Vaimeneeko allin laulu?

Transkriptio

1 Vaimeneeko allin laulu? Tahalliset pienet öljypäästöt ovat hälyttävä ongelma Itämerellä: tutkijoiden mukaan Gotlannissa on kuollut öljyyn kymmenessä vuodessa allia. teksti juha kauppinen kuvat mauri leivo Tarina alkaa Ruotsista, Hoburgin riutoilta Gotlannista etelään, missä talvehtii jopa neljännes Itämeren alleista. Öljy ei ole uhka Hoburgin alueen linnuille, sanoo turvallisuuspäällikkö Johan Franson Ruotsin merenkulkulaitoksesta. Väite on käsittämätön, vastaa Gotlannin yliopiston tutkija Kjell Larsson. Gotlannin yliopiston äskettäisen raportin mukaan yksittäisten pienten öljypäästöjen vaikutus alleille on valtavan suuri. Vuosina Hoburgissa kuoli Larssonin ja hänen kollegansa laskelmien mukaa öljyyn ainakin allia määrä oli yli , viime vuonnakin yli Määrät arvioidaan metsästäjien ampumien ja turskaverkkoihin hukkuneiden lintujen perusteella. Lisäksi tutkijat laskevat koko talven viikoittain öljyyntyneet linnut rannalta kiikareilla. Muut lajit mukaan lukien havaitsemme vuosittain kymmeniä tuhansia öljyn tahrimia lintuja Gotlannin etelärannikolla, Larsson kuvailee. Vertailuksi: 2002 Espanjan rannikolla sattuneen Prestige-tankkerin onnettomuuden jäljiltä öljyyntyneitä lintuja löydettiin ; kaikkiaan lintuja arvellaan kuolleen tuolloin Hoburgin kuolemien taustalla eivät ole öljyonnettomuudet, vaan laivoista mereen tahallaan päästetyt pienet öljymäärät. Merenkulkulaitoksen Fransonin mukaan öljyä pääsee Hoburgin alueella mereen 50 kuutiometriä vuodessa, mikä kuulostaa mitättömältä. Oleellista ei ole kokonaismäärä, vaan se missä ja koska öljy joutuu mereen, Larsson korostaa. Merilinnut viettävät tyypillisesti talvea tiiviinä joukkoina pienillä alueilla. Siksi jo pieni määrä öljyä voi altistaa kerrallaan suuren määrän lintuja. Ja siksi tankkeriliikenne pitäisi välittömästi saada ohjattua pois Hoburgin alueelta. Tämä tutkija (Larsson) ei tiedä, että laivat eivät kulje säännönmukaisesti Hoburgin riuttojen läpi, Franson sanoo. Laivat kulkevat riuttojen eteläpuolelta Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) suosittelemaa reittiä pitkin, hän jatkaa. IMO on määritellyt alueen, jonka läpi laivaliikennettä on vältettävä. Tällä alueella liikenne onkin Ruotsin merenkulkulaitoksen mukaan vähentynyt, kun liikennettä on ohjattu etelämmäksi. Mutta se, mitä Franson ei kerro, on että IMO:n määrittelemä alue on vain pieni osa Hoburgin linnustollisesti arvokkaasta alueesta, joka puolestaan nauttii naturaohjelman suojaa. Kun laivat kulkevat tuota IMO:n määräämää eteläistä reittiä, ne kulkevat itse asiassa suoraan Hoburgin natura-alueen läpi, Larsson toteaa. Ja tuolla reitillä liikenne ei ole vähentynyt. Natura-alueen läpäisee edelleen vuosittain laivaa. Niiden päästöt ovat vaaraksi linnustolle, sanoipa Ruotsin merenkulkulaitos mitä tahansa. Franson huomauttaa, että sillä missä kohdassa öljy päästetään mereen ei ole niin suurta merkitystä, koska tuulet ja merivirrat kuljettavat sitä mukanaan. Hänellä ei kuitenkaan ole tarjota vaihtoehtoista selitystä, mistä tutkijoiden viime vuosina havaitsemat kymmenettuhannet öljyiset linnut ovat saaneet vaurionsa. Tappion vuosikymmen Itämerellä talvehtivat allit pesivät enimmäkseen Siperian tundralla, jonne ne muuttavat toukokuussa kulkien hetken myös Suomenlahden rannikkoa pitkin. Mikäli tiedot Hoburgin ainakin 20 SUOMEN LUONTO

2 KOIRASALLI MAALISKUUSSA. Alli on pienehkö (39 47 senttiä) sorsalintu. Ne pesivät harvalukuisina tunturijärvillämme, mutta pääosa Itämerellä talvehtivista linnuista pesii Siperian arktisella tundralla. Allit syövät simpukoita ja muita pohjan eläimiä. Linnun lauluääni kuuluu: a-aui, a-aui. SUOMEN LUONTO

3 Määrä vähentynyt jopa viidennekseen vuosikymmenen jatkuneista massiivisista allikuolemista pitävät paikkansa, tämän pitäisi näkyä rannikollamme muuttavien allien määrässä. Ja näkyyhän se. Pakko sanoa, että muuttosummien valossa tilanne näyttää pahalta, sanoo Gustav Nordenswan. Hän on seurannut muuttoa kaikki keväät vuodesta 1981 Porvoon Söderskärin majakkasaarella. Ensimmäisen kerran Nordenswan alkoi aavistaa pahaa j luvun lopussa. Varmuus jyrkästä alamäestä tuli 2000-luvun alkuvuosina. Keväällä 1993 Söderskärin saarelta havaittiin 1,5 miljoonan arktisen pikkuvesiäisen ohimuutto. Lajilleen määritetyistä linnuista alleja oli , mustalintuja massat näkyivät jälleen todella hienosti, mutta alleja oli enää ja mustalintuja Valtalajien määrät olivat kääntyneet päälaelleen, Nordenswan kertoo. Tilastoissa Söderskärin huippuvuosi oli 1991, jolloin saaren ohi pyyhälsi yli allia. Viime vuosi oli toistaiseksi pohjanoteeraus: muuttavia alleja nähtiin enää Tuleva kevät näyttää, onko aallonpohjaa vieläkään saavutettu. Näiden lukujen perusteella voi sanoa, että alleja talvehtii Itämerellä varmasti paljon vähemmän kuin 1990-luvulla. Kuinka paljon vähemmän, sitä ei tiedetä pohtii lintututkija Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta. Vähintään luku on puolittunut, mutta Söderskärin muuttosummien perusteella ei ole mahdotonta, että romahdus olisi ollut jopa viidennekseen entisestä. Miksi alleja ei sitten yksinkertaisesti lasketa? LASKUSUHDANNE. Kymmenen viime vuoden kato näkyy Porvoon Söderskärillä kevät- ja syysmuutolla nähtyjen allien kokonaismäärissä. Tiedot perustuvat Gustav Nordenswanin havaintoihin. Tilastolliset analyysit on tehnyt tutkija Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta. 22 SUOMEN LUONTO

4 Viime vuonna tätä yritettiin, mutta ruotsalaisten ja tanskalaisten osuus jäi rahoitus- ja muiden sotkujen vuoksi kesken, sanoo tutkija Martti Hario Metsäntutkimuslaitokselta. Laskentoja täydennetään tänä vuonna, mutta: Kahden talven yhteenlaskettu tulos ei ole täysin luotettava, koska talvehtimisalueissa voi olla vuotuisia eroja, Lehikoinen toteaa. Öljy on erityisen haitallista merisorsille Allit laskettiin Tuolloin Itämerellä talvehti noin viisi miljoonaa allia. Voivatko öljykuolemat selittää sen jälkeen koittaneen alamäen? Allit ovat pitkäikäisiä ja saavat vähän poikasia kerrallaan, Lehikoinen sanoo. Siksi öljy on niille erityisen haitallista tappaessaan aikuisia, lisääntymisikäisiä lintuja. Lisäksi allit talvehtivat ulkomerellä ja ovat alttiimpia öljylle kuin sisäsaaristossa talvehtivat linnut, Lehikoinen jatkaa. Allien kokonaismäärän lisäksi pitäisi selvittää myös talvehtimisalueiden sukupuoli- ja ikäjakauma. Näistä ei ole tietoa. Hoburgissa verkkoihin kuolee lähes yksinomaan aikuisia lintuja. Vaikuttaa siltä, että täällä ei juuri talvehdi nuoria yksilöitä, kertoo Larsson. Syytä hän ei osaa arvella. Poikastuotanto on voinut heikentyä jostain tuntemattomasta syystä. On myös esitetty arveluja, että nuoret linnut olisivat siirtyneet talvehtimaan pohjoisemmaksi ilmaston lämpenemisen myötä. Ilmastonmuutos on jo vaikuttanut lintujen muuttokäyttäytymiseen ja talvehtimisalueisiin. JÄÄNREUNAN LINTU. Kymmenen vuotta sitten eri puolilla Viron rannikkoa talvehti kymmeniätuhansia alleja. Sittemmin määrät ovat pudonneet rajusti. Aukeaman kuvissa allien maaliskuista liikehdintää Spithamissa, Viron Suomenlahden-puoleisella rannikolla. SUOMEN LUONTO

5 Viime keväänä alleja muutti ennätysvähän Telkistä, tukkasotkista ja punasotkista yhä suurempi määrä jää talvehtimaan Etelä-Ruotsin vesille. Meilläkin tukkasotkat ovat talvisin yhä tavallisempi näky merialueilla, Lehikoinen kertoo. Entä jos allit eivät olekaan vähentyneet, vaan niiden massat ovat todellakin siirtyneet muualle talvehtimaan? Vienanmeri esimerkiksi sijaitsee allin pesimäalueiden tuntumassa. Vastikään tätä mahdollisuutta on tutkittu allihaahkoilla. Allihaahkoihin teoria voi päteä, mutta kyseessä on allia selvästi karaistuneempi lintu. On hyvin vaikea uskoa, että allien massat pystyisivät talvehtimaan Vienanmerellä, kertoo Vienanmerellä talvisaikaan liikkunut lintuharrastaja Jari Kontiokorpi. Allihaahkat esimerkiksi pitävät liikkumisellaan yllä uima-alaa. Ne suorastaan murtavat jäätä, kun sulapaikka uhkaa jäätyä. Allit eivät tiettävästi tee näin, Kontiokorpi kertoo. Kattava selvitys Vienanmeren talvilinnuista puuttuu. Mutta Kontiokorven lisäksi myöskään Lehikoinen ja Hario eivät usko, että allit olisivat vielä siirtyneet sinne talvehtimaan. Näyttää siltä, että alleilla vain menee huonosti, on mennyt jo pitkään. Jos syynä on öljy, allien pelastaminen vaatii ponnisteluja laivaliikenteen lisääntyessä Itämerellä. Öljypäästöjen kuriin saattaminen auttaisi toki koko Itämeren luontoa. n MUUTTAVIA ALLEJA PERNAJAN TYYSKERISSÄ. Allinauhat kulkevat kevätmuutollaan Suomenlahden yllä ennen kuin suuntaavat kohti pohjoisia pesimäalueitaan. 24 SUOMEN LUONTO

6 Pienistä päästöistä suuret haitat Tahalliset päästöt ovat öljyisiä jätevesiä ja pilssivesiä, joita ei syystä tai toisesta haluta jättää satamaan, kertoo yli-insinööri Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskuksesta. Valvonnan tehostuttua Suomessa havaittiin viime vuonna 76 tahallista päästöä, aiempaa enemmän. Päästöjen kääntäminen vähenemään on työlästä, sillä syyllisiä on vaikea saada kiinni. Helsingin Sanomat kertoi helmikuun alussa Lettland-aluksesta, jonka epäillystä korkeintaan muutaman tuhannen litran päästöstä syntyi sadan metrin levyinen, 11-kilometrinen öljyvana. On helppo kuvitella, millaista tuhoa jo yksi tuollainen vana aiheuttaa alueella, missä talvehtii kymmeniätuhansia merilintuja tiiviinä parvina. Ruotsissa havaittiin toissa vuonna 110 laitonta öljypäästöä. Tutkija Kjell Larssonin mielestä Hoburgin alueella pystyttäisiin säästämään tuhansien öljyyn kuolevien lintujen henki vuosittain muuttamalla laivojen kulkureittiä etelämmäs. Öljy on jo pieninä määrinä linnuille erittäin haitallista. Kun höyhenet sotkeutuvat, ne eivät enää eristä ihoa. Lintua uhkaavat lentokyvyttömyys ja hypotermia. Vaaroja ovat myös nälkiintyminen ja punasolujen hajoaminen sekä silmien ärtyminen. Kun lintu hoitaa höyhenpeitettä nokallaan öljy leviää. Sisäelimille voi aiheutua vajaatoimintaa. juha kauppinen SUOMEN LUONTO