Tutkimusraportti Yksityinen kopiointi

Tutkimusraportti Yksityinen kopiointi 2016 20.10.2016

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. TUTKIMUSKYSYMYKSET... 6 2. KOTIKOPIOINTITUTKIMUS 2016... 7 3. JOHTOPÄÄTÖKSET... 34 TALOUSTUTKIMUKSESTA... 36

TIIVISTELMÄ toteutti keväällä ja alkusyksyllä 2016 kyselytutkimuksen yksityisestä kopioinnista ja sen laajuudesta. Taloustutkimuksessa viidennen kerran toteutetun kotikopiointitutkimuksen tavoitteena oli arvioida yksityisen kopioinnin volyymiä Suomessa kopioitujen tiedostojen määrällä mitattuna. Kyselytutkimus toteutettiin vuonna 2015 ja 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Tutkimus on seurantatutkimus aikaisempina vuosina toteutetuille kyselyille. Kyselyiden suunnittelua ja toteutusta on ennen vuotta 2015 ohjannut tutkimustyöryhmä, jossa ovat olleet edustettuina laiteteollisuus, tekijänoikeusjärjestöt sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Kotikopiointitutkimuksen mukaan kaiken kaikkiaan 1,4 miljoonaa suomalaista (virhemarginaali on ±2,5 % - yksikköä 95 %:n luotettavuustasolla) kopioi musiikkia, elokuvia ja tv-ohjelmia yksityiseen käyttöön. Yksityisen kopioinnin kokonaismäärä vuositasolla on tutkimuksen mukaan noin 392-432 miljoonaa kappaletta musiikki- ja videotiedostoja (15-79-vuotiaiden keskuudessa). 392 miljoonasta kopioidusta tiedostosta on karsittu pois kaikki muu kuin tekijänoikeuslain tarkoittama laillinen yksityinen kopiointi - esimerkiksi itse tehty aineisto, laiton lataaminen ja kopiot, joista on maksettu muuta kautta (esimerkiksi itunes.) Laki sallii myös kavereille ja perheenjäsenille kopioinnin. Kavereilta ja perheenjäseniltä tai CD-R ja DVD-R- levyiltä kopioitua aineistoa kopioidaan vuositasolla 40 miljoonaa tiedostoa. Koska näiden tiedostojen alkuperää ei voitu tutkimuksella selvittää, asettuu arvio yksityisen kopioinnin kokonaismäärästä 392 ja 432 miljoonan kopioidun tiedoston välille. Kun laskelmaan otetaan mukaan 12-14-vuotiaat lapset, on kokonaiskopiointimäärä 400-451 miljoonaa tiedostoa. Vuoden 2015 tutkimuksessa arvio yksityisen kopioinnin määrästä oli 459-422 miljoonaa tiedostoa (15-79- vuotiaiden keskuudessa). Vuonna 2016 arvio yksityisen kopioinnin kokonaismäärästä 15-79-vuotiaiden keskuudessa, on samalla tasolla kuin vuonna 2015. Muut tiedossa olevat lähteet mukaan laskettuna kotitalouksissa tapahtuvan kopioinnin kokonaismäärä on vuositasolla noin 720 miljoonaa tiedostoa vuodessa. Kun laskelmaan otetaan mukaan myös lapset (12-79-vuotiaat), kokonaismäärä on 750 miljoonaa tiedostoa. Musiikkia kopioidaan useimmin alkuperäisiltä CD-levyiltä (26 % 15-79-vuotiaista musiikin tallentajista, virhemarginaali on ±3 % -yksikköä). internetistä ilmaiseksi, esim. artistien omilta internet-sivuilta (24 %, virhemarginaali +3 % -yksikköä) sekä kuukausimaksullisesta streaming-palvelusta (20 %, virhemarginaali +2,8 %-yksikköä). Videotiedostoja kopioidaan useimmin televisiosta (68 % videoiden tallentajista, virhemarginaali on ±2,9 % -yksikköä ). Matkapuhelin ja tietokone ovat yleisimmät laitteet, joihin musiikkia on viimeksi tallennettu. Videotiedostoja tallennetaan useimmin tallentavalle digiboksille. Tulosten mukaan

tietokone on yksityisessä käytössä noin 3,9 miljoonalla 15-79 vuotiaalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,1 %). Kun lukuun otetaan mukaan myös 12-14-vuotiaat lapset, tietokoneen käyttäjiä on yli 4 miljoonaa. USB-muistitikku on käytössä noin 3,4 miljoonalla 15-79-vuotiaalla ja matkapuhelin, johon voi tallentaa musiikkia, noin 3,5 miljoonalla (virhemarginaali ±1,4 %). Kun tarkasteluun otetaan mukaan myös 12-14- vuotiaat, on USB-muistitikun käyttäjiä noin 3,5 miljoonaa ja matkapuhelimen käyttäjiä noin 3,7 miljoonaa (virhemarginaali +1,4). MP3-soitin tai ipod on käytössä lähes 1,4 miljoonalla 15-79-vuotiaalla (virhemarginaali ±1,7 %). Tabletlaitteiden käyttö on lisääntynyt edelleen vuoden aikana, laitteita on nyt lähes 2,6 miljoonalla 15-79- vuotiaalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,8 %). Viime vuonna tablettia sanoi käyttävänsä 2,3 miljoona 15-79-vuotiasta. Kun otetaan vuoden 2016 lukuun mukaan 12-14-vuotiaat, on tabletin käyttäjiä silloin noin 2,7 miljoonaa. Musiikin suoratoistopalvelujen käyttö on edelleen lisääntynyt vuodesta 2015. Spotify tai jokin muu vastaava suoratoistopalvelu on käytössä lähes 1,8 miljoonalla (virhemarginaali ±1,7 %) 15-79-vuotiaalla (vuonna 2015 käyttäjiä lähes 1,5 miljoonaa). Spotifyn tai jonkin muun vastaavan suoratoistopalvelun käyttäjiä on 12-79-vuotiaiden keskuudessa lähes 1,9 miljoonaa. Pilvitallennuspalveluja (kuten Dropbox, Google Drive, icloud, Microsoft Skydrive jne.) käyttää jo yli 1,8 miljoonaa 15-79-vuotiasta (virhemarginaali ±1,8 % -yksikköä) suomalaista. Kun otetaan mukaan 12-14-vuotiaat, on pilvitallennuspalvelun käyttäjiä yli 1,9 miljoonaa suomalaista. Netflix, HBO Nordic, Viasat tai joku muu kuukausimaksullinen verkon kautta katsottavissa oleva TV-palvelu on käytössä lähes 1,4 miljoonalla 15-79-vuotiaalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,7 %). Vuonna 2015 kuukausimaksullisia verkon kautta katsottavia TV-palveluja sanoi käyttävänsä noin 1,1 miljoonaa 15-79-vuotiasta suomalaista. Kun laskelmaan otetaan mukaan 12-14- vuotiaat lapset, on kuukausimaksullisten verkon kautta katsottavissa olevien TV-palvelujen käyttäjiä lähes 1,5 miljoonaa. Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten kulutuskäyttäytymistä musiikin ja videomateriaalin kulutuksen osalta. Musiikin kuuntelemisen lähteenä radio on ylivoimaisesti suosituin. Suomalaisista musiikin kuuntelijoista 94 % käyttää radiota. Fyysiset äänitteet ovat edelleen toiseksi yleisin musiikin kulutusmuoto, mutta aktiivisemmat kuuntelijat käyttävät selvästi useammin Youtubea musiikin lähteenä kuin äänitteitä. Suomalaisista (15-79-vuotiaat) 58 % kuuntelee kuukausittain musiikkia Youtubesta, kun fyysisiä äänitteitä kuuntelee 43 % (12-79-vuotiaista 42 %). Youtuben ja suoratoistopalvelujen 15-79- vuotiaista käyttäjistä 77 % kuuntelee myös fyysisiä äänitteitä (12-79-vuotiaista 76 %). Vuonna 2015 Youtuben ja suoratoistopalvelujen 15-79-vuotiaista käyttäjistä fyysisiä äänitteitä kuunteli 80 %.

15-79-vuotiaista 93 % katsoo televisiolähetyksiä suorana (12-79-vuotiaiden keskuudessa osuus on sama). Netti-TV lähetyksiä katsoo 66 % 15-79-vuotiaista suomalaisista (12-79-vuotiaista 67 %). Digiboksitallenteita katsoo 43 % 15-79-vuotiaista suomalaisista (44 % 12-79-vuotiaista). Netti-TV:n, verkkotallennuspavelujen ja VOD streaming palvelujen (esim. Netflix) 15-79-vuotiaista käyttäjistä 93 % katsoo televisiota myös suorina lähetyksinä. Vuosina 2012-2016 tehtyjen tutkimusten aikana musiikin ja AV-sisällön suoratoistopalvelujen käyttö on kokoajan kasvanut. Internetissä toimivien musiikin ja videotiedostojen tallennuspalveluiden käyttäjämäärät ovat myös kasvaneet voimakkaasti. Seuraavaan taulukkoon on koottu tietoja kuluttajien ja kotitalouksien käytössä olevista laitteista ja palveluista 2016. Uudempien laitteiden ja palvelujen käyttäjämäärissä on tapahtunut edelleen kasvua viime vuodesta, mutta esimerkiksi erillisten Mp3-soittimien tai ipodien käyttäjämäärässä ei ole tapahtunut kovin merkittävää muutosta. Tiedot pohjautuvat Taloustutkimuksen kotikopiointitutkimukseen (2016). Laite/yhteys % 15-79-vuotiaista suomalaisista. Laite on käytössä % 12-79-vuotiaista suomalaisista. Laite on käytössä Tietokone 91 91 Internetyhteys 91 91 Matkapuhelin mp3-81 82 soitinominaisuudella USB-muisti 78 79 Langaton kotiverkko 77 77 Tablet-laite 60 61 Tallentava digisovitin 46 47 Ulkoinen kiintolevy 44 43 Tiedostollennuspalvelu internetissä* 43 43 Streaming musiikkipalvelu (ei Youtube) 39 40 Pelikonsoli ** 33 34 Mp3-soitin tai ipod 32 32 Kuukausimaksullinen TV streaming-palvelu 32 33 IPTV-palvelu *** 24 25 * esim. idropbox, Google Drive, icloud/ramazon Cloud, Microsoft SkyDrive ** kiintolevyllä varustettu pelikonsoli *** esim. Elisa Viihde, Sonera Viihde tai jokin muu vastaava Taulukko 1. Kuinka suurella osalla suomalaisista on mainittu laite tai palvelu käytössään /Laitteiden ja yhteyksien yleisyys suomalaisissa kotitalouksissa 2016. Kotikopiointitutkimus 2016. Taloustutkimus.

1. TUTKIMUSKYSYMYKSET Kopiointitutkimuksilla on selvitetty yksityisen kopioinnin laajuutta: kuinka suuri osa suomalaisista kopioi musiikkia, videoaineistoja ja muuta tekijänoikeuksin suojattua aineistoa yksityiseen käyttöön eri laitteille ja alustoille? Kuinka paljon kopioidaan? Mistä lähteistä kopiointi tapahtuu? Tutkimusten kysymyksenasettelu on lähtenyt liikkeelle tavasta, jolla yksityinen kopiointi on määritelty tekijänoikeuslaissa: mitä tallennusalustoja suomalaiset käyttävät merkittävissä määrin tekijänoikeuksin suojatun aineiston yksityiseen käyttöön tapahtuvaan kopiointiin? Kuinka usein ja kuinka paljon eri aineistoja kopioidaan? Mistä lähteistä kopiointi tapahtuu? Nämä tutkimuskysymykset muodostavat yhdessä vastaajilta kerättävien laitetietojen ja muiden taustatietojen kanssa tutkimusten kysymysrungon. Viimeisten vuosien aikana tutkimuksissa on keskitytty ennen kaikkea kopioinnin määrälliseen selvittämiseen: kuinka suuria kopiomäärät ovat vuositasolla. Tämän lisäksi tutkimuksissa on selvitetty kuinka moni kopioi, kuinka paljon, kuinka usein ja mille alustoille kopioidaan. Kyselyjen perusrakenne on pysynyt samankaltaisena. Kyselyissä vastaajilta on kysytty vastaajan viimeisimmästä kopiointitapahtumasta. Oletuksena on, että viimeisimmän kopiointikerran yksityiskohdat ovat helpoimmin palautettavissa mieleen. Lisäksi on kysytty kopioinnin useutta: kuinka usein vastaaja kopioi kyseistä aineistoa kyseiselle alustalle? Määrällisten ja ajallisten arvioiden lisäksi vastaajilta on tiedusteltu viimeisimmän kopiointikerran osalta kopioinnin lähteitä: olivatko viimeksi kopioidut tiedostot esimerkiksi alkuperäiseltä fyysiseltä tallenteelta, verkkokaupasta, lähipiiriltä tai vertaisverkosta ladattua aineistoa? Viimeisen tallennuskerran kopiomäärän, kopioiden alkuperäislähteen ja kopiointifrekvenssin avulla on arvioitu kokonaiskopiointimääriä käyttämällä Suomen väestöä edustavia painokertoimia. Yksityistä kopiointia selvittävät tutkimukset ovat keskittyneet musiikki- ja videoaineistoon, koska muiden aineistolajien kopiointi yksityiseen käyttöön (esim. tekstit, e-kirjat, äänikirjat jne.) on aiempien tutkimustulosten mukaan ollut vähäistä. Muiden sisältöjen selvittämisen tarvetta voidaan tarkastella jatkotutkimuksissa.

Kotikopiointitutkimuksen metodologiasta tehtiin arviointi Helsingin yliopiston Professori Seppo Laaksosen toimesta kesällä 2013. Ottaen huomioon, että kyseessä on vaikeasti hahmotettava ilmiö, Laaksonen toteaa, että käytetty menetelmä antaa kohtuullisen luotettavan kuvan yksityisestä kopioinnista. Laaksosen metodologisessa arvioinnissa antamia parannusehdotuksia otettiin soveltuvin osin huomioon 2014 kyselyssä. Vuonna 2016 tutkimuksessa haastateltiin 15-79-vuotiaiden lisäksi 12-14-vuotiaita lapsia vanhempien luvalla. Haastattelut 12-14-vuotiaialle tehtiin valtakunnallisesti varsinaisen tiedonkeruun yhteydessä. 2. KOTIKOPIOINTITUTKIMUS 2016 Tutkimuksen toteutus ja menetelmät toteutti syksyllä 2016 viidennen kerran kyselytutkimuksen tekijänoikeuksin suojatun aineiston yksityisestä kopioinnista Suomessa. Tutkimuksen keskeisenä kysymyksenä oli musiikin ja videosisällön yksityisen kopioinnin kokonaismäärään kartoittaminen. Tutkimus toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina osana Omnibus-kuluttajatutkimusta. Omnibus on tiedonkeruumenetelmänä tähän tarkoitukseen sopivin eli haastattelut tehdään väestöä edustavasti eikä vastaajajoukko painotu pelkästään esimerkiksi internetin aktiivisimpiin käyttäjiin (mikä voisi näkyä tuloksissa esim. eri laitteiden kohdalla, jos tutkimus tehdään internet-paneelitutkimuksena). Omnibus tutkimuksessa Taloustutkimuksen koulutetut haastattelijat tekevät haastattelut valvotusti. Henkilökohtainen haastattelu mahdollistaa vastausvaihtoehtojen esittämisen tarvittaessa vastaajalle kortilta. Tässä tutkimuksessa kokonaisvastaajamäärä oli kattava, kaiken kaikkiaan haastateltiin yli 3000 vastaajaa, mikä tarkoittaa sitä että 95 % luotettavuustasolla tutkimuksen kokonaistulosten virhemarginaali on enimmillään 1,8 prosenttiyksikköä. Kohderyhmänä olivat 15 79-vuotiaat suomalaiset kuluttajat Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän valtakunnallinen ikä-, sukupuoli-, maakunta- ja kuntatyyppijakauma. Otos on painotettu kohderyhmää vastaavaksi. Painotetut N-luvut vastaavat Suomen 15-79 vuotiasta väestöä tuhansina (SVT 31.12.2015). Lisäksi vanhempien luvalla toteutettiin henkilökohtaisesti lisähaastatteluja 12-14-vuotiaiden keskuudessa kohderyhmää vastaava määrä. Haastattelut toteutettiin 21.4. 13.5, 16.5. 9.6. ja 2.9.-19.9.2016. Haastattelutyöhön osallistui eri tutkimuskierroksilla 41-48 Taloustutkimuksen kouluttamaa haastattelijaa. Haastatteluja tehtiin ensimmäessä osassa 106 paikkakunnalla, toisessa osassa 96 paikkakunnalla ja kolmannessa osassa 89 paikkakunnalla.

Tutkimuksessa on laskettu arvio kopioinnin kokonaistiedostomääristä vuosittain käyttäen väestöä edustavia painokertoimia. Arvio kokonaismäärästä on laskettu viimeisen tallennuskerran kopiomäärän ja kopiointifrekvenssiä kuvaavan kertoimen avulla. Lukujen laskelmissa on käytetty realistisia, mutta alakanttiin laskettuja kertoimia. Tämä huomioi kopiointifrekvenssin eli päivittäin tapahtuvat tallennukset saavat suuremman painon kuin harvemmin tapahtuvat tallennukset. Arvio vuosittain kopioitujen tiedostojen määrästä/hlö= viimeksi kopioitujen tiedostojen määrä * kerroin (esim. muutaman kerran viikossa=60). Tästä huolimatta yksittäisiä suuria tallennuksia ei ole laskettu mukaan analyysivaiheessa, jos ne vaikuttavat epätodellisilta. 2016 tutkimuksessa jätettiin huomioimatta tallentajat, jotka olivat tallentaneet kerralla yli 1500 musiikkitiedostoa. Tutkimuksen tulokset on painotettu 15-79 -vuotiasta väestöä vastaavaksi iän, sukupuolen, asuinpaikan ja talouden koon mukaan. Kuinka usein tallennatte musiikkia/videotiedostoja xx laitteelle Kerroin 1. Päivittäin 200 2. Muutaman kerran viikossa 60 3. Muutaman kerran kuukaudessa 15 4. Muutaman kerran vuodessa 2 5. Harvemmin 0,5 Taulukko 2. Tallennusfrekvenssiä kuvaavat kertoimet: kotikopiointi. Kotikopiointitutkimus 2016. Taloustutkimus. Mitä tutkimuksessa on tarkoitettu yksityisellä kopioinnilla? Yksityisen kopioinnin määritelmä ei ole yksiselitteinen. Tulkinnat vaihtelevat eri maissa. Tässä tutkimuksessa yksityisellä kopioinnilla on tarkoitettu musiikin ja videon alkuperäislähteistä (alkuperäiset CD-levyt, TV-lähetykset) tapahtuvaa kopiointia. Laki sallii myös kopioimisen kavereilta ja perheenjäseniltä. Koska haastattelujen avulla ei aukottomasti pystytä selvittämään kavereilta ja perheenjäseniltä kopioidun musiikin alkuperää, arvio kopioinnin kokonaismäärästä on esitetty kahden luvun välisenä arviona, jonka alapäässä ovat yksinomaan alkuperäisistä lähteistä tapahtunut kopiointi ja yläpäässä luku, johon on lisätty kavereilta ja perheenjäseniltä kopioitu materiaali sekä musiikin osalta CD-R ja DVD-R levyiltä tehdyt kopiot. Verkosta ostettu lisensioitu materiaali, laittomista lähteistä ladattu materiaali sekä automaattinen varmuuskopiointi on rajattu yksityisen kopioinnin ulkopuolelle. Tutkimuksen kysymyksenasettelussa on

lisäksi rajattu pois omatekoinen musiikki, itse kuvattu tai muu omatekoinen videomateriaali, sekä työkäyttöä varten kopioitu musiikki- tai videoaineisto. Laitekanta ja palveluiden käyttäminen Kyselyn ensimmäinen osa selvitti suomalaisten laitekantaa ja palveluiden käyttöä (Kuvat 1a ja 1b.). Kyselynperusteella 91 %:lla 15-79-vuotiaista suomalaisista on käytössään tietokone ja internet-yhteys (virhemarginaali ±1,1 %-yksikköä). Yksi tai useampia USB-muisteja ( muistitikku ) on käytössä 78 %:lla 15-79-vuotiaista vastaajista (virhemarginaali ±1,4 %-yksikköä) ja tallentava digiboksi on käytössä 46 %:lla 15-79-vuotiaista vastaajista (virhemarginaali ±1,8 %-yksikköä). MP3-soitinominaisuudella varustettujen matkapuhelimien käyttäjien määrä (15-79-vuotiaat) on kasvanut vuodesta 2015 3,2 miljoonasta lähes 3,5 miljoonaan (81 % 15-79-vuotiaista suomalaisista, virhemarginaali ±1,4 %). Kuva 1a. Laitekanta ja palveluiden käyttö Suomessa. 15-79-vuotiat, n=3024. Kotikopiointitutkimus 2016. Taloustutkimus.

Kuva 1b. Laitekanta ja palveluiden käyttö Suomessa. 12-79-vuotiat, n=3153. Kotikopiointitutkimus 2016. Taloustutkimus. Erillinen MP3-soitin on käytössä lähes 1,4 miljoonalla 15-79-vuotiaalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,7 % -yksikköä). Kun laskelmaan otetaan mukaan 12-14-vuotiaat, on MP3-soittimien käyttäjiä yli 1,4 miljoonaa. Tablet-laitteiden käyttäjien määrä on edelleen kasvanut selvästi vuoden aikana, laitteita on nyt lähes 2,6 miljoonalla 15-79-vuotiaalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,8 % -yksikköä). Viime vuonna tablettia sanoi käyttävänsä 2,3 miljoonaa 15-79-vuotiasta suomalaista. Kun lukuun otetaan mukaan myös 12-14-vuotiaat tabletin käyttäjät, on tabletin käyttäjiä yli 2,7 miljoonaa. Vuonna 2016 ulkoisia kovalevyjä on käytössään noin 1,9 miljoonalla suomalaisella. Musiikin suoratoistopalvelujen käyttäjämäärät ovat myös edelleen kasvaneet vuodesta 2015. Spotify tai jokin muu vastaava suoratoistopalvelu on käytössä yli 1,7 miljoonalla (virhemarginaali ±1,8 % -yksikköä) 15-79-vuotiaalla suomalaisella (vuonna 2015 käyttäjiä oli hieman alle 1,5 miljoonaa). Kun tarkastellaan lukua kohderyhmässä 12-79-vuotiaat, on Spotifyn käyttäjiä

lähes 1,9 miljoonaa. Spotify on suosituin musiikin suoratoistopalvelu rekisteröitymistä vaativista palveluista, Youtube (musiikkisisällöt) käyttäjämäärä on seuraavaksi suurin (Taulukko 3.). Palvelu Käyttäjät 15-79-vuotiaat Käyttäjät 12-79-vuotiaat Spotify 1 629 000 1 757 000 Youtube (musiikkisisällöt) 1 533 000 1 663 000 Google Play Music 157 000 189 000 Apple Music 108 000 121 000 Soundcloud 68 000 77 000 Deezer 61 000 72 000 Microsoft Groove/Xbox Music 14 000 16 000 Tidal 6 000 9 000 Taulukko 3. Suomen yleisimmät musiikin suoratoistopalvelut (rekisteröitymistä vaativat). (Palvelu on käytössä kotitaloudessa).15-79-vuotiaat ja 12-79-vuotiaat suomalaiset. Kotikopiointitutkimus 2016. Taloustutkimus. Netflix, HBO Nordic, Viaplay tai joku muu kuukausimaksullinen verkon kautta katsottavissa oleva TVpalvelu on käytössä yli 1,3 miljoona 15-79-vuotiaallalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,6 % -yksikköä, 2015: 1,1 miljoonaa). Kun lukuun otetaan mukaan 12-14-vuotiaat on käyttäjiä lähes 1,5 miljoonaa. Suosituin palvelu Netflix on käytössä tulosten mukaan yli 1,1 miljoonalla 15-79-vuotiaalla suomalaisella (lähes 1,2 miljoonalla 12-79-vuotiaalla). IPTV-palveluita, joissa on verkkotallennusominaisuus, käyttää yli miljoona suomalaista (vuonna 2015: 15-79-vuotiaita käyttäjiä 940 000). Yleisimmät palvelut ovat Elisa Viihde, Sonera Viihde ja DNA TV verkkotallennusominaisuudella. Musiikki- ja videopalveluja koskevat luvut eivät kuvaa palvelujen asiakasmääriä. Palvelu voi olla vastaajan käytössä esimerkiksi samassa kotitaloudessa asuvan henkilön tilaamana. Pilvitallennuspalveluja (kuten Dropbox, Google Drive, Apple icloud, Microsoft Sky Drive) käyttää yli 1,8 miljoonaa 15-79-vuotiasta (virhemarginaali ±1,8 %). Vuonna 2015 15-79-vuotiaita käyttäjiä alle 1,8 miljoonaa. Kun vuoden 2016 lukuun otetaan mukaan 12-14- vuotiaat, on 12-79-vuotiaita käyttäjiä yli 1,9 miljoonaa. Käytetyimmät pilvitallennuspalvelut ovat Dropbox ja Google Drive. Google Drive on käytössä yli miljoonalla suomalaisella (virhemarginaali 1,6, 2015:986 000 15-79-vuotiaista käyttäjää) ja Dropbox hieman alle miljoonalla suomalaisella (virhemarginaali ±1,3 %). Kopiointiin soveltuvia pelikonsoleita on käytössä lähes 1,4 miljoonalla 15-79-vuotiaalla suomalaisella (yli 1,5 miljoonalla 12-79-vuotiaalla). Yleisin konsolilaite on Sony Playstation 3.

Kuluttajakäyttäytyminen Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten kuluttajakäyttäytymistä musiikin ja videomateriaalin käytön osalta (Kuvat 2. ja 3.). Musiikin kuuntelemisen lähteenä radio on ylivoimaisesti suosituin. 94 % suomalaisista musiikin kuuntelijoista käyttää radiota. Fyysiset äänitteet ovat toiseksi yleisin musiikin kulutusmuoto, mutta aktiivisemmat kuuntelijat käyttävät selvästi useammin Youtubea musiikin lähteenä kuin äänitteitä. Suomalaisista 58 % kuuntelee kuukausittain musiikkia Youtubesta, kun fyysisiä äänitteitä kuuntelee kuukausittain 43 % 15-79-vuotiaista (42 % 12-79-vuotiaista). Youtuben ja suoratoistopalvelujen 15-79-vuotiaista käyttäjistä 77 % kuuntelee kuitenkin edelleen fyysisiä äänitteitä (12-79-vuotiaista 76 %). Suomalaisista 93 % katsoo televisiolähetyksiä suorana. Netti-TV lähetyksiä katsoo 67 % 15-79-vuotiaat suomalaisista (66 % 12-79-vuotiaista). Digiboksitallenteita katsoo 43 % 15-79-vuotiaista suomalaisista (12-79-vuotiaista 44 %). Netti-TV:n, verkkotallennuspavelujen ja VOD streaming palvelujen (esim. Netflix) 15-79-vuotiaista käyttäjistä 92 % katsoo televisiota myös suorina lähetyksinä (12-79-vuotiaista 93 %). Näiden palvelujen käyttäjistä edelleen vielä hieman suurempi osa tallentaa TV-sisältöjä digiboksille kuin suomalaisista yleisesti. Suomalaiset kuuntelevat musiikkia ja katselevat videoita monilla eri tavoilla. Yhä useampi suomalainen käyttää uusia palveluja vanhojen kulutustapojen rinnalla. Musiikin kulutus 2016 1(2) Päivittäin Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Harvemmin Ei lainkaan Ei osaa sanoa Kuuntelen musiikkia radiosta 12-79 -vuotiaat 15-79 -vuotiaat 58 21 7 2 6 6 60 20 7 2 5 6 Kuuntelen musiikkia Youtubesta 12-79 -vuotiaat 15-79 -vuotiaat 18 22 18 4 8 29 17 22 19 4 9 30 Kuuntelen musiikkia tiedostoina 12-79 -vuotiaat 15-79 -vuotiaat 17 14 9 3 9 47 16 14 10 4 9 48 Kuuntelen musiikkia muista ilmaisista musiikin suoratoistopalveluista 12-79 -vuotiaat 15-79 -vuotiaat 14 9 5 2 6 63 1 13 9 5 2 6 64 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikki vastaajat 2016, 12-79 -vuotiaat n=3153, 15-79 -vuotiaat n=3024

Musiikin kulutus 2016 2(2) Päivittäin Kuuntelen musiikkia maksullisista musiikkisuoratoistopalveluista Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Harvemmin Ei lainkaan Ei osaa sanoa 12-79 -vuotiaat 10 4 11 3 81 15-79 -vuotiaat 10 3 11 3 81 Kuuntelen musiikkia fyysisiltä äänitteiltä (CD-levyt, LP-levyt) 12-79 -vuotiaat 7 16 19 10 20 28 15-79 -vuotiaat 8 16 19 10 20 27 Kuuntelen omistamaani musiikkia music locker -palvelujen kautta 12-79 -vuotiaat 11 2 95 1 15-79 -vuotiaat 1112 95 1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikki vastaajat 2016, 12-79 -vuotiaat n=3153, 15-79 -vuotiaat n=3024 Kuva 2. Musiikin kuluttamisen tavat Suomessa. 15-79-vuotiaat n=3024 ja 12-79-vuotiaat n=3153. Kotikopiointitutkimus 2016. Taloustutkimus.

Videosisältöjen kulutus 2016 1(2) Päivittäin Katson televisio-ohjelmia suorana lähetyksenä televisiosta Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Harvemmin Ei lainkaan Ei osaa sanoa 12-79 -vuotiaat 65 16 6 1 4 7 15-79 -vuotiaat 67 15 6 1 4 7 Katson televisio-ohjelmia tallenteena digiboksilta 12-79 -vuotiaat 10 14 8 3 8 56 15-79 -vuotiaat 10 14 8 3 8 57 Katson televisio-ohjelmia netti-televisiosta 12-79 -vuotiaat 8 23 21 7 8 33 15-79 -vuotiaat 8 23 21 7 8 34 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikki vastaajat 2016, 12-79 -vuotiaat n=3153, 15-79 -vuotiaat n=3024 Videosisältöjen kulutus 2016 2(2) Päivittäin Katson televisio-ohjelmia maksullisista verkkopalveluista Muutaman kerran viikossa Muutaman kerran kuukaudessa Muutaman kerran vuodessa Harvemmin Ei lainkaan Ei osaa sanoa 12-79 -vuotiaat 15-79 -vuotiaat 7 12 5 2 4 70 6 12 5 2 4 71 Katson televisio-ohjelmia tallenteena verkkotalennuspalveluista 12-79 -vuotiaat 15-79 -vuotiaat 5 8 5 2 5 74 5 8 5 2 5 74 Katson televisio-ohjelmia Youtubesta 12-79 -vuotiaat 15-79 -vuotiaat 4 6 9 5 9 66 4 6 9 5 9 68 Vuokraan elokuvia internetin maksullisista elokuvanvuokrauspalveluista 12-79 -vuotiaat 15-79 -vuotiaat 3 6 7 84 3 6 7 84 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Kaikki vastaajat 2016, 12-79 -vuotiaat n=3153, 15-79 -vuotiaat n=3024 Kuva 3. Videosisältöjen kuluttamisen tavat Suomessa. 15-79-vuotiaat n=3024 ja 12-79-vuotiaat n=3253. Kotikopiointitutkimus 2016. Taloustutkimus.

Musiikki- ja videomateriaalin kopiointi Laitteiden ja palvelujen käyttöä sekä kuluttajakäyttäytymistä selvittävien kysymysten jälkeen tutkimuksessa kysyttiin erikseen musiikin ja videon tallentamisesta eri laitteille ja tallennusalustoille. Tarkasteluajankohtana olivat kyselyä edeltäneet kaksitoista kuukautta. Vastaajille luettiin aluksi seuraavat vastausohjeet: Musiikkitallennukset: Seuraavat kysymykset koskevat MUSIIKIN tallentamista digitaaliseen muotoon, eli musiikin lataamista, siirtämistä tai kopiointia tiedostomuodossa esimerkiksi tietokoneelle, erilaisille muisteille, kannettaville soittimille, CD- tai DVD-levyille. Kysymykset eivät koske tiedostojen varmuuskopiointia, jossa luodaan backup-tiedosto tietojen palautusta varten. Tallentamisella ei tarkoiteta pelkkää musiikin kuuntelua esimerkiksi CD-levyiltä, radiosta tai internetistä. Musiikkivideoista kysytään myöhemmin. Kysymykset koskevat ainoastaan yksityiskäyttöön tehtyjä tallennuksia. Kysymykset eivät koske työtehtäviin liittyvää tallentamista eivätkä omatekoista aineistoa. Omatekoisella aineistolla tarkoitetaan itse tehtyä musiikkia tai lähipiirin eli ystävien tai perheenjäsenien tekemää musiikkia. Musiikkitiedostolla tarkoitetaan yhtä musiikkikappaletta, esimerkiksi mp3-tiedostoa tai vastaavaa. Videotallennukset: Seuraavat kysymykset koskevat VIDEOSISÄLLÖN tallentamista, siirtämistä, polttamista tai kopiointia esimerkiksi tallentavan digiboksin kovalevylle, tietokoneelle, CD- tai DVD-levyille, VHSnauhoille tai erilaisille kannettaville soittimille tai muisteille. Videosisällöllä tarkoitetaan esimerkiksi elokuvia, TV-ohjelmia, TV-sarjan jaksoja, musiikkivideoita, tai internetistä tallennettua videosisältöä. Kysymykset eivät koske varmuuskopiointia, jossa luodaan backup-tiedosto tietojen palautusta varten. Tallentamisella ei tarkoiteta kuvaamista videokameralla, digikameralla tai matkapuhelimella. Tallentamisella ei tarkoiteta pelkkää videosisällön katselemista esimerkiksi DVD-levyiltä, televisiosta tai internetistä (esim. Youtube ja vastaavat palvelut). Kysymykset koskevat ainoastaan yksityiskäyttöön tehtyjä tallennuksia. Kysymykset eivät koske työtehtäviin liittyvää tallentamista eivätkä omatekoisia videoita. Omatekoisilla videoilla tarkoitetaan itse kuvattuja videotiedostoja tai ystävien tai perheenjäsenten kuvaamia videotiedostoja. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin sekä musiikin ja videomateriaalin osalta kopiointia kunkin heidän käyttämänsä laitteen ja alustan osalta: Oletteko viimeisen 12 kuukauden aikana tallentanut musiikkia [laite tai tallennusalusta]? Oletteko viimeisen 12 kuukauden aikana tallentanut videoaineistoa [laite tai tallennusalusta]?

Kaikkiaan 28 % kaikista 15-79-vuotiaista vastaajista (n=3024) kertoi tallentaneensa musiikkia jollekin digitaaliselle laitteelle tai tallennusalustalle viimeisen 12 kk aikana. Vastaava määrä oli 36 % vielä vuoden 2014 tuloksissa. Musiikkia tallentavien ihmisten määrä on hieman pienempi kuin viime vuonna (31 % tallentajista). Tuloksen pohjalta voidaan arvioida, että yli 1,2 miljoonaa 15-79-vuotiaista suomalaista tallentaa musiikkitiedostoja vuosittain (virhemarginaali ±1,7 %) (Kuva 4.). Tässä luvussa ei ole eritelty yksityisen kopioinnin osuutta muusta musiikin lataamisesta, tallentamisesta ja siirtämisestä (esimerkiksi verkkokaupasta tietokoneelle hankitut DRM-suojatut tiedostot). Kohderyhmästä 12-79-vuotiaat vastaava osuus on 29 % (tallentajia noin 1,3 miljoonaa, virhemarginaali +1,7 %).

Kuva 4. Kuinka moni on tallentanut musiikkia viimeisen 12 kuukauden aikana sukupuolen ja ikäryhmän mukaan 2016. 15-79-vuotiaat 2011-2016. Kotikopiointitutkimus 2016. Taloustutkimus.

15-79-vuotiaista suomalaisista 38 % eli yli 1,6 miljoonaa oli kopioinut videoaineistoa viimeisen 12 kuukauden aikana (Kuva 5.). Vuonna 2015 videoaineistoa oli kopioinut viimeisen 12 kuukauden aikana 40 % 15-79-vuotiaista vastaajista (yli 1,7 miljoonaa). Tässä arviossa ei ole eritelty yksityisen kopioinnin osuutta muusta videotiedostojen lataamisesta, tallentamisesta ja siirtämisestä. Kohderyhmässä 12-79- vuotiaat, tallentajia oli 38 % (yli 1,7 miljoonaa, virhemarginaali +1,8 %) Viimeisen tallennuskerran lähteen perusteella voi arvioida, että laillista yksityistä kopiointia harjoittaa noin 1,4 miljoonaa 15-79-vuotiasta suomalaista (virhemarginaali ±2,5 %). Laillisen yksityisen piiriin kuuluvia musiikkitiedostoja oli kopioinut noin 393 000 suomalaista ja videotiedostoja lähes 1,2 miljoonaa suomalaista (Taulukko 4.). Luvut ovat laskeneet hieman viime vuodesta. Kohderyhmässä 12-79-vuotiaat yksityistä kopiointia harjoittaa yli 1,4 miljoonaa vastaajaa (musiikkitiedostojen tallentajia oli 379 000 ja videotiedostojen yli 1,2 miljoonaa).

Kuva 5. Kuinka moni on tallentanut videotiedostoja viimeisen 12 kuukauden aikana sukupuolen ja ikäryhmän mukaan 2016. 15-79-vuotiaat 2011-2016. Kotikopiointitutkimus 2016. Taloustutkimus.

15-79-vuotiaat 2012 2013 2014 2015 2016 Musiikkiaineiston kopioijat Videoaineiston kopioijat 645 280 587 000 525 000 390 000 393 000 1 439 440 1 389 000 1 318 000 1 282 000 1 166 000 Yhteensä noin 1 775 000 1 718 000 1 599 000 1 509 000 1 400 000 12-79-vuotiaat 2016 Musiikkiaineiston kopioijat 397 000 Videoaineiston kopioijat 1 213 000 Yhteensä noin 1 447 000 Taulukko 4. Yksityisen kopioinnin populaatiomääriä 2016. 15-79-vuotiaat suomalaiset 2012-2016. Kopiointitutkimus 2016. Taloustutkimus. Kun tarkastellaan 15-79-vuotiaita suomalaisia yleisesti, niin yleisimmät musiikintallennusalustat ovat matkapuhelin (18 % vastaajista on kopioinut musiikkia tietokoneelle viimeisen 12 kk aikana) ja tietokone (15 %) (Kuva 6.). Matkapuhelimeen on tallentanut 12-79-vuotiasta 19 % ja tietokoneelle 16 %. Jos sen sijaan tarkastellaan sitä, kuinka suuri osa yksittäisen laitteen käyttäjistä on kopioinut laiteelle musiikkia, yleisimmät laiteet ovat 15-79-vuotiaiden keskuudessa matkapuhelin (22 % laitteen käyttäjistä on kopioinut laitteelle musiikkia viimeisen 12 kk aikana), tietokone (17 %) ja MP3-soitin (15 %). 12-79-vuotaiden laitteiden käyttäjien keskuudessa matkapuhelimeen musiikkia on tallentanut 23 %, tietokoneelle 17 % ja erilliseen MP3-soittimeen tai ipodiin 16 %. MP3-soittimien käyttö tallennusalustana on kokoajan vähentynyt. Vuonna 2012 vielä 50 % 15-79-vuotiaista MP3-soittimien käyttäjistä oli kopioinut musiikkia laitteelleen viimeisen vuoden aikana.

Yleisimmät laiteet videomateriaalin kopiointiin ovat 15-79-vuotiaiden keskuudessa tallentava digiboksi (23 % suomalaista on tallentanut videoaineistoa viimeisen 12 kk aikana), tietokone (9 %) ja matkapuhelin (8 %). (Kuva 7.). Osuudet ovat melko samat kun tarkastellaan kohderyhmää 12-79-vuotiaat; tallentava digiboksi 23 %, tietokone 9 % ja matkapuhelin 9 %.Yksittäisten laitteiden käyttäjien keskuudessa käytetyimmät alustat tai palvelut videoaineiston tallentamiseen ovat 15-79-vuotiaiden keskuudessa tallentava digisovitin (49 % laitteen käyttäjistä on tallentanut videoaineistoa viimeisen 12 kk aikana), IPTVverkkotallennuspalvelut (27 %), matkapuhelin (10 %) ja tietokone (9 %). 12-79-vuotiaiden keskuudessa tallentavaan digisovittimeen on tallentanut 49 %, IPTV-verkkotallennuspalveluihin 26 %, matkapuhelimeen 11 % ja tietokoneelle 9 %. Kuva 6. Mille laitteelle on tallennettu musiikkia viimeisen 12 kk aikana 2013-2016, 15-79-vuotiaat n=3024. Kotikopiointitutkimus 2016. Taloustutkimus.

Kuva 7. Mille laitteelle on tallennettu videomateriaalia viimeisen 12 kk aikana 2013-2016. 15-79-vuotiaat n=3024. Kotikopiointitutkimus 2016. Taloustutkimus.

Tallentamisen useus Tallentamisen useutta eli tallentamisfrekvenssiä käytetään kokonaiskopiointimäärän arviointiin. Viimeisen 12 kuukauden aikana musiikkia tallentaneista vastaajista (15-79-vuotiaat n=799) 16 % totesi tallentavansa musiikkia jollekin digitaaliselle laitteelle tai tallennusalustalle päivittäin tai muutaman kerran viikossa (2015: 15 %) (Kuva 8.). Vuonna 2016 12-79-vuotiaista vastaava osuus on 15 %. Lähes puolet musiikkia tallentaneista 15-79-vuotiaista (48 %) tallentaa musiikkia ainakin muutaman kerran kuukaudessa (2015: 48 %). Vuonna 2016 vastaava osuus 12-79-vuotiaiden keskuudessa on 49 %. Musiikin tallentajien tallennusfrekvenssissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia verrattuna edelliseen vuoteen (15-79-vuotiaat). Kuva 8. Musiikin tallentamisen useus 2016. Musiikkia ed. 12 kk aikana tallentaneet (15-79-vuotiaat 2016 n=799 ja 12-79-vuotiaat n=866). Kotikopiointitutkimus 2016. Taloustutkimus. Viimeisen 12 kuukauden aikana videoaineistoa tallentaneista (15-79-vuotiaat n=1025) 23 % vastasi kopioivansa päivittäin videoaineistoa (2015: 21 %) (Kuva 9.). Vuonna 2016 12-79-vuotiaiden kohderyhmästä osuus on 22 %. Videoita kopioineista 15-79-vuotiaista 80 % vastasi tallentavansa videoaineistoa vähintään muutaman kerran kuussa (2015: 78 %). Vuonna 2016 12-79-vuotiaista osuus on

80 %. Videomateriaalia kopioineiden tallennusfrekvenssi ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2015 (15-79-vuotiaiden keskuudessa). Kuva 9. Videon tallentamisen useus 2016. Videoaineistoa ed. 12 kk aikana tallentaneet (2016 15-79-vuotiaat n=1025 ja 12-79-vuotiaat n=1088). Kotikopiointitutkimus 2016. Taloustutkimus.

Viimeinen tallennuskerta: tallennuskohde, lähteet sekä kopioitujen tiedostojen määrä Vastaajilta kysyttiin viimeisimmästä tallennuskerrasta erikseen musiikin ja videon osalta: mille laitteelle tai alustalle vastaaja on viimeksi tallentanut tiedostoja, mistä lähteestä tiedostot tallennettiin ja kuinka monta tiedostoa tallennettiin. Viimeisimmän tallennuskerran perusteella 1 vastaajien yleisimmät musiikin tallennuspaikat olivat järjestyksessä matkapuhelin (46 % musiikkia tallentaneista 15-79-vuotiaista), tietokone (21 %) ja USB-muistitikku (12 %) ja mp3-soitin (8 %) (Kuva 10.). Tietokoneen käyttö musiikin tallennuspaikkana on laskenut vuodesta 2015. Kun tarkastellaan kohderyhmää 12-79-vuotiaat, on heistä matkapuhelimeen tallentaneita 48 %, tietokoneelle 21 %, USB-muistille 11 % ja MP3-soittimeen 7 %. Viimeisin musiikin tallennuskerta (15-79-vuotiaat) on sisältänyt keskimäärin 24 kopioitua musiikkitiedostoa (2015:24) (2016 mediaani 10, n=799) 2. 12-79-vuotiaiden keskuudessa on viimeksi kopioitu 23 tiedostoa (mediaani 8, n=866). 1 K6A. Mistä lähteestä tai lähteistä viimeksi tallentamanne musiikki oli peräisin? 2 K7. Kuinka monta musiikkikappaletta (musiikkitiedostoa) viimeksi tallensitte?

Kuva 10. Mihin viimeksi on tallennettu musiikkia. 2012-2016 (15-79v). Kotikopiointitutkimus 2016. Taloustutkimus. Videosisällön osalta viimeisin tallennuskerta oli useimmin tehty tallentavalle digisovittimelle, jolle tallennuksia on tehnyt 49 % 15-79-vuotiaista tallentajista (2015: 49 %) (Kuva 11.) 3. Kohderyhmässä 12-79- vuotiaat vastaava osuus on 48 %. Digisovittimen jälkeen yleisimmät tallennusalustat olivat matkapuhelin (15 % 15-79-vuotiaista ja 16 % 12-79-vuotiaista), IPTV-verkkotallennuspalvelut (13 % 15-79-vuotiaista ja 12 % 12-79-vuotiaista) ja tietokone (12 % 15-79-vuotiaista ja 12-79-vuotiaista). Vastaajilta kysyttiin viimeisimmän tallennuskerran osalta myös tallennetun aineiston tyyppiä 4. Videota tallentaneista 59 %:lla 15-79-vuotiaista (58 % 12-79-vuotiaista) viimeisin tallennuskerta oli sisältänyt TV-ohjelmia tai TV-sarjan jaksoja ja 25 %:lla (12-79-vuotiaista 24 %) elokuvia. Videomateriaalia oli tallennettu tyypistä riippuen keskimäärin 2-5 videotiedostoa kerralla (mediaani 2-3). Videosisällön tallennuskohtaisissa kappalemäärissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. 3 K10A. Mihin viimeksi tallensitte videosisältöä? 4 K11. Oliko viimeksi tallentamanne videosisältö: TV-ohjelmia tai TV-sarjan jaksoja /elokuvia /musiikkivideoita / /lyhyitä videoklippejä? (VOI VALITA USEITA) Ohje: Videoklipillä tarkoitetaan lyhyitä videotiedostoja, jotka voivat olla esimerkiksi Internetistä tallennettuja lyhyitä katkelmia elokuvista tai tv-ohjelmista, sketsejä, tietoiskuja, mainoksia tai elokuvien tai TVohjelmien trailereita

Kuva 11. Mihin viimeksi on tallennettu videosisältöä 2016. 2012-2016 (15-79v). Kotikopiointitutkimus 2016. Taloustutkimus. Viimeksi tallennetun musiikin ja videon lähteitä tiedusteltiin vastaajilta monivalintakysymyksellä, jossa vastaaja pystyi valitsemaan useita lähteitä. Yksittäinen musiikin tallennuskerta voi sisältää musiikkiaineistoja useasta eri lähteestä. Käytännössä kuitenkin valtaosa vastaajista on kopioinut yhdellä kertaa samassa lähteessä alun perin olleita tiedostoja. Viimeisin musiikin tallennuskerta sisälsi alkuperäisiltä CD-levyiltä tallennettua musiikkia 26 %:lla 15-79-vuotiaista tallentajista (25 % 12-79- vuotiaista) ja internetistä ilmaiseksi tallennettuja tiedostoja 24 %:lla 15-79-vuotiaista ja 12-79-vuotiaista tallentajista (Kuva 12.). Kuukausimaksullisista suoratoistopalveluista offline-tilaan musiikkia oli tallentanut 20 % 15-79-vuotiaista tallentajista (2015:15 %). 12-79-vuotiaista vastaava osuus on 21 %. Latauskauppa oli musiikin alkuperäislähteenä 7 % 15-79-vuotiaiosta musiikin tallentajista (12-79-vuotiaista 7 %) ja vertaisverkko 8 % tallentajista (12-79-vuotiaista 9 %).

Kuva 12. Mistä lähteistä viimeksi tallennettu musiikki oli peräisin 2016. 2012-2016 15-79-vuotiaat. Kotikopiointitutkimus 2016.Taloustutkimus.

Videosisältöjen kopioinnissa selvästi yleisin alkuperäislähde oli televisiolähetyksistä tehdyt tallenteet (Kuva 13.). 68 %:lla 15-79-vuotiaista videotallentajista aineiston alkuperäislähde oli TV-lähetys (2015: 70 %). Kohderyhmässä 12-79-vuotiaat vastaava osuus on 67 %.

Kuva 13. Mistä lähteistä viimeksi tallennettu musiikki oli peräisin 2016. 15-79-vuotiaat 2012-2016. Kotikopiointitutkimus 2016.Taloustutkimus. Kopioinnin kokonaismäärä Tutkimuksen keskeinen kysymys on, kuinka paljon yksityistä kopiointia tapahtuu. Yhteensä musiikki- ja videomateriaalia kopioidaan tunnistetuista lähteistä tulosten mukaan noin 720 tiedostoa (2015: noin miljardi). Tästä noin 54-60 % on laillista yksityistä kopiointia. Yksittäisiä tallennustapahtumia on vuositasolla noin 134 miljoonaa kappaletta (2015: 137 miljoonaa). Kun laskelmaan otetaan mukaan 12-79-vuotiaat on kokonaiskopiointimäärä 750 miljoonaa, josta yksityistä kopiointia on 53-61 %.12-79- vuotiaiden keskuudessa tallennustapahtumia on vuodessa noin 142 miljoonaa. Yksityisellä kopioinnilla on tarkoitettu tässä tutkimuksessa alkuperäislähteistä (alkuperäiset CD-levyt, kirjastosta lainatut CD-levyt ja TV-tallennukset) tapahtuvaa kopiointia ja kopioimista kavereilta ja perheenjäseniltä. Musiikin osalta mukaan on huomioitu myös CD-R ja DVD-R -levyiltä kopioitu musiikki. Koska haastattelujen avulla ei aukottomasti pystytä selvittämään kavereilta ja perheenjäseniltä kopioidun

musiikin alkuperää, arvio kopioinnin kokonaismäärästä on esitetty kahden luvun välisenä arviona, jonka toisessa päässä ovat yksinomaan alkuperäisistä lähteistä tapahtunut kopiointi ja toisessa päässä alkuperäislähteet lisättynä kavereilta ja perheenjäseniltä kopioidulla materiaalilla sekä musiikin osalta CD- R ja DVD-R levyiltä tehdyillä kopioilla. Tutkimuksen kysymyksenasettelussa on rajattu jo alkuvaiheessa pois omatekoinen musiikki ja itse kuvattu tai muu omatekoinen videomateriaali, sekä työkäyttöä varten kopioitu musiikki- tai videoaineisto. Kuva 14. Musiikki ja videosisältöjen yksityinen kopiointi vuositasolla. Kotikopiointitutkimus 2016. Taloustutkimus. Arvio yksityisen kopioinnin määrästä Suomessa vuositasolla 15-79-vuotiaiden keskuudessa on 392-432 miljoonaa tiedostoa ja 12-79-vuotiaiden keskuudessa 400-451 miljoonaa (Kuva 14.). 15-79-vuotiaiden keskuudessa 68 % yksityisen kopioinnin piiriin kuuluvista musiikkikappaleiden kopioista tehdään alkuperäiseltä CD-levyltä (vuonna 2015: 51 %). 12-79-vuotiaiden keskuudessa vastaava osuus on 65 %. Musiikkitiedostojen (yksityinen kopiointi) määrä laskentatavasta riippuen on 96-132 miljoonaa tiedostoa (15-79-vuotiaat). Kopioitujen musiikkitiedostojen määrä ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2015.

(2015: 73-127 miljoonaa tiedostoa). Kohderyhmässä 12-79-vuotiaat, kopioitujen musiikkitiedostojen (yksityinen kopiointi) määrä on 96-138 miljoonaa tiedostoa. Videotiedostoista valtaosa on kopioitu televisiolähetyksestä. Videotiedostojen kappalemäärä on 15-79- vuotiaiden keskuudessa lähes samalla tasolla kuin vuoden 2015 tutkimuksessa. Videotiedostojen osuus yksityisen kopioinnin piirissä tehdyistä kopioinneista on noin 69 % (15-79-vuotiaat). 12-79-vuotiaiden keskuudessa vastaava osuus on noin 70 %. Musiikkitiedostot Videotiedostot Taulukko 5. Yksityinen kopiointi vuositasolla 2012-2016.Kopioituja tiedostoja (kpl). Kopiointitutkimus 2016.

. 3. JOHTOPÄÄTÖKSET Vuodesta 2012 tehtyjen tutkimusten mukaan musiikin ja videoiden tallentajien määrä on vuosi vuodelta laskenut tasaisesti. Yksityisen kopioinnin piiriin kuuluvaa kopiointia tekevä populaatio on pienentynyt selvästi vuoden 2012 1,8 miljoonasta suomalaisesta noin 1,4 miljoonaan suomalaiseen. Musiikin tallentajien määrä on kuitenkin vuonna 2016 samansuuruinen kuin vuonna 2015. Näyttää myös siltä, että yksityinen kopiointi ei ole kappalemääräisesti laskenut vuodesta 2015. Vuonna 2016 yksityisen kopioinnin piirissä on kappalemääräisesti kopioitu jopa hieman vuotta 2015 enemmän. Muutos kappalemäärässä ei kuitenkaan ole kovin merkittävä, tulokset ovat erittäin samansuuntaiset kuin vuonna 2015. Vuoden 2014 ja sitä aikaisempien tutkimusten tuloksiin verrattuna yksityisen kopioinnin kokonaismäärä on selvästi alhaisempi. Verkossa toimivien palvelujen yleistyminen Suomessa jatkuu edelleen ja uudet markkinoilla olevat palvelut näkyvät musiikki- ja videomateriaalien kulutus- ja käyttötavoissa. Musiikin suoratoistopalveluja käyttäjämäärät kasvavat ja musiikin kuuntelu siirtyy digitaalisiin palveluihin. Spotify tai vastaava suoratoistopalvelu on käytössään jo yli 1,8 miljoonalla 12-79-vuotiaalla. Nuorimmista, 12-14-vuotiaista, vastaajista ilmaisia suoratoistopalveluja käyttää jo viikottain 58 %. Kaikista 12-79-vuotiaista vastaajista vastaava osuus on 23 %. Videomateriaalia katsellaan nykyisin monilla eri tavoilla. Netflixin ja vastaavien VOD-streaming -palvelujen käyttäjiä (12-79-vuotiaita) on Suomessa yli 1,5 miljoonaa ja IPTV-palveluita käyttää yli miljoona (12-79- vuotiaista). Netti-TV -palvelujen ja VOD-suoratoistopalvelujen käyttäjistä suurin osa katsoo kuitenkin myös lineaarisia tv-lähetyksiä. TV-ohjelmia Youtubesta katsoo viikottain kymmenes kaikista 12-79-vuotiaista. Nuorimpien, 12-14-vuotiaiden, keskuudessa vastaava osuus on peräti 40 %. Digitaalisten palvelut ovat yleistyneet, mutta kuitenkin musiikkia fyysisiltä tallenteilta kuuntelee viikoittain vieläkin lähes neljännes kaikista 12-79-vuotiaista suomalaisista. Nuorempienkin vastaajien, 12-14 vuotiaiden, keskuudessa fyysisiä äänitteitä kuuntelee viikottain yli kymmenes. Tässä kohderyhmässä (12-14-vuotiaat) digitaaliset kuuntelutavat ovat kuitenkin valtaosalla käytössä. Youtubea musiikin kuunteluun käyttää viikottain jopa 85 % 12-14-vuotiaista vastaajista.

Youtubea ja suoratoistopalveluja musiikin kuunteluun käyttävistä 15-79-vuotiaista 77 % kuuntelee edelleen fyysisiä äänitteitä (neljännes ainakin muutaman kerran viikossa.). Fyysisiä tallenteita kuuntelevien osuus tässä kohderyhmässä on laskenut viimeisen kahden vuoden aikana. Fyysisiä äänitteitä kuuntelevien osuus 12-79-vuotiaiden Youtubea tai suoratoistopalveluja käyttävien keskuudessa on 76 %. Tulosten perusteella näyttää siltä, että vaikka digitaalisten palvelujen käyttö kasvaa edelleen, fyysisten tallenteidenkaan käyttö ei kuitenkaan ole vielä loppumassa. Myös nuorempien, alle 30-vuotiaiden musiikin kuluttajien keskuudessa kuunnellaan fyysisiä äänitteitä. Nuorempien vastaajien keskuudessa fyysisiä äänitteitä kuunnellaan kuitenkin selvästi harvemmin kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Edelleen näyttää siltä, että kuluttajat käyttävät sisältöjä monilla eri tavoilla rinnakkain. Aktiivisimpien musiikin- ja videomateriaalin kuluttajien keskuudessa on havaittavissa keskimääräistä suurempi sekä perinteisten että uudempien kuuntelu- ja katselutapojen käyttö. Tässä tutkimuksessa tehty laskelma yksityisen kopioinnin määrästä on arvio. Se ei ole eksakti luku, koska tarkkaa arviota on kyselytutkimuksella mahdoton selvittää hankalasti määriteltävästä ilmiöstä. Yksittäisessä mittauksessa ei voida kysyä jokaisen vuoden aikana tehdyn tallennuskerran määrää tarkalleen yhtä kopioijaa kohti. Käytetty menetelmä antaa kuitenkin laajan kuvan kopioinnin kokonaistilanteesta ja on hyödyllistä tietoa etenkin, kun tutkimuksia tehdään samalla tavalla vuodesta toiseen. Näin nähdään mihin suuntaan määrät kehittyvät, mille laitteille tallennukset painottuvat ja miten tallennustapahtumien määrissä tapahtuu muutoksia.

TALOUSTUTKIMUKSESTA on suomalainen täyden palvelun markkinatutkimusyritys, joka on perustettu vuonna 1971. Taloustutkimus työllistää Suomessa noin 80 vakituista markkinatutkimusalan ammattilaista sekä noin 300 haastattelijaa ympäri Suomea. Helsingin pääkonttorin lisäksi kotimaiset aluetoimistot sijaitsevat Tampereella, Turussa ja Oulussa. Ulkomaisia tytär- ja osakkuusyhtiöitä on Venäjällä ja kaikissa Baltian maissa. Taloustutkimus kuuluu kansainväliseen GIA/WIN-verkostoon, joka toimii yli 72 maassa. Taloustutkimus noudattaa kaikessa tutkimustoiminnassaan kansainvälisen kauppa-kamarin (ICC) ja ESOMARin (European Society for Opinion and Marketing Research) tutkimussääntöjä. Käytössä on kansainvälinen markkinatutkimustoimialastandardi ISO 20252, jonka on sertifioinut SGS Finland..