Seurakuntarakenteiden kehittäminen Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset
Kirkolliskokous linjasi seurakuntarakenteiden kehittämistä 15.5.2013 Kirkkohallituksen esitys: Uusi seurakuntayhtymä 2015 Kirkolliskokouksen lähetekeskustelu Hallintovaliokunnan mietintö Täysistunnon 19 linjausta jatkovalmistelun pohjaksi (jatkossa linjaukset numeroitu yläviitenumeroilla kirkolliskokouksen tekemässä järjestyksessä) 2
Tulevaisuudessa kaikki seurakunnat kuuluvat seurakuntayhtymiin Seurakunta kirkon elämän ja toiminnan perusyhteisö kaikki seurakunnat kuuluvat seurakuntayhtymiin (1) seurakuntien itsehallinto pyritään pitämään mahdollisimman laajana Seurakuntayhtymä kevytrakenteinen palveluorganisaatio, joka mahdollistaa seurakuntatyön hoidetaan talouteen, hallintoon, kiinteistö- ja hautaustoimeen, viestintään sekä henkilöstöhallintoon liittyviä asioita 3
Puitelaki ja perussääntö Seurakuntayhtymästä säädetään puitelailla. (6a) Puitelaki on laki, joka ei sisällä yksityiskohtaisia säännöksiä. Puitelakiin sisältyy valtuutus, jonka nojalla paikallisella tasolla tarkemmat määräykset sisältyvät esimerkiksi seurakuntayhtymän perussääntöön (6b) tai muihin hallintosääntöihin. Puitelaki korostaa seurakuntayhtyminen ja seurakuntien vastuuta oman toimintansa ja hallintonsa järjestämisessä. Seurakunnan ja seurakuntayhtymän välinen vastuujako voi vaihdella riippuen esim. seurakuntien määrästä ja koosta sekä etäisyyksistä, kaksikielisyydestä ja muista erityispiirteistä. 4
Erilaisia seurakuntayhtymiä Saman kunnan alueella sijaitsevien seurakuntien on kuuluttava samaan seurakuntayhtymään. Samaan seurakuntayhtymään voi kuulua usean kunnan seurakunnat. Seurakuntayhtymien ja siihen kuuluvien seurakuntien koolle ei aseteta erityisiä kriteerejä. (7) Taloudellisen itsekannattavuuden näkökulmasta kokonaisuuksien on oltava riittävän suuria. Seurakuntayhtymämallin jatkovalmistelussa säilytetään tavoitteena kevytrakenteinen seurakuntayhtymä ja huolehditaan tavoitteen välittyminen muutosprosessien neuvotteluihin ja perussääntöä koskeviin ratkaisuihin. (5) 5
Omaisuus ja talous Uusi seurakuntayhtymä 2015 on taloudellisesti itsekannattava, julkisoikeudellinen oikeushenkilö, joka muun muassa määrää kirkollisveroprosentista sekä kirkollisverojen ja muiden yhteisten tulojen jakamisesta seurakuntayhtymään kuuluville seurakunnille. Seurakuntien omaisuus siirtyy seurakuntayhtymälle. (13) Jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota muodostettavien seurakuntayhtymien taloudelliseen itsekannattavuuteen, sen kriteereihin sekä avustusjärjestelmän tarpeellisuuteen siirtymävaiheessa. (4) 6
Seurakuntayhtymä työnantajana Seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien henkilöstö on hallinnollisesti seurakuntayhtymän henkilöstöä, joka olisi sijoitettu seurakuntiin. (9) Yhtymä perustaa ja lakkauttaa virat sekä solmii työsopimussuhteet Virat ja työsopimussuhteet ovat sijoitettuna seurakuntiin Seurakuntaneuvostot päättävät alueelleen sijoitetuista työntekijöistä Yhtymä päättää virka-/työjärjestelyistä seurakuntayhtymän sisällä Jatkovalmistelussa voidaan harkita seurakunnan pakollisia virkoja koskevan kirkkojärjestyksen määräyksen kumoamista. (10) 7
Hallinnon hoitaminen Seurakunnan hallintoa hoitavat seurakuntaneuvosto ja johtokunnat sekä seurakuntaan määrätyt viranhaltijat. Seurakuntayhtymän hallintoa hoitavat yhteinen kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkoneuvosto (11a), johtokunnat sekä seurakuntayhtymän viranhaltijat. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana (11b) toimii jatkossa vaaleilla valittu luottamushenkilö. 8
Johtamista selkeytetään SEURAKUNTA Kirkkoherran tehtävänä on johtaa seurakunnan toimintaa. Kirkkoherra on jatkossa seurakuntaneuvostossa esittelijä ja jäsen. (17) 9 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhtymärovasti vastaa seurakuntayhtymän hengellisestä johtamisesta. Tuomiokapituli määrää yhtymärovastiksi yhden kirkkoherroista määräajaksi, tehtävä voi olla pää- tai sivutoiminen. Seurakuntayhtymän henkilöstön (pl. yhteinen srk-työ) esimiehenä toimii seurakuntayhtymän talouden ja hallinnon johtava viranhaltija. Yhtymärovasti toimii talouden ja hallinnon johtavan viranhaltijan esimiehenä. (12)
SEURAKUNNAT Kirkkoherrat Tarvittavat lähiesimiesjärjestelyt Johtamiskaavio SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja (luottamushlö) Y H T Y M Ä R O V A S T I Henkilöstöasiat Seurakuntayhtymän hallintojohtaja Yhteinen seurakuntatyö Viestintä Talous ja hallinto Kiinteistöt Uudistuksen yhteydessä rovastikunnista luovutaan. (14) Jatkovalmistelussa käsitellään laajasti seurakuntien hallinto-organisaation nimikkeitä. (18)
Ns. kahden vaalin järjestelmä Jatkovalmistelu suoritetaan kahden vaalin mallin mukaisesti. Seurakunnan jäsenet valitsisivat nykykäytännön mukaisesti suoralla vaalilla sekä seurakuntaneuvoston että yhteisen kirkkovaltuuston. (8) Yhteisen kirkkovaltuuston vaalin järjestämiseen on valmistelussa eri vaihtoehtoja: 1) vaalipiirinä toimii seurakunta 2) seurakunta muodostaa ainoastaan niin sanotut ehdokasasetteluvaalipiirin, jolloin äänestäjällä olisi oikeus äänestää koko vaalialueen alueella asetettuja ehdokkaita 3) vaalialueena on koko seurakuntayhtymä 11 Esityksen / esittäjän nimi
Seurakunnat kuulumisyhteisöinä Kirkon jäsenet kuuluvat seurakuntiin, joilla kullakin on määrätty alueensa. Kirkon jäsen on sen seurakunnan jäsen, jonka alueella hänellä on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka. Seurakunnan jäsenen mahdollisuutta kuulua seurakuntayhtymän sisällä muuhun kuin asuinseurakuntaansa tutkitaan. Uuden mallin valmisteluvaiheessa selvitetään kuitenkin vain erityistapauksia. Näitä ovat luottamushenkilöpaikan säilyttäminen entisessä kotiseurakunnassa toimikauden loppuun ja tapaus, jossa seurakunnan jäsenenä kauan ollut henkilö ikääntyessään haluaisi jatkaa kotiseurakuntansa jäsenenä, vaikka hänelle terveydellisistä syistä osoitettaisiin paikka yhtymän toisen seurakunnan alueella sijaitsevaan laitoshoitoon tai asumispalveluun. (16) 12
Kielivaikutusten arviointi Kielellisten oikeuksien toteuttamisessa ei tapahdu suuria muutoksia. (15) Jatkossakin mikäli kielellisellä perusteella saman kunnan alueella on kaksi tai useampi seurakunta, on näiden perustettava seurakuntayhtymä. Seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan hiippakunta määräytyy seurakunnan läsnä olevien jäsenten kielellisen enemmistön perusteella. 13 Esityksen / esittäjän nimi
Hiippakunnilla keskeinen rooli muodostamisprosesseissa Seurakuntayhtymän muodostamisprosessista annetaan riittävän selkeät määräykset. (2a) Tuomiokapitulit päättävät tarvittaessa neuvotteluprosessin etenemisestä seurakuntayhtymän muodostamiseksi, myös muodostettaessa seurakuntayhtymää yli hiippakuntarajojen. (2b) Seurakuntayhtymän muodostamisprosessi ei pääty hallinnollisten ratkaisujen tekemiseen. Tuomiokapitulit seuraavat ja tukevat uusien seurakuntayhtymien ja niiden työyhteisöjen työtä. (3) 14 Esityksen / esittäjän nimi
Uudistushankkeen eteneminen Piispainkokous antaa kirkkohallitukselle lausunnon uudistuksen suuntaviivoista. (19) Kirkkolain ja järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät 2014 + syksy 2014 Eduskunta hyväksyy lakimuutokset Seurakuntarakenteiden kehittämishanke 31.3.2014 15
Kiitos 16 31.3.2014