Valtuustoaloite oppilas- ja opiskelijahuollon tason parantamisesta

Valtuustoaloite oppilas- ja opiskelijahuollon tason parantamisesta Sivi 29.4.2014 63 Khall. 7.9.2015 324 Kvalt. 28.9.2015 94 Sivi 15.12.2015 199 Khall. 18.1.2016 17 Esteri Räsänen ym. valtuutetut ovat jättäneet 10.6.2013 seuraavan valtuustoaloitteen: Nuorten ohjaus- ja palveluverkostotyöryhmä esittää kannanotossaan kaupunginvaltuustolle 6.5.2013, että vuoden 2014 talousarvioon kohdistettaisiin lisäpanostuksia, joilla vahvistettaisiin nuorisoon kohdistuvia ennaltaehkäiseviä palveluita ja ehkäisevää lastensuojelua. Työryhmässä eniten huolta on herättänyt nuorten mielenterveysongelmien määrä. Suhteessa mielenterveysongelmiin ja niiden riskeihin, on tarvittavien ennaltaehkäisevien palvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon määrän ja saatavuuden todettu olevan heikkoa. Tänä vuonna erikoissairaanhoidon Riihimäen nuorisopsykiatrian poliklinikalle tulee yli 130 lähetettä. Palvelut ovat työryhmän käsityksen mukaan selvästi alimitoitettuja nykyisiin tarpeisiin nähden. Vaikeassa tilanteessa ovat etenkin nuoret, jotka tarvitsisivat nopeasti erikoissairaanhoidon palveluja. Erikoissairaanhoitoon voi kuitenkin joutua jonottamaan 2 kuukautta. Mikäli palvelut eivät tavoita vaikeissa tilanteissa olevia nuoria, on uhkana opiskeluaikojen pidentyminen, työelämään siirtymisen viivästyminen, heikot työelämätaidot, runsas kuntouttavan työtoiminnan tarve ja nuorten itsenäistymisen viivästyminen. Koulujen ja oppilaitosten terveydenhuoltopalvelut ja muut tukipalvelut saavuttavat kattavasti suuren osan nuorisoa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulee huolehtia, että nämä palvelut toimivat hyvin. Eduskunta on juuri saanut käsiteltäväkseen hallituksen esityksen uudeksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi. Oppilas- ja opiskelijahuoltoon lisättäisiin ajatus palvelutakuusta. Opiskelijalle olisi esityksen mukaan turvattava mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa seitsemän oppilaitoksen työpäivän kuluessa. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus olisi järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä, mikä on toteutuessaan merkittävä uudistus. Oppilas- ja opiskelijahuollon kautta on mahdollista tavoittaa ikäluokka laajasti, mikä mahdollistaa syrjäytymiskehityksen katkaisemisen varhaisessa vaiheessa. Suomalaisista nuorista noin viisi prosenttia voidaan katsoa syrjäytyneiksi. Esityksen tavoitteena on siirtää oppilashuollon painopistettä ongelmakeskeisestä toiminnasta ennaltaehkäisevään suuntaan. Nuorisotakuu vaatii toimiakseen rinnalleen toimivaa oppilas- ja opiskelijahuoltoa. Yhdessä näillä toimenpiteillä on mahdollista parantaa nuoren ikäluokan hyvinvointia. Nuoren ihmisen elämäntahti on nopeaa, ja tilanteet voivat myös kriisiytyä nopeasti. On tärkeää, että apu on silloin nopeasti ja helposti lähestyttävällä tavalla saatavilla. Ennaltaehkäisy on edullisempaa kuin ongelmien korjaaminen. Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta päättää antaa valtuustoaloitteesta Kuntaliittoa mukaillein seuraavan lausunnon. Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) tulee voimaan ensi elokuun alusta lukien. Uusi laki kattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut

esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Uusi laki lisää kuntien velvollisuuksia erityisesti lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten ja niiden opiskelijoiden palvelujen järjestämisessä. Lain toimeenpanossa ohjeita antavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lisää kunnan suunnitelmavelvollisuuksia, sillä sen mukaan lastensuojelulain 12 :n mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulee kirjata laissa säädetyt oppilas- ja opiskelijahuollon asiat. Tämän lisäksi opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tulee laatia opiskeluhuoltosuunnitelma, johon on kirjattava laissa säädetyt asiat. Suunnitelmavelvollisuus sisältää myös omavalvonnan. Opetushallitus on keväällä 2014 antanut tarkemmat määräykset ja ohjeet opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Uusi laki edellyttää opetuksen ja koulutuksen järjestäjäkohtaista opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaavan monialaisen opiskeluhuollon ohjausryhmän perustamista. Lisäksi tulee olla koulun ja oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaava oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä yksittäisen oppilaan tai opiskelijan taikka tietyn oppilas- tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvien asioiden käsittelemistä varten tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä. Uudessa laissa on tarkemmat säännökset oppilasta tai opiskelijaa koskevien asioiden käsittelystä, niiden salassapidosta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta. Lain voimaan tullessa 1.8.2014 kunnalla tulee olla tarjolla sen alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kuraattorin, vastaavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut. Kunnan tulee järjestää lain mukaiset palvelut kaikille sen alueen oppilaitosten opiskelijoille riippumatta oppilaitoksen ylläpitäjästä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltona järjestettävät palvelut järjestetään terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön nojalla nykyiseen tapaan. Kunnan velvollisuudet lisääntyvät myös esi- ja perusopetuksen oppilaiden palvelujen järjestämisessä. Nykyisten kuraattorin ja psykologin palvelujen lisäksi kunnalla on velvollisuus järjestää kunnan omien koulujen käyttöön vastaavan kuraattorin palvelut lain säätämässä määräajassa. Uusien lakisääteisten määräaikojen täyttäminen vaikuttaa kunnan henkilöstömitoitukseen. Kunnan on järjestettävä oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun tai oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun oppilas tai opiskelija on sitä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Edellä mainittuna määräaikana palvelu on järjestettävä myös muun henkilön yhteydenoton perusteella, jos kyse ei ole neuvonnasta tai ilmene, että keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Uusi laki tuo uusia velvoitteita Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymän järjestämään oppilas- ja opiskelijaterveydenhoitoon. Jatkossa terveydenhoitajan ja lääkärin tavoitettavuus koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että oppilas ja opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu sairaanhoito ja tämän vuoksi säännökset hoitoon pääsystä koskevat myös opiskeluterveydenhuoltoa. Terveydenhuoltolain sekä uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan

opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virkaaikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 :n mukaisesti opiskeluterveydenhuollossa tai jos se ei ole mahdollista, niin muussa terveyskeskuksen toimipisteessä. Riihimäellä on uuden lain vuoksi käynnistetty kaikilla koulutuksen asteilla opetussuunnitelmien laadinta ja päivitetyt opetussuunnitelmat on tarkoitus ottaa käyttöön elokuun 1.8.2014 alkaen. Huolestuttavinta on, että Riihimäen kaupungin nykyisellä kuraattori- ja psykologihenkilöstömäärällä ei voida täyttää 1.8.2014 voimaan astuvan lain määräyksiä. Riihimäen lukion ja Koulutusosakeyhtiö HYRIA Oy:n yhteinen opiskelijamäärä Riihimäellä on noin 1700 opiskelijaa. Näiden opiskelijoiden lakisääteisen opiskelijahuoltolakivelvoitteen hoitamiseksi Riihimäen kaupunkiin tarvitaan vähintään yksi psykologin virka ja yhden vastaavan kuraattorin ja yhden kuraattorin toimet. Sivistyslautakunta tulee myöhemmin esittämään, että sivistystoimessa kesän aikana vapautuva koululaisten iltapäivätoiminnan ohjaajan virka muutetaan mahdollisimman pian joko vastaavaksi kuraattorin toimeksi tai psykologin viraksi. Lisäksi sivistyslautakunta tulee uuden lain vuoksi esittämään vuosien 2015 2017 taloussuunnitelmaan kahden muun tarvittavan vakanssin perustamista. Päätös: Esittelijä korjasi päätösehdotuksen viimeisen kappaleen muotoon: Sivistyslautakunta tulee myöhemmin esittämään, että sivistystoimessa kesän aikana vapautuva koululaisten iltapäivätoiminnan koordinaattorin virka muutetaan mahdollisimman pian joko vastaavaksi kuraattorin toimeksi tai psykologin viraksi. Lisäksi sivistyslautakunta toteaa, että oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä nuorten mielenterveyspalvelujen järjestäminen eivät kuulu lautakunnan toimivaltaan. Hyväksyttiin korjattu päätösehdotus. Khall. 7.9.2015 324 Kaupunginhallituksen valmistelijoiden tehtäväjakoa on muutettu keväällä 2014 ja epähuomiossa tämä aloite on jäänyt käsittelemättä. Aloitteessa ja lautakunnan esityksessä tarkoitettuja toimenpiteitä on suoritettu. Iltapäivätoiminnankoordinaattorin virka on lakkautettu 1.8.2014. Valtuuston päätöksellä joulukuussa 2014 on perustettu lukion vastaavan kuraattorin virka. Lisäksi on perustettu lukion koulupsykologin virka, joka vakanssi on täytetty 1.9.2015 alkaen. Tällä hetkellä Riihimäen oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstöresurssi täyttää oppilas- ja opiskelijahuoltolain minimitason. Voidaan todeta, että laki annettiin tammikuussa 2014 ja sen toimeenpanoa edellytettiin 1.8.2014 lukien, joten lain edellytysten täyttäminen oli haasteellista. (es, ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy sivistyslautakunnan esityksen ja selonteko-osiossa annetun selvityksen vastaukseksi valtuustoaloitteeseen sekä ehdottaa, että valtuusto toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kvalt. 28.9.2015 94 Päätös: Keskustelun kuluessa Päivi Räsänen teki Katri Riikosen, Kirsti Tolvasen ja Tommi Rädyn kannattamana ehdotuksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi niin, että aloitteeseen pyydetään Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymän lausunto koulu- ja opiskeluterveydenhuollon saatavuudesta ja riittävyydestä. Puheenjohtajan tiedusteltua, voidaanko Päivi Räsäsen asian palautusehdotus hyväksyä ilman äänestystä, ei yksikään valtuutettu vastustanut, joten puheenjohtaja totesi kaupunginvaltuuston yksimielisesti hyväksyneen asian palauttamisen uudelleen valmisteltavaksi Päivi Räsäsen ehdotuksen mukaisesti. Sivi 15.12.2015 199 Ehdotus/SiTJ: Sivistyslautakunta päättää täydentää aiemmin antamaansa lausuntoa seuraavasti: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013, jäljempänä opiskeluhuoltolaki) tuli voimaan 1.8.2014. Lakiin on koottu aiemmin hajallaan olleita oppilas- ja opiskelijahuoltoa sekä opiskeluhuoltotyön kirjaamista ja muuta henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa sekä rekisterinpitoa koskevat säännökset. Lisäksi se sisältää kokonaan uusia säännöksiä, jotka koskevat opiskeluhuollon järjestämistä ja menettelyjä. Laki edellytti muutoksia myös moniin muihin koulutusta ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeviin säädöksiin. Lakiin on tehty muutoksia 1.1.2015 sekä 1.4.2015 ja 1.8.2015. Sosiaali- ja terveysministeriö on 8.12.2015 antanut uuden OHEISEN soveltamisohjeen oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi. Ohje kuvaa opiskeluhuoltoa koskevan lainsäädännön kokonaisuutta ja selventää lain tulkintaan liittyviä ongelmakohtia. Suurin osa selvennyksistä liittyy yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon ja sen toteuttamiseen. Uudessa ohjeessa määritellään yksilökohtaisen opiskeluhuollon suhde opetuksen toteuttamiseen ja oppimisen tukeen seuraavasti. Osa opiskelijoista tarvitsee sekä pedagogista että opiskeluhuollollista tukea. Uusi lainsäädäntö erottaa toisistaan opiskeluhuoltolaissa säädetyn yksilökohtaisen opiskeluhuollon ja koululainsäädännön kutakin koulutusastetta koskevan oppimisen tuen. Esimerkiksi perusopetuslaissa säädetään esiopetuksen kasvun ja oppimisen tuesta sekä perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Toisin kuin yksilökohtainen opiskeluhuolto, perusopetuslaissa säädetty pedagoginen tuki ei pohjaudu vapaaehtoisuuteen. Myös salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevat säännökset sekä luovutuksiin liittyvät suostumus- ja kirjaamiskäytännöt poikkeavat toisistaan opiskeluhuoltolaissa ja koululainsäädännössä. Tuen muotoja voidaan käyttää rinnakkain, toisiaan täydentäen ja siten, että ne muodostavat opiskelijan näkökulmasta toimivan kokonaisuuden. Esimerkiksi perusopetuslaissa säädettyihin tehostettuun ja erityiseen tukeen liittyvä moniammatillinen opiskeluhuollon ammattihenkilöiden konsultaatio on pedagogista tukea.

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu. Koulutuksen järjestäjän on järjestettävä opiskeluhuolto yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen opiskeluhuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa siten, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon palvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille. Opiskeluhuoltolaissa omaksutun käytännön mukaisesti uudessa soveltamisohjeessa opiskelijalla tarkoitetaan myös perusopetuslaissa tarkoitettua oppilasta ja esiopetuksessa olevaa lasta, koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan myös opetuksen ja esiopetuksen järjestäjää ja oppilaitoksella tarkoitetaan myös koulua ja esikoulua. Lakia sovelletaan esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaisiin lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeleviin opiskelijoihin maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaisiin maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijoihin niihin aikuislukion opiskelijoihin, jotka opiskelevat perusopetuksen oppimäärää ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen (Valma) opiskelijoihin työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (Telma) opiskelijoihin Lakia ei sovelleta perusopetuslaissa tarkoitettuun aamu- ja iltapäivätoimintaan, perusopetuksen yksittäisiä oppiaineita opiskeleviin eikä lukion aineopiskelijoihin aikuislukiossa opiskeleviin, jotka suorittavat lukio-opintoja aikuisten lukiokoulutuksen opetus-suunnitelman mukaisesti näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijoihin eikä ammatillisen koulutuksen yksityisopiskelijoihin oppisopimuskoulutuksessa oleviin, jos se järjestetään näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena tai sellaisena lisäkoulutuksena, joka ei johda tutkintoon. Lain tarkoituksena on edistää opiskelijan ja koko opiskeluyhteisön hyvinvointia, huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja opiskelijoiden osallisuutta itseään ja opiskeluyhteisöä koskevissa asioissa. Lain tavoitteena on turvata varhainen tuki sitä tarvitseville sekä opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja niiden laatu. Varhain tarjotun riittävän tuen tavoitteena on ehkäistä pulmien syventymistä ja vähentää lastensuojelun tarvetta. Laki vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Lain keskeisenä tavoitteena on siirtää opiskeluhuoltotyön painopistettä yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen ja hyvinvointia edistävään työhön ja parantaa opiskeluhuollon suunnitelmallista toteuttamista. Opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Opiskelijoilla on oikeus myös yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, johon kuuluvat yksittäiselle opiskelijalle annettavien opiskeluhuollon palveluiden lisäksi monialaisen asiantuntijaryhmän tarjoama tuki. Opiskeluhuoltolakia muutettiin vuoden 2015 alusta lukien siten, että oppilaitoksen sijaintikunta on velvollinen järjestämään psykologi- ja kuraattoripalvelut kaikille lain soveltamisalaan kuuluvien oppilaitosten opiskelijoille myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen yhteisö tai säätiö taikka valtio. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin päättää, että se järjestää nämä palvelut kokonaan tai osittain omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä keskustelemaan henkilökohtaisessa tapaamisessa joko psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä ja kiireellisessä asiassa samana tai seuraavana työpäivänä. Asian kiireellisyyden arvioi psykologi tai kuraattori yhdessä opiskelijan kanssa, ja arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi puhelimitse. Määräajat koskevat ensimmäistä henkilökohtaisessa tapaamisessa käytyä keskustelua ja asian selvittelyn alkamista, eivät tukitoimien järjestelyä tai tutkimuksia. Opiskelija voi itse hakeutua kuraattori- ja psykologipalveluihin tai tulla niihin opettajan, huoltajien tai muiden tahojen aloitteesta ja ohjauksesta. Kiireellinen asia voi vaatia myös aivan välitöntä puuttumista. Opiskelijan asioissa voidaan asian laadun mukaisesti kääntyä myös koulu- tai opiskeluterveydenhuollon puoleen. Tärkeintä on, että opiskelija saa viivytyksettä tarvitsemansa avun. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestetään terveydenhuoltolain ja asetuksen 338/2011 mukaisesti. Opiskelijan on päästävä määräaikaisiin ja tarpeenmukaisiin terveystarkastuksiin terveydenhoitajalle sekä lääkärille. Tarkastusten sisältöjen on oltava riittävän laajat sekä säädösten ja ohjeiden mukaiset. Terveydenhoitajan palvelut koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että päivinä, jolloin terveydenhoitaja työskentelee kyseisessä oppilaitoksessa, hänen vastaanotolleen voi päästä ilman ajanvarausta ennalta ilmoitettuina ajankohtina. Muulloin terveydenhoitaja voi olla esimerkiksi puhelimella tavoitettavissa. Opiskelijaa on edelleenkin ohjattava käyttämään koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja tarpeensa mukaisesti kuten ennenkin. Esimerkiksi huolen syntyessä opiskelijan terveydestä (ml mielenterveys) hänet ohjataan terveydenhoitajan vastaanotolle. Terveydenhoitaja voi tarvittaessa ohjata opiskelijan lääkärille tai muiden terveyspalvelujen piiriin tai muiden ammattilaisten luokse. Siitä, tarvitseeko opiskelija koulu- tai opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan tai lääkärin vai opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin palveluita, voi asiasta konsultoida näitä ammattilaisia. Terveydenhuoltolain mukaisesti lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan on sairaanhoidollisissa asioissa saatava arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on opiskelija ohjattava ottamaan yhteyttä terveydenhuollon muuhun toimintayksikköön, esimerkiksi terveyskeskuksen vastaanottoon. Jollei terveydenhuollon ammattihenkilö voi tehdä arviota ensimmäisen yhteydenoton aikana, on se tehtävä viimeistään

kolmantena arkipäivänä siitä, kun opiskelija on ottanut yhteyden opiskeluterveydenhuoltoon tai terveyskeskukseen. Opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle kuuluva kiireellinen sairaanhoito (esim. äkillinen sairastuminen tai vamma) on annettava opiskelijalle kunnan järjestämässä ympärivuorokautisessa päivystyksessä. Esiopetuksessa olevat lapset saavat edelleen terveydenhuoltolain 15 :n mukaiset neuvolapalvelut. Opiskeluhuollon tarkemmasta järjestämisestä esiopetuksessa laaditaan erillinen ohjeistus. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstömitoituksesta on laadittu valtakunnalliset suositukset, jotka on julkaistu Kouluterveydenhuollon laatusuosituksessa (2004, STM ja Kuntaliitto) ja Opiskeluterveydenhuollon oppaassa (2006, STM). Opiskeluhuollon kuraattorien ja psykologien henkilöstömitoituksesta ei ole virallista suositusta. Näiden palvelujen saatavuutta on opiskeluhuoltolaissa turvattu asettamalla määräajat palveluihin pääsylle sekä velvoittamalla palvelujen kokonaistarpeen arviointiin. Oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä Riihimäellä vastaa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä, jolta sivistyspalvelukeskus on pyytänyt lausuntoa Esteri Räsäsen jättämästä valtuustoaloitteesta. LIITTEENÄ olevan lausunnon mukaan kouluterveyden huollon terveydenhoitajien mitoitus on kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriön (2009) suositusta suurempi, lukiossa suosituksen mukainen, mutta HYRIA koulutus Oy:n Riihimäen yksikössä ja HAMK:n Riihimäen yksikössä hieman alle minimisuosituksen. Lääkärimitoitus on sekä Riihimäen koulu- että opiskelijaterveydenhuollossa minimisuositusta matalammalla tasolla. Sosiaali- ja terveysministeriön (2009) suositus: kouluterveydenhuolto toinen aste korkea-aste 600 oppilasta/terveydenhoitaja 2 100 oppilasta/ lääkäri tai 500 oppilasta / yksi lääkäripäivä viikossa 600 800 opiskelijaa/ terveydenhoitaja 2 500 3 000 opiskelija / lääkäri 800 1 000 opiskelijaa / terveydenhoitaja 2 500 3 000 opiskelijaa / lääkäri suositus terveydenhoitaja nykytila terveydenhoitaja suositus lääkäri nykytila lääkäri Kouluterveydenhuolto 4,9 1,4 Riihimäki 6,5 1 Opiskeluterveydenhuolto 3,7 1 Riihimäen lukio 0,8 1 0,2 0,2 Hyria koulutus Oy 2,1 2 0,6 yht. HAMK 0,8 0,5 0,3 0,2 Riihimäen kaupungin alueen opiskelijahuoltolain edellyttämät kuraattorija psykologipalvelut on järjestetty ja mitoitettu seuraavasti. Riihimäen sivistystoimi vastaa esi-, perusopetuksen ja Riihimäen lukion kuraattori- ja psykologiapalvelujen järjestämisestä. Lisäksi sivistystoi-

mella on yhteistyösopimus Hausjärven ja Lopen lukioiden opiskelijoiden psykologipalvelujen järjestämisestä. HYRIA koulutus Oy:n Riihimäen yksikön opiskelijoiden psykologipalvelut järjestetään Riihimäen lukiosta. Lukuvuoden 2015 2016 ajaksi HYRIA koulutus Oy:n kanssa on sovittu, että osakeyhtiö vastaa itse Riihimäen yksikkönsä opiskelijoiden kuraattoripalveluiden järjestämisestä siten, että opiskelijan opiskelijahuoltolaissa mainitut vastaavan kuraattorin palvelut tuotetaan Riihimäen kaupungin toimesta joko nuorten palvelupiste NUPPI:n tai lukion toimesta. Oppilas- ja opiskelijahuollon laissa ei ole suoraan määritelty henkilöstömitoitussuositusta. Yleisinä mitoitusperusteina käytetään lain perustelutekstien mukaisia suosituksia, jotka ovat: psykologi kuraattori 1000 oppilasta tai opiskelijaa 780 oppilasta tai opiskelijaa suositus psykologi nykytila psykologi suositus kuraattori nykytila kuraattori esi- ja perusopetus 3,4 3 4,3 3 Riihimäki toinen aste 2 1 2,9 3 Riihimäen lukio 0,6 1 0,78 1 Hausjärven lukio 0,06 yhteinen Lopen lukio 0,06 Hyria Oy 1,6 2 2 Kokonaisuudessaan Riihimäen oppilas- ja opiskelijahuollon sekä kouluja opiskelijaterveydenhuollon henkilöstömitoituksissa ainoastaan kouluterveydenhoitajien määrä ylittää STM:n 2009 antaman suosituksen 1,6 hengellä. Sen sijaan lääkärien, kuraattorien ja psykologien määrät ovat selvästi suosituksia matalammalla tasolla. Tällä hetkellä sivistystoimella ei ole käytössään soveltuvaa ohjelmistoa, jolla pystyttäisiin luotettavasti tilastoimaan ja arvioimaan opiskelijahuoltolain edellyttämistä aikavelvoitteista selviytymistä. Lakiperusteisen palveluvelvoitteen toteutumisen seurantaan ja lain edellyttämien oppilashuoltorekisterien ylläpitoon tarkoitetun tietokoneohjelman hankinnan kilpailutus on vireillä. Ohjelma on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä, jonka jälkeen voidaan luotettavasti arvioida opiskelijahuoltolain tilaa ja toiminnan kehittämistarpeita. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Khall. 18.1.2016 17 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän yhtymähallituksen lausunto 28.10.2015 on LIITTEENÄ. (es, ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy edellä olevan selvityksen vastaukseksi valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kvalt. 8 Päätös: Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Täytäntöönpano päätösote/sivistyslautakunta Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lähempiä tietoja antaa sivistystoimenjohtaja Esa Santakallio, puh. 019 758 4450