ILMASTONMUUTOS HAASTAA PERINTEISEN LUONNONSUOJELUN

Tiivistelmä Kangasalan Kirkkojärven, Kuohunlahden ja Herttualan linnustolaskennoista

Saaristolintuseuranta. Laskijatapaaminen Lammi

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op)

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

Transkriptio:

Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi

Muutoksia koordinoinnissa AL:lle akatemiatutkijan rahoitus 5v (31.8.219 asti) Sijaiseksi Päivi Sirkiä Päivillä omaa tutkimusrahoitusta 31.8.216 asti Juha Honkala koordinoi laskentoja siihen asti AL ja PS taustajoukoissa

Muutoksia järjestelmissä Tulospalvelu parantui talvilintulaskennan osalta Luomus sai ison (3v) rahoituksen lajitietokeskuksen perustamista varten Seurantajärjestelmille yhteinen alusta Linja- ja vesilintujärjestelmille sähköinen uusi sähköinen versio 216 Yhteistyö BirdLifen kanssa sama tieto tallennetaan vain kerran

Laskentavuosi 214 Talvilintulaskennoissa laskentamäärät lievässä kasvussa, 573 laskentaa joululaskennassa, 5-1% kasvu v. 21 Vesilintulaskennat 299, kasvua >4% 21 Pistelaskennat 52 reittiä, tasaista Vakiolinjoja 225, uusi ennätys, nousua 21 lähtien 2% Pesäkorttimäärät laskussa edelleen

Aineiston käyttö Numeroita v. 214-> > 2 aineistoluovutusta 7 julkaisua kansainvälisissä sarjoissa Ainakin 18 tekeillä 5 kotimaisissa sarjoissa Tiedotteita mm. laskija- ja aktiivit-listalla, FB Joitakin esimerkkejä

s Talvilintujen pitkäaikaismuutokset <- Metsälaji Kaupunkilaji -> Fraixedas ym. 215 Journal of Avian Biology

Kaupunki- ja metsälajit eroavat s Metsälajit: Bonbon, Laglag, Tetrix, Teturo, Surulu, Glapas, Drymar, Pictri, Regreg, Parmon, Parcin, Parcri, Cerfam, Perinf, Loxcur, Loxpyt, Pinenu Fraixedas ym. 215 Journal of Avian Biology

Pesivien metsälajien kannankehitys Elinympäristön valinta vaikuttaa kannankehitykseen Sukkession alkuvaiheen lajit runsastuneet 1984 213, ns. Metso-alue 6 4 2-2 -4-6 -8-2, -1,, 1, 2, <- Suosii metsiä Suosii avohakkuita/pensaikkoja -> Fraixedas ym., valmisteilla

Talvilintujen pitkäaikaismuutokset Paikkalinnut Nomadit Osittaism. Lähim. Lähim. vesilinnut maalinnut Fraixedas ym. 215 Journal of Avian Biology

s Talvivesilinnut runsastuneet > 1x Cygcyg, Anapla, Aytful, Clahye, Buccla, Mermer, Larrid, Larcan, Lararg, Larmar Fraixedas ym. 215 Journal of Avian Biology

Talvehtivien lintujen osuus kasvussa vesilinnuilla, ei maalinnuilla Pitkäaikaismuutos talvehtivien lajien suhteellisessa osuudessa Vesilinnut Maalinnut Meller ym. lähetetty käsikirjoitus

Runsausindeksi Talviset uivelot N Euroopassa L-Direktiivi liitteen I laji Pohjois-Euroopan uivelomäärät voimakkaassa kasvussa Kasvu voimakkaampaa SPA-alueilla 25 2 15 1 5 Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Norja +1.4 % / vuosi Non ospa ospa Expon. (Non ospa) Expon. (ospa) 199 1995 2 25 21 Pavón-Jordán et al., Diversity and Distribution +6.5 % / vuosi

Runsausindeksi Talviset uivelot N Euroopassa Heikko SPA kattavuus 2% Suomessa 19% Ruotsissa 1% Latviassa Vs. 7% Saksassa 79% Hollannissa 25 2 15 1 5 +1.4 % / vuosi Non ospa ospa Expon. (Non ospa) Expon. (ospa) +6.5 % / vuosi 199 1995 2 25 21 Pavón-Jordán et al., Diversity and Distribution, in press

Talviset vesilintutiedot meristrategiadirektiiviä varten Seurannoilla arvioidaan Itämeren tilaa Useita eri seurantoja Pesivät merilinnut Talvehtivat merilinnut (talvilintulaskennat) Osa kansainvälistä seurantaa

Vesilintujen kannankehitys Rehevien vesien lajit harvinaistuneet Karujen vesien lajit ja generalistit vakaina Miten elinympäristöittäin?

Kannankehitys lajeilla jotka esiintyy rehevillä ja karuilla vesillä Vesien yleisindikaattori Lehikoinen, lähetetty käsikirj. Anapen Anacre Buccla Anapla Aytful

Kaupunkien sepelkyyhkyt Levittäytyivät ensimmäisinä isoimpiin kaupunkeihin lähellä rannikkoa Kaupunkien ulkopuolisilla alueilla olevalla kannantiheydellä (linjat) ei merkitystä Fey ym. 215 Landscape and Urban Planning

Lajien runsauksien siirtyminen Atlas aineisto paljasti lajien levinneisyyden siirtyneen Siirtyvätkö runsaudet? Linjalaskentoja 197- luvulta lähtien! Sama menetelmä Suhteelliset tiheydet

78 77 76 75 74 73 72 71 7 69 68 67 A) B) 197s 198s 199s 2s 21s Suomi 5 km vyöhykkeisiin Tiheydet vuosikymmenittäin Ei tosin samoja linjoja 66 3 31 32 33 34 35 36 37 1 38 1 Kilometriä

78 77 Vyöhykekohtaiset tiheydet A) B) C) Parcae D) Phipug 77 77 76 76 76 75 74 75 74 197s 2s 21s 75 74 73 73 73 72 72 72 71 71 71 7 7 7 69 68 67 66 197s 198s 199s 2s 21s 3 31 32 33 34 35 36 37 1 38 1 Kilometriä 69 69 68 68 67 67 66 66 % 2% 4% % 2% 4% Osuus

2 1-1 -2-3 Keskitiheys siirtynyt 45 km 35 vuodessa 12.8 km / vuosikymmen (Atlas 8-12 km; Brommer et al. 212) (Maailma 16.6 km; Chen et al. 211) 1976 1986 1995 26 211 Virkkala & Lehikoinen, 214 Global Change Biology

Siirtymä (km) 3 Siirtymänopeudessa eroja 2 1-1 -2 c. 9 km/1 v c. 19 km/1 v -3 66 68 7 72 74 76 78 <- Eteläinen laji Pohjoinen laji -> Pohjoiset lajit siirtyvät nopeammin Virkkala & Lehikoinen, 214 Global Change Biology

Siirtymänopeudessa eroja Paikkal. Osittaism. Lähim. Kaukom. Välimäki ym., valmisteilla Paino (log)

Tiheyden painopisteen suunnan muutos a) b) c) d) >3 2-3 15-2 1-15 5-1 1-5 <1 >3 2-3 15-2 1-15 5-1 1-5 <1 197-1989 2-212 197-1989 2-212 Mustarastas Virkkala & Lehikoinen, lähetetty käsikirjoitus Järripeippo

Laskentojen jakautuminen Lämpötila isotermit Lämpötilan siirtyminen a) b) c) Virkkala & Lehikoinen, lähetetty käsikirjoitus

Tiheyden painopisteen suunnan muutos a) Lintulajit (128 lajia) b) Lämpötila 15 33 345 315 12 9 3 6 285 3 27 15 5 3 33 345 45 315 4 3 6 3 2 75 285 1 9 27 15 3 45 6 75 9 255 15 255 15 24 12 24 12 225 21 195 18 165 135 15 225 21 195 18 165 135 15 Virkkala & Lehikoinen, lähetetty käsikirjoitus

a) Metsä 1 33 345 315 8 6 3 4 285 2 27 255 27 24 3 285 255 24 225 21 195 33 345 315 225 21 195 Tiheyden painopisteen suunnan muutos 4 2 18 18 15 3 45 135 15 165 15 3 45 135 15 165 6 75 12 6 9 15 75 9 15 12 285 27 255 27 c) Kosteikot 3 24 3 285 255 24 33 345 315 225 21 195 33 345 315 225 21 195 8 6 4 2 2 1 18 18 15 3 45 135 15 165 15 3 45 135 15 165 6 75 9 15 12 6 75 9 15 12 e) Paikkalinnut Osittaism. 285 27 3 255 24 255 24 33 345 315 225 21 225 21 195 195 8 6 4 2 12 33 345 1 315 8 3 6 285 4 2 27 18 18 15 3 45 135 15 165 b) Asutus-pelto d) Tunturi f) Aidot muuttolinnut 15 3 165 45 135 15 6 75 9 15 12 6 75 12 9 15

a) b) c) Virkkala & Lehikoinen, lähetetty käsikirjoitus

Pohjoismainen yhteistyö Esim. kahlaajat 29 kahlaajalajista 24:n kantoja voidaan seurata! Tunturi Suot Metsät Lindström ym., lähetetty käsikirjoitus

d Kiitokset aktiivisuudestanne!