ARVIOINTIKERTOMUS 2010

ARVIOINTIKERTOMUS 2010 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tarkastuslautakunta

1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA JA TILINTARKASTAJA... 1 2. SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA JA SEN SIIRTÄMINEN KÄYTÄNTÖÖN... 2 3. VASTINEET VUODEN 2009 ARVIOINTIKERTOMUKSESSA ESITETTYIHIN HAVAINTOIHIN... 3 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 6 4.1 Asiakasnäkökulma... 6 4.2 Prosessinäkökulma... 9 4.3 Henkilöstö ja uudistuminen... 14 4.5 Talousnäkökulma... 22 4.6 Liikelaitosten toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 28 4.6.1 Laboratorio- ja apteekkiliikelaitos... 28 4.6.2 Kuvantamiskeskusliikelaitos... 28 5. KONSERNIYHTEISÖT... 29 6. SISÄINEN VALVONTA... 30 7. MUUT HAVAINNOT... 30 7.1 Syövänhoidon pullonkaulat... 30 7.2 Ensiapu Acutan toiminta... 31 7.3 Erikoissairaanhoidon alueellisten yksiköiden tulevaisuus... 31 7.4 Kaivannon sairaalan tulevaisuus... 32 7.5 Konsernivalvonnan toteuttaminen... 33 7.6 Laboratoriokeskuksen yhtiöittäminen... 34 7.7 Potilaan siirtoviiveestä jäsenkunnille aiheutuvat viivästysmaksut... 34 7.8 Tietojärjestelmien toiminta... 35 7.9 Tilahallinnon organisointi... 37 7.10 Varautuminen korkotason nousemiseen... 37 7.11 Tays uudistamisohjelma... 38 7.12 Synnytystoiminta... 38 7.13 Pysäköinti Taysin alueella... 39 7.14 Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen tulevaisuus... 40 8. YHTEENVETO... 41 LIITE 1 Lyhenteet ja toimialueet

1 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA JA TILINTARKASTAJA Tarkastuslautakunnan tehtävät on määritelty kuntalaissa ja kuntayhtymän tarkastussäännössä. Lautakunta vastaa sairaanhoitopiirin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä tarkastusta koskevien asioiden valmistelusta valtuustolle. Sen tärkein tehtävä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tästä lautakunta antaa valtuustolle vuosittain arviointikertomuksen. Valtuuston valitsemaan tarkastuslautakuntaan vuosina 2009 2012 kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Jäsen Martti Nykänen, puheenjohtaja, Akaa Hellä Asumaniemi, varapuheenjohtaja, Tampere Markku Raiskinmäki, Ruovesi Terttu Hiukkamäki, Urjala Seppo Grönqvist, Orivesi Arja Marttala, Kangasala Jyrki Majakulma, Pirkkala Varajäsen Heikki Uusitalo, Hämeenkyrö Pekka Anttila, Tampere Markku Lehmus, Kangasala Reetta Kettunen, Ikaalinen Irma Koskela, Orivesi Sirpa Lindroos, Sastamala Katri Hietala, Tampere Tarkastuslautakunta on edennyt toiminnassaan vuotuisen työohjelmansa mukaisesti. Tilikautta 2010 koskevia kokouksia oli 11 kappaletta. Tarkastuslautakunta on kuullut sairaanhoitopiirin johtoryhmää ja keskustellut valtuuston puheenjohtajiston kanssa lautakunnan työskentelystä ja arvioinnin painopistealueista. Hyväksymänsä työohjelmansa mukaisesti tarkastuslautakunta tekee arviointikäyntejä toimipisteisiin ja kuulee eri toimi- ja palvelualueiden toiminnasta vastaavia viranhaltijoita. Tarkastuslautakunnan tilikautta 2010 koskevien kokousten aiheita ja arvioinnin kohteita olivat mm. psykiatrian selvitys, tutustuminen Kaivannon sairaalan toimintaan ja kiinteistöön, tilintarkastajan työohjelma, toimialue 2, syövänhoidon vastuualue, Taysin uudistamisohjelma 2020, sairaanhoidon palvelualue, työhyvinvointi ja ajankohtaiset henkilöstöhallinnon asiat, tilintarkastajan väliraportointi, huollon palvelualue, tilinpäätös 2010 ja tilintarkastajan raportointi. Lisäksi tarkastuslautakunta piti yhteiskokoukset Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän tarkastuslautakunnan ja Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan kanssa. Lautakunnalla on ollut käytettävissä valtuuston, hallituksen ja johtokuntien pöytäkirjat, eri vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmat ja talousarviot, toimintakertomukset sekä henkilöstökertomukset ja tilintarkastajan raportit. Kuntayhtymän valtuusto on valinnut toimikautensa 2009 2012 tilintarkastajaksi JHTTyhteisö Oy Audiator Ab:n. Vastuunalaisena tilintarkastajana toimi JHTT Minna Ainasvuori. Tilintarkastaja on osallistunut lautakunnan kokouksiin ja raportoinut lautakunnalle tilintarkastuksen etenemisestä ja oleellisista tarkastushavainnoista.

2 Tarkastuslautakuntaa ja ulkoista tilintarkastajaa ovat avustaneet sairaanhoitopiirin ulkoisen tarkastuksen yksiköstä tarkastaja Ritva Hyssänmäki-Viitala 31.10.2010 saakka, tarkastaja Kirsi Pelvola 1.12.2010 alkaen sekä tarkastusjohtaja, JHTT Jarmo Paananen. Tarkastusjohtaja on toiminut tarkastuslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä. 2. SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA JA SEN SIIRTÄMINEN KÄYTÄNTÖÖN Sairaanhoitopiirin toimintaa ohjaa valtuuston vuonna 2006 hyväksymä strateginen suunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2012. Strategiassa on määritelty seitsemän aihealuetta, joiden mukaisesti yhtymätasoinen strategia on laadittu. Nämä osa-alueet ovat: - asiakassuhteet, - sairastuvuus ja terveyspalvelujen tarve, - palvelutuotanto, rakenteiden uudistaminen ja omistajapolitiikka, - henkilöstön voimavarat, - tutkimus, - opetus ja korkeakouluyhteistyö sekä kehittämistyö, - uudet teknologiat sekä - rahoitus ja investoinnit. Osana sairaanhoitopiirin strategian toimeenpanoa Tampereen yliopistollisen sairaalan toimi- ja palvelualueet, aluesairaalat, Mäntän seudun terveydenhuoltoalue ja liikelaitokset sekä tietohallinnon vastuualue ovat laatineet tulevaisuusohjelmat, joissa on haluttu korostaa henkilöstölle annettavaa viestiä kehittämisen tavoitteista ja linjauksista. Toimialueitten tulevaisuusohjelmat sisältävät hanke-ehdotuksia. Vuosittain niistä valitaan hankerahoituksella käynnistettävät kehittämiskohteet. Eettisiksi periaatteiksi sairaanhoitopiirissä on määritelty hyvä hoito, ihmisen kunnioittaminen, osaamisen arvostaminen ja yhteiskuntavastuullisuus. Sairaanhoitopiirin tavoitteena on olla luotettava ja kilpailukykyinen terveyspalvelujen tuottaja, jossa potilaan hyvä hoito perustuu tieteelliseen tutkimukseen, opetukseen, innovatiivisuuteen ja korkeatasoiseen osaamiseen. Strategiassa painottunut potilaslähtöisyys on kiteytetty tunnuslauseeksi Yhdessä terveyttä potilaan parhaaksi. Sairaanhoitopiirin henkilöstö on kattavan kehityskeskustelujärjestelmän piirissä. Keskustelut on ohjeistettu käytäväksi vuosittain jokaisen työntekijän kanssa. Keskusteluissa kunkin tehtäviä käsitellään sairaanhoitopiirin strategisten aiheiden kautta. Hyväksyessään vuoden 2010 talousarvion kokouksessaan 30.11.2009 valtuusto vahvisti tilivelvollisia koskevat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoiteasetannassa on käytetty tasapainotettua mittaristoa, jonka perusideana on mitata organisaation tilaa ja kehittymistä useasta eri näkökulmasta yhtäaikaisesti. Tavoitteet on jäsennetty jaottelulla asiakkuus, prosessit, henkilöstö ja uudistuminen sekä talous. Mittaristo pohjautuu voimassa olevaan strategiseen suunnitelmaan vuosille 2007 2012. Vuoden 2010 talousarviossa on esitetty 24 strategista tavoitetta, joista valtuusto on asettanut sitoviksi 12.

3 Sitovat tavoitteet Vuodeosastohoidon laatumittari Poliklinikkapalvelun laatumittari Palvelusopimusten toteutuminen Hoidon tarpeen arviointi Hoitoon pääsy kiireettömässä hoidossa Hoitoon pääsy kiireellisessä hoidossa Kehityskeskustelut Työn kehittävyys ja haasteellisuus Työyhteisön toiminta Palkkamenot Investointiosa Tilikauden tulos Ei sitovat tavoitteet Terveyskeskusten tyytyväisyys Tuottavuus Sairaalainfektiot Epikriisien lähettämisviive Täydennyskoulutus Ohjattu harjoittelu Terveystieteellinen tutkimus Esimiestyö Työtyytyväisyys Sairauspoissaolot Työpanos Toimintakate 3. VASTINEET VUODEN 2009 ARVIOINTIKERTOMUKSESSA ESITETTYIHIN HAVAINTOIHIN Sairaanhoitopiirin valtuusto on käsitellyt kokouksessaan 20.9.2010 sairaanhoitopiirin hallituksen antamat selvitykset tarkastuslautakunnan edellisen vuoden arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista. Vuoden 2009 arviointikertomuksessa kiinnitettiin huomiota mm. seuraaviin asioihin: Yhtiöittämisen vaikutus kokonaistalouteen Liikelaitosten ja tytäryhtiöiden toimiala Omakustannusperiaatteen toteutuminen Mielenterveyspotilaiden päivystyshoito Sopeuttamistoimien toiminnalliset vaikutukset Yliopistosairaaloiden tuottavuus Tarkastuslautakunta totesi vuoden 2009 arviointikertomuksessaan, että voittovarojen tulouttaminen osingonmaksun kautta tytäryhtiöstä kuntayhtymälle ei ole tuloveron johdosta kovin kustannustehokas vaihtoehto. Tarkastuslautakunta suositteli lisäksi, että konsernin sisäisin ostoin ei tarpeettomasti kerrytettäisi voittovaroja TAYS Sydänkeskus Oy:öön, vaan pyrittäisiin pikemminkin saamaan kuntayhtymälle taloudellista hyötyä alhaisempina palvelumaksuina tai muilla keinoilla, joihin ei sisälly ylimääräisiä kustannuksia. Hallituksen syksyllä 2010 antamassa selvityksessä todetaan, että "omistajan ja yhtiön välisten tuloutusmekanismien suunnittelun lähtökohtana on oltava molemminpuolinen etu: yhtiöstä on tultava elinkelpoinen, mutta kuntayhtymänkin on varmistettava osuutensa kannattavan yhtiöitetyn toiminnan tuotosta. Lisäksi on varmistettava se, että myös kunnat ja muut maksavat asiakkaat eivät joudu yhtiöittämisen maksajiksi". Sairaanhoitopiirin hallitus päätti 17.1.2011 myöntää 1,0 miljoonan euron laskutushyvityksen TAYS Sydänkeskus Oy:ltä hankittujen palvelujen myynnistä PSHP:n jäsenkunnille ja muille sopimusasiakkaille sekä eritysvastuualueen sairaanhoitopiireille. Perusteena oli Sydänkeskus Oy:n ennakoitua parempi tulos tilikaudelta 2010. TAYS Sydänkeskus Oy ei kuitenkaan antanut vastaavaa hyvitystä sairaanhoitopiirille. Tämän seurauksena sairaanhoitopiirin tu-

4 los jäi hyvityksen verran heikommaksi ja yhtiön tulos vastaavasti voitolliseksi. TAYS Sydänkeskus maksaa vuodelta 2010 kertyneistä voittovaroistaan omistajalleen osinkoa ja osingonmaksun johdosta yhteisöveroa valtiolle. TAYS Sydänkeskus Oy:n konserniohjausta ei ole hoidettu vuoden 2009 arviointikertomuksessa suositellulla tavalla, minkä seurauksena yhtiö maksaa vuodelta 2010 voitollisesta tuloksestaan tuloveroa 470 tuhatta euroa. Tarkastuslautakunta suosittelee, että tytäryhteisöjen ohjausta, toiminnan koordinointia ja talouden seurantaa tehostettaisiin. Tytäryhteisöjen kanssa solmittavilla palvelusopimuksilla tulisi varmistaa se, etteivät kuntien erikoissairaanhoidon maksuosuudet päädy valtiolle maksettaviksi tuloveroiksi. Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2009 arviointikertomuksessaan, että sairaanhoitopiiri hyväksyisi taseyksiköiden, liikelaitosten ja osakeyhtiöiden perustamista koskevat periaatteet. Näiden periaatteiden avulla voitaisiin arvioida, onko toiminnan uudelleenorganisoinnille perusteita. Jos jokin toiminta päätetään eriyttää kirjanpidollisesti tai hallinnollisesti, sopivin toimintamuoto valittaisiin näiden ennalta hyväksyttyjen kriteerien perusteella. Samoin voisi olla syytä selvittää, voitaisiinko myös liikelaitosten ohjauksessa noudattaa soveltuvin osin samoja periaatteita kuin tytäryhtiöiden omistajaohjauksessa. Sairaanhoitopiirin valtuusto on hyväksynyt uudistetun konserniohjeen ja hallitus sitä täydentävän sisäinen konserniohjeen. Hallituksen selvityksen mukaan näihin ohjeisiin tukeudutaan jo laboratoriotoimintojen mahdollisen yhtiöittämisen valmistelussa. Konserniohjeessa ja sitä täydentävässä ohjeessa esitetään suuntaa-antavat kriteerit taseyksikköjen, liikelaitosten ja yhtiöiden muodostamisella sekä niiden ohjauksen ja raportoinnin periaatteille. Kuntayhtymäkonsernin ohjausta koskevaa ohjeistusta voidaan pitää riittävänä. On tärkeää, että hallitukselle raportoidaan säännönmukaisesti ja kattavasti konserniyhteisöjen toiminnasta. Tarkastuslautakunta yhtyy hallituksen näkemykseen tarpeesta kehittää laskentatointa siten, että jäsenkuntien rahoittama toiminta saataisiin nykyistä selkeämmin eroon muusta toiminnasta. Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2009 arviointikertomuksessa, että aluesairaaloiden sekä toimi- ja palvelualueiden taloudenpidossa toteutettaisiin mahdollisimman tarkasti omakustannusperiaatetta. Kertomuksessa viitattiin sairaanhoidon palvelualueen 9,7 miljoonan euron ja Vammalan aluesairaalan 3,5 miljoonan euron suuruiseen kumulatiiviseen alijämään neljältä edelliseltä vuodelta. Selvityksessään hallitus toteaa, että Vammalan aluesairaalan alijäämää selittää osaltaan Hyrkin sairaalasta vuosina 2006-2009 tehdyt yhteensä noin 1,6 miljoonan euron ylimääräiset poistot. Ratkaisuksi sairaanhoidon palvelualueen ongelmiin hallitus esittää nk. hoitoryhmäajattelua, jonka puitteissa polikliinista toimintaa, leikkaustoimintaa ja vuodeosastoja tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Päämääränä on toiminnan kehittäminen kohti fokussairaaloita, mikä merkitsee sitä, että tietyn sairausryhmän poliklinikat, vuodeosastot ja leikkaussalit muodostavat tiloiltaan ja hallinnoltaan yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Uuteen toimintamalliin on määrä siirtyä asteittain sitä mukaa kun Taysin uudistamisohjelman investoinnit toteutuvat.

5 Vuoden 2010 tilinpäätöksestä voidaan päätellä, että sairaanhoidon palvelualue on saanut taloutensa kuntoon. Tilikauden tulos oli 862,8 tuhatta euroa ylijäämäinen, kun ylijäämätavoite talousarviossa oli 593,6 tuhatta euroa. Vammalan aluesairaalan tulos oli alijäämäinen 161 tuhatta euroa, kun ylijäämäksi oli budjetoitu 299 tuhatta, joten sen osalta merkittävämmät talouden vakautustoimenpiteet ovat vielä edessäpäin. Tarkastuslautakunta kiinnitti vuoden 2009 arviointikertomuksessaan huomiota yhteispäivystys Acutan julkisuudessa saamaan arvosteluun ja toivoi, että asiakkaiden kokemat ongelmatilanteet käsiteltäisiin mahdollisimman avoimesti ja tarvittaessa ryhdyttäisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Samoin tarkastuslautakunta toivoi, että myös mielenterveyspotilaat saisivat Acutasta akuuttihoitoa silloin, kun heidän terveydentilansa sitä edellyttää. Tarkastuslautakunta toivoi lisäksi, että yhteispäivystyksen mielenterveyshoidon osaamiseen ja resursseihin kiinnitettäisiin huomiota. Hallitus toteaa selvityksessään, että Ensiapu Acutan potilaiden hoitoprosessia parannettu, minkä johdosta odotus- ja hoitoaikoja on saatu lyhennettyä. Myös potilailta ja omaisilta saadun palautteen käsittelyprosessia on kehitetty. Mielenterveyspotilaiden hoitoa varten yhteispäivystys Acutaan on perustettu psykiatrian kriisityöryhmä. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomion siihen, että kustannusten hallintaan tähtääviä toimenpiteitä tehtäessä olisi tehtävä arviot niin etukäteen kuin jälkikäteenkin ao. toimenpiteiden vaikutuksista toimintaan. Investointipäätösten tueksi toivottiin laadittavan laskelma tai muu tarkempi selvitys investoinnin vaikutuksesta tuottavuuden kehitykseen. Hallituksen selvityksen mukaan toimintaa kohdennettiin kiireettömään hoitoon. Samalla arvioitiin myös, että toiminnan supistamiset aiheuttavat viivettä kiireettömään hoitoon pääsyyn. Jälkikäteisarvion mukaan supistusten vaikutukset olivat oletetun kaltaiset. Valtuuston hyväksymässä Taysin uudistamisohjelma 2020 -puiteohjelmassa investointien tuottavuutta on arvioitu toimintavolyymien ja henkilöstömäärien avulla. Lisäksi merkittävimmistä osahankkeista on laadittu kannattavuuslaskelmat. Laskelmien mukaan puiteohjelman investoinnit kääntyvät tuottavaksi uudistamisohjelman loppuvuosien kuluessa. Tarkastuslautakunta viittasi vuoden 2009 arviointikertomuksessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuosittain tekemään erikoissairaanhoidon tuottavuusvertailun. Vertailun mukaan Tampereen yliopistollisen sairaalan tuottavuusluvut olivat muita yliopistosairaaloita heikommat. Tarkastuslautakunta esitti, että hallitus selvittäisi, mistä johtuu Tampereen yliopistollisen sairaalan muita heikompi sijoitus THL:n tuottavuusvertailussa. Hallituksen selvityksen mukaan THL:ään lähetetyissä toimintaa kuvaavissa tiedoissa oli puutteita. Lähetystä aineistosta noin 30 %:ssa tapauksista puuttui diagnoosimerkintä (noin 150 000 potilaskäyntiä). Diagnoosien puutetta aiheuttivat uuden hallinnollisen potilastietojärjestelmän (Oberon) käyttöönotto ja siitä lääkäreille aiheutunut lisätyö. Osoituksena kirjausten heikosta tasosta on ollut ns. "kaatoluokkiin" kirjattujen diagnoosien suuri määrä (v. 2008 n. 30 % tapahtumista) Selvitystöiden jälkeen on käynnistetty useita tilannetta korjaavia toimenpiteitä. Toimialuejohtajien kokouksissa on korostettu kirjausten tarpeellisuutta ja merkitystä. Vuoden 2009 aineistossa oli edelleen puutteita. Jälkikäteen tietoaineistoa on kuitenkin kyetty korjaamaan ja täydentämään, minkä seurauksena vuoden 2009 aineistosta diagnooseista jäi puuttu-

6 maan enää noin 10 %. Tehdyillä toimenpiteillä on kyetty parantamaan THL:lle lähetettävän aineiston laatua sekä saatu aikaan korjaus kirjaamiskäytäntöihin. THL:n vuotta 2009 koskevassa erikoissairaanhoidon tuottavuusvertailussa Taysin sijoitus on kohentunut huolimatta siitä, että aineistossa on edelleen jonkin verran puutteita. Hallituksen vuoden 2009 arviointikertomuksen johdosta antamia selvityksiä ja havaintojen perusteella päätettyjä toimenpiteitä voidaan pitää riittävinä lukuun ottamatta TAYS Sydänkeskus Oy:n konserniohjausta. 4. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI 4.1 Asiakasnäkökulma Vuodeosastohoidon ja poliklinikkapalveluiden laatu Sairaanhoitopiirin strategian mukaan sairaanhoitopiiri kehittää toimintaansa ja palvelutuotantoaan potilaspalautteiden perusteella ja asiakkaiden tarpeitten mukaiseksi. Valtuusto on asettanut sitovat tavoitteet vuodeosastohoidolle ja poliklinikkapalvelulle. Valtuuston asettamat tavoitteet Sitova tavoite Toteutuminen Vähintään 90 % potilaista antaa vuodeosastohoidosta arvosanan 8, 9 tai 10 asteikolla 4 10. Vähintään 90 % potilaista antaa poliklinikkapalvelusta arvosanan 8, 9 tai 10 asteikolla 4 10. Kyllä Kyllä Hyvä Hyvä Potilaiden tyytyväisyysmittaukset on tehty kahden viikon jaksoissa poliklinikoilla kolmesti ja vuodeosastoilla kerran vuoden aikana. Hoidon päätteeksi potilas sai täytettäväksi palautekaavakkeen. Sen palautti poliklinikoilla 7 155 ja vuodeosastoilla 1 155 potilasta. Nämä edustavat koko vuoden potilaista noin viittä prosenttia.

7 Potilaiden antamat arvosanat 8, 9 tai 10 asteikolla 4 10 poliklinikkapalvelusta (PKL) ja vuodeosastohoidosta (VO), tavoite 90 % 100 95 90 85 VO 2009 VO 2010 PKL 2009 PKL 2010 80 75 70 TA 1 TA 2 TA 3 TA 4 TA 5 YPTHA VAS VALS PSHP (ilman liikelaitoksia) VO 2009 97,3 96,7 97,4 95,8 77,6 98,1 94,7 95,4 93,5 VO 2010 97,4 98,4 97,0 97,9 79,2 88,2 95,3 85,8 93,1 PKL 2009 95,6 96,5 94,6 95,5 93,4 93,5 93,8 95,2 95,1 PKL 2010 96,8 96,5 96 95,5 93 94,8 93,7 96,1 95,8 Potilastyytyväisyys poliklinikoilla ja vuodeosastoilla on pääosin ollut tavoitteen mukaisella tasolla. Sairaanhoitopiiritasolla tyytyväisyys vuodeosastohoitoon ja polikliinisen toimintaan pysyi pääosin edelleen hyvällä tasolla edellisvuoteen verrattuna. Aikuispsykiatriaa sekä Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen ja Valkeakosken aluesairaalan vuodeosastohoitoa lukuun ottamatta asiakkaat antoivat yli 90 prosenttisesti vähintään arvosanan 8 asteikolla 4-10. Ulkoisten sopimusasiakkaiden palvelusopimusten toteutuminen Valtuuston asettama tavoite Sitova tavoite Toteutuminen Palvelusopimukset toteutuvat tilaajittain sairaanhoitopiiritasolla ja tuottajittain toimialuetasolla talousarvion mukaisesti. Kyllä Heikko Toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelua ohjaa jäsenkuntien ja ulkopuolisten kuntien sekä muiden sairaanhoitopiirien kanssa solmitut palvelusopimukset. Tavoite on, että talousarvion toimintatuotot perustuvat niihin tuloihin, joista sopimusneuvotteluissa kuntien kanssa on sovittu.

8 Sairaanhoitopiirin palvelusopimuksien toteutuminen tuottajittain vuosina 2007 2010 Toteuma 2010 Toteuma 2009 Toteuma 2008 Toteuma 2007 1 000 % 1 000 % 1 000 % 1 000 % Toimialue 1 57 316 107,9 % 53 613 107,3 % 55 019 103,7 % 51 372 101,1 % Toimialue 2 62 259 105,4 % 59 665 109,3 % 58 896 106,6 % 50 836 100,5 % Toimialue 3 78 435 106,5 % 74 130 105,6 % 77 397 108,5 % 66 220 102,7 % Toimialue 4 71 372 101,1 % 67 081 96,6 % 68 488 104,0 % 63 681 103,0 % Toimialue 5 30 001 95,4 % 30 107 95,3 % 32 103 103,1 % 30 114 102,2 % Toimialue 7 27 188 113,9 % 22 492 103,0 % YPTHA 19 190 96,4 % 19 015 95,6 % 14 542 94,5 % 14 047 97,1 % VAS 17 625 97,1 % 16 900 92,4 % 18 393 103,1 % 17 111 101,4 % VALS 27 268 97,9 % 27 104 95,2 % 28 823 105,0 % 25 898 99,3 % Yhtymähallinto 76 915 107,2 % 34 703 102,9 % 10 979 115,4 % 31 002 99,7 % PSHP 467 570 104,0 % 424 090 101,2 % 399 745 104,9 % 383 450 101,1 % Kuntayhtymätasolla ulkoiset palvelusopimukset ylittivät tavoitteen neljällä prosentilla, vaikka vuoden 2010 aikana sopimusasiakkaille annettiin laskutushyvitystä yhteensä 8,8 milj. euroa. Tilaajanäkökulmasta palvelusopimustavoite saavutettiin kolmen tilaajarenkaan kohdalla. Euromääriltään merkittävimmät ylitykset olivat Tampereen kaupunki 4,5 % (7,2 Me), Kangasalan seudun tilaajarengas 3,4 % (1,4 Me) ja kehyskuntien tilaajarengas 7,3 % (5,4 Me). Tärkein syy palvelusopimusten ylittymiseen oli potilasmäärän kasvu 4,3 prosentilla. Kolmostien, Lounais-Pirkanmaan ja Etelä-Pirkanmaan tilaajarenkaiden palvelusopimukset toteutuivat lähes suunnitellun mukaisesti. Tuottajittain tarkasteltuna merkittävimmät palvelusopimusten ylitykset olivat toimialueilla 7, 1, 3 ja 2 sekä yhtymähallinnossa, missä ylityksestä 4,6 milj. euroa johtuu TAYS Sydänkeskus Oy:ltä ostetuista palveluista. Toimialueen 7 erikoissairaanhoidon vastuualueella ylitys oli 12 % ja perusterveydenhuollon vastuualueella 19 %. Ylitysten syynä oli Tampereen kaupungin ennakoitua suurempi palvelukäyttö. Toimialueella 1 suurin palvelusopimuksen ylitys (11,5 %) oli iho- ja allergiasairauksien vastuualueella. Toimialueella 2 syövänhoidon vastuualueen ylitys oli 8,9 % ja kirurgian vastuualueen 7,1 %. Jäsenkunta-asiakkaiden erikoissairaanhoidon palvelusopimukset toteutuivat 104,5 prosenttisesti ylityksen ollessa yhteensä 17,7 milj. euroa. Sopimusasiakkaiden palvelusopimukset ylittivät talousarviossa asetetun tavoitteen. Toteutumaprosentti koko sairaanhoitopiiritasolla ilman liikelaitoksia oli 104,5. Palvelusopimustavoitteen saavuttamista tukivat toteutetut talouden vakauttamistoimenpiteet ja erikoissairaanhoidon asiakkaille sekä laboratorio- ja apteekkiliikelaitoksen asiakkaille annetut yhteensä 9,8 miljoonan euron suuruiset laskuhyvitykset.

9 Terveyskeskusten tyytyväisyys Valtuuston asettama tavoite Sitova tavoite Toteutuminen Vähintään 90 % saavuttaa tason 3 5 Ei Tyydyttävä Terveyskeskusten tyytyväisyyskysely lähetetään sairaanhoitopiirin alueella toimiville terveyskeskuslääkäreille ja hoitotyön ammattilaisille. Mittarin kaikkiin kysymyksiin vastataan 20 eri potilasryhmään liittyen seuraavissa aiheissa: hoidon saatavuus PSHP:n yksiköistä yhteyden saannin helppous, jatkohoito-ohjeet, välittömien konsultaatioiden laatu, hoidon lääketieteellinen laatu, Taysin järjestämän alueellisen potilasryhmäkohtaisen lisäkoulutuksen tarve. Tavoite ei toteutunut. Vastauksista 87 % oli arvosanoja 3 5. Kysymyksistä yhteyden saannin helppous ja jatkohoito-ohjeet alittivat tyydyttävän rajan, sen sijaan hoidon lääketieteellinen laatu sekä välittömien konsultaatioiden laatu ylittivät hyvälle tulokselle asetetun rajan. Kyselyyn vastasi 88 asiantuntijaa vuonna 2010. Merkittävä joukko em. vastausmäärästä oli "en osaa sanoa", mikä heikentää kyselyn tulosten luotettavuutta. Tarkastuslautakunta toivoo, että hoitoyhteenvedot (epikriisit) ja jatkohoito-ohjeet lääkemääräyksineen toimitetaan viipymättä sekä terveyskeskuksiin että potilaalle itselleen. 4.2 Prosessinäkökulma Vuoden 2010 talousarviossa prosessinäkökulmaan on asetettu kuusi tavoitetta. Näistä valtuuston asettamia sitovia tavoitteita ovat hoidon tarpeen arviointi, hoitoon pääsy kiireettömässä hoidossa ja hoitoon pääsy kiireellisessä hoidossa. Hoidon tarpeen arviointi Valtuuston asettama tavoite Sitova tavoite Toteutuminen Kiireettömät lähetteet kolmen viikon kuluessa ja kiireelliset lähetteet 3 arkipäivän kuluessa Kyllä Heikko Hoidon tarpeen arvioinnin määräaikatavoite toteutui vuonna 2010 ainoastaan toimialueella 2 ja Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueella. Heikoimmat tulokset saivat toimialueet 1 ja 3 sekä Vammalan aluesairaala.

10 Hoitoon pääsy kiireettömässä hoidossa Valtuuston asettama tavoite Sitova tavoite Toteutuminen Lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon pääsee erikoissairaanhoidossa viimeistään kuudessa kuukaudessa ja lastenpsykiatriassa sekä nuorisopsykiatriassa kolmessa kuukaudessa. Kyllä Hyvä Hoitoon pääsy tavoiteajassa kiireettömässä hoidossa 2010 Toimialue Hoitoa odottaneet Määräaika ylittyi Määräaika ylittyi % Määräajassa 2010 Määräajassa % 2010 Määräajassa % 2009 Määräajassa % 2008 Toimialue 1 66 2 3 64 97,0 % 93,9 % 97,20 % Toimialue 2 313 4 1 309 98,7 % 93,5 % 99,00 % Toimialue 3 3 456 80 2 3 376 97,7 % 96,6 % 74,10 % Toimialue 4 524 31 6 493 94,1 % 91,8 % 95,30 % Toimialue 5 148 17 11 131 88,5 % 100,0 % 97,40 % YPTHA 67 1 1 66 98,5 % 100,0 % 97,60 % VAS 334 1 0 333 99,7 % 98,2 % 99,00 % VALS 293 8 33 285 97,3 % 99,0 % 96,40 % PSHP ilman liikelaitoksia 5 201 144 3 5 057 97,2 % 95,8 % 89,10 % Kiireettömän hoidon tarpeen arviointi kolmen viikon tavoiteajassa toteutui 97,2 %:sesti. Suurimmat viiveet olivat toimialueilla 5 ja 4. Toimialueen 5 nuorisopsykiatrian vastuualueella ainoastaan 54 % potilaista pääsi hoitoon tavoitteeksi asetetussa kolmen kuukauden ajassa. Lastenpsykiatriassa sen sijaan tilanne on edellisvuoteen verrattuna kohentunut. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että psykiatrista hoitoa tarvitsevat nuoret saavat apua ajoissa ja että toimintaa kehitetään yhteistyössä kuntien kanssa. Nuorten psykiatrisen hoidon viivästyminen voi aiheuttaa ongelmien vaikeutumista ja kasvavia kustannuksia myöhempinä vuosina. Hoitoon pääsy kiireellisessä hoidossa Valtuuston asettama tavoite Sitova tavoite Toteutuminen Kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle potilaalle hoito toteutuu neljän viikon kuluessa Kyllä Heikko

11 Tavoite potilaan pääsystä kiireelliseen hoitoon neljän viikon kuluessa ei sairaanhoitopiiritasolla toteutunut, vaikka edellisvuoteen verrattuna tapahtui pääosin myönteistä kehitystä. Edelleen potilaista 15 prosentilla pääsy kiireelliseen hoitoon viivästyy asetetusta neljän viikon määräajasta. Huonompaan suuntaan kehitys meni erityisesti syövänhoidon vastuualueella (toteuman muutos edelliseen vuoteen verrattuna -12,5 %), mutta myös sisätautien (-7,3 %) ja jonkin verran nuorisopsykiatrian vastuualueella (-1,4 %). Yleisesti ottaen heikko toteuma oli kirurgian (toteuma 77,5 %) ja neurologian ja kuntoutuksen (74,2 %) vastuualueilla. Tavoitteeseen pääsi ainoastaan Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalue. Hoitoon pääsyn toteutuminen kiireellisessä hoidossa 100,0 % 95,0 % 90,0 % 85,0 % 80,0 % 75,0 % 2008 2009 2010 70,0 % 65,0 % 60,0 % 55,0 % 50,0 % TA 1 TA 2 TA 3 TA 4 TA 5 YPTHA VAS VALS PSHP ilm. liikel. Kiireelliselle hoidolle annettu tavoite toteutui vuonna 2010 edelleen heikosti. Toimialueen 2 syövänhoidon vastuualueella kiireellinen hoito toteutui neljässä viikossa vain 74,7 prosentilla potilaista (87,2 % vuonna 2009). Tuottavuus Tuottavuutta mitataan laskemalla suoritteiden määrä työpanosta kohden. Suoritteiksi lasketaan avohoitokäynnit, päiväkirurgiset toimenpiteet ja hoitojaksot

12 Valtuuston asettama tavoite Sitova tavoite Toteutuminen Tuottavuuden mittauksen tulos on sairaanhoitopiiri- ja toimialuetasolla 2 % parempi kuin vuonna 2009. Ei Hyvä Työn tuottavuuden ja sen osatekijöiden muutos 2009 2010 (tuottavuus = suoritteet/työpanos) 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % Suoritteet Työpanos Tuottavuus 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % -4,0 % Toimialue 1 Toimialue 2 Toimialue 3 Toimialue 4 Toimialue 5 VAS VALS PSHP ilman liikel. Suoritteet 8,3 % 6,7 % 7,5 % 8,1 % 11,4 % 3,8 % 6,9 % 7,3 % Työpanos -1,8 % 1,9 % 1,9 % 1,0 % -2,7 % -2,0 % -2,8 % -0,6 % Tuottavuus 10,2 % 4,8 % 5,6 % 7,1 % 14,2 % 5,8 % 9,8 % 7,9 % Kuviosta on jätetty pois toimialueet 6 ja 7 sekä Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalue, koska niiden luvut eivät ole vertailukelpoisia muiden toimialueiden kanssa tai tuottavuustavoitetta ei ole asetettu. Tavoitteena oli tuottavuuden nousu keskimäärin kahdella prosentilla. Työn tuottavuus parani keskimäärin kahdeksalla prosentilla. Avohoitopainotteisuuden lisääminen ja henkilöstömenojen hallinta ovat edesauttaneet suotuisaa tuottavuuskehitystä. Toimialueella 5 suoritemäärä kasvoi 11,4 %, kun samanaikaisesti työpanos oli 2 % edellisvuotta pienempi. Tuottavuuden kehitykseen vaikuttaa suurelta osin suoritteiden laadullinen muutos. Esimerkiksi hoitokäytäntöjen muuttuminen vuodeosastohoidosta avohoitopainotteisemmaksi lisää suoritemääriä ja siten parantaa tuottavuutta. Tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen ovat olleet keskeisiä painopistealueita sairaanhoitopiirissä jo pitkään. Toimenpiteet ovat kohdistuneet pääosin prosessien parantamiseen, henkilöstön kehittämiseen ja sisäisten toimintojen uudistamisiin. Palveluita tuotetaan entistä enemmän polikliinisena ja päiväkirurgisena toimintana. Uudet tutkimus- ja hoitome-

13 netelmät arvioidaan ennen käyttöönottoa. Henkilöstön osaamistasoa nostetaan täydennyskoulutuksella. Käyttöön on otettu useita uusia tietojärjestelmiä. Meneillään ovat tietovarasto-, kustannuslaskenta- ja tuotteistushankkeet. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että tuottavuutta edistäviä hankkeita edelleen jatketaan. Tuottavuuden rinnalla tulee myös järjestelmällisesti seurata ja arvioida toiminnan vaikuttavuutta ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan kehittämään myös vaikuttavuutta kuvaavia mittareita. Tarkasteltaessa työn tuottavuutta sairaanhoitopiirien kesken tai eri yksiköiden välillä tulee ottaa huomioon, että muutokset ostopalveluiden määrässä vaikuttavat tunnuslukuun silloin, kun tuottavuutta mitataan tuotettujen palveluiden ja työpanoksen välisellä suhteella. Myös toimintojen yhtiöittämisellä voi olla huomattava vaikutus tuottavuutta kuvaaviin tunnuslukuihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimassa yliopistosairaaloiden vuotta 2009 koskevassa tuottavuusvertailussa Tampereen yliopistollisen sairaalan sijoitus on edellisvuotta parempi. Muutoksen taustalla on positiivisen tuottavuuskehityksen ohella parantanut tarkentunut diagnoosien kirjauskäytäntö. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin aseman sairaanhoitopiirien tuottavuusvertailussa voidaan edelleen odottaa paranevan, kun käytettävissä ovat entistä täydellisemmät tilastotiedot vuodelta 2010. Hoitojaksotuottavuus yliopistosairaaloissa vuonna 2009 105 100 95 90 85 80 HYKS TYKS KYS OYS TAYS Hoitojaksotuottavuus 98 99 105 105 100 Lähde: THL, Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sairaalainfektiot Valtuuston asettama tavoite Sitova tavoite Toteutuminen Vallitsevuus alle 13 % otoksesta Ei Hyvä

14 Mittarin tavoitetasot pohjautuvat kansainväliseen ja kansalliseen hyväksyttävään tasoon. Sairaalainfektio on sairaalassa alkunsa saanut infektio, jonka vallitsevuus kertoo sairaalan hygieniatoiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta. Yleisimpiä sairaalainfektioita ovat virtsatieinfektiot, leikkausalueen infektiot, keuhkokuume ja vaikea yleisinfektio. Hygieniahoitajat tekevät neljä kertaa vuodessa tiettynä ajanjaksona kaikkien somaattisten vuodeosastojen (pois lukien synnytysosastot) potilaista selvityksen, jossa kartoitetaan sairaalainfektioiden määrää suhteessa kaikkiin osastolla sillä hetkellä oleviin potilaisiin, jotka ovat tulleet osastolle yli 24 tuntia sitten. Selvityksessä saadaan vuosittain noin 3 500 potilaan tiedot, joiden perusteella sairaalainfektioiden esiintyvyys on laskettu. Vuonna 2010 sairaalainfektioiden esiintyvyys oli 10,5 % (9,2 % vuonna 2009). Ongelmia aiheuttavat erityisesti MRSA- ja Noro-virus -infektiot. Sisätautien vastuualueella sairaalainfektioiden esiintyvyys oli 15,6 %, naistentautien ja synnytysten vastuualueella 15,3 % ja gastroenterologian vastuualueella 14,2 %. Muut vastuualueet pääsivät tavoitteeseen. Epikriisien (hoitopalaute) lähettämisviive Valtuuston asettama tavoite Sitova tavoite Toteutuminen Lähetetään 5 vuorokauden kuluessa potilaan kotiuttamisesta Ei Heikko Epikriiseistä 85,5 % lähetettiin määräajassa. Tulos heikkeni edellisvuodesta. Käsittelyä hidasti mm. käyntimäärän kasvu. Tavoitteen saavuttivat toimialue 7 ja Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalue. 4.3 Henkilöstö ja uudistuminen Sairaanhoitopiirin strategiassa henkilöstöä koskevat linjaukset ovat seuraavat: - henkilöstön osaaminen vastaa sairaanhoitopiirin tavoitteita, - hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja osaamisen johtamista, - palkkaus on kannustavaa ja tuloksista palkitaan ja - sairaanhoitopiiri on arvostettu työnantaja. Vuoden 2010 talousarviossa henkilöstönäkökulmaan on asetettu kymmenen tavoitetta. Näistä valtuuston asettamia sitovia tavoitteita ovat kehityskeskustelut sekä työn kehittävyys ja haasteellisuus sekä työyhteisön toiminta.

15 Kehityskeskustelut Valtuuston asettama tavoite Sitova tavoite Toteutuminen Kehityskeskustelut (vakansseihin suhteutettuna) toteutuvat vähintään 90-prosenttisesti. Kyllä Tyydyttävä Ohjeena on, että kukin esimies käy vuosittain henkilökohtaiset kehityskeskustelut omien työntekijöidensä kanssa. Uusien työntekijöiden kanssa keskustelut käydään perehdytyksen päätyttyä. Kehityskeskustelujen toteuma toimialueittain vuosina 2008-2010 100,0 % 2008 2009 2010 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % Toimialue 1 Toimialue 2 Toimialue 3 Toimialue 4 Toimialue 5 Toimialue 6 Toimialue 7 Sairaanh oidon Huollon pa Hallinnon Ylä- Pirkanma an tha 2008 91,2 % 100,0 % 86,2 % 66,1 % 87,0 % 80,6 % 94,2 % 84,1 % 91,7 % 80,2 % 76,0 % 2009 72,5 % 94,5 % 79,7 % 78,3 % 92,9 % 82,3 % 89,8 % 93,1 % 79,7 % 85,1 % 68,5 % 80,2 % 2010 87,4 % 96,1 % 89,3 % 82,1 % 84,1 % 85,5 % 73,2 % 78,9 % 94,8 % 101,6 % 72,3 % 72,3 % 63,7 % VAS VALS Edellä olevasta tarkastelusta on jätetty pois yhtymähallinto, jonka tiedot vuodelta 2010 eivät ole vertailukelpoisia muiden toimi- tai palvelualueiden kanssa. Tavoite kehityskeskustelujen määrästä ei sairaanhoitopiiritasolla toteutunut. Kehityskeskusteluja käytiin tavoitteen mukaisesti toimialueella 2 sekä huollon ja hallinnon palvelualueilla.

16 Työn kehittävyys ja haasteellisuus Valtuuston asettama tavoite Sitova tavoite Toteutuminen Vähintään 80 % henkilöstöstä antaa arvosanan 3 5 (tuloskuntomittarin asteikko 1 5) Kyllä Hyvä Työn kehittävyyttä ja haasteellisuutta koskevan mittarin summamuuttujat ovat tuloskuntomittarin kysymykset mahdollisuus itsensä kehittämiseen koulutuksen avulla vaikuttamismahdollisuus omien työtehtävien suunnitteluun mahdollisuus hyödyntää omia kykyjä tehokkaasti työssä itsenäisyys työn teossa omien vastuualueiden selkeys työssä. Tavoite saavutettiin kaikilla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimialueilla paitsi Ylä- Pirkanmaan terveydenhuoltoalueella, jossa tulos oli 67,8 %. Sairaanhoitopiirin kokonaistulos oli 86 % arvosanoja 3 5. Työyhteisön toiminta Valtuuston asettama tavoite Sitova tavoite Toteutuminen Vähintään 80 % henkilöstöstä antaa arvosanan 3 5 (tuloskuntomittarin asteikko 1 5) Kyllä Hyvä Työyhteisön toimintaa koskevan mittarin summamuuttujat ovat tuloskuntomittarin kysymykset eri ammattiryhmien välinen yhteistyö työilmapiiri töiden jakoon liittyvä oikeudenmukaisuus toimipisteessä työyhteisön kyky käsitellä ristiriitoja oman työn tarkoituksen tunteminen osana sairaalan toimintaa. Tavoite saavutettiin tuloksen ollessa 81,8 %, kun se edellisvuonna oli 83,3 %.

17 Täydennyskoulutus Valtuuston asettamat tavoitteet Sitova tavoite Toteutuminen Koulutuspäivät vakanssia kohden toteutuvat ammattiryhmittäin seuraavasti: lääkärit vähintään 7 vrk/vuosi, hoitohenkilöstö ja tutkimushenkilöstö vähintään 4 vrk/vuosi sekä muu henkilöstö vähintään 2 vrk/vuosi. Ei Tyydyttävä Täydennyskoulutusta koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa terveydenhuollossa vuoden 2004 alusta lähtien. Säännösten mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että henkilöstö osallistuu riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Koulutuspäivätavoitteita oli alennettu edellisvuodesta (vuonna 2009 lääkärit 10, hoito- ja tutkimushenkilöstö 5, muut 3). Täydennyskoulutuspäivät vakanssia kohden vuonna 2010 12 Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö 10 8 6 4 2 0 TA 1 TA 2 TA 3 TA 4 TA 5 TA 6 TA 7 Sapa Hupa Hapa YPTHA VAS VALS YHTH PSHP (ilman liikel.) Tavoite täydennyskoulutuksen määrästä pääosin toteutui. Koulutusmäärät olivat edellisvuoden tasoa. Koulutuspäivien tilastoinnissa on tapahtunut kehitystä. Koulutuspäivien määrä suhteutetaan vakansseihin eli vakinaisten virkojen ja toimien määrään, vaikka myös toteutumatiedoissa on mukana myös ilman vakinaista vakanssia työskentelevien koulutus.

18 Ohjattu harjoittelu Valtuuston asettama tavoite Sitova tavoite Toteutuminen Vähintään 85 % opiskelijoista antaa harjoittelujaksostaan arvosanan 8 10. Ei Hyvä Tavoitteella kartoitetaan hoitotieteellisen opetuksen tasoa. Opiskelijoista 87,5 % antoi arvosanaksi jaksosta 8-10. Opiskelijoita oli pyydetty arvioimaan harjoitteluyksikön opiskelijamyönteistä ilmapiiriä, ohjaajan ohjaustaitoja ja opiskelutavoitteen saavuttamista. Tulos parani 1,4 % vuodesta 2009, kun taas edellisenä kolmena vuotena tulos oli vuosittain heikentynyt. Terveystieteellinen tutkimus Valtuuston asettama tavoite Sitova tavoite Toteutuminen EVO-julkaisupisteet eivät vähene kolmen edellisen vuoden keskiarvosta. Ei Hyvä Sairaanhoitopiirin tutkimustoimintaa seurataan selvittämällä vuosittain, kuinka paljon tieteellisestä julkaisutoiminnasta sairaanhoitopiiri saa erityisvaltionosuuspisteitä ja sitä kautta yliopistosairaalan tutkimustyölle tarkoitettua rahoitusta. Yliopistollisille sairaaloille maksetaan erityisvaltionosuutta kriteerit täyttävien tieteellisten julkaisujen perusteella, joiden laatua ja määrää kuvaavat niistä lasketut EVO-pisteet. Koko sairaanhoitopiirin EVO-pisteet lisääntyivät yhteensä 0,5 % kolmen edellisen vuoden keskiarvoon nähden. EVO-pisteet vähenivät toimialueilla 1, 2 ja 5 sekä sairaanhoidon palvelualueella, yhtymähallinnossa ja Laboratoriokeskuksessa. Pisteet lisääntyivät toimialueilla 3, 4 ja 7 sekä Kuvantamiskeskusliikelaitoksessa.

19 Esimiestyö Valtuuston asettama tavoite Sitova tavoite Toteutuminen Vähintään 70 % henkilöstöstä antaa esimiestyöstä arvosanan 3 5 (tuloskuntomittarin asteikko 1-5) Ei Hyvä Esimiestyötä seurataan vuosittaisen tuloskuntomittauksen avulla. Mittarin summamuuttujat ovat tuloskuntomittarin kysymykset johtoryhmän toiminta tulosyksikössä, muutosten suunnittelu ja toteutus, esimiesten ja henkilöstön välinen tiedonkulku toimipisteessä, esimiessuhteiden toimivuus toimipisteessä, esimieheltä saatu palaute työssä suoriutumisesta, oikeudenmukaisuuden toteutuminen palkkauksessa, tyytyväisyys toimipisteen tyky-toimintaan ja uusien työtekijöiden perehdyttäminen. Sairaanhoitopiirissä tavoite saavutettiin toteutuman ollessa 70,4 %. Tulos laski edellisestä vuodesta 0,3 %. Heikoimmin menestyivät toimialue 2 (62,3 %), toimialue 7 (58,4 %), Ylä- Pirkanmaan terveydenhuoltoalue (50,8 %) ja Laboratoriokeskus (62,9 %). Parhaimmat arvosanat saivat toimialue 1 (75,8 %), toimialue 5 (77,3 %), hallinnon palvelualue (76,6 %) ja yhtymähallinto (75,9 %). Esimiestyölle on asetettu matalampi onnistumisen tavoite, kuin muille strategian henkilöstönäkökulman mittareille. Työtyytyväisyys Valtuuston asettama tavoite Sitova tavoite Toteutuminen Vähintään 80 % henkilöstöstä antaa työyhteisön toiminnalle arvosanan 3 5 (tuloskuntomittarin asteikko 1-5) Ei Hyvä Työtyytyväisyyttä koskevan mittarin summamuuttujat ovat tuloskuntomittarin kysymykset tyytyväisyys työtehtäviin, tyytyväisyys työmäärään, henkilökohtainen työssä jaksaminen sekä henkilökohtainen työnilo ja työtyytyväisyys. Tavoite saavutettiin tuloksen ollessa 83,7 %, kun se edellisvuonna oli 84,4 %.

20 Työilmapiiriä, työyhteisön sisäisiä tekijöitä, esimiestyötä ja työtyytyväisyyttä kartoittavan tuloskuntomittauksen tavoitteena on mm. tukea henkilökunnan jaksamista. Tuloskuntomittarin kysymys "Tuloskuntomittauksen hyödyntäminen työyhteisön ja toiminnan kehittämisessä" ei kuulu edellä mainittuihin strategian henkilöstönäkökulman mittareihin, vaan kysymyksen tulosta seurataan erikseen. Tuloskuntomittarissa ei ole taustamuuttujia, vaan esimerkiksi kaikkien ammattiryhmien vastaukset esitetään samoissa tuloksissa. Mikäli mittaria kehitetään jatkossa, voisi taustamuuttujien lisäämistä kyselyyn pohtia yksilöllisempien tuloksien saamiseksi. Esimerkiksi ammattiryhmäkohtaisten tulosten saamisella voitaisiin vaikuttaa paitsi työilmapiirin kehittämiseen, mutta myös rekrytointiin ja sairaanhoitopiirin houkuttelevuuteen työnantajana. Kyselyyn vastasi vuonna 2010 yhteensä 4 099 työntekijää vastausprosentin ollessa 60,9 (58,4 % vuonna 2009 ja 72,9 % vuonna 2008). Merkittävin tuloskuntomittarin tulosten heikkeneminen tapahtui Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueella. Eniten tuloskuntomittarin tulokset paranivat toimialueella 6. Tuloskuntomittauksessa näkyvät Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen johtamiseen liittyvät ongelmat. Kehitysvammahuollon liittymisestä sairaanhoitopiiriin mahdollisesti aiheutunut muutokseen liittyvä huonompi tuloskuntomittarin tulos vuonna 2009 on tasaantunut, ja toimialueen 6 tulos näyttää vuonna 2010 selkeästi paremmalta. Sairauspoissaolot Valtuuston asettamat tavoitteet Sitova tavoite Toteutuminen Pitkät (yli kolme vuorokautta) sairauspoissaolokerrat suhteutettuna laskennallisiin vakansseihin vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Lyhyet (kolme vuorokautta tai alle) sairauspoissaolokerrat suhteutettuna laskennallisiin vakansseihin vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna. Ei Ei Hyvä Tyydyttävä

21 Sairauspoissaolokerrat vakanssia kohden vuosina 2009 2010 Pitkät sairauspoissaolokerrat Lyhyet sairauspoissaolokerrat 2010 2009 Muutos 2010 2009 Muutos Toimialue 1 0,55 0,52 5,28 % 1,37 1,31 4,89 % Toimialue 2 0,55 0,53 4,61 % 1,34 1,27 5,57 % Toimialue 3 0,47 0,52-9,21 % 1,24 1,26-1,77 % Toimialue 4 0,61 0,63-3,4 % 1,69 1,65 2,35 % Toimialue 5 0,50 0,53-4,23 % 1,43 1,40 2,47 % Toimialue 6 0,96 0,92 4,99 % 2,45 2,27 7,62 % Toimialue 7 0,75 0,75-0,65 % 1,66 1,51 9,82 % Sairaanhoidon palvelualue 0,59 0,6-2,37 % 2,07 1,94 6,73 % Huollon palvelualue 0,76 0,88-13,69 % 1,35 1,30 3,54 % Hallinnon palvelualue 0,23 0,29-22,47 % 0,74 0,65 14,34 % Ylä-Pirkanmaan tha 0,64 0,57 11,72 % 1,08 0,97 10,94 % VAS 0,53 0,52 2,6 % 1,06 1,03 3,39 % VALS 0,59 0,65-9,44 % 1,06 1,11-4,97 % Yhtymähallinto 0,28 0,45-37,61 % 0,86 1,18-26,79 % PSHP ilman liikelaitoksia 0,56 0,61-7,96 % 1,32 1,33-0,54 % Tavoite pitkien sairauspoissaolokertojen vähentymisessä saavutettiin (-7,96 %). Tavoite toteutui toimialueilla 3, 4, 5 ja 7 sekä sairaanhoidon, huollon ja hallinnon palvelualueilla, Valkeakosken aluesairaalassa ja yhtymähallinnossa. Pitkät sairauspoissaolot lisääntyivät eniten Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueella. Tavoite lyhyiden sairauspoissaolokertojen osalta saavutettiin sairaanhoitopiiritasolla (-0,54 %). Lyhyet sairauspoissaolot kuitenkin lisääntyivät kaikilla muilla alueilla paitsi toimialueella 3, Valkeakosken aluesairaalassa ja yhtymähallinnossa. Eniten lyhyet sairauspoissaolot lisääntyivät hallinnon palvelualueella ja Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueella. Vuonna 2010 sairaanhoitopiirin työntekijä oli sairauslomalla keskimäärin 17 kalenteripäivää (myös edellisvuonna 17 päivää). Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueella vuonna 2010 ilmenneet hallinnolliset ongelmat näkyvät lisääntyneissä sairauspoissaoloissa.

22 4.5 Talousnäkökulma Vuoden 2010 talousarviossa sitovia talousnäkökulman tavoitteita ovat palkkamenot, investointiosa ja tilikauden tulos. Muita tavoitteita ovat työpanos ja toimintakate. Palkkamenot Valtuuston asettamat tavoitteet Sitova tavoite Toteutuminen Palkkamenot toteutuvat enintään talousarvion mukaisesti Kyllä Hyvä Sairaanhoitopiirin tavoite palkkamenoissa toteutui. Toimialueittain palkat vaihtelivat 5,8 prosentin alituksesta 5,2 prosentin ylitykseen. Vuonna 2010 toiminnan kasvuun varautumista varten jatkettu talouden hallinta -ohjelma vaikutti myös palkkamenojen toteutumiseen talousarvion mukaisesti. Vuoteen 2009 verrattuna palkkasumma pieneni 0,9 % (2,5 milj. euroa) samalla, kun vuosityöpanos kuitenkin kasvoi koko sairaanhoitopiirissä yhteensä 0,7 % (37,5 työpanosta). Palkkasumman pienenemistä kasvaneisiin työpanoksiin verrattuna selittävät vapaaehtoiset palkattomat vapaapäivät, joiden avulla palkkamenot pienenivät 2,8 milj. euroa. Palkattomia vapaita pitivät pääsääntöisesti korkeammin palkatut, johtavassa asemassa olevat. Sairaanhoitopiirin palkat sitovuustasoittain ilman liikelaitoksia ja palkat yhteensä vuonna 2010 (1000 e) Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Euroa % Toimialue 1 21 533 21 802 269 101,3 Toimialue 2 16 256 16 618 362 102,2 Toimialue 3 28 736 28 205-531 98,2 Toimialue 4 33 919 34 025 106 100,3 Toimialue 5 19 761 19 202-559 97,2 Toimialue 6 12 550 12 531-19 99,8 Toimialue 7 8 433 8 868 435 105,2 Sairaanhoidon palvelualue 18 300 18 945 645 103,5 Huollon palvelualue 22 888 21 635-1 253 94,5 Hallinnon palvelualue 4 588 4 551-37 99,2 Ylä-Pirkanmaan tha 10 323 9 387-936 90,9 VAS 11 270 11 422 152 101,4 VALS 17 182 16 189-993 94,2 Yhtymähallinto 5 088 5 112 24 100,5 PSHP ilman liikelait. 230 827 228 491-2 336 99,0 PSHP yhteensä 262 460 261 647-813 99,7

23 Suurin palkkamenojen ylitys oli toimialueella 7. Ylitys johtui pitkälti Acutan perusterveydenhuollon lisäkustannuksista. Myös sairaanhoidon palvelualueella palkkamenot ylittyivät 3,5 %, mutta kokonaistulos oli silti ylijäämäinen. Toimialueista parhaiten onnistuivat toimialueet 3, 5 ja 6 sekä huollon ja hallinnon palvelualueet, Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalue ja Valkeakosken aluesairaala. Ylä- Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palkkamenojen toteutuminen reilusti alle talousarvion johtui mm. virkalääkäreiden vaikeasta saamisesta terveydenhuoltoalueelle. Investointiosa Strategian mukaan investointien kokonaismäärä sopeutetaan pitkällä aikavälillä tulorahoitukseen. Sairaanhoitopiirin perustehtävän kannalta tarpeettomaksi käynyt omaisuus realisoidaan. Lisärahoitusta hankitaan pääomamarkkinoilta, jos se investoinnin taloudellisen tuoton kannalta on perusteltua. Perustehtävää palveleva omaisuus pidetään hyvässä kunnossa. Investointihankkeilta edellytetään toiminnallisen suunnitelman lisäksi taloudellista kustannushyötylaskelmaa. Valtuuston asettamat tavoitteet Sitova tavoite Toteutuminen Hankkeet toteutuvat investointiosan kokonaismäärärahan puitteissa ja talousarviossa nimetyt yksittäiset investoinnit ja investointiryhmät toteutuvat määrärahansa puitteissa (yksittäisen hankkeen tai hankeryhmän ylitys voi olla enintään 2 %). Kyllä Heikko Alkuperäisessä talousarviossa investointeihin oli varattu 27,55 miljoonaa euroa. Talousarviota tarkistettiin alaspäin tilikaudella 1,60 miljoonaa euroa, jonka jälkeen investoinneille oli varattu talousarviossa yhteensä 25,95 miljoonaa euroa sisältäen liikelaitokset. Investointien kokonaismäärä oli talousarvion mukainen. Toteuma vuonna 2010 oli 23,11 miljoonaa euroa, jolloin käyttämättä jäi 2,84 miljoonaa euroa. Tavoiteasetannassa investointitoiminnasta annetaan heikko arvosana silloin, kun investointimääräraha toteutuu alle 96-prosenttisesti talousarvioon merkittyyn summaan nähden. Näin ollen vuoden 2010 tavoite toteutui heikosti, vaikka määrärahat alitettiin. Yli yhden miljoonan euron suuruisille Taysin rakennushankkeille talousarviossa oli varattu yhteensä 10,15 miljoonaa euroa. Hankkeisiin käytettiin 9,66 miljoonaa euroa. Yhdystunneleiden ja väestönsuojien rakentamishanke ylitti budjetin 870 tuhatta euroa. Muut määrärahan ylittäneet hankkeet olivat ruuankuljetusvaunujen ja niiden pesulinjan uusiminen (100 000 euroa), viemäreiden kunnostaminen (600 000 euroa) ja vuodeosasto 11a:n remontti (50 000 euroa). Hankkeet, joiden budjetti oli välillä 400 000 1 000 000 euroa, alittivat kokonaisuutena talousarvion 1,99 miljoonalla eurolla. Talousarvion huomattava alittuminen johtui Pitkäniemen pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamiskustannusten kirjaamisesta suoraan käyttömenoiksi. Yksittäiset talousarvionsa ylittäneet hankkeet olivat toimi- ja palvelualueiden tietojärjestelmät (130 000 euroa) sekä aluesairaaloiden hankkeet ja hankinnat.

24 Tampereen yliopistollisen sairaalan alle 400 tuhannen euron hankkeiden määräraha alittui 100 000 eurolla. Merkittävin rakennusinvestointi oli yhdystunneleiden ja väestönsuojien rakentaminen, jolle oli talousarviossa varattu 3 miljoonaa euroa. Hanke ylitti budjetin 870 tuhatta euroa lisälouhintatarpeista ja ylimääräisestä betonoinnista johtuen. Hankinnasta oli osin puutteellisin perustein osa irrotettu kilpailutuksesta suorahankinnaksi. Liikelaitosten investoinnit alittivat talousarvion 260 tuhannella eurolla. Investointituloja kertyi 540 tuhatta euroa, josta 390 tuhatta syntyi Vammalan Hyrkin kiinteistön myynnistä. Sairaanhoitopiirin poistosuunnitelma on tarkistettu valtuustossa 8.6.2007. Yhdystunneleiden ja väestönsuojien rakentaminen ylitti budjetin 870 tuhannella eurolla. Tilintarkastaja antoi ko. investointiin liittyen tilintarkastuspöytäkirjan, jossa todettiin, että investointiin liittyvässä päätöksentekomenettelyssä oli ollut puutteita. Mikäli investointimenojen määrä jää kilpailu- tai suhdannetilanteesta johtuen alle budjetoidun tason tai osa investoinneista siirtyy seuraavalle vuodelle, voi lopputuloksena olla asetetuista raja-arvoista johtuen tavoitteen toteutuminen tyydyttävästi tai heikosti. Näin ollen mittari ei erityisesti kannusta säästämään investointia toteutettaessa. Tilikauden tulos Valtuuston asettamat tavoitteet Sitova tavoite Toteutuminen Sairaanhoitopiirin tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi. Kyllä Hyvä Sairaanhoitopiirin tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutosta oli 1,111 miljoonaa euroa (2,157 M vuonna 2009). Tavoite ylittyi 0,901 miljoonaa euroa. Kuntalain 70 :n tarkoittama tilikauden tulos ei sisällä varausten ja rahastojen muutoksia. Näiden tilinpäätöskirjausten jälkeen vuonna 2010 sairaanhoitopiirin ylijäämä oli 1,707 miljoonaa euroa (2,751 M vuonna 2009).

25 Yli- ja alijäämät vuosina 2007 2010 (1000 e) 2010 2009 2008 2007 Toimialue 1 733-46 -837 159 Toimialue 2 1 399 2 477 1 649-34 Toimialue 3-177 -530 2 356-1 369 Toimialue 4 1 616-907 687 627 Toimialue 5-80 406 869 527 Toimialue 6 0 0 Toimialue 7 855 347 Sairaanhoidon palvelualue 271-1 633-3 892-2 863 Huollon palvelualue 732 959 1 554 192 Hallinnon palvelualue -4 061-766 1 269 1 453 Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalue -451-87 -173-306 Vammalan aluesairaala -420-1 353-564 -978 Valkeakosken aluesairaala 92-304 970 206 Yhtymähallinto -716 675-478 -677 PSHP:n yli-/alijäämä ilman liikelaitoksia -207-762 3 410-3 063 Kuvantamiskeskusliikelaitos 816 689 910 280 Laboratorio- ja apteekkiliikelaitos 1 098 1 093 743 1 113 Liikelaitoksien yli-/alijäämä 1 914 3 515 1 684 3 836 Sairaanhoitopiiri yhteensä 1 707 2 751 5 093 773 Toimialueiden väliset kannattavuuserot ovat suuret viimeisimpien vuosien tapaan. Kustannusvastaavuus ei ole täysin toteutunut, kuten edellä olevasta taulukosta ilmenee. Vuosina 2007-2010 ylijäämät ovat kertyneet erityisesti liikelaitoksiin, kun tarkastellaan lukuja PSHP:n tasolla. Vuonna 2010 ylijäämää kertyi liikelaitosten lisäksi myös toimialueille 1, 2, 4 ja 7 sekä sairaanhoidon ja huollon palvelualueille ja Valkeakosken aluesairaalaan. Toimialueella 4 ylijäämä oli edelliseen vuoden alijäämäiseen tulokseen verrattuna suuri. Sairaanhoidon palvelualueen toiminta on saatu käännettyä ylijäämäiseksi, palvelualueen tulot ja menot olivat kohtuullisesti tasapainossa vuonna 2010. Eniten alijäämää syntyi hallinnon palvelualueella, jossa tehtiin paljon poistoja ja varauksia vuonna 2010. Alijäämää syntyi myös toimialueille 3 ja 5, Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueelle, Vammalan aluesairaalaan ja yhtymähallintoon. Liikelaitosten ylijäämäisten tulosten merkitys kuntayhtymän talouden tasapainottamisessa pieneni neljän vuoden tarkastelujaksolla, vaikka niiden tuloksilla on edelleen positiivinen vaikutus sairaanhoitopiirin kokonaistulokseen. Liikelaitokset tuottivat yhteensä 1,9 miljoonaa euroa ylijäämää vuonna 2010. Vuonna 2010 kuntayhtymän tulos ilman liikelaitoksia oli 207 tuhatta euroa alijäämäinen. Liikelaitoksilla on edelleen merkittävä rooli kuntayhtymän talouden tasapainon ylläpitäjänä.