SPEK-ryhmän toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 2017 Suomessa toimivat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Turvalliseen huomiseen
Sisällys SPEK on turvallisuuden asiantuntijajärjestö... 3 Toiminnan painopisteet 2013 2017... 4 Asumisen ja arjen turvallisuuden kehittäminen Sisäisen turvallisuuden vahva kansalaissektori Voimavarojen tehokas kohdentaminen ja vahvistaminen Tulostavoitteet vuosille 2013 2017... 5 Onnettomuuksien ehkäisy... 5 Tuemme turvallisuusviestinnällä kansalaisten ja yhteisöjen turvallisuustaitoja ja -osaamista Ylläpidämme turvallisuuteen liittyviä asiantuntijapalveluita Annamme koulutusta turvallisuushenkilöstölle Ylläpidämme ja kehitämme rekisteripalveluihin liittyvää turvallisuuskoulutusta Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta... 8 Lisäämme kansalaisten ja yhteisöjen arjen turvallisuustietoisuutta ja -taitoja Innostamme erilaisia ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan kehittämällä toimintamuotoja Kehitämme toimintamme vaikuttavuutta suunnitelmallisuudella ja arvioinnilla Kehitämme osaamista ja koulutustoimintaa Varautuminen ja väestönsuojelu... 11 Ylläpidämme valtakunnallista omatoimisen varautumisen koulutusjärjestelmää Edistämme kansalaisten osallisuutta paikallisessa turvallisuustyössä Tuemme järjestöjen valmiuksia ja yhteistyötä Yhteispalvelut... 13 Viestintä... 13 Vahvistamme viestinnällä toimintamme yhteiskunnallista näkyvyyttä Tutkimustoiminta ja tiedontuotanto... 14 Tuotamme ja välitämme uutta sisäiseen turvallisuuteen liittyvää tutkimustietoa Parannamme yhteisiä palveluita kehittämällä sisäisiä prosessejamme... 15 Toimimme aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa... 15 Varmistamme asiantuntijuuden ja osaamisen kehittymisen organisaatiossa... 15 Liite 1... 17 Toimintaympäristön muutokset Liite 2... 21 SPEK-ryhmän taloussuunnitelma 2013 2017 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön valtuusto on vahvistanut tämän asiakirjan kokouksessaan 14.5.2012. 2
SPEK on turvallisuuden asiantuntijajärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry (SPEK) on pelastus- ja turvallisuusalan yleishyödyllinen palvelujärjestö, joka tuottaa jäsenistölleen ja yhteiskunnalle turvallisuuteen liittyviä asiantuntija- ja koulutuspalveluita sekä edistää turvallisuusalan vapaaehtoisten toimintaedellytyksiä sääntöjensä mukaisesti. Toimintamme perusarvoja ovat asiantuntijuus, aloitteellisuus ja aktiivisuus. Näitä arvoja toteutamme esimerkiksi tuottamalla ja välittämällä uutta tietoa eri tahojen ja yhteisöjen käyttöön, saattamalla yhteen eri turvallisuustoimijoita ja intressiryhmiä sekä kehittämällä uudenlaisia toimintatapoja ja -malleja. Organisaatiomme asiantuntijarooli perustuu tieteellisen tiedon hyödyntämiseen ja verkostoihin. Toiminnan kehittäminen tutkimuksen avulla sisältyy kaikkien tulosalueidemme tehtäväsisältöihin. Tämä toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:n toiminnalliset ja taloudelliset linjaukset viisivuotiskaudelle. Suunnitelma perustuu SPEK-strategia 2025 -linjauksiin (valtuusto 21.11.2011). SPEK-strategialla 2025 ja tällä suunnitelmalla SPEK-ryhmä 1 toteuttaa osaltaan Pelastustoimen strategiaa 2025 (SM 8/2012). Suunnitelma luo perustan SPEKin toiminnan ja talouden vuosittaiselle suunnittelulle sekä antaa perusteet SPEK-ryhmän toiminta- ja taloussuunnittelulle. SPEK keskusjärjestöpalveluiden sekä pelastusliittojen voimavarojen käyttö ja painopisteet määritetään vuosittain hyväksyttävissä toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Viisivuotissuunnitelman valmistelusta vastaa SPEKin hallitus. Suunnitelma käsitellään jäsenistössä sekä SPEKin hallituksen asettamissa asiantuntijatoimikunnissa. SPEKin hallitus esittää viisivuotiskauden toiminta- ja taloussuunnitelman valtuustolle. Tavoitteenamme on turvallisempi arki ja yhteiskunta. Palvelemme kansalaisia, päätöksentekijöitä ja elinkeinoelämää. Toimintamme keskeisenä voimavarana ovat erilaisissa verkostoissa toimivat vapaaehtoiset turvallisuuskoulutetut kansalaiset. 1 SPEK-ryhmä on Etelä-Savon Pelastusalan Liitto ry:n, Finlands Svenska Brand- och Räddningsförbund rf:n, Helsingin Pelastusliitto ry:n, Hämeen Pelastusliitto ry:n, Kaakkkois-Suomen Pelastusalanliitto ry:n, Keski-Suomen Pelastusalan liitto ry:n, Lapin Pelastusliitto ry:n, Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n, Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n, Pohjois-Karjalan Pelastusalanliitto ry:n, Pohjois- Savon Pelastusalan Liitto ry:n, Pohjois-Suomen pelastusliitto ry:n, Uudenmaan pelastusliitto ry:n ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry Räddningsbranchens Centralorganisation i Finland rf:n muodostama kokonaisuus (lähde: SPEK-ryhmän yhteistoimintasopimus). Lapin läänin Pelastusliitto ry on muuttanut nimensä Lapin Pelastusliitto ry:ksi ja Oulun läänin Pelastusliitto ry on muuttanut nimensä Pohjois-Suomen pelastusliitto ry:ksi yhteistoimintasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. 3
Toiminnan painopisteet 2013 2017 1. Asumisen ja arjen turvallisuuden kehittäminen Suunnitelmakaudella painotamme asumisen ja arjen turvallisuuden kehittämistä. Tavoitteenamme on onnettomuuksien väheneminen sekä toteutuneiden vaaratilanteiden vaikutusten rajoittaminen. Tuotamme palveluita, jotka edistävät yksilöiden ja yhteisöjen valmiuksia ja osallisuutta onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä sekä toimintakykyä vaaratilanteissa. Tavoitteenamme on turvallinen ja kriisinkestävä yhteiskunta, jonka valmiudet perustuvat yksilöiden ja yksityisten yhteisöjen tietoihin ja taitoihin sekä yhteistyöhön ja -toimintaan julkisen sektorin kanssa. Suunnittelukauden toiminnassa painottuvat yhteisöllisyys ja osallisuus sekä laaja-alainen eri sektorit ylittävä yhteistyö. 2. Sisäisen turvallisuuden vahva kansalaissektori Tavoitetilassamme tuemme laajasti eri pelastusalalla toimivia tai sisäiseen turvallisuuteen muuten liittyviä järjestöjä ja kansalaistoimijoita. Tavoitteenamme on sisäisen turvallisuuden vahva kansalaissektori, joka tarjoaa jokaiselle mahdollisuudet osallistua ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön tai pelastustoiminta- ja muiden auttamisvalmiuksien tuottamiseen yhteiskunnalle. Sisäisen turvallisuuden kansalaistoiminnalla tuemme osaltamme osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä edistämme turvallisuuden tunnetta ja sosiaalista hyvinvointia. 3. Voimavarojen tehokas kohdentaminen ja vahvistaminen Turvaamme sopimuksin palveluidemme kattavan ja tasalaatuisen saatavuuden koko maassa. Tuemme toiminnoillamme alueellista ja paikallista turvallisuustyötä. Tavoitetilassamme olemme taloudellisesti vahva, riippumaton ja itsenäinen toimija. Henkilökuntamme asiantuntemus on korkeatasoista ja työyhteisömme voi hyvin. 4
Tulostavoitteet vuosille 2013 2017 Onnettomuuksien ehkäisy Onnettomuuksien ehkäisytyöllä kehitämme yhteiskuntamme turvallisuuskulttuuria kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja kaikissa ikäryhmissä. Tavoitteenamme on, että yksilöt ja yhteisöt ymmärtävät vaarat ja uhkatekijät sekä omatoimisen varautumisen merkityksen eri ympäristöissä ja turvallisuustilanteissa. Tuemme turvallisuusviestinnällä kansalaisten ja yhteisöjen turvallisuustaitoja ja -osaamista Turvallisuusviestinnän tavoitteemme on, että kansalaiset tunnistavat toimintaympäristönsä riskit ja osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja tulipalojen syttymistä omalla ennakoivalla toiminnallaan. Teemme työtä tuottamalla erilaisia koulutusaineistoja ja valtakunnallisia kampanjoita arjen turvallisuuteen ja erityisesti paloturvallisuuteen liittyen. Tämän lisäksi tuotamme aineistoja, jotka tukevat kansalaisten paloturvallisuuden omavalvontaa. Omavalvonnan edistämisellä on tavoitteena parantaa erityisesti asukkaiden valmiuksia itse tunnistaa ja ehkäistä riskejä. Turvallisuusviestinnän kokonaisuudessa saadaan suomalaisiin 100 miljoonaa kontaktia vuosittain. Yli puolet ilmoittaa toimineensa viestinnän tavoitteen mukaisesti. Pyrimme yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa siihen, että Yleisradion TV-pääuutislähetysten yhteydessä lähetetään tietoiskuja turvallisuudesta. Suunnitelmakaudella syvennämme kumppanuutta pelastuslaitosten kanssa onnettomuuksien ehkäisytyössä. Tämä tarkoittaa yhteisten valistusmateriaalien, koulutusaineistojen, kampanjoiden ja viestinnän tekemistä. Ylläpidämme turvallisuuteen liittyviä asiantuntijapalveluita Tuotamme kansalaisille, yhteisöille, viranomaisille ja yrityksille paloturvallisuuteen liittyviä neuvontapalveluita onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Vuositasolla pelkästään SPEKissä vastaamme noin 5 000 turvallisuuteen liittyvään puheluun tai sähköpostikyselyyn. Tämän lisäksi annamme asiantuntijalausuntoja lainsäädäntöön ja asetuksiin liittyviin tai vastaaviin teemoihin. Ylläpidämme vuosittain asuntopaloihin, niiden syttymissyihin sekä palokuolleisiin liittyviä tilastoja. Tilastoinnin tarkoituksena on seurata asuntopalojen kehitystä ja mahdollisia trendejä ja sitä kautta vähentää yleisimpiä asuntopalojen syitä. 5
Suunnitelmakaudella erityisenä painopistealueenamme on ikääntyneiden ihmisten palokuolemien vähentäminen. Paloriskien kartoittamisen tavoitteena on yli 65-vuotiaiden asumisen paloturvallisuuden lisääminen. Edistämme asuntojen varustamista automaattisilla sammutuslaitteistoilla ja muilla turvallisuutta lisäävillä välineillä. Tavoitteenamme on saada automaattisten sammutuslaitteistojen laajempi käyttö mukaan rakentamismääräyksiin. Yhteiskunnalliset vaikutukset näkyvät vahinkojen vähenemisenä esimerkiksi sammutuslaitteistojen määrän lisääntymisen myötä. Annamme koulutusta turvallisuushenkilöstölle Koulutamme vuosittain yli 1 000 henkilöä järjestämillämme kursseilla. Lisäämme kurssien tunnettavuutta tehokkaalla markkinoinnilla ja tiedotuksella. Autamme asiakkaita löytämään turvallisuustehtävissä tarvittavan koulutuksen SPEKin ja sen jäsenten koulutustarjonnasta. Ylläpidämme ja kehitämme rekisteripalveluihin liittyvää turvallisuuskoulutusta Ylläpidämme rekisteriä tulityö- ja tieturvakursseista, matkailualan ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan turvallisuuskursseista sekä alkusammutuskoulutuksesta. Vuosittain palveluilla tavoitetaan lähes 110 000 henkilöä. Toiminta perustuu eri sidosryhmien kanssa tehtyihin sopimuksiin. Suunnitelmakauden tavoitteena on, että pelastusliitot laajentavat kurssitoimintaansa tulityöstä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuuskoulutukseen että alkusammutuskorttikoulutukseen. Lisäksi tavoitteenamme on saada korttikoulutukset osaksi ammatillista koulutusta. Keskusjärjestön ohjeellinen voimavarasuunnitelma SPEK keskusjärjestöpalveluissa tulosalueella suunnitelmakaudella vuosittain (yhden henkilön laskennallinen vuosittainen työaika on 200 henkilötyöpäivää) 2 400 henkilötyöpäivää (keskimäärin 12 hlöä) Toimintamenot henkilöstö 922 000 euroa toimintakulut (sis. yhteiset) 705 000 euroa Tulot omarahoitus 1 220 000 euroa PSR-yleisavustus 396 000 euroa 6
Turvallisuusviestinnällä tavoitetaan vuosittain 100 miljoonaa kontaktia suomalaisiin. Yli 50 % ilmoittaa toimineensa viestin mukaisesti. Kampanjoiden tavoitteena on, että vuonna 2015 kaikissa kotitalouksissa on toimiva palovaroitin ja alkusammutusvälineet. Tavoitamme koulutuspalveluidemme kautta vuosittain yli 100 000 henkilöä. Erityisryhmien asumisturvallisuus on osa kotikäyntejä tekevien toimijoiden koulutusta vuoteen 2015 mennessä. Turvallisuuskorttikoulutukset ovat osa sosiaali- ja terveysalan sekä matkailun ammatillista koulutusta vuoteen 2015 mennessä. Yritykset osaavat hyödyntää SPEKin ja sen jäsenten turvallisuuskoulutusta henkilöstönsä kehittämiseen. 7
Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminnalla edistämme maamme kaikkien palokuntamuotojen ja pelastustoimen alalla toimivien yhdistysten yhteistyötä ja toimintakykyä. Paikallisella, kansalaista lähellä olevalla turvallisuusverkostolla tuemme osaltamme osallisuutta ja ehkäisemme syrjäytymistä. Lisäämme kansalaisten ja yhteisöjen arjen turvallisuustietoisuutta ja -taitoja Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset tuottavat uudenlaisia arjen turvallisuuteen liittyviä uhkia ja riskejä. Pelastusalan vapaaehtoistoiminnassa (SPEK, pelastusliitot, palokunnat ja muut pelastusalan vapaaehtoistoimijat) ihmiset ja yhteisöt oppivat tunnistamaan arjen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja ennaltaehkäisemään onnettomuuksia kaikissa olosuhteissa. Kansalaisten ja yhteisöjen arjen turvallisuutta parannetaan alkusammutuskoulutuksella Alkusammutus 1 (AS1) -konseptin avulla. Suunnitelmakauden aikana tavoitteena on, että jokaisen pelastusliiton alueella järjestetään vuosittain AS1-kurssinjohtajakoulutus ja palokunnat kouluttavat 1 % oman toiminta-alueensa asukkaista vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteiden saavuttamista mitataan rekisteröityjen AS1-korttien määrällä. Innostamme erilaisia ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan kehittämällä toimintamuotoja Kehitämme pelastusalan vapaaehtoistoiminnalle erilaisia ja uusia toimintamuotoja ja sitä kautta tuemme, mahdollistamme ja innostamme ihmisiä osallistumaan vapaaehtoistoimintaan. Tavoitteenamme suunnitelmakaudella on saada 5 % kansalaisista osallistumaan pelastusalan vapaaehtoistoiminnan tapahtumiin. Tavoitteita seurataan toimintatilastojen ja tapahtumaraportointien avulla. Tavoitteena on, että nuorisotoiminta kasvattaa yhä nuorempia turvallisuustietoisia ja -taitoisia ja turvallisuuteen myönteisesti asennoituvia ihmisiä ja tuottaa toimintaan sitoutuneita, aktiivisia jäseniä, joilla on jatkuva halu kehittää palokuntien turvallisuustyötä. Nuorten osaamisen hyödyntämistä kehitetään erityisesti tietoyhteiskunnan mahdollisuuksissa. Palokuntanaistoiminnan yhteiskunnallinen merkittävyys lisääntyy erityisesti sisäisen turvallisuuden alueella. Vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi kehitetään uusi verkostokanava, jotta paikkakuntaa vaihtavat tai ns. nukkuvat jäsenet saataisiin aktivoitua. Suunnitelmakauden aikana tavoitteena on, että 50 %:lle paikkakuntaa vaihtavista palokuntalaisista tarjotaan mahdollisuus liittyä palokuntaan uudella asuinpaikkakunnalla. Palvelut tukevat toimijoiden ja yhteisöjen osallistumisaktiivisuutta sekä jäsenmäärän kehitystä. Toiminta suunnitellaan vuosittain yhteisen toiminnan suunnittelu-, seuranta- ja raportointityökalun avulla (Haka). 8
Tavoitteena on lisätä palokunnassa mukana olevien henkilöiden osallistumisaktiivisuutta 10 % suunnitelmakauden aikana. Palokuntien kokonaisjäsenmäärä kasvaa 10 % suunnitelmakaudella. Kehitämme toimintamme vaikuttavuutta suunnitelmallisuudella ja arvioinnilla Toimintamme kehittyy tavoitteellisesti toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin avulla. Suunnittelu, seuranta, arviointi ja viestintä toteutetaan Hakan avulla. Kehitämme osaamista ja koulutustoimintaa Henkilöstön osaaminen kehittyy onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä, pelastustoiminnassa sekä muussa järjestön turvallisuustyössä toimintaympäristömuutosten vaatimusten mukaisesti. Palokuntalaisten toimintatavoitteisiin sisältyy turvallisuustietouden edistäminen erityisryhmille. Koulutustoiminta, erityisesti palokuntakoulutus, mahdollistaa monimuotoisen oppimisen sekä tunnistaa ja tunnustaa aiemmin hankitun osaamisen. Koulutustoiminta vastaa toimijoiden osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Tavoitteena on, että suunnitelmakauden aikana luodaan palokuntakoulutusjärjestelmään pohjautuva, suunnitelmallinen ja laadukas viikkoharjoitusjärjestelmä. Järjestö- ja koulutustoiminnan tavoitteena on 20 000 pelastustoimen tarpeisiin riittävästi koulutettua sivutoimista ja sopimushenkilöstöä vuoteen 2025 mennessä. Toiminnan taloudellisista resursseista huolehditaan SPEK-ryhmän yhteisen toiminnan suunnittelun ja raportoinnin sekä rahoituspohjan laajentamisen avulla. Keskusjärjestön ohjeellinen voimavarasuunnitelma SPEK keskusjärjestöpalveluissa tulosalueella suunnitelmakaudella vuosittain 1 600 henkilötyöpäivää (keskimäärin 8 hlöä) Toimintamenot henkilöstö 511 000 euroa toimintakulut (sis. yhteiset) 472 000 euroa Tulot omarahoitus 21 000 euroa PSR-yleisavustus 620 000 euroa opetusministeriön avustus 70 000 euroa 9
Pelastusliittojen alueilla järjestetään suunnitelmakaudella vuosittain AS1-kurssinjohtajakoulutus ja palokunnat kouluttavat 1 % toiminta-alueensa asukkaista vuoteen 2015 mennessä. Palokuntien jäsenmäärä kasvaa suunnitelmakaudella 10 %. Pelastustoimintaan riittävästi koulutettujen sivutoimisten tai sopimushenkilöstön lukumäärä on 20 000 vuoteen 2025 mennessä. 10
Varautuminen ja väestönsuojelu Seuraamme laaja-alaisesti yhteiskunnan kehitystä ja tuomme turvallisuutta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun erityisesti yksilöiden ja yhteisöjen sekä kolmannen sektorin näkökulman. Olemme johtava varautumisen ja väestönsuojelun asiantuntija. Asiantuntijuutemme on laajasti jäsenistömme ja sidosryhmiemme käytössä. Ylläpidämme valtakunnallista omatoimisen varautumisen koulutusjärjestelmää Olemme johtava omatoimisen varautumisen kouluttaja. Motivoiva koulutusjärjestelmä ja asiantuntevat kouluttajat antavat yksilöille ja yhteisöille hyvät valmiudet asumisen laajan turvallisuuden edistämiseen. Painotamme koulutuksessa kansalaislähtöistä turvallisuustyötä ja edistämme yksilöiden ja yhteisöjen valmiuksia itseapuun ja vastuuta omasta ja lähiympäristön turvallisuudesta. Toimimme laajassa yhteistyössä eri viranomaisten sekä muiden järjestöjen kanssa. Koulutuksemme muodostaa vahvan, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien arvostaman brändin. Koulutamme vuosittain 20 000 henkeä asuinkiinteistöjen turvallisuustehtäviin. Koulutuksen suorittaneista 99 % laatii tai päivittää kiinteistön pelastussuunnitelman sekä perehdyttää kiinteistössä asuvat ja työskentelevät suunnitelmaan. Suomessa on noin 100 000 pelastussuunnitelmavelvollista asuinkiinteistöä. Tavoitteenamme on tavoittaa kaikki suunnitelmavelvolliset suunnitelmakaudella. Tavoitteiden saavuttamista mittaamme koulutussuoritteiden, sidosryhmäkyselyiden ja koulutuspalautteiden avulla vuosittain. Edistämme kansalaisten osallisuutta paikallisessa turvallisuustyössä Vaalimme suomalaisen väestönsuojelutyön perinteitä ja edistämme paikallisyhteisöjen osallisuutta arjen turvallisuustyössä sekä häiriötilanne- ja poikkeusolovarautumisessa. Tavoitteenamme on koko maan kattavan yhteyshenkilöverkoston luominen. Toimimme kaupungeissa ja taajamissa yhteistyössä kiinteistöjen turvallisuuskoulutettujen sekä kaupunginosayhdistysten kanssa. Maaseudulla toimimme yhteistyössä kylien ja kyläyhteisöjen kanssa. Tarjoamme verkostossa mukana oleville asiantuntija- ja koulutuspalveluita sekä tuotamme välineitä niin turvallisuuskoulutettujen keskinäiseen yhteistyöhön kuin yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Keskeisiä sidosryhmiämme toiminnassa ovat kunnat (paikallinen turvallisuussuunnittelu), pelastustoimi, poliisi sekä muut järjestöt. Toiminnassamme on mukana 25 000 henkeä vuodesta 2015 alkaen koko maassa. Arvioimme toiminnan laatua ja vaikutuksia osallistumisaktiivisuuden sekä sidosryhmäkyselyiden perusteella. Tuemme järjestöjen valmiuksia ja yhteistyötä Asiantuntijaorganisaationa edistämme kattavasti sisäisen turvallisuuden alalla toimivien järjes- 11
töjen keskinäistä yhteistyötä ja yhteistoimintaa viranomaisten kanssa. Tavoitteenamme on, että sisäisen turvallisuuden alalla ja erityisesti pelastustoimen alalla on vahva kolmas sektori, mikä mahdollistaa kansalaisten osallistumisen laajasti yhteiskunnan turvallisuustyöhön. Kolmannen sektorin toimijat ovat arvostettu yhteiskunnallinen voimavara ja viranomaiset ovat sitoutuneita tämän resurssin kehittämiseen. Varautumisen ja väestönsuojelun tulosalueella tuemme erityisesti häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista sekä edistämme eri järjestöjen valtakunnallista ja alueellista yhteistyötä. Toimintamuotojamme ovat asiantuntija- ja koulutuspalvelut sekä yhteistyöfoorumit. Seuraamme ja arvioimme toimintaamme osallistumisaktiivisuuden ja sidosryhmäkyselyiden perusteella. Keskusjärjestön ohjeellinen voimavarasuunnitelma SPEK keskusjärjestöpalveluissa tulosalueella suunnitelmakaudella vuosittain 730 henkilötyöpäivää (keskimäärin 3,5 hlöä) Toimintamenot henkilöstö 314 000 euroa toimintakulut (sis. yhteiset) 175 000 euroa Tulot omarahoitus 7 000 euroa RAY-yleisavustus 454 000 euroa Väestönsuojelusäätiön avustus 40 000 euroa Koulutamme vuosittain 20 000 henkeä asuinkiinteistöjen turvallisuustehtäviin. Koulutuksen suorittaneista 99 % laatii tai päivittää kiinteistön pelastussuunnitelman sekä perehdyttää kiinteistössä asuvat ja työskentelevät suunnitelmaan. Toiminnassamme on mukana 25 000 henkeä vuodesta 2015 alkaen koko maassa. 12
Yhteispalvelut Yhteispalveluilla tuemme järjestömme ja tulosalueidemme toimintaa. Viestintä Vahvistamme viestinnällä toimintamme yhteiskunnallista näkyvyyttä Kansalaiset, yritykset, päättäjät, pelastustoimen henkilöstö sekä muut tahot tunnistavat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimijana, jolta saa tietoa ja asiantuntemusta kaikissa pelastusalaan sekä varautumiseen ja väestönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteemme on, että vuonna 2017 SPEKin tunnettuus on 70 % kansalaisista. Vuonna 2010 tunnettuus oli 24 %. Vahvistamme edelleen myös SPEK-ryhmän omaa identiteettiä ja järjestöilmeen rakentumista. Käytännössä tämä tarkoittaa avointa ja vuorovaikutteista viestintää. Välitämme jäsenillemme aktiivisesti toimintaamme liittyvää tietoa. Tavoitteemme on, että jäsenemme pitävät SPEKin jäsenviestintää ja ulkoista viestintää hyvänä tai erinomaisena. Myös SPEK-ryhmän ja keskusjärjestön sisäisessä viestinnässä tavoitteenamme on hyvä tai erinomainen taso. Viestinnällisten tavoitteidemme toteutumista mittaamme säännöllisesti kyselytutkimuksilla. SPEKin tunnettuus on 70 % kansalaisista vuonna 2020. Jäsenet pitävät SPEKin viestintää hyvänä tai erinomaisena suunnitelmakauden loppuun mennessä. 13
Tutkimustoiminta ja tiedontuotanto Tuotamme ja välitämme uutta sisäiseen turvallisuuteen liittyvää tutkimustietoa Jatkuvasti kehittyvä toimintaympäristö haastaa asiantuntijuutemme ja edellyttää meiltä jatkuvaa ja systemaattista tutkimusta ja tiedontuotantoa. Yksi painopisteistämme on toimintaympäristön seuranta sekä kolmannen sektorin toimintaa tukeva ja kehittävä tutkimustoiminta ja tiedontuotanto. Suunnitelmakaudella erityisinä tutkimuksen painopisteinä ovat asumisen ja arjen turvallisuuteen sekä vapaaehtoistoiminnan edistämiseen liittyvien tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttaminen ja edistäminen. Sisäisen turvallisuuden kehittäminen edellyttää systemaattisesti koottua ja analysoitua tietoa kansalaisten asenteista ja mielipiteistä. Suunnitelmakaudella osallistumme sisäistä turvallisuutta koskevan kansalaiskyselyn valmisteluprosessiin ja toteutukseen yhteistyössä viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden kanssa. Selvitämme mahdollisuudet rakentaa yhteinen tutkimusohjelma pohjoismaisten järjestökumppaneidemme kanssa. Lisäksi osallistumme aktiivisesti sisäiseen turvallisuuteen liittyvien kansallisten tutkimus- ja kehittämisverkostojen työskentelyyn. Arvioimme toimintamme onnistumista toteutuvien hankkeiden määrällä, tavoitteiden saavuttamisella sekä osallistumisella tutkimusverkostoihin. SPEK toteuttaa tai tukee vahvasti alan tutkimus- ja kehittämishankkeita suunnitelmakaudella. 14
Parannamme yhteisiä palveluita kehittämällä sisäisiä prosessejamme Toistamme vuosittain työhyvinvointikyselyt ja kehitämme niiden pohjalta työhyvinvointiamme. Pidämme järjestömme kilpailukykyisenä ja houkuttelevana työnantajana. Otamme käyttöön uudistetun ansiomerkkijärjestelmän. Taloushallinnossa tarjoamme henkilöstölle ja pelastusliitoille taloushallintoon liittyvää täsmäkoulutusta. Tavoitteenamme on, että henkilöstö tuntee talouden ydinprosessit ja niihin liittyvät toimintatavat. Keskusjärjestön osalta kehitämme talousraportointia ja talousarvion laadintaprosessia. Tuotemyynnissä kuvaamme myynti- ja markkinointiprosessit ja tavoitteet. Rakennamme tunnistettavan ja ajanmukaisen tuoteperheen ja varmistamme, että markkinointimme kohdentuu oikein ja on tehokasta. Tällä suunnitelmakaudella panostamme erityisesti asumisen ja arjen turvallisuuteen liittyvien tuotteiden kehittämiseen sekä ryhmän sisäiseen markkinointiin. Mittaamme asiakaspalvelumme toimintaa säännöllisesti asiakaskyselyillä. Toimimme aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa Kansainvälisyys on osa kaikkea toimintaa, ja kansainvälisten toimintojen ja asiantuntijuuden edistäminen kuuluu kaikille tulosalueille. Ylläpidämme ja vahvistamme olemassa olevia verkostoja erityisesti Pohjoismaissa ja lähialueilla sekä etsimme uusia yhteistyökumppaneita ulkomailta ja Suomesta. Lisäksi kartoitamme uusia yhteistyömuotoja sekä rahoitus-, tutkimus- ja koulutusmahdollisuuksia ja tiedotamme niistä jäsenille. Järjestämme myös kansainvälisyyteen liittyviä seminaareja ja muita tapahtumia yhdessä tulosalueiden kanssa sekä hallinnoimme CTIF:n (Comité Technique International de Préventionet d Extinction du Feu) Suomen kansallisen komitean toimintoja. Osallistumme aktiivisesti kansainvälisten kattojärjestöjen (CFPA-E ja CFPA-I, Confederation of Fire Protection Associations, Europe ja International; CTIF) sekä turvallisuus- ja pelastusalan verkostojen (mm. European Fire Sprinkler Network; ECF, European Cooperation Forum of Voluntary Civil Protection Organizations) toimintaan. Varmistamme asiantuntijuuden ja osaamisen kehittymisen organisaatiossa SPEKissä toimintaympäristön tuntemus ja muutosten seuranta on jatkuvaa. Samoin yhteiskunnan eri osa-alueiden muutosten ja kehityksen seuranta on suunnitelmallista ja ryhmän toimintaa hyödyttävää. Suunnitelmakauden tavoitteenamme on sisäisen asiantuntijuuden kehittäminen ja prosessin laatiminen. 15
Keskusjärjestön ohjeellinen voimavarasuunnitelma SPEK keskusjärjestöpalveluissa tulosalueella suunnitelmakaudella vuosittain 3 200 henkilötyöpäivää (keskimäärin 16 hlöä) Toimintamenot henkilöstö 244 000 euroa toimintakulut 596 000 euroa Tulot omarahoitus 1 003 000 euroa PSR-yleisavustus 132 000 euroa 16
Liite 1 Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristöanalyysissä esitämme toimintasuunnitelmamme 2013 2017 perusteet. Toiminnan painopiste 1. Asumisen ja arjen turvallisuuden kehittäminen Merkittävimpiä pelastustoimeen vaikuttavia muutostekijöitä lähitulevaisuudessa ovat väestöja aluerakenteessa tapahtuvat nopeat ja syvät muutokset. Väestön ikääntymisen ennustetaan muuttavan yhteiskuntamme taloudellisia rakenteita, ja sitä kautta sen vaikutukset ulottuvat kaikkialle suomalaisten arkielämään. Yhdyskuntarakenteessa tapahtuva merkittävin muutos on väestön keskittyminen kasvukeskuksiin. Vuoteen 2020 mennessä Suomen kaupungistumisasteen on ennustettu olevan 80 %. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen vaikuttavat pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Turvallisuuspalveluiden tasapuolinen saatavuus koko maan alueella on tulevaisuudessa erityinen haaste. Ihmiset elävät yhä vanhemmiksi ja on ennustettu, että yhä useampi ikäihminen asuu kotona yhä pitempään ja yhä huonokuntoisempana. Ikääntyneille ihmisille tyypillisten onnettomuuksien onkin ennustettu tulevaisuudessa lisääntyvän. Jo nyt ikäihmisten osuus palokuolleista on suurempi kuin heidän osuutensa väestöstä. Toimintakyvyn lasku tarkoittaa myös useimmiten itsenäisen pelastautumiskyvyn heikkenemistä ja sitä kautta uudentyyppisten paloturvallisuuteen liittyvien ratkaisujen tarvetta. Koska turvallisuus syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksena, on myös asumisen ja arjen turvallisuuteen liittyviä tekijöitä kyettävä kehittämään laaja-alaisesti ja eri näkökulmista yhtäaikaisesti. Tulevaisuudessa kansalaisilta edellytetäänkin yhä enemmän omakohtaista ja vapaaehtoista varautumista. Kansalaisista lähtevä omatoiminen varautuminen on koko yhteiskunnan turvallisuustyön perusta, jota kehittämällä voidaan olennaisesti vaikuttaa arjen onnettomuuksien ja tapaturmien vähentämiseen sekä luoda valmiuksia toimintaan normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusolojen varalta. Omatoimisen varautumisen kehittämisen edellytyksiä ovat omatoimisuus ja osallisuus. Järjestöjen tehtävänä on tukea omatoimisen varautumisen toimijoita sekä tuottaa tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Varautumista tukevan tiedotus-, valistus- ja turvallisuusopetustoiminnan tulee vastata näihin tarpeisiin laaja-alaisesti, omatoimista varautumista kokonaisvaltaisesti kehittäen. Yleisesti ottaen onnettomuuksien kokonaismäärässä ja niistä aiheutuvissa vahingoissa ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Tapaturmien määrä on Suomessa korkea, samoin palokuolleiden määrä suhteessa väestöpohjaan. Suurten tulipalojen ja niistä aiheutuneiden vahinkojen voimakas kasvu on huolestuttava kehityssuunta. Myös tuhopolttojen määrä on ollut kasvussa. Ongelmien kasautuminen alueittain ja väestöryhmittäin on toinen kielteinen kehityssuunta. Yhteiskunnallisesti onkin nähtävissä syntymässä oleva jako turvallisuushakuisiin ja 17
toisaalta välinpitämättömiin ja syrjäytyneisiin ihmisiin. Koulujen, terveyskeskusten, ym. laitosten turvallisuhkat ovat selkeästi lisänneet tarvetta turvallisuuskoulutukseen, suunnitelmien tekemiseen ja turvallisuusasioihin liittyviin tukipalveluihin yhteistyössä eri toimijoiden kesken. On myös rakennettava uudenlaisia välineitä varmistaa turvallisuusosaamisen taso arkisessa toiminnassa. Yksi esimerkki tällaisesta välineestä on matkailualalla kehitetty turvapassikoulutus. Tietoyhteiskuntakehityksen myötä teknologia luo uusia mahdollisuuksia riskien hallintaan. Uusia teknologioita kehitetään jatkuvasti asumisympäristössä sekä työ- ja harrasteympäristöissä. Uusien teknisten innovaatioiden seuranta ja kehitystyö ovat tärkeitä mahdollisuuksia laajan asumisen ja arjen turvallisuuden tehostamisessa ja kehittämisessä. Esimerkiksi informaatioteknologian hyödyntäminen luo uusia mahdollisuuksia kansalliseen ja kansainväliseen vuorovaikutukseen. Korjausrakentamisen määrä on jo yli puolet koko rakentamisen määrästä. Korjausrakentamiseen liittyy suuria turvallisuusriskejä ja se vaatii omat turvallisuusohjeensa. Ilmastonmuutoksen on yhtäältä ennustettu lisäävän sään ääri-ilmiöitä ja niiden vakavia vaikutuksia yhteiskuntaan. Toisaalta pitkälti teknistynyt yhteiskunta ja siihen sisältyvät keskinäisriippuvuudet ovat lisänneet toimintojen haavoittuvuutta sekä ulkoisten ja sisäisten häiriöiden vaikutuksia. Pelastustoimelta häiriötilanteet edellyttävät valmiuksia vastata hälytystehtävien lisääntymiseen, kykyä toimia pidempikestoisissa tehtävissä ja valmiuksia tukea myös kuntien kriisijohtamista tilannekuva- ja viestipalveluin. Pitkäkestoiset tehtävät edellyttävät elinvoimaista ja riittävästi resurssoitua pelastustoimen järjestelmää, mutta myös kansalaisten aktiivista omatoimista varautumista. Erityisiä riskejä ovat suuret metsäpalot, laaja-alaiset myrskytuhot sekä merelliset öljyonnettomuudet. Nämä voivat aiheuttaa vakavia häiriöitä yhteiskunnan toimivuuteen ja sitoa pelastustoimen voimavaroja. Yhteiskunnan varautuminen myös vaativimpiin häiriötilanteisiin on edelleen tärkeää kansallisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten linjausten mukaisesti. Kansalaisten ja yhteisöjen omatoimisen varautumisen tietojen ja taitojen sisällöissä on tulevaisuudessakin huomioitava myös vakavimpien yhteiskuntaa kohtaavien uhkamallien toimintaympäristöt: suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt, ympäristöuhkat sekä sotilaallisen voimankäytön tilanteet. Toiminnan painopiste 2. Sisäisen turvallisuuden vahva kansalaissektori Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat monin tavoin myös pelastustoimen järjestelmään. Julkisen talouden tiukentuminen, kaupungistuminen, kunta- ja hallintorakenteiden muutokset ja yksityistämiskehitys luovat uudenlaista roolia kolmannen sektorin toimijoille. Väestön ikääntyessä on yhä tärkeämpää saada kaikki kiinnostuneet kansalaiset mukaan esimerkiksi paikalliseen turvallisuustyöhön. Kansalaissektorin merkityksen onkin ennustettu vahvistuvan tulevaisuudessa. Pelastustoimen palveluverkosto on kansallisista turvallisuuspalveluista kattavin. Tämän mah- 18
dollistaa valtakunnallisesti kattava kunnallinen pelastustoimen järjestelmä, jossa kolmannen sektorin vapaaehtoistyön hyödyntämisen aste on kansainvälisesti verraten erittäin korkea. Pelastustoimen vapaaehtoinen työ palokuntatoiminta kattaa tänä päivänä koko Suomen, ja merkittävä osa pelastustehtävistä hoidetaan vapaaehtoisilla voimilla erityisesti maaseudulla, merialueilla ja etsinnöissä. Ihmisten suhtautumisen vapaaehtoistyöhön, väestörakenteessa tapahtuvien muutosten sekä ihmisten keskittymisen kasvukeskuksiin ennustetaan muuttavan myös vapaaehtoistoimintaa. Ihmiset eivät välttämättä halua enää sitoutua pitkäkestoiseen toimintaan, ja toisaalta vapaaehtoistoiminnan halutaan yhä enemmän tukevan omia henkilökohtaisia tavoitteita. Harvaan asutuilla seuduilla palokunnat ikääntyvät, eikä nuoria ole tai saada riittävästi toimintaan mukaan. Kasvukeskuksissa vapaaehtoisten rooli pelastustoiminnassa painottuu puolestaan useimmiten erilaisiin päätoimisten määräämiin tukitehtäviin. Tällöin ongelmana voi olla tehtävien yksipuolisuus ja oikeiden tehtävien puuttuminen. Vapaaehtoispalokuntatoiminnan keskeisenä tavoitteena on henkilökohtaisella tasolla lisätä toiminnassa mukana olevien sosiaalista pääomaa. Vapaaehtoistoiminnan motivointikeinojen löytäminen edellyttää motivaatioon vaikuttavien tekijöiden selvittämistä, minkä perusteella kehitetään edellytyksiä vapaaehtoispalokuntalaisten motivaation parantamiseksi. Pelastustoimen perinteiselle tehtäväkentälle on pyrkimässä myös uusia turvallisuusalan toimijoita. Varautumiskoulutuksen yhteistyösopimus määrittää varautumiskoulutusta antavien tahojen toimintaa. Lisäksi kaupallinen turvallisuustoiminta ja muut yksityiset palvelujen tuottajat ovat laajentaneet toimialuettaan. Myös ammattioppilaitosten opetussuunnitelmiin on ns. perusopinnoiksi lisätty turvallisuuteen liittyviä aineita, kuten tulityökoulutus, alkusammutus, vartiointi jne. EU:n aktiivisuus sisäisen turvallisuuden asioita kohtaan on voimakkaasti lisääntymässä. Huoli globalisaation, ilmastonmuutoksen ja pandemioiden vaikutuksista lisää EU-maiden yhteistyötä. EU pyrkii koordinoimaan mm. riskianalyysien tekemistä, riskien hallintaa, varautumista ja ennaltaehkäisyä maiden välillä ja eri toimijoiden kanssa. Tämä vaatii entistä tiiviimpää mukana oloa myös kansainvälisessä keskustelussa. Toisaalta tämän kehityksen myötä myös Suomessa tehtävä turvallisuustyö nousee uudelle tasolle. Toiminnan painopiste 3. Voimavarojen tehokas kohdentaminen ja vahvistaminen Yhteiskunnallisten ongelmien monimutkaistuminen edellyttää yhä vahvempaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Pelastusalan järjestöjen ja muiden turvallisuuden alalla toimivien järjestöjen sekä viranomaisten kyky toimia yhteistyössä ja ratkaista yhdessä toimintaympäristön muuttumisen myötä syntyviä ongelmia on taloudellisten resurssien heikentyessä yhä tärkeämpää. Myös pelastusalan järjestöjen keskinäinen yhteistyö, työnjako, kilpailu ja päällekkäiset/rinnakkaiset roolit ovat lähitulevaisuuden ratkaistavia kysymyksiä. Tulevaisuuden toimintaympäristö edellyttää avointa ja verkostomaista palveluiden tuotantotapaa. Tämä asettaa vaatimuksia toiminnan ja prosessien aktiiviselle ohjaukselle ja johtamiselle. 19
Asiantuntijaroolin säilyttäminen ja vahvistaminen on tulevaisuudessa SPEKin menestymisen edellytys. Tämä tarkoittaa intensiivistä uuden tiedon tuotantoa ja soveltamista, aktiivista verkostoitumista sekä organisaatiorakennetta, joka tukee tiedon jakamisen käytäntöjä. Lisäksi asiantuntijuus edellyttää koko henkilöstön aktiivista kouluttautumista ja asiantuntijuuden ja osaamisen suunnitelmallista kehittämistä. Yleisavustusten muodossa annettavan julkisen rahoituksen reaalimäärän on ennustettu vähenevän tulevaisuudessa. Tästä syystä varainhankintaa on tehostettava ja ns. omarahoitteisten tuottojen määrää kasvatettava. 20
Liite 2 SPEK-ryhmän taloussuunnitelma 2013 2017 21
22
23 TTS 2013 2017
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Puhelin 09 476 112, faksi 09 4761 1400 spekinfo@spek.fi www.spek.fi 24