Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten kuraattori- ja psykologipalveluiden toteutuminen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Toni Honkakorpi Niina Lehtinen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 14/2016 Aluehallintovirastojen julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten kuraattori- ja psykologipalveluiden toteutuminen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Toni Honkakorpi Niina Lehtinen ISBN 978-952-5935-28-8 (verkkojulkaisu) ISSN 2343-3132 (verkkojulkaisu) Tampere 2016
KUVAILULEHTI Aluehallintovirastojen julkaisuja 14/2016 Tekijät Toni Honkakorpi Niina Lehtinen Julkaisuaika 2016 Toimeksiantaja(t) Länsi- Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisun nimi Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten kuraattori- ja psykologipalveluiden toteutuminen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Tiivistelmä Tämä selvitys koskee oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) määriteltyjen kuraattori- ja psykologipalveluiden toteutumista Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alue kattaa Pirkanmaan, Keski- Suomen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Aluehallintovirasto halusi selvittää, miten alueen kunnat ovat järjestäneet psykologi- ja kuraattoripalvelut alueellaan. Lisäksi haluttiin selvittää, toteutuvatko laissa säädetyt määräajat psykologi- ja kuraattoripalveluihin pääsemiseksi. Aluehallintoviraston kyselyssä selvitettiin myös psykologien ja kuraattorien kelpoisuutta. Kysely lähetettiin jokaiseen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueen kuntaan 30.6.2015. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan 1.8.2014. Uusi laki kattaa opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Lain tarkoituksena on koota yhteen aiemmin hajallaan olleita opiskeluhuollon palveluita sekä kirjaamista koskevaa lainsäädäntöä. Laajempina tavoitteina on saada valtakunnallisesti tasa-arvoinen opiskeluhuolto, edistää opiskelijan hyvinvointia ja turvata varhainen tuki sitä tarvitseville. Laki sisältää myös opiskeluhuollon järjestämistä ja menettelyjä koskevia säännöksiä. Selvityspyyntö kuraattori- ja psykologipalveluista sekä määräaikojen toteutumisesta lähetettiin yhteensä 86 kuntaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Lain edellyttämät kuraattori- ja psykologipalvelut sekä palveluiden määräajat toteutuivat 50 kunnassa (58 prosenttia alueen kunnista). 36 kunnassa (42 % alueen kunnista) oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön noudattamisessa oli puutteita ja näissä kunnissa aloitettiin valvonta. Yhteenvetona voidaan todeta, että aluehallintoviraston selvitystyössä vuonna 2015 saatujen kuntien vastausten perusteella oppilas- ja opiskelijahuoltolain velvoitteet kuraattori- ja psykologipalvelujen osalta eivät monessa kunnassa kaikilta osin toteutuneet. Koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueella vastaavan kuraattorin puuttuminen oli suurin yksittäinen ongelma. Vastaava kuraattori puuttui 18 kunnassa eli 21 %:sta alueen kunnista. Puutteita oli vastaavan kuraattorin palveluiden tarjoamisen lisäksi kuraattori- ja psykologipalveluihin pääsyssä. Ongelmat palveluihin pääsyn määräajoissa viittaavat lisäksi riittämättömiin henkilöstömääriin. Osa epäkohdista korjaantui aluehallintoviraston selvitystyön aikana. 36 kunnasta joissa epäkohtien selvittely eteni aluehallintoviraston valvontaan, 27 on saattanut aluehallintoviraston selvityspyyntöjen jälkeen asiat lain vaatimalle tasolle. Tulevaisuutta ajatellen kunnilta vaaditaan jatkuvaa panostamista opiskeluhuollon henkilöstön riittävän osaamisen varmistamiseen ja tätä kautta pätevän opiskeluhuollon henkilöstön säilyttämiseen ja ylläpitämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi pätevien kuraattorien ja psykologien rekrytointia ja jo olemassa olevan henkilöstön lisäkoulutuksen tukemista. Myös opiskeluhuollon henkilöstön riittävään määrään tulee kiinnittää huomiota. Tämä on suoraan yhteydessä palveluihin pääsyn kanssa. Asiasanat oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, kuraattoripalvelu, psykologipalvelu, Länsi- ja Sisä-Suomi ISSN (painettu) - ISBN (painettu) - ISSN (verkkojulkaisu) 2343-3132 ISBN (verkkojulkaisu) 978-952-5935-28-8 Kokonaissivumäärä 14 Kieli Suomi Hinta - Julkaisija Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Paino
Sisällys 1 JOHDANTO... 5 1.1 OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAKI... 5 1.2 PSYKOLOGIEN JA KURAATTORIEN KELPOISUUSVAATIMUKSET... 6 1.3 MÄÄRÄAJAT KURAATTORI- TAI PSYKOLOGIPALVELUIHIN PÄÄSYSSÄ... 7 2 KYSELYN TULOKSET, LÄNSI- JA SISÄ-SUOMI... 7 3 TULOKSET ALUEITTAIN... 8 3.1 PIRKANMAA... 8 3.2 KESKI-SUOMI... 10 3.3 ETELÄ-POHJANMAA... 11 3.4 KESKI-POHJANMAA... 11 3.5 POHJANMAA... 12 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 13 4 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten kuraattori- ja psykologipalveluiden toteutuminen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
1 Johdanto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjaa ja kehittää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa psykologin ja kuraattorin palveluja sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa 1. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 26 :n mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. Samaisen lainpykälän mukaan aluehallintovirastolla on oikeus oma-aloitteisesti ottaa tutkittavaksi, onko koulutuksen järjestäjä järjestänyt opiskeluhuollon oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti. Tämä selvitys koskee oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa määriteltyjen kuraattori- ja psykologipalveluiden toteutumista Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Aluehallintovirasto halusi selvittää, miten alueen kunnat ovat järjestäneet psykologi- ja kuraattoripalvelut alueellaan. Lisäksi haluttiin selvittää, toteutuvatko laissa säädetyt määräajat psykologi- ja kuraattoripalveluihin pääsemiseksi. Aluehallintoviraston kyselyssä selvitettiin myös psykologien ja kuraattorien kelpoisuutta. Kysely lähetettiin jokaiseen Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston alueen kuntaan 30.6.2015. Osassa kunnista todettiin puutteita tai epäkohtia oppilas- ja opiskelijahuoltolain kuraattori- ja/tai psykologipalveluissa. Aluehallintovirasto aloitti näissä kunnissa asian käsittelyn valvontaasiana. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen valvonnasta säädetään sosiaalihuoltolain (710/1982) 3 :ssä ja kansanterveyslain (66/1972) 2 :ssä. 1.1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan 1.8.2014. Uusi laki kattaa opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Lain tarkoituksena on koota yhteen aiemmin hajallaan olleita opiskeluhuollon palveluita sekä kirjaamista koskevaa lainsäädäntöä. Laajempina tavoitteina on saada valtakunnallisesti tasa-arvoinen opiskeluhuolto, edistää opiskelijan hyvinvointia ja turvata varhainen tuki sitä tarvitseville. Laki sisältää myös oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämistä ja menettelyjä koskevia säännöksiä. Lain voimaan tultua kunnilla tulee olla tarjolla sen alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kuraattorin, vastaavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut. Laki koskee perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998) sekä ammatillisessa peruskoulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitettuja opiskelijoita, yhteensä noin 800 000 lasta ja nuorta. Kunnan tulee järjestää lain mukaiset palvelut kaikille sen alueen oppilaitosten opiskelijoille riippumatta oppilaitoksen ylläpitäjästä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 ). 1 STM Kuntainfo 13a/2015 Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 5
1.2 Psykologien ja kuraattorien kelpoisuusvaatimukset Oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaan tullessa kuraattorin kelpoisuusvaatimuksiin sovellettiin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettua lakia (kelpoisuuslaki 272/2005). Laki on kumoutunut 1.5.2016. Tällä hetkellä voimassa olevan sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 32 :ssä todetaan, että henkilö, jolla on kelpoisuuslain nojalla säädetty kelpoisuus (ml. kuraattori, vastaava kuraattori), on oikeutettu toimimaan mainitussa laissa säädetyn mukaisesti sellaisessa sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtävässä, joka edellyttää tämän lain mukaista laillistamista. Sisällöllisesti pätevyysvaatimukset ovat siis säilyneet samoina kuin kumoutuneessa kelpoisuuslaissa. Kuraattori edustaa opiskeluhuollossa sosiaalihuollon asiantuntemusta. Kuraattorin kelpoisuusvaatimuksena on vähintään kelpoisuuslain 6 :n mukainen kelpoisuus. Kuraattorilta vaaditaan sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä sosionomi AMK tai tähän rinnastettavaa tutkintoa 2. Kuraattoreiden kelpoisuusvaatimuksista annetun siirtymäsäännöksen mukaan henkilö, joka on lain voimaantullessa (1.8.2014) hoitanut työ- tai virkasuhteessa kuraattorin tehtäviä vähintään kaksi vuotta välittömästi ennen lain voimaan tuloa, voi jatkaa tehtävien hoitamista työ- tai virkasuhteessa niin kauan kuin tämä työ- tai virkasuhde jatkuu keskeytyksettä. Jos tällainen henkilö on hoitanut näitä tehtäviä alle kaksi vuotta, hän voi jatkaa tehtävien hoitamista tässä työ- tai virkasuhteessa 31.7.2018 saakka. Vastaavalta kuraattorilta vaaditaan sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Kelpoisuuslain 3 :n mukaan kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Lainsäädäntö ei määrittele vastaavan kuraattorin asemaa organisaatiossa, mutta vastaava kuraattori voi toimia esimiehenä tai antaa sosiaalityön erityisosaamiseen liittyvää konsultaatiota muille. Vastaavan kuraattorin tehtävää voivat hoitaa kunnassa jo olevat sosiaalityöntekijät. Olennaista on, että oppilaitosten käytettävissä olisi tarpeen mukaan sosiaalityöntekijän koulutuksen saaneen kuraattorin palveluja. Ehdotetun lain keskeinen tavoite on opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn avulla. Tavoitteena on vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta ja lastensuojelun asiakkaiden määrää. Tavoitteisiin on mahdollista päästä hyödyntämällä eri ammattiryhmien osaamista. Tämän johdosta jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on kuraattoripalveluiden lisäksi oltava psykologin palveluja. Opiskeluhuollossa tulisi myös voida varmistaa, ettei psykologien ja sosiaalityöntekijöiden osaaminen rajautuisi ainoastaan lastensuojeluasiakkaiden käyttöön, vaan olisi tarpeen mukaan käytettävissä jokaisen oppilaitoksen opiskeluhuollossa. 3 2 ks. lisätietoja Kuntainfo 13a/2015 3 HE 67/2013. 6 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten kuraattori- ja psykologipalveluiden toteutuminen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
1.3 Määräajat kuraattori- tai psykologipalveluihin pääsyssä Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Asian kiireellisyyden arvioi psykologi tai kuraattori yhdessä opiskelijan kanssa. Opiskelija voi esimerkiksi tehdä pyynnön vastaanotolla tai ottamalla yhteyttä puhelimitse. Samat määräajat ovat voimassa myös muun henkilön yhteydenoton perusteella. Oppilas voi toimittaa pyynnön toisen henkilön välityksellä tai oppilaan vanhemmat voivat olla yhteydessä kouluun. Myös esimerkiksi oppilaitoksen ulkopuoliset tahot, jotka ammatillisessa tehtävässään ovat saaneet tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voivat salassapitosäännösten estämättä olla yhteydessä kuraattoriin tai psykologiin 4. 2 Kyselyn tulokset, Länsi- ja Sisä-Suomi Selvityspyyntö kuraattori- ja psykologipalveluista sekä määräaikojen toteutumisesta lähetettiin yhteensä 86 kuntaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Lain edellyttämät kuraattori- ja psykologipalvelut sekä palveluiden määräajat toteutuivat 50 kunnassa (58 % alueen kunnista). 36 kunnassa (42 % alueen kunnista) oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön noudattamisessa oli puutteita ja näissä kunnissa aloitettiin valvonta. Yhdeksän kunnan osalta aluehallintovirastossa on edelleen avoin valvonta-asia kuraattori- ja psykologipalvelujen saattamiseksi lain vaatimalle tasolle. Koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueella vastaavan kuraattorin puuttuminen oli suurin yksittäinen ongelma. Vastaava kuraattori puuttui 18 kunnassa eli 21 prosentista alueen kunnista. Kunnat ovat reagoineet aluehallintoviraston selvitykseen ja useassa kunnassa on viimeistään aluehallintoviraston yhteydenoton jälkeen hankittu vastaava kuraattori esimerkiksi rekrytoimalla uusi työntekijä tai järjestämällä vastaavan kuraattorin tehtävät yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kuraattorin tavoittaminen määräajassa toteutuu kuntien vastausten perusteella melko hyvin. Lisäselvityspyyntö kuraattorille pääsyn määräajoista lähetettiin yhteensä viiteen kuntaan, jotka kaikki ilmoittivat lisäävänsä kuraattoriresurssia ja saattavansa määräajat kuntoon. Kuraattoripalveluiden hyvää saatavuutta tukee myös Peruspalveluiden tila 5 -raportti. Raportissa viitattiin kouluterveyskyselyyn (2015, THL), jossa oli selvitetty kuraattoripalveluita käyttäneiden kokemuksia vastaanotolle pääsyn helppoudesta. Länsi- ja Sisä-Suomen 4 ks. lisätietoja Kuntainfo 13a/2015 5 Peruspalvelujen tila saatavilla https://www.avi.fi/web/avi/peruspalvelujen-arviointi 7
aluehallintoviraston alueen vastaajista kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista sekä lukiolaisista 88 prosenttia koki vastaanotolle pääsyn helpoksi, ammatillisissa oppilaitoksissa vastaanotolle pääsyn koki helpoksi peräti 90 prosenttia vastaajista. Kuraattoripalveluja oli 1 2 kertaa lukuvuoden aikana käyttänyt Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella peruskoulujen kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista seitsemän prosenttia, lukiolaisista neljä prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista seitsemän prosenttia. Kolme kertaa tai useammin kuraattoripalveluja oli käyttänyt neljä prosenttia peruskoulujen kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista ja kaksi prosenttia sekä lukiolaisista että ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista. Psykologipalveluja kunnissa on jo ennen aluehallintoviraston selvitystä ollut melko hyvin tarjolla. Kaikki kunnat viittasivat lisäksi vastauksissaan siihen, että psykologien pätevyydet ovat kunnossa. Psykologipalveluiden osalta ainoastaan viidestä kunnasta löytyi huomautettavaa. Täysin luotettavasti psykologipalveluiden saatavuutta ei voida arvioida, sillä useat kunnat eivät vastanneet kysymykseen siitä, pystytäänkö psykologille pääsyn määräaikoja noudattamaan. Määräaikojen toteuttamista ei kaikissa kunnissa seurata. Toisaalta laki ei aseta vaatimuksia juuri psykologipalveluihin pääsylle, vaan edellyttää, että opiskelijan on päästävä joko kuraattorin tai psykologin vastaanotolle lain määrittämässä ajassa. Peruspalveluiden tila -selvityksessä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella psykologille pääsyn koki erittäin helpoksi tai melko helpoksi kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista 83 prosenttia, lukiolaisista 81 prosenttia ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 86 prosenttia. Kaikki vastaajat ovat käyttäneet psykologin palveluita. Psykologipalveluja oli 1 2 kertaa lukuvuoden aikana käyttänyt Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella kouluasteesta riippumatta kolme prosenttia vastaajista. Kolme kertaa tai useammin psykologipalveluja oli käyttänyt viisi prosenttia peruskoulujen kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista ja kolme prosenttia sekä lukiolaisista että ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista. 3 Tulokset alueittain 3.1 Pirkanmaa Pirkanmaan alueella kysely lähetettiin yhteensä 22 kuntaan. Pirkanmaan alueen kunnissa kuraattori- ja psykologipalveluissa todettiin epäkohtia yhteensä yhdeksässä kunnassa (41 % alueen kunnista). Lähes kaikissa Pirkanmaan kunnissa havaituissa epäkohdissa oli kyse vastaavan kuraattorin puuttumisesta. Tämän lisäksi yhdessä kunnassa oli vaikeuksia määräaikojen noudattamisessa psykologipalvelujen osalta. 8 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten kuraattori- ja psykologipalveluiden toteutuminen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Yhdessä kunnassa asian selvittely on vielä kesken ja kunnalle on annettu vuoden loppuun asti aikaa saattaa vastaavan kuraattorin tilanne lain vaatimalle tasolle. Lisäksi kunnalle on annettu huomautus siitä, että oppilas- ja opiskelijahuoltolakia ei ole kunnassa noudatettu. Muiden kuntien kohdalla aluehallintoviraston otettua yhteyttä kuntaan vastaavan kuraattorin palvelut ja psykologin määräajat on saatettu lain vaatimalle tasolle esimerkiksi palkkaamalla pätevyysehdot täyttävä vastaava kuraattori tai antamalla vastaavan kuraattorin tehtävät jo kunnassa toimivan viranhaltijan tehtäväksi. Myös psykologin resurssia on lisätty ja määräajat saatu kuntoon. Vaikka kuntien antamien selvitysten mukaan kuraattori- ja psykologipalveluiden määräajat on hoidettu kuntoon, on huomioitava, että määräaikojen toteutumista ei kaikissa kunnissa systemaattisesti seurata. Yhden kunnan kohdalla aluehallintovirasto totesi, että kelpoisuusehdot täyttävien kuraattorien rekrytointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä kuraattoritehtävien hoitaminen määräaikaisesti ilman kelpoisuusehtojen mukaista koulutusta ei ole pitkäkestoisesti perusteltua. Pirkanmaalla 23 prosenttia alueen kunnista ostaa sekä vastaavan kuraattorin että psykologin palvelut yksityiseltä tai järjestää ne yhdessä toisten kuntien kanssa. Peruspalvelujen tila-raportin mukaan Pirkanmaan alueella 6-11 prosenttia opiskelijoista käytti kuraattoripalveluita. Psykologipalveluita on käyttänyt 8-10 prosenttia. Kuraattorille pääsy koettiin pääosin helpoksi. Kouluasteesta riippumatta pääsyn koki melko helpoksi tai erittäin helpoksi 88 prosenttia. Psykologille pääsyn melko tai erittäin helpoksi koki 83 85 prosenttia. Kuitenkin kaksi prosenttia vastaajista ei ollut päässyt lainkaan kuraattorille, vaikka oli yrittänyt. Samoin Pirkanmaalla kaksi prosenttia vastaajista on kokenut, etteivät ole päässeet psykologille, ja viisi prosenttia on kokenut psykologille pääsyn erittäin vaikeaksi. 9
3.2 Keski-Suomi Keski-Suomen alueella selvitys tehtiin 23 kuntaan. Keski-Suomen alueella aluehallintoviraston jatkoselvittelyä vaativia epäkohtia todettiin 10 kunnassa (43 prosenttia alueen kunnista). Neljässä kunnassa (17 prosenttia kunnista) on todettu epäkohta, jonka selvittely on vielä kesken. Aluehallintovirasto on ohjannut näitä kuntia saattamaan asian kuntoon vuoden 2016 loppuun mennessä. Vastaava kuraattori puuttui viidestä kunnasta (22 % kunnista). Yhdessä kunnassa oli oppilasja opiskelijahuoltolain mukaan epäpätevä vastaava kuraattori. Yhteensä neljässä kunnassa (17 %) joko psykologille tai kuraattorille ei päässyt lain edellyttämässä määräajassa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueista Keski-Suomessa käytettiin eniten kokonaan tai osittain ostopalveluina kuraattori- ja psykologipalveluita. Alueen kunnista kahdeksan (34 %) järjesti vastaavan kuraattorin palvelut yhdessä muiden kuntien tai kuntayhtymän kanssa. Neljässä kunnassa myös kuraattorin palvelut joko ostettiin tai järjestettiin yhteistyössä. Alueen kunnista 13 (57 %) oli järjestänyt psykologin palvelut ostoina tai yhteistuotantona. Alueen kunnat raportoivat, että psykologien rekrytointi on etenkin pieniin kuntiin erittäin vaikeaa. Aktiivisesta rekrytoinnista huolimatta kaikkiin avoimiin psykologin työsuhteisiin ei ollut tullut yhtään hakemusta. Tästä syystä kunnat ovat turvautuneet myös yksityisen puolen ostopalveluihin saadakseen käyttöönsä lain edellyttämät koulupsykologin palvelut. Peruspalvelujen tila-raportin mukaan Keski-Suomen opiskelijoista 3-11 prosenttia oli käyttänyt kuraattoripalveluita. Psykologin palveluita oli käyttänyt 6-11 prosenttia. Keski-Suomen kunnissa psykologille ja kuraattorille pääsy koettiin pääosin helpoksi. Kuraattoripalveluihin pääsyn koki erittäin tai melko helpoksi 85 91 prosenttia opiskelijoista Psykologin palveluiden saavutettavuuden koki erittäin tai melko helpoksi 80-89 prosenttia opiskelijoista. Siitä huolimatta, että suurin osa koki palveluihin pääsyn helpoksi, koki lukioiden vastaajista jopa 16 prosenttia kuraattorille pääsyn joko vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi. Lisäksi kaksi prosenttia kuraattoripalveluiden tarvitsijoista peruskoulussa ja ammattioppilaitoksissa ei ole päässyt kuraattorin vastaanotolle lainkaan. Psykologipalveluiden kohdalla 1-2 prosenttia on yrittänyt, mutta ei ole päässyt psykologin vastaanotolle. 10 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten kuraattori- ja psykologipalveluiden toteutuminen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
3.3 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaalla selvitys tehtiin 18 kunnassa. Aluehallintoviraston tietoon tuli epäkohtia yhteensä kahdeksassa (44 % alueen kunnista) Etelä-Pohjanmaan kunnassa. Ongelmista puolet liittyivät vastaavan kuraattorin puuttumiseen. Muutamassa kunnassa kuraattorille- tai psykologille pääsyn määräajat eivät toteutuneet. Yhdestä kunnasta puuttuivat psykologin palvelut kokonaan. Yhdessä kunnassa on avoin valvonta-asia, määräaika asian saattamiseksi kuntoon on vuoden 2016 loppuun. Epäkohta liittyy vastaavan kuraattorin puuttumiseen ja aluehallintovirasto on antanut kunnalle asiassa huomautuksen. Aluehallintoviraston havaitsemiin puutteisiin on kunnissa reagoitu rekrytoinneilla sekä ostopalvelusopimuksilla. Alueen kunnista 10 (56 %) hankkii vastaavan kuraattorin palvelut joko ostopalveluna tai erilaisten kuntayhtymien kautta. Etelä-Pohjanmaalla on myös tapahtunut kuntaliitoksia, jolloin vastaavan kuraattorin palvelut on saatu molempien kuntien käyttöön kuntaliitoksen avulla. Peruspalveluiden tila -raportin perusteella Etelä-Pohjanmaalla kuraattoripalveluita käyttäneitä kaikki kouluasteet huomioiden on ollut 5 15 prosenttia opiskelijoista. Eniten palveluja käytetään peruskouluissa, vähiten lukioissa. Psykologin palveluita on käyttänyt 6-9 prosenttia opiskelijoista. Opiskelijoista 90 prosenttia kokee kuraattoripalveluihin pääsyn erittäin tai melko helpoksi. Psykologille pääsyn kokee kaikilla kouluasteilla helpoksi 82 84 prosenttia opiskelijoista. Etelä-Pohjanmaan ammatillisten oppilaitosten ja peruskoulujen opiskelijoista kaksi prosenttia kuitenkin kertoo, että ei ole päässyt kuraattorille silloin kun olisi palvelua tarvinnut. Psykologin palveluiden kohdalla yksi prosentti palveluihin pyrkineistä ei ole palvelua saanut. 3.4 Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan kunnista neljässä (50 % alueen kunnista) aluehallintovirasto havaitsi puutteita. Kolmessa kunnassa (38 % kunnista) puuttuivat psykologipalvelut, yhdessä kunnassa ei ollut nimetty vastaavaa kuraattoria. Myös Peruspalvelujen tila -raportin mukaan psykologin vastaanotolle pääsy koettiin Keski-Pohjanmaalla vaikeammaksi verrattuna muihin Länsi- ja Sisä-Suomen maakuntiin. Kaikki kunnat ovat nyt ilmoittaneet saattaneensa opiskeluhuollon palvelut lain määrittämälle tasolle. Kuraattori- ja psykologipalveluiden osalta tilanteen voidaan siis olettaa parantuneen verrattuna vuoteen 2015. 11
Keski-Pohjanmaan kunnat ovat aluehallintoviraston selvityksen jälkeen toteuttaneet erityisesti psykologipalveluiden hankintaa yhteistyössä. Viisi Keski-Pohjanmaan kuntaa kertoo ostavansa psykologipalvelut joko yksityiseltä tai tuottavansa ne yhteistoiminta-alueella. Lisäksi kolme kuntaa ostaa myös vastaavan kuraattorin palvelut. Useampi kunta Keski-Pohjanmaalta ilmaisi, että niillä on ollut vaikeuksia rekrytoida psykologeja. Keski-Pohjanmaalla käytetään Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella eniten kuraattoripalveluita. Kuraattoripalveluita on käyttänyt 11 15 prosenttia alueen opiskelijoista. Hieman vajaa 90 prosenttia opiskelijoista kaikilla kouluasteilla Keski-Pohjanmaalla on kokenut kuraattorille pääsyn helpoksi. Psykologipalveluiden osalta 73 82 prosenttia oppilaista ja opiskelijoista kokee psykologille pääsyn erittäin tai melko helpoksi. Myös Keski-Pohjanmaan alueella löytyy opiskelijoita, jotka eivät ole saaneet palveluja, kun niitä ovat tarvinneet. Opiskelijoista 1-2 prosenttia ei ole päässyt ollenkaan kuraattorille. Samoin 1-2 prosenttia on kokenut, että ei ole päässyt psykologille tarvittaessa. 3.5 Pohjanmaa Pohjanmaan kunnissa epäkohtia oli yhteensä viidessä kunnassa (33 % alueen kunnista). Kaikki epäkohdat liittyvät vastaavan kuraattoriin: joko vastaava kuraattori puuttuu kokonaan tai ei ole oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan pätevä tehtäväänsä. Yksi kunta hoiti vastaavan kuraattorin palvelut kuntoon aluehallintoviraston selvitystyön aikana, neljän kunnan osalta asian käsittely jatkuu. Aluehallintovirasto on ohjeistanut näitä kuntia antamaan selvityksen viimeistään 31.12.2016 mennessä siitä, miten puutteet lain noudattamisessa on korjattu. Kolmelle kunnalle annettiin huomautus lain puutteellisesta toteuttamisesta. 20 prosenttia alueen kunnista hankkivat psykologin palvelut joko ostopalveluna tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kuraattorin palveluita käytetään toiseksi eniten Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella Pohjanmaalla, 14 prosenttia opiskelijoista. Opiskelijoista 88 90 prosenttia kokee kuraattorille pääsyn erittäin tai melko helpoksi. Psykologille pääsyn erittäin tai melko helpoksi kokee 78 85 prosenttia. Pohjanmaalla 1-3 prosenttia oppilaista on yrittänyt päästä kuraattorille siinä onnistumatta. Tilanne on täsmälleen sama psykologin palveluiden kohdalla: 1-3 prosenttia ei ole päässyt pyytäessään psykologille. 12 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten kuraattori- ja psykologipalveluiden toteutuminen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
4 Yhteenveto ja johtopäätökset Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on ollut voimassa nyt yli kaksi vuotta, elokuusta 2014. Lain merkitys on suuri: se koskee noin 800 000 lasta ja nuorta 6. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 :n mukaan oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille. Kuntien on huolehdittava pätevien kuraattoreiden ja psykologien palvelujen tarjoamisesta sekä siitä, että opiskelija tavoittaa nämä palvelut laissa määriteltyjen aikarajojen puitteissa. Tässä raportissa selvitettiin kuraattorien ja psykologien pätevyyttä sekä kuraattori- ja psykologipalvelujen saatavuuden määräaikoja. Yhteenvetona voidaan todeta, että aluehallintoviraston selvitystyössä vuonna 2015 saatujen kuntien vastausten perusteella oppilas- ja opiskelijahuoltolain velvoitteet kuraattori- ja psykologipalvelujen osalta eivät monessa kunnassa kaikilta osin toteutuneet. Puutteita oli vastaavien kuraattoreiden palveluiden tarjoamisessa sekä kuraattori- ja psykologipalveluihin pääsyssä. Ongelmat palveluihin pääsyn määräajoissa viittaavat lisäksi riittämättömiin henkilöstömääriin. Suurin yksittäinen ongelma Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueen kunnilla on se, että vastaavan kuraattorin palveluita ei ole saatavilla tai vastaava kuraattori ei ole pätevä (18 kuntaa, 21 % alueen kunnista). Vastaavan kuraattorin pääasiallisena tehtävänä on toimia sosiaalityön asiantuntijana ja konsultointiapuna. Laki ei vaadi vastaavan kuraattorin toimivan oppilaitoksen tiloissa, vaan vastaavan kuraattorin tehtävää voi hoitaa myös muu kunnan sosiaalityöntekijä ilman varsinaista asiakastyötä oppilaiden kanssa. Toki vastaava kuraattori voi tehdä myös peruskuraattorin työtä. Työnantajan päätöksestä riippuen vastaava kuraattori voi olla myös esimiesasemassa. Kuntien aluehallintovirastolle antamien selvityksen perusteella voidaan todeta, että monessa kunnassa oli epäselvyyttä siitä, mikä vastaavan kuraattorin rooli opiskeluhuollossa on. Vastaavan kuraattorin pätevyysvaatimukset olivat epäselvät, kuten myös tehtävänkuva. Olisikin mielenkiintoista tutkia hieman myöhemmin, kun toiminta kunnissa on ehtinyt vakiintua, millaisia tehtäviä vastaaville kuraattoreille käytännössä ohjautuu, ja missä asioissa vastaavan kuraattorin merkitys korostuu. Tämän selvityksen perusteella voidaan sanoa, siltä osin kuin kysymykseen on vastattu, että määräajat toteutuvat pääasiassa melko hyvin tai vain pieniä ylityksiä tapahtuu. Samaa tukee Peruspalvelujen tila -selvitys vuodelta 2015, jonka mukaan opiskelijat ovat päässeet pääosin hyvin kuraattorille ja psykologille. Vain joitain prosentteja opiskelijoista maakunnittain ei ole saanut tarvitsemaansa palvelua. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella 1-2 prosenttia vastanneista ilmoitti, ettei ole saanut palveluita silloin, kun olisi niitä tarvinnut. Toisaalta voidaan varmasti todeta, että tuo parikin prosenttia on liikaa. Käytännössä tällä viitataan kuraattoripalveluissa 6 Kuntainfo 13a/2015 13
jopa 443 oppilaaseen ja psykologipalveluissa 622 oppilaaseen. Kyse on huomattavasta määrästä lapsia ja nuoria. Kun oppilas hakeutuu kuraattorin tai psykologin puheille, on hänellä aina avun tarve, mahdollisesti suurikin hätä. Mitä tapahtuu, kun oppilas ei akuutissa tilanteessa pääse kuraattorille tai psykologille? On mahdollista, että oppilas ei välttämättä pyri palveluihin uudelleen. Tämä saattaa olla alku ongelmien kasaantumiselle. Palveluihin pääsyn määräaikojen selvittäminen toteutetun kyselyn avulla oli haastavaa. Aluehallintoviraston selvityspyynnössä pyydettiin kertomaan määräaikojen toteutumisesta, mutta monet kunnat eivät olleet joko vastanneet tähän kysymykseen tai kertoivat, että eivät seuraa määräaikoja. Palveluihin pääsyä koskevan seurantajärjestelmän puuttuminen onkin aluehallintoviraston käsityksen mukaan yksi asia, johon jatkossa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Oppilaiden pääsyä kuraattori- ja psykologipalveluihin tulee kyetä seuraamaan luotettavalla mittarilla. Aluehallintoviraston selvityksen voidaan todeta aktivoineen kuntia myös tämän tehtävän hoitamiseen. Monen kunnan vastauksesta käy ilmi, että jatkossa määräaikoja olisi tarkoitus seurata. Osa kunnista on reagoinut hitaasti uuteen lakiin. Aluehallintoviraston selvityspyynnöt postitettiin kesäkuussa 2015, hieman vajaa vuosi oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantulon jälkeen. Tästä huolimatta 36 kunnan psykologi- ja kuraattoripalveluissa todettiin epäkohtia joko rekrytoinnin, koulutuksen tai määräaikojen suhteen. Yhdeksässä kunnassa asian käsittely on yhä kesken. Kunnille on annettu määräaika, mihin mennessä psykologi- ja/tai kuraattoripalvelut on saatettava kuntoon. Positiivista on se, että 36 kunnasta joissa epäkohtien selvittely eteni aluehallintoviraston valvontaan, 27 on saattanut aluehallintoviraston selvityspyyntöjen jälkeen asiat lain vaatimalle tasolle. Tämä kertoo jotain myös ulkopuolisen valvonnan merkityksestä. Voidaan pohtia, mikä tilanne kuraattori- ja psykologipalveluissa olisi siinä tapauksessa, että Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ei olisi omasta aloitteestaan ottanut asiaa selvitettäväksi. Tulevaisuutta ajatellen kunnilta vaaditaan jatkuvaa panostamista opiskeluhuollon henkilöstön riittävän osaamisen varmistamiseen ja pätevän opiskeluhuollon henkilöstön säilyttämiseen ja ylläpitämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi pätevien kuraattorien ja psykologien rekrytointia ja jo olemassa olevan henkilöstön lisäkoulutuksen tukemista. Myös opiskeluhuollon henkilöstön riittävään määrään tulee kiinnittää huomiota. Tämä on suoraan yhteydessä palveluihin pääsyn kanssa. 14 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten kuraattori- ja psykologipalveluiden toteutuminen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella