Agenda Suomessa on vähän yksityistä tuotantoa Mallin positiiviset piirteet ja kysymykset Esimerkkejä Ruotsista: Alalletulokynnys Esimerkkejä Ruotsista: Valvonta ja vaatimukset Lainsäädäntövaatimukset Ensimmäinen askel: kuntien palvelualoite käytäntö
Terveydenhuollon kilpailuttamisessa Suomi on kehitysmaa: Helsinki vs Tukholma Kilpailutetun palvelutuotannon osuus julkisista terveyspalveluista Helsinki Tukholma Terveysasemat 0 % 50 % Suun terveydenhuolto 15 % 50 % Akuuttisairaanhoito 0 % 15 % Erikoissairaanhoito 0 % 25 % Pitkäaikaissairaanhoito 1 % 35 % Tehostettu palveluasuminen 40 % 45 % Monimuotoinen palvelutuotanto ei erittäin Palvelutason määrittely ja päätökset poliittisia poliittisia
Agenda Suomessa on vähän yksityistä tuotantoa Mallin positiiviset piirteet ja kysymykset Esimerkkejä Ruotsista: Alalletulokynnys Esimerkkejä Ruotsista: Valvonta ja vaatimukset Lainsäädäntövaatimukset Ensimmäinen askel: kuntien palvelualoite käytäntö
Esitetyn mallin myönteisiä piirteitä Parantaa hoidon saatavuutta ja valinnanvapautta Valinnanvapaus parantaa potilastyytyväisyyttä, hoitomyöntyvyyttä sekä parantaa palveluiden laatua Mahdollistaa uusien tuontanto ja toimintatapojen hyödyntämisen Entistä paremmat mahdollisuudet palveluntuottajien erikoistumiseen -> potilaat saavat itseleen sopivammat palvelut Uusia kannusteita laadun kehittämiseen ja ennaltaehkäisyyn
Toimintamallin herättämiä kysymyksiä: Miten oikea palveluiden hintataso määräytyy? Tuotanto tulee perustua kilpailutettuihin sopimuksiin Kuka toimii tilaajana? Miten sopimustuottajat valitaan? Miten varmistetaan riittävästi yksityisiä tuottajavaihtoehtoja? Alalletulokynnys pidetään riittävän matalana (aloitusväestön takaaminen) Riippumaton valvonta ja tulosten seuranta
Agenda Suomessa on vähän yksityistä tuotantoa Mallin positiiviset piirteet ja kysymykset Esimerkkejä Ruotsista: Alalletulokynnys Esimerkkejä Ruotsista: Valvonta ja vaatimukset Lainsäädäntövaatimukset Ensimmäinen askel: kuntien palvelualoite käytäntö
Case Jönköping (123.000as): Tuotantokenttä ei monipuolistu mikäli uudelle yrittäjälle ei taata kilpailutuksessa minimiväestöä Tavoittena saada kunnan palveluiden rinnalle yksityistä tuotantoa Tuottajan tulee aloittaa puhtaalta pöydältä - minimiväestöä ei taata tuottajalle Valinnanvapauden lanseeraamisen jälkeen jälkeen 3 uutta tuottajaa aloitti toiminnan Vuoden jälkeen jokainen yritys lopettanut toimintansa kannattamattomana Alalletulokynnys liian korkea!
Kotipalvelun työntekijöiden ajankäyttö suhteessa asiakasmäärään Tuotanto pienissä volyymeissä on tehotonta Asiakkaan luona vietetty aika työajasta 100% 80 60 40 20 0 1 10 25 50 75 100 150 Kotihoidon asiakkaiden määrä
Agenda Suomessa on vähän yksityistä tuotantoa Mallin positiiviset piirteet ja kysymykset Esimerkkejä Ruotsista: Alalletulokynnys Esimerkkejä Ruotsista: Valvonta ja vaatimukset Lainsäädäntövaatimukset Ensimmäinen askel: kuntien palvelualoite käytäntö
Case: Nackan (78.000 as) kotihoito: Alhaiset minimivaatimusten ja valvonnan puute johtanut epäterveeseen kilpailuun 58:sta yrityksestä 26 ei ollut jättänyt tilinpäätöstä 58:sta yrityksestä 37 ei noudattanut työehtosopimusta 58:sta yrityksestä 12:sta oli arvonlisäveroja tai työnantajamaksuja rästissä 58:sta yrityksestä 3:n tilinpäätöksissä havaittiin poikkeuksellisen matalat tai ei lainkaan työntajamaksuja Lähde: Tukholma läänin selvitys, lokakuu 2008
Lainsäädäntö: Toimivat markkinaolosuhteet sekä terveet pelisäännöt Kilpailuneutraliteetti - yksityinen ja julkinen samalla viivalla Tappiollista kunnallista toimintaa ei tule tukea verovaroin Palveluiden tuottamisedellytykset tulee olla yhtälaiset! Esim. työvoiman saatavuus ja koulutusoikeus Terveet pelisäännöt Perustuu sopimuksiin ja kilpailutuksiin Aloitusväestön takaaminen Matalampi allalletuolokynnys Riittävästi uusia tuottajavaihtoehtoja Kattava tehokas valvonta Vältetään epäeettiset- ja ammattimaiset toimijat Valtakunnallinen hoitotulosten mittaaminen ja vertailu
Agenda Suomessa on vähän yksityistä tuotantoa Mallin positiiviset piirteet ja kysymykset Esimerkkejä Ruotsista: Alalletulokynnys Esimerkkejä Ruotsista: Valvonta ja vaatimukset Lainsäädäntövaatimukset Ensimmäinen askel: kuntien palvelualoite käytäntö
Tuottavuusaloitteet muissa maissa Haasteoikeus (Ruotsi) Best value concept (UK) Kuntien sisällä on runsaasti tilaa lisätä yksityisesti tuotettua toimintaa Ongelma: kunnilla on yksinoikeus arvioida oman toimintansa tehokkuutta Ei ole olemassa mekanismia, joka pakottaisi kunnat kyseenalaistamaan oman toimintansa tehokkuuden Yksityisillä tuottajilla oikeus haastaa kuntatuotanto joko alhaisemmilla kustannuksilla tai paremmalla laadulla Brittiläisten paikallisviranomaisten täytyy arvioida kaikki palvelunsa 5-vuotisjaksossa Laillinen velvoite Best Value -lainsäädännön (Section 5 of the Local Government Act 1999) aikana Vuosittainen Best Value Performance Plan : i. Viranomaiset asettavat tavoitteet sille, miten palveluita tulee parantaa ii. Edistysaskeleet pitää raportoida Neljä iskusanaa ohjaavat Best Value -konseptin soveltamista: Challenge kyseenalaistaminen eli voidaanko toimintaa tehostaa Consult mielipiteen pyytäminen paikalliselta väestöltä ja työntekijöiltä sekä vaihtoehtoisilta toimijoilta Compare vertaaminen muihin toimialoihin Compete arviointi, voivatko vaihtoehtoiset toimijat tehdä sen edullisemmin tai paremmin Esim. ~80 % vanhusten palveluista tuottaa yksityinen tuotanto Ruotsalaisten kuntien yksinoikeus arvioida oman toimintansa tehokkuutta täytyy lakkauttaa säästöpotentiaali saadaan näkyviin, jos kuntien tehokkuutta aletaan tarkastella ulkoisesti
Palvelualoite -käytäntö julkisiin palveluihin Kunnilla velvollisuus vertailla omaa toimintaa myös ulkopuolisiin toimijoihin Kunnalle voi esittää vaihtoehtoisen laadultaan paremman tai kustannuksiltaan edullisemman palvelutarjouksen Kunnan tulee: a) ottaa ehdotus vastaan b) arvioida oman palvelun laatu ja kustannukset c) vertailla omaa ja ehdotettua tuotantotapaa Jos ehdotus on nykyistä mallia edullisempi käynnistää palvelun kilpailuttamisen tai tehostaa omaa toimintaa (seuranta-aika esim. 2 vuotta, uusi arvio) Källor: Nya företag och jobb (Folkpartiet, December 2005), Office of the Deputy Prime Minister
Askel kerralaan kohti valinnanvapautta Nykytila Step 1 Step 2 Palvelualoitekäytäntö enemmän tuottajia Valinnanvapaus Raha potilaan mukana Tuotantolähtöisyys Vähäinen valinnanvapaus Tuotantokustannukset eivät ole läpinäkyviä Budjettirahoitus ei kannusta innovaatioihin / parempaan tuottavuuteen Yli 95 % tuotannosta julkisen sektorin vastuulla Hoivayritykset pieniä ja paikallisia Tuotantokustannukset läpinäkyviksi Palveluiden vertailu markkinoilla oleviin vaihtoehtoihin Lisääntyvät tuottajavaihtoehdot Lisää kilpailua alhaisemmat kustannukset Enemmän palveluinnovaatioita Innovaatioiden ja konsptien monistaminen Useita valtakunnallisia kasvavia hoivayrityksiä Kysyntä- ja asiakaslähtöinen järjestelmä Markkinoilla useita palveluiden tuottajia Osa palveluntuottajista erikoistuu Erittäin monipuoliset tuottajavaihtoehdot Avoin kilpailu kustannuksilla ja laadulla - Potilas tekee valinnan Kansainvälistyviä suomalaisia terveyshoivayrityksiä
KIITOS!
Esimerkki: Aloite 20.000 asukkaan kunnan terveysaseman vastaanottopalveluiden tuottamisesta 2009 E 2010 TS 2011 TS 2012 TS TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -2 608 860,29-2 615 340,29-3 093 376,33-3 24 Palkkojen nousu 2,7% -70 439,23-83 521,16-8 Muut henkilöstöön liittyvät kulut (1,04% palkkakuluista) -6 480,00-27 199,54-32 171,11-3 Lisävakanssit 2010-2012 -380 397,28-34 000,00-19 Yhteensä -2 615 340,29-3 093 376,33-3 243 068,60-3 55 Toimintaan liittyvät asiakaspalvelujen ostot ja muut materiaalit -857 668,00-880 825,04-904 607,31-92
Hallitusohjelma 1991 julkisista palveluista: Palvelujärjestelmän tuottavuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta lisätään Viimeisen 20 vuoden aikana julkisten palveluiden kehittäminen, tuottavuuden parantaminen ja tuontotapojen monipuolistaminen lähes kaikissa hallitusohjelmissa Tuottamistapojen monipuolistuminen edennyt hitaasti kuntatasolle Yksityistä palvelutuotantoa edelleen erittäin vähän (alle 5 %) Järjestelmä on voimakkaasti tuotantolähtöinen: Kysyntä (potilaat) pyritään sovittamaan tarjontaan (järjestelmä) Palvelutarjonta ei sopeudu kysyntään
Myös kuntien oman palvelutuotannon pitää tulla toimeen myyntituloilla osalla kunnista raskas kustannusrakenne tuottaa tappiota Västerås kotihoito 16 mkr alijäämä Varberg kotihoito 14 mkr alijäämä Uppsala kotihoito 30 mkr alijäämä
Suomen Kuvalehti: 1959 Moni maalaiskunta on kerran toisensa jälkeen kokenut karvaan pettymyksen yrittäessään saada edes yhden lääkärin Nuori lääkäripolvi näyttää käsittävän asian niin, että edistyminen lääkärin tehtävässä on samaa kuin kannusten hankkiminen erikoislääkärinä Minkäs teet kun nuoret lääkärit eivät enää halua asettua kuntiin. He haluavat edistyä ja se vaatii spesialisoitumista Hyvän kunnanlääkärin tulee kyetä tuntemaan kiinnostusta ihmiseen - ei vaan tiettyyn sairauteen
Terveydenhuollon palveluntuottajat Ry Taustalla julkisrahoitteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen erikoistuneet yritykset (mm.attendo MedOne, Mediverkko, Coronaria Hoitoketju Pihlajalinna) Perustettu 2009 Avoin kaikille yksityisille tuottajille Ei ole työntajajärjestö