tehdään NYT ssa tehdään uusi malli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta ja organisoinnista Pohjois-Karjalan ja Heinäveden alueella. Toiminta alkaa 1.1.2017. www.siunsote.fi
Seinäjoki 18.5.2016 Kehittäjätyöntekijä Jaana Kurki 18.5.2016 2
Miksi palveluiden kehittämistä tarvitaan? Siun Soten valmisteluvaiheen (2014-2015) keskeiset havainnot sote-palvelujärjestelmästä 1. palveluiden saatavuus huono 2. palveluiden koordinointi puutteellista, erityisesti paljon apua ja palveluja tarvitsevien asiakkaiden kohdalla 3. kohtaaminen ja vuorovaikutus puutteellista 4. riittävä osaaminen etulinjassa puuttuu 5. arjen turvallisuus/yksinäisyys haasteena
Kohtaamisia tosi elämässä: sote ihmisten silmin Ei se lääkäri ymmärtänyt kun mie kysyin onko se lääke kallis. Se vaan sanoi, että pitää sitä syödä. En mie ilennyt sannoo, että en mie sitä voi ostaa vaikka kuinka se olis sitä mieltä. Mie en tiiä mikä minnuu vaivaa, mutta on ollu jotenkin paha olo pitkään. Sieltä sanottiin, että kyllä sie vielä pärjäät kotona. Että ota sitten yhteyttä, jos tilanne pahentuu. En mie tiedä jaksanko mie sitten enää soittaa, jos mie en jaksa ees olla. Se oli sitä mieltä, että pitäs keksiä mielekästä tekemistä päivään, kun mie oon niin yksin, ja antoi niitä esitteitä ryhmistä. Mie en tykkää ryhmistä, enkä varsinkaan askartelusta, mutta ei kuulemma ole muutakaan tarjolla. En mie ennää vois mennä minnekään, ne sanoo etten mie sitoudu mihinkään ja oonhan mie mokannu niin monta kertaa. Mutta ei miulla oo mittään muutakaan paikkaa.
Integraatioasiakkaat Integraatioasiakkaat ovat ihmisiä joiden avun tarve ja eri palveluiden käyttö on hyvin suurta, mutta omat voimavarat ovat niukat ja/tai jotka käyttävät palveluita hallitsemattomasti vailla selkeää suunnitelmaa ja/tai joiden avuntarpeeseen ei pystytä vastaamaan nykyisillä palveluilla toisaalta osan avuntarvetta ei ole vielä tunnistettu kunnolla Viiden prosentin sääntö pieni osa asukkaista käyttää 80% resursseista. Kytkös mielenterveys- ja päihdeongelmiin on vahva, mutta myös ikäihmisten yksinäisyys ja turvattomuuden tunne ovat ilmiönä taustalla Integraatioasiakkaat täytyy tunnistaa, jotta voimme reagoida, ottaa puheeksi ja kysyä, sekä sen jälkeen räätälöidä heille sopiva apu yhdessä heidän kanssaan
Tunnistamisen kriteerit (herätteenä työntekijöille) 1. asiakkaan tilanteesta herää huoli ja/tai riittämättömyyden tunne 2. asiakkaan ongelma ei ole yksiselitteinen tai asian ytimeen ei pääse käsiksi 3. epämääräisten syiden vuoksi toistuvia ja/tai suunnittelemattomia käyntejä ja yhteydenottoja 4. toistuvasti peruuttamattomia aikoja (=toimii ajanvaraustoimintaa tekeville) 5. epäily riippuvuuskäyttäytymisestä Lähde: Parempi arki -hanke
Minkä on muututtava? Integraatioasiakkaiden tilanne kannattaa ottaa haltuun nykyistä paremmin Yhteinen palvelusuunnitelma Vastuutyöntekijä tai työpari koordinoimaan palvelua So/te yhteistoiminta on perusedellytys Toimintakulttuurin muutos Ei hoideta pelkkää ilmisyytä Kaikki eivät tarvitse samaa, enemmän erilaisia vaihtoehtoja erilaisiin tarpeisiin Ei kuulu meille, asennemuutosta tarvitaan Vielä tärkeämpää kuin rakenteelliset ja hallinnolliset muutokset Uudet joustavammat palvelumuodot/-kokonaisuudet, joita ei ehkä vielä olemassa esim. kädestä pitäen saattajat
Miten muutos tehdään? Henkilöstön, johdon ja kehittämistyön tiivis vuoropuhelu selkeä tavoite, yhteisesti sovitut keinot johtamisen joka tasolle helppojen kokeilujen kautta saadaan varmuutta siitä mikä toimii ja mikä ei toimi (etukäteen ei tiedä) organisaation pitää kannustaa luovuuteen (johtamiskysymys) vanhasta luopuminen (esim. puhelimeenvastaamisprosentti) Palvelujärjestelmän tuntemus, toisen työ tutuksi. Tällä hetkellä ammattilaiset arvailevat toistensa työn sisältöjä. Paljon auttamispotentiaalia menee hukkaan, jos työtehtävät ovat liian rajatut. Systemaattinen yhteistoiminnan lisääminen esim. kahvihuone Työkokouksia yli entisten yksikkörajojen
jatkuu Avuntarpeen tunnistaminen ja arviointi yhtenäisemmäksi Pois päällekkäisten erillisten arviointien tekemisestä, jonoon laittaminen ei auta ketään (vrt. lapsiperhepalvelut) Milloin kannattaa yhdistää voimat, esim. sh ja sosiaaliohjaaja, jotta yhteistoiminnasta syntyy lisäarvoa asiakkaalle? Asukkaiden ajattelun muutos yhtä tärkeää noin 30-40% lääkäripalveluun pyrkivistä eivät tarvitse lääkäriä ainakaan alkuvaiheessa tämä on vaikea teema keskustella, mutta samalla yksi merkittävimmistä huomioista, joiden perusteella palvelujärjestelmää pitää muuttaa vastaamaan paremmin asukkaiden todellista avuntarvetta Kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden osaaminen hyötykäyttöön entistä paremmin Aulaisäntä, vapaaehtoiset Alueen toimijoiden tunteminen, vrt. ruoka-apu
Hyvinvointiasema konsepti Testataan Joensuun Rantakylässä ensimmäisenä koko maakunnassa Väestöpohja 16000 Työttömyys, ikäihmiset, maahanmuuttajat Yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut toimivaksi lähipalvelukokonaisuudeksi (sosiaalitoimisto ja terveysasema samassa talossa) Yhden luukun periaate, vastuun ottaminen asiakkaan kokonaistilanteesta Vahvistaa asiakasprosessin sujuvuutta lähi- ja yhteisten palvelujen sekä alueen muiden palveluiden välillä Paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden erityishuomiointi ensivaiheen painopiste
Asukkaan/asiakkaan näkökulmasta Lääkäriajat.. Palveluihin pääsy ja yhteydensaanti ykkösprioriteetti kehittämisessä Matalankynnyksen, ajanvarauksettomien palveluiden lisääminen (helppous, sujuvuus) Esimerkiksi matalankynnyksen fysioterapia 36 asiakasaikaa viikossa ei ajanvarausta ei lähetettä ei ilmoittautumista asiakkaan avuntarve ratkaisee Myös ajanvaraukseton ravitsemusterapia ja sosiaalinen talousneuvonta Ajanvaraukseton palveluohjaus, erittäin paljon tarvetta! Eniten käytetyt palvelut täytyy löytyä läheltä Vrt. labra, hoitotarvikejakelu Asukkaiden osallistaminen Talkoot, asukasraati, keskiviikkokahvit
Hyvinvointiasema kuntalaisen lähipalveluna ideaalimalli Fysioterapia/ ravitsemusterapia ajanvaraukseton vastaanotto Monipuoliset sähköiset palvelut Ikäihmisten palvelut Palveluohjaus Aikuissosiaalityö, toimeentulotuki ja työllistämispalvelut Järjestölähtöinen asiakasohjaus Vastaanottotoiminta Suunterveydenhuolto Asiakasohjausyksikkö Hyvinvointineuvonta ravinto, liikunta, uni, stressinhallinta.. ryhmätoiminnat Mielenterveys- ja Päihdetyö Perhekeskus Varhaisen tuen sosiaalityö Lastensuojelun avohuolto Neuvolapalvelut Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö Kasvatus- ja perheneuvonta Lasten kuntoutus-ja terapiapalvelut VERKOSTO Työparityöskentely, konsultaatio, jalkautuminen
Hyvinvointiaseman asiakkaan prosessi
Hallintokuntarajat ylittävää yhteistyötä lapsiperhepalveluissa Hyvinvointiaseman konseptiin kuuluu perhekeskustoiminta Perhekeskus voi olla fyysinen tila tai tiivis verkosto Ideana on koota yhteen lapsiperheiden kanssa työtä tekeviä ammattilaisia (neuvola, kotipalvelu, perhetyö, kasvatus- ja perheneuvonta, puhe- ja toimintaterapia, sosiaalityö ) ja varmistaa joustava yhteistyö erityispalveluihin (lastensuojelu, psykiatria)
jatkuu Päivähoidon ja koulutoimen sekä nuorisotoimen kanssa tehtävä saumaton yhteistyö (rajapinta Siun Sote /kunta) vaatii erityistä huomiota. Aiempaa tehokkaamman yhteistoiminnan muotoja kokeillaan Joensuun Rantakylän alueella. Yhteistyön kehittämiseen osallistuu noin 35 lapsiperhetyön ammattilaista eri hallintokunnista. 1. yhteinen palvelusuunnitelma tällä hetkellä monta suunnitelmaa 2. yhteinen palvelutarpeen arvio tällä hetkellä jokainen arvioi palveluntarpeen omilla kriteereillään 3. asiakasvastaava tällä hetkellä vastuu asiakkaan prosessista hajautuu usealle eri toimijalle
Tulevat kehittämiskohteet Jalkautuvat palvelut Ammattilaiset ihmisten pariin pitämään (matalankynnyksen) vastaanottoa esim. ruoka-apujono, kohtaamispaikat Kotiin vietävät uudenlaiset palvelut, esim. sh/sos.tt-työpari Sähköiset palvelut 1. Valtakunnallinen ODA hanke (sähköinen hyvinvointitarkastus ja suunnitelma, oirearviot) Joensuun pilotti: pitkään työttömänä olleen henkilön palveluprosessi 2. Videovälitteisten palveluiden lisääminen Hyviä kokemuksia mm. mielenterveyspalveluissa