PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2017-2019 JA TALOUSARVIO 2017 1 (16)
Sisällys JOHDANTO... 3 TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 6 VUODEN 2017 TALOUSARVIO... 8 Yleinen taloudellinen tilanne... 8 Kuntatalous... 10 Talousarvion laadinnan perustelut... 11 Käyttötalousosa... 11 Luottamushenkilöhallinto... 11 Varsinainen toiminta... 11 Kuntayhteistyö ja projektit... 12 Käyttötalousosa... 13 Tuloslaskelmaosa... 14 Rahoitusosa... 15 LIITTEET... 16 Jäsenkuntien vuoden 2017 maksuosuudet... 16 2 (16)
JOHDANTO Päijät-Hämeellä on erittäin hyvät edellytykset olla Suomen menestyvimpien alueiden joukossa. Päijät-Hämeen ja sen pääkeskuksen Lahden valtakunnallista asemaa on niin halutessamme mahdollista vahvistaa merkittävästi. Maantieteellinen asemamme lähellä valtakunnan pääkeskusta, voimakas kaupunkien verkko Salpausselän palveluvyöhykkeellä, useat lähellä olevat satamat, Pietarin alueen helppo saavutettavuus, ympäristön erityispiirteet ja ihmisten arvostamat asumisen ja vapaa-ajan ympäristöt antavat hyviä edellytyksiä tulevien muutosten onnistumiselle alueiden välisen kilpailun koventuessa. Tässä onnistuminen edellyttää kuntien yhteistä kehittämistahtoa ja yhteisen suuren kuvan näkemistä, eikä optimoituja yksittäisratkaisuja. Sipilän hallitusohjelman useat eri uudistamishankkeet koskettavat laajasti myös Päijät-Hämettä. Maakuntauudistuksen eteneminen toteutuessaan tarkoittaa suuria muutoksia julkishallinnon rakenteelle Päijät-Hämeessä. Maakuntaliiton tehtävänä tämänkaltaisessa muutostilanteessa, jossa alueen kuntien näkemykset ja intressit voivat olla hyvinkin erilaisia, on kuitenkin pitää huolta siitä, että alueen yhteistyökyky pysyy korkeana muihin haasteisiin vastattaessa. Päijät-Hämeen liitolla on keskeinen rooli toimia yhteistyöelimenä kuntien kesken ja välittäjänä valtionhallinnon suuntaan. Maakuntauudistus pitää sisällään riskejä, mutta meidän tulee toiminnallamme vaikuttaa siihen, että sen mahdollisuudet realisoituvat Päijät-Hämeessä. Euroopan Unionin alkanut ohjelmakausi tarjoaa Päijät-Hämeelle mahdollisuuksia maakunnan elinkeinokärkien ja profiilin vahvistamiseen, raja-ohjelma ENI alkanee vuoden 2017 aikana. Maakuntavaltuuston strategiset painopistevalinnat Kehittyvillä markkinoilla osaajana, Hyvinvointija vapaa-ajan liiketoimintaa, Pietarin ja Venäjän potentiaali, Luonnonvarojen hyödyntäminen sekä Sosiaalinen osallisuus viitoittavat ohjelmakauden kehittämistyötä. Pitkä maakuntakaavaprosessi päättyy ja saanee lainvoiman vuoden aikana, aluesuunnittelussa ja kehittämisessä pääpaino on jo olemassa olevien kasvustrategioiden toteuttaminen ja maakuntauudistuksen läpivieminen, sekä valtakunnallisen aseman vahvistaminen osana eteläisen Suomen metropolialuetta, riippumatta tulevasta aluerakenteesta. Maakunnan yhteistä strategiatyötä tulee jatkaa ja tavoitteita sekä työnjakoa terävöittää, sekä niiden vaikutuksia maakuntaliiton omaan toiminnanohjaukseen ja strategian arviointiin. Maakuntaliiton talousarvio on rakennettu vuosille 2017-2018 vuoden 2016 tasolla, mikä edellyttää oman toiminnan tarkkaa suunnittelua ja tarpeiden ennakointia. Maakuntauudistus tuonee tullessaan monia ennakoimattomiakin tarpeita, joihin pitää pystyä reagoimaan olemassa olevan varallisuuden voimin. Maakuntien yhteistoiminta-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Uusimaa) on murrosvaiheessa maakuntauudistuksen myötä ja vuoden 2017 aikana selviää viimeistään, pääsemmekö me haluamaamme eteläiseen ja Helsinki-vetoiseen alueeseen. Osana maakuntauudistusta on näköpiirissä, että Päijät-Hämeen maakuntaliitto lakkaa olemasta vuonna 1.1.2019 mikä tarkoittaa talousarviossakin sitä, ettei sille vuodelle ole kuntalain mukaisesti suunniteltu mitään, vuoden 2019 arjen perustat luodaan vuoden 2017 aikana, ja meidän tulee olla siihen valmis. Jari Parkkonen Maakuntajohtaja 3 (16)
TOIMINNALLISET TAVOITTEET Ydintehtävät Kriittiset menestystekijät Johto, hallinto- ja tukipalvelut Liiton luottamushenkilö-, yleis-, talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävistä vastaaminen. Oikeaan aikaan ja laadulla toteutetut prosessit luottamushenkilöille ja henkilöstölle. Taloushallinnon budjettikurin säilyminen. Aluesuunnittelu ja tutkimustoiminta Maakuntakaavan laatiminen, ajan tasalla pito ja kehittäminen, toteuttamisen edistäminen sekä maakunnan nykytilan ja kehityksen seuranta. Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi. Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen, ajan tasalla pito ja edistäminen. Laajojen luonnonvarastrategioiden laatiminen. Ajan tasalla oleva lainvoimainen maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma. Keskeisillä muuttujilla kuvattu maakunnan tila ja kehitys. Aluekehitys ja edunvalvonta Maakunnan pitkän tähtäimen kehittämispoliittisten linjausten ja tavoitteiden valmistelu (ml. maakuntasuunnitelma). Valtuustokauden strategisten tavoitteiden valmistelu. Yleinen maakunnan kehittäminen, kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta, maakuntien välinen yhteistyö, kuntayhteistyö, viestintä, Euroopan rakennerahaston toimeenpano. Maakunnassa hyvinvointia ja elinvoimaa edistävien kärkihankkeiden edistäminen hanketoiminnalla ja edunvalvonnassa. Strategiset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet 2017-2019 Kehittyvillä markkinoilla osaajana Päijät-Hämeen liitto tukee entistä rohkeampia avauksia vientimarkkinoiden kasvattamiseksi. Maakunnassa kehitetään koulutusta ja tutkimusta, viedään osaamista ja lisätään tutkija-, opettaja ja virkamiesvaihtoa. Viennin edellytykset turvataan kehittämällä liikennejärjestelmää ja logistiikkaa. Erityistä huomiota kiinnitetään Päijät-Hämeen yhteyksiin Etelä-Suomen satamiin, Helsinki-Vantaan lentokentälle ja Venäjälle. Ensisijaisesti annetaan valittuihin markkinoihin Aasiaan, joiden kasvavat markkinat tarjoavat valtavat mahdollisuudet eri toimialoille. Venäjän ja Pietarin potentiaali Päijät-Häme tekee yhteistyötä Pietarin alueen lisäksi mm. Hanti-Mansian kanssa. Yhteistyö konkretisoituu vienti- ja matkailuhankkeissa. Salpausselän maankäyttö-, logistiikka- ja osaamisvyöhyke tiivistää yhteistyötä. Päijät-Hämeen liitto aktivoi toimijoita Kymenlaakson kanssa entistä tiiviimpään Venäjä-yhteistyöhön. Kansainvälisiä (sis. Venäjä) matkailijoita pyritään palvelemaan paremmin 6 (18)
maakunnan majoitus-, ravitsemus- ja hyvinvointiyritysten kansainvälisyyttä ja palvelukonsepteja kehittämällä. Vapaa-ajan- ja hyvinvointiliiketoimintaa Päijäthämäläistä vapaa-aika- ja hyvinvointipalveluiden malleja kehitetään edelleen maakunnan oman väen, mutta myös vierailijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kestävän matkailun sisällöt ja visiointi on osa Päijät-Hämeen liiton yhteistyötä. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Päijät-Hämeen liitto painottaa omissa toimissaan ja alueen kehittämisessä resurssitehokkuutta, jolla säästetään luonnonvaroja. Edistetään maakuntakaavalla luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Tehdään ylimaakunnallista yhteistyötä luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi. Sosiaalinen osallisuus Elinvoima Päijät-Hämeen liitto tukee osaltaan alueen hyvinvointia edistäviä hankkeita. Maakuntaliiton päätehtävä on edistää maakunnan elinvoimaa, jotta maakunta pärjää globaalissa kilpailussa. Maakunnassa parannetaan alueosaamista ja analysoidaan eri alueiden kehittämisedellytykset Maakuntakaava edistää maakunnan elinvoimaista aluesuunnittelupolitiikkaa ja maakuntaohjelma määrittelee hankkeita elinvoimaa lisääviksi toimenpiteiksi. Toiminnan tehokkuus Toiminta järjestetään jäsenkunnille tehokkaasti. Koska liiton resurssit eivät välttämättä lisäänny, toimintaa täytyy kehittää toimiston prosesseja ja toimenkuvia uudistamalla. Henkilöstön osaamista kehitetään ja kohdennetaan liiton tarpeiden ja palvelutehtävien mukaisesti. Päijät-Hämeen liitto on aktiivinen ja tehokas toimija maakuntauudistustyössä. 7 (18)
VUODEN 2017 TALOUSARVIO Yleinen taloudellinen tilanne Tilastokeskuksen viimeisen tilastojulkistuksen mukaan Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,2 % kolmen taantumavuoden jälkeen. Erittäin vaimean kasvun lähteenä oli pääasiassa kotimainen kysyntä. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää yhden prosentin tuntumaan ja koko ennusteperiodilla kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosenttiin. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä 2018 noin 3 % pienempikuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna 2018 hieman yli viidenneksen alemmalle tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Maailmantalouden ja kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet viimeaikoina. Maailmankaupan kasvu jää tänä vuonna vain 2 prosenttiin ollen prosenttiyksikön alhaisempaa kuin maailmantalouden kasvu. Maailmankaupan ennustetaan hieman piristyvän, mutta ennusteperiodin lopussakin kasvu jää 4 prosenttiin. Useiden Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden talouksien ennustetaan kehittyvän varsin suotuisasti. Ruotsin talouskasvu jatkuu nopeana. Täksi vuodeksi ennustetaan yli kolmen prosentin kasvua ja seuraavina kahtena vuotena kasvu jatkuu selvästi EU-alueen keskimääräistä kasvua nopeampana. Euroalueella maltillinen talouskasvu on käynnistynyt ja kasvua kertyy kumulatiivisesti noin neljä prosenttia ennusteperiodin aikana. Yhdysvaltojen talouskasvu hieman hidastuu kuluvana vuonna ja jää 1,7 prosenttiin. Vuosina 2017 ja 2018 talouskasvun ennustetaan kuitenkin nousevan yli kahden prosentin. Ansiotason kehityksellä on merkityksensä kilpailukyvyn kannalta ja se vaikuttaa myös kotimaiseen kustannuskehitykseen. Nimellisansiot nousevat kuluvana vuonna hiukan yli prosentin vauhtia, mutta ensi vuonna kilpailukykysopimuksen myötä ansiotasoindeksin nousu jää alle prosenttiin ja työnantajien sosiaaliturvamaksut alenevat noin 7 %. Ennustetulla kehityksellä kustannuskilpailukykymme paranee esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Tänä vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,1 %. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien suotuisa kehitys. Yksityinen kulutus lisääntyy 1,2 prosentilla viimevuotisesta johtuen lähinnä kotitalouksien suotuisasta reaalitulojen kehityksestä ja työmarkkinoilla tapahtuneesta käänteestä parempaan. Kotitalouksien velkaantumisessa ei tapahdu suurta muutosta ja säästämisaste hiukan alenee. Yksityisten investointien ennustetaan kasvavan 4,3 % ja kasvu on laajapohjaista, sillä vain T&K-investoinnit vähenevät. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyvät 9 % edellisvuodesta ja muut talonrakennusinvestoinnit hieman yli 7 %. Nettoviennin vaikutus kasvuun on selvästi negatiivinen johtuen tuonnin vientiä suuremmasta kasvusta. Tuonti lisääntyy kuluvana vuonna 2 %, ja sitä vauhdittavat investointien ja kulutuskysynnän kasvu. Viennin ennustetaan nousevan vain 1,0 % ja siten markkinaosuutta edelleen menetetään maailmankaupassa. Vaihtotaseen ennustetaan tänä vuonna muodostuvan lievästi ylijäämäiseksi. Teollisuustuotannon lasku jatkuu edelleen. Teollisuustuotannon ennustetaan laskevan 2,2 % edellisvuodesta. Palvelutuotannon kasvu jää alle prosentin, joten kokonaisuudessaan kuluvan vuoden kuva tuotannosta on hyvin vaisu. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 68,5 prosenttiin. Työttömyysasteen trendi on kääntynyt hienoiseen laskuun ja siten työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi muodostuu 9 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen nousussa. 8 (18)
Kuluttajahinnat nousevat edelleen maltillisesti, vain 0,4 %. Vuoden 2017 kasvuksi ennustetaan 0,9 %. Kasvun taustalla on edelleen investointien suotuisa kehitys ja yksityinen kulutus. Vienti piristyy maailmankaupan elpymisen vanavedessä, mutta kasvu on edelleen historiaansa verrattuna vaisua. Vienti kasvaa hiukan tuontia nopeammin, joten nettoviennin kontribuutio muodostuu lievästi positiiviseksi. Yksityisen kulutuksen määrän kasvu hidastuu hieman, ollen 0,7 %, mutta säilyy kohtuullisen vahvana verrattuna käytettävissä olevien tulojen kehitykseen. Kilpailukykysopimuksen seurauksena nimellisansioiden ennustetaan nousevan vain 0,8 %. Paraneva työllisyystilanne omalta osaltaan tukee yksityistä kulutusta. Teollisuustuotannon ennustetaan vihdoin kääntyvän noin 2 prosentin nousuun etupäässä metalliteollisuuden ansiosta. Palvelutuotannossa ei ole merkittävää piristymistä näköpiirissä. Työllisten määrä lisääntyy 0,3 % ja työttömyysasteen arvioidaan laskevan 8,8 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy 1,1 prosenttiin. Ennustejakson viimeisenä vuotena talouskasvuksi muodostuu 1,1 %. Kokonaiskuva vuosista 2016 2018 on talouskasvun kannalta erittäin vaisu. Syynä alhaiseen kasvuun on se, että viennin kehitys jää koko periodin ajan heikoksi. Lyhyellä aikavälillä kotimaisen kysynnän kehitys ylläpitää talouskasvua, mutta pienen avoimen talouden kohdalla se ei kuitenkaan riitä luomaan edellytyksiä ennakoitua nopeammalle kasvulle. Ennustekuvan mukaan vuosien 2016 2018 kumulatiivinen kasvu jää vain noin 3 prosenttiin ja BKT:n määrä jää edelleen pienemmäksi kuin vuonna 2008. Suomen taloudellinen tilanne on siis heikko ja vielä suurempien haasteiden edessä kuin aikaisemmin on arvioitu. Ennustehorisontin aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu. Suomen julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä ennustejaksolla eri hallitusten sopeutustoimista huolimatta. Alijäämä kuitenkin pienenee vähitellen. Hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ja lisäksi julkisia menoja kasvattaa väestön ikääntyminen. Valtio on julkisen talouden sektoreista eniten alijäämäinen. Veroaste eli verojen suhde BKT:hen alenee lähivuosina. Kilpailukykysopimus laskee veroastetta merkittävästi. Myös menoaste alenee ennusteperiodilla. Julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvanut yhtäjaksoisesti jo pitkään. Velkasuhde taittuu tilapäisesti vuosikymmenen lopussa. Julkisyhteisöjen velka ylitti viime vuonna EU:n perussopimuksen mukaisen 60 prosentin rajan ja velkasuhde pysyy tämän rajan yläpuolella vuosikymmenen loppuun saakka. Kotimaiset riskit liittyvät reaalitalouden kehitykseen ja työmarkkinoihin. Suomen talouskasvu on viimeisten vuosien aikana ollut surkeaa ja se jää myös seuraavien parin vuoden aikana kilpailijamaita alhaisemmaksi. Ennustetun kaltaisella talouskasvu-uralla Suomen talous tulee olemaan herkkä negatiivisille shokeille ja lisäksi kasvu ei riitä olennaisesti parantamaan työmarkkinoiden tilannetta. Hallituksen asettama työllisyystavoite ei ennusteen valossa tule toteutumaan ja pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden nousu tulee jättämään pitkäkestoisen ongelman kansantalouteen. Ennustetun kaltainen talouskehitys ei tule olennaisesti parantamaan julkisen talouden tilaa Suomessa. Talouspolitiikassa uudistukset joilla aidosti vaikutetaan kotitalouksien ja yritysten käyttäytymiseen olisivat ensisijaisia. Ei-aktiivisen väestön määrä on liian korkealla tasolla ja työmarkkinoiden kohtaannossa olisi parannettavaa. Yritysten sijoittumiseen ja tuotannolliseen toimintaan vaikuttavat panosten hintataso ja kehitys. Kilpailullisilla markkinoilla näiden tekijöiden vaikutus tulee entisestään korostumaan ja tämä tulisi talouspolitiikan valmistelussa ottaa huomioon. Johtuen heikoista talousnäkymistä, Suomen talouden kehitystä ja talouspolitiikan linjaa tullaan myös jatkossa seuraamaan erittäin tarkasti myös rajojemme ulkopuolella. Ulkopuolisten tarkkailijoiden arvioilla on omalta osaltaan vaikutusta siihen, minkälaiseksi taloudellinen toimintaympäristö tulee muodostumaan. (VM; Taloudellinen katsaus, syksy 2016) 9 (18)
Kuntatalous Ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2015 lähes 2,7 mrd. a, mikä kattoi poistoista noin 96 prosenttia. Kuntien vuosikate heikkeni vuonna 2015 noin 300 milj. a, mutta kuntayhtymien vuosikate vahvistui noin 130 milj. a. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate ja tilikauden tulos olivat likimain vuoden 2013 tasolla. Vuosikatteen heikentyminen johtui ensisijaisesti vuodelle 2014 kirjatuista liikelaitosten yhtiöittämisistä aiheutuneista satunnaisista tuloista ja kuntien liikelaitosten yhtiöittämisen aiheuttamista muutoksista kuntien tuloihin ja menoihin vuonna 2015. Syksyn 2015 kuntatalousohjelmassa tehtyyn ennusteeseen verrattuna kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli kuitenkin lähes 500 milj. a vahvempi. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta nousi 17,4 mrd. on. Kuntien lainakanta nousi noin 15,5 mrd. on eli 2 840 on/asukas (kasvua noin 0,8 mrd. a). Kuntien velan kasvu on perustunut pääasiassa investointien rahoittamiseen. Vuonna 2014 kasvu oli lähes vastaava eli noin 0,9 mrd. a. Kuntayhtymissä lainakannan kasvu oli hitaampaa. Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista vähentämällä muun muassa henkilöstömenoja. Kokonaisuutena kuntien toimintamenot ovat kehittyneet erittäin maltillisesti. Toimintamenojen kasvua on hidastanut myös maltillinen kustannustason nousu. Kireä taloustilanne on merkinnyt monissa kunnissa myös kunnallisverotuksen korotuksia. Vuodelle 2016 tuloveroprosenttia korotti 45 kuntaa (mukaan lukien Ahvenanmaa). Korotukset tehtiin erityisesti pienemmissä kunnissa, joten keskimääräisen kunnallisveroprosentin nousu jäi kuitenkin vähäiseksi. Muun muassa kuntien omista sopeutustoimenpiteistä johtuen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyyn ei tule kuluvana vuonna vuosien 2014 ja 2015 tilinpäätöstietojen perusteella uusia kuntia. Tämä on ensimmäinen vuosi vuoden 2007 jälkeen, jolloin menettelyjä ei käynnistetä. (VM; Kuntatalousohjelma 2017) 10 (18)
Talousarvion laadinnan perustelut Käyttötalousosa Maakuntavaltuuston hyväksymässä vuosien 2016-2018 taloussuunnitelmassa on jäsenkuntien maksuosuuden arvioitu kasvavan vuoden 2017 käyttömenoihin 0,0 0,5 prosenttia. Nyt laadittu talousarvioesitys perustuu jäsenkuntien maksuosuuden 0 prosentin kasvuun. Vuosien 2018 ja 2019 kuntarahoitteisten käyttömenojen kasvuksi on arvioitu 0 prosenttia. Liitolla on aikaisemmilta vuosilta ylijäämää yhteensä 621 342,19 a. Maakuntahallituksen esityksessä vuoden 2017 talousarvioksi toimintatuotot ovat yhteensä 2 069 600 a ja toimintakulut 2 036 500 a. Jäsenkuntien maksuosuus liiton menoihin on 1 956 600 a. Maksuosuuslaskelma on liitteenä. Talousarvioesitykseen sisältyy myös erillisrahoitteisena hankkeena Lahden Yliopistokampuksen kuntarahoitus 100 000 a. Vuoden 2017 talousarvio on laadittu niin, että sillä pystytään toteuttamaan toimintasuunnitelmaan valitut painopisteet. Luottamushenkilöhallinto Toimintatuotot Luottamushenkilöhallinnon toimintatulot 143 000 a koostuu: - jäsenkuntien maksuosuuksista 140 000 a - EU:n teknisestä tuesta 3 000 a Toimintakulut Luottamushenkilöhallinnon kokonaiskulut ovat yhteensä 143 000 a, mikä on 1 000 a vähemmän kuin kuluvana vuonna. Talousarviossa on varauduttu YTA-alueen hallituksien yhteiskokouksiin, edustajainkokoukseen, kahteen maakuntavaltuuston kokoukseen, kahteentoista maakuntahallituksen kokoukseen ja kahdeksaan tarkastuslautakunnan kokoukseen. Luottamushenkilöhallinnossa on otettu huomioon myös maakunnan yhteistyöryhmän toiminnasta aiheutuvat kustannukset, joiksi on arvioitu 3 000 a. Kustannukset katetaan EU:n teknisestä tuesta. Varsinainen toiminta Toimintatuotot Varsinaisen toiminnan toimintatuotot 1 826 600 a koostuu: - Jäsenkuntien maksuosuuksista 1 816 600 a - Muista tuista ja avustuksista 10 000 a 11 (16)
Toimintakulut Varsinaisen toiminnan kokonaiskulut ovat 1 793 500 a, mikä on 0,6 prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Kokonaismenoista henkilöstömenojen osuus on n. 74 prosenttia. Toimintavuonna henkilöstömenot kasvavat hieman kuluvasta vuodesta. Palvelujen ostoihin on varattu 292 500 a, mikä on 11,4 prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Muut määrärahat on varattu siten, että toimintasuunnitelmassa esitettyjen tehtävien toteuttamiseen on tarvittavat edellytykset. Kuntayhteistyö ja projektit Toimintatuotot Kuntayhteistyön ja projektien toimintatuotot 100 000 a: - Lahden Yliopistokampuksen kuntarahoitusosuudet 100 000 a Toimintakulut Kuntayhteistyön ja projektien toimintakulut 100 000 a: - Lahden Yliopistokampuksen rahoitusosuudet 100 000 a Lahden Yliopistokampus Talousarviossa on varauduttu vuosittain 100 000 n kuntarahoitusosuuteen, joka kanavoidaan Päijät-Hämeen liiton kautta Yliopistokampuksen rahoitukseen. Palo- ja pelastustoimi Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen talousarvio esitetään maakuntavaltuustolle erillisenä liiteaineistona. Maakuntavaltuusto on kokouksessaan 13.6.2016 asettanut pelastuslaitokselle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. 12 (16)
Käyttötalousosa MAAKUNTAHALLITUS Luottamushenkilöhallinto TA 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 1 000 TS 2019 1 000 Toimintatuotot 157 200 144 000 143 000 143 0 Toimintakulut 157 200 144 000 143 000 143 0 Toimintakate 0 0 0 0 0 Varsinainen toiminta Toimintatuotot 1 916 700 1 827 600 1 826 600 1 827 0 Toimintakulut 1 851 500 1 783 500 1 793 500 1 794 0 Toimintakate 65 200 44 100 33 100 33 0 Kuntayhteistyö ja projektit Toimintatuotot 449 650 150 000 100 000 100 0 Toimintakulut 459 650 150 000 100 000 100 0 Toimintakate -10 000 0 0 0 0 13 (16)
Tuloslaskelmaosa Toimintatuotot TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 1 000 TS 2019 1 000 Myyntituotot 1 950 385 1 956 600 1 956 600 1 957 0 Tuet ja avustukset 115 544 15 000 13 000 13 0 Muut toimintatuotot 12 718 0 0 0 0 Projektien toimintatuotot 674 947 150 000 100 000 100 0 Toimintatuotot yhteensä 2 753 594 2 121 600 2 069 600 2070 0 Toimintakulut Henkilöstökulut 1 285 761 1 409 000 1 410 000 1 410 0 Palvelujen ostot 368 727 308 500 342 500 343 0 Aineet, tarvikkeet, tavarat 27 345 57 000 47 000 47 0 Muut kulut 137 222 153 000 137 000 137 0 Projektien toimintakulut 639 212 150 000 100 000 100 0 Toimintakulut yhteensä 2 458 267 2 077 500 2 036 500 2 037 0 Toimintakate 295 327 44 100 33 100 33 0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 8 1 000 1 000 1 0 Muut rahoitustuotot 369 0 0 0 0 Korkokulut -12 363-17 000-17 000-17 0 Rahoitustuotot ja -kulut yht. -11 985-16 000-16 000-16 0 Vuosikate -54 685 28 100 17 100 17 0 Suunnitelmapoistot -54 685-55 000-55 000-55 0 Tilikauden tulos 228 656-26 900-37 900-38 0 Tilikauden alijäämä 228 656-26 900-37 900-38 0 14 (16)
Rahoitusosa TOIMINNAN RAHAVIRTA TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 1 000 TS 2019 1 000 Vuosikate 283 341 28 100 17 100 17 0 Yhteensä 283 341 28 100 17 100 17 0 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot 0 0 0 0 0 Yhteensä 0 0 0 0 0 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys -73 332-73 332-73 332-73 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos 268 605 0 0 0 0 Korottomien velkojen muutos -228 211 0 0 0 0 Yhteensä -32 938-73 332-73 332-73 0 Rahavarojen muutos 250 403-45 232-56 232-56 0 15 (16)
LIITTEET Jäsenkuntien vuoden 2017 maksuosuudet Asukasluku Maksuosuus liiton menoihin 1.1.2016 K ä y t t ö m e n o t Yliopistohenkeä % 2016 2017 abs % kampus Yhteensä Asikkala 8 287 4,11 81 082 80 422-660 -0,81 4 110 84 532 Hartola 2 982 1,48 29 766 28 939-827 -2,78 1 479 30 418 Heinola 19 575 9,71 190 283 189 968-315 -0,17 9 709 199 677 Hollola 23 915 11,86 232 346 232 086-260 -0,11 11 862 243 948 Kärkölä 4 604 2,28 44 950 44 680-270 -0,60 2 283 46 963 Lahti 118 743 58,90 1 150 256 1 152 358 2 102 0,18 58 896 1 211 254 Orimattila 16 326 8,10 157 474 158 438 964 0,61 8 098 166 536 Padasjoki 3 143 1,56 30 910 30 502-408 -1,32 1 559 32 061 Sysmä 4 040 2,00 39 533 39 207-326 -0,82 2 004 41 211 Yhteensä 201 615 100,00 1 956 600 1 956 600 0 0,00 100 000 2 056 600 16 (16)