Seurakuntarakenteen muutos

Transkriptio

1 Seurakuntarakenteen muutos Sisällys: Kirkolliskokouksen linjaukset seurakuntarakenteen kehittämiseksi.2 Verkkokeskustelu koko hiippakunnan työkokouksessa Rakennemuutosprosessin ohjaus Tampereen hiippakunnassa...21 Palautekooste.22 1

2 KIRKOLLISKOKOUKSEN LINJAUKSET SEURAKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEKSI Kirkolliskokous käsitteli kevätistunnossaan seurakuntarakenteiden kehittämisen päälinjoja. Kirkkohallituksen esityksen ja hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta kirkolliskokous teki 19 linjausta, joiden perusteella valmisteluja jatketaan. Piispainkokous antaa linjauksista oman lausuntonsa syksyllä/talvella. Valmistelujen seuraavassa vaiheessa tehdään vaadittavat kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen muutosehdotukset. Seurakuntarakenteet palaavat kirkolliskokouksen käsittelyyn lainsäädäntöasiana toukokuussa Lainsäädännön muutokset vaativat taakseen ¾ määräenemmistön. Täysistunnon linjaukset jatkovalmistelun pohjaksi: Tulevaisuudessa kaikki seurakunnat kuuluvat seurakuntayhtymiin. Seurakunta kirkon elämän ja toiminnan perusyhteisö kaikki seurakunnat kuuluvat seurakuntayhtymiin seurakuntien itsehallinto pyritään pitämään mahdollisimman laajana Seurakuntayhtymä kevytrakenteinen palveluorganisaatio, joka mahdollistaa seurakuntatyön hoidetaan talouteen, hallintoon, kiinteistöja hautaustoimeen, viestintään sekä henkilöstöhallintoon liittyviä asioita Erilaisia seurakuntayhtymiä Saman kunnan alueella sijaitsevien seurakuntien on kuuluttava samaan seurakuntayhtymään. Samaan seurakuntayhtymään voivat kuulua usean kunnan seurakunnat. Seurakuntayhtymien ja siihen kuuluvien seurakuntien koolle ei aseteta erityisiä kriteerejä. Taloudellisen itsekannattavuuden näkökulmasta kokonaisuuksien on oltava riittävän suuria. Seurakuntayhtymämallin jatkovalmistelussa säilytetään tavoitteena kevytrakenteinen seurakuntayhtymä. Tästä tavoitteesta muistutetaan muutosprosessien neuvotteluissa ja perussääntöä koskevien ratkaisujen yhteydessä. Omaisuus ja talous Uusi seurakuntayhtymä 2015 on taloudellisesti itsekannattava, julkisoikeudellinen oikeushenkilö, joka muun muassa määrää kirkollisveroprosentista sekä kirkollisverojen ja muiden yhteisten tulojen jakamisesta seurakuntayhtymään kuuluville seurakunnille. Seurakuntien omaisuus siirtyy seurakuntayhtymälle. Jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota muodostettavien seurakuntayhtymien taloudelliseen itsekannattavuuteen, sen kriteereihin sekä avustusjärjestelmän tarpeellisuuteen siirtymävaiheessa. 2

3 Seurakuntayhtymä työnantajana Seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien henkilöstö on hallinnollisesti seurakuntayhtymän henkilöstöä, joka on sijoitettu seurakuntiin. Yhtymä perustaa ja lakkauttaa virat sekä solmii työsopimussuhteet Virat ja työsopimussuhteet ovat sijoitettuna seurakuntiin Seurakuntaneuvostot päättävät alueelleen sijoitetuista työntekijöistä Yhtymä päättää virka-/työjärjestelyistä seurakuntayhtymän sisällä Jatkovalmistelussa voidaan harkita seurakunnan pakollisia virkoja koskevan kirkkojärjestyksen määräyksen kumoamista. Hallinnon hoitaminen Seurakunnan hallintoa hoitavat seurakuntaneuvosto ja johtokunnat sekä seurakuntaan määrätyt viranhaltijat. Seurakuntayhtymän hallintoa hoitavat yhteinen kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkoneuvosto johtokunnat sekä seurakuntayhtymän viranhaltijat. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii jatkossa vaaleilla valittu luottamushenkilö. Johtamista selkeytetään Seurakunta: Kirkkoherran tehtävänä on johtaa seurakunnan toimintaa. Kirkkoherra on jatkossa seurakuntaneuvostossa esittelijä ja jäsen. Seurakuntayhtymä: Yhtymärovasti vastaa seurakuntayhtymän hengellisestä johtamisesta. Tuomiokapituli määrää yhtymärovastiksi yhden kirkkoherroista määräajaksi, tehtävä voi olla pää- tai sivutoiminen. Seurakuntayhtymän henkilöstön (pl. yhteinen srk-työ) esimiehenä toimii seurakuntayhtymän talouden ja hallinnon johtava viranhaltija. Yhtymärovasti toimii talouden ja hallinnon johtavan viranhaltijan esimiehenä. Puitelaki ja perussääntö Seurakuntayhtymästä säädetään puitelailla, joka korostaa seurakuntayhtyminen ja seurakuntien vastuuta oman toimintansa ja hallintonsa järjestämisessä. 3

4 Seurakunnat kuulumisyhteisöinä Kirkon jäsenet kuuluvat seurakuntiin, joilla kullakin on määrätty alueensa. Kirkon jäsen on sen seurakunnan jäsen, jonka alueella hänellä on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka. Seurakunnan jäsenen mahdollisuutta kuulua seurakuntayhtymän sisällä muuhun kuin asuinseurakuntaansa tutkitaan. Uuden mallin valmisteluvaiheessa selvitetään kuitenkin vain erityistapauksia. Näitä ovat luottamushenkilöpaikan säilyttäminen entisessä kotiseurakunnassa toimikauden loppuun ja tapaus, jossa seurakunnan jäsenenä kauan ollut henkilö ikääntyessään haluaisi jatkaa kotiseurakuntansa jäsenenä, vaikka hänelle terveydellisistä syistä osoitettaisiin paikka yhtymän toisen seurakunnan alueella sijaitsevaan laitoshoitoon tai asumispalveluun. Hiippakunnilla keskeinen rooli muodostamisprosesseissa Seurakuntayhtymän muodostamisprosessista annetaan riittävän selkeät määräykset. Tuomiokapitulit päättävät tarvittaessa neuvotteluprosessin etenemisestä seurakuntayhtymän muodostamiseksi, myös muodostettaessa seurakuntayhtymää yli hiippakuntarajojen. Seurakuntayhtymän muodostamisprosessi ei pääty hallinnollisten ratkaisujen tekemiseen. Tuomiokapitulit seuraavat ja tukevat uusien seurakuntayhtymien ja niiden työyhteisöjen työtä. Uudistushankkeen eteneminen Piispainkokous antaa kirkkohallitukselle lausunnon uudistuksen suuntaviivoista. Kirkkolain ja -järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät syksy 2014 Eduskunta hyväksyy lakimuutokset 4

5 Koko hiippakunnan työkokouksen verkkokeskustelu teemoittain (LYNC-alusta, Koko hiippakunnan työkokous-sivu Facebookissa ja saapuneet tekstiviestit) Seurakuntalaiset: Ajattelemme ensin, miten muutos vaikuttaa meihin työntekijöihin, emme niinkään miten seurakuntalaisiin. Kuitenkin pitäisi ajatella seurakuntalaisia ennen muuta. Erityisesti syrjäkylien seurakuntalaiset eivät vielä osaa olla huolissaan tulevista, mahdollisista rakennemuutoksista. Meidän työntekijöiden tulee olla ja me olemmekin huolissamme heidän puolestaan (vrt. esim. diakonia- ja kasvatustyö). Toivottavasti työntekijöiden huolet ei kanavoidu seurakuntalaisiin. Meidän tehtävä on tuoda esiin mahdollisuuksia ja vahvuuksia ei uhkia ja pelkoja! Muutos mietityttää myös seurakuntalaisen kannalta? Muutoksen on oltava sellainen, että se voimistaa jäsenyyttä eikä "aiheuta lisää kirkosta eroamista". 5

6 Jatkuvat muutokset sekoittaa seurakuntalaisten päät.. Muutoksen tulee tukea kirkon jäsenyyttä. Laajemmin voisi keskustella siitä mitä palveluja tuotamme. Minimitarjonta... Saako seurakuntalainen saman palvelutason joka paikassa? Seurakunnan toiminnan ja työntekijöiden paikallisuus ehdottomasti tärkeätä vaikka rakenteet muuttuu! Miten käy seurakuntayhteyden, kuinka kauas katoaa kirkko seurakuntalaisen luota? Hausjärvi Työ, työpaikat, organisaatio: Kun yhtymä on työnantaja, voiko se siirtää työntekijän tarpeen vaatiessa toiseen seurakuntaan? Yhtenäistetäänkö toiminnan resurssit eri seurakuntien välillä vai päättääkö srk:t itse mitä työalaa/työaloja painotetaan myös isommilla resursseilla/työntekijämäärillä? Huomiomme kiinnitti yhden puhujan kommentti siitä, että työntekijät valittaisiin yhtymälle, josta osoitettaisiin hänelle paikka. Mitä tällä tarkoitettiin? Tarkoittaako tämä, että seurakunta ei itse valitse työntekijöitään? Ovatko virat seurakuntakohtaisia vai yhtymäkohtaisia? Pitääkö virkoja hakea uudelleen, jos siirrytään yhtymään? Tuleeko yhtymän viroista heittopusseja? Mitä meille tapahtuu, joita on vain yksi per työala? 6

7 Mihin sijoitettaisiin kiinteistön työntekijät? Tuleeko palkkayhtenäisyys? Kuinka paljon työntekijöitä velvoitetaan sijaistamaan toisissa yhtymän seurakunnissa? Tuleeko meistä vain työsuoritusten tekijöitä? Jos uudistus keskittyy lähinnä hallinto ja talousasioihin, kuinka paljon se oikeasti vaikuttaa kenttätyöntekijän työhön? Mitä työntekijöille tapahtuu (esim. taloushallinnon resurssitarve, montako ihmistä yhtymässä tarvitaan siirtymäkauden jälkeen)? Miten sijaistilanne helpottuu jos väkeä ei palkata lisää? Mitäs niistä monista lähiesimiehistä tulee kun mennään yhteen? Jaksaako työntekijät jos sijaistuksissa heitellään paikasta toiseen? Hollola Miten turvataan, että työntekijä tuntee seurakuntalaisensa ja seurakuntalainen työntekijänsä? Epäilemme säästöä, työtunnit menevät siirtymisiin. Virat vähenee. Myös energiaa menee uuteen tutustumiseen esim. pätkätöiden tekemisessä, työnkierrossa ja pitkissä etäisyyksissä. Väheneekö henkilöstö siirryttäessä yhtymiin? Johtaminen, etenkin henkilöstöjohtaminen etääntyy työntekijöistä yhtymätasolle. 7

8 Mikä on yhtymärovastin rooli, jos hän ei ole henkilöstöjohtaja? Työntekijät sijoitettu yhtymiin: Nopeasti liikuteltavissa työntekijät. Lisää joustavuutta. Rahaakin säästyy... Verkostoyhteistyö seurakuntarajojen yli lisääntyy. Jos olet yksin vaikka vapaaehtoistyön koordinaattori. Tai lähetyssihteeri niin voit saada apua suunnitteluun työssä. Ei tarvii keksiä kaikkia polkupyörän osia itse. Uhka on että kenen pestit lopetetaan... Työntekijät yhtymän työntekijöitä, eihän silloin seurakunnalla ole työntekijöiden valintaan mitään vaikutusmahdollisuutta? Jos henkilöstöhallintopäätöksenteko siirtyy etäälle, niin ei päätöksellä ole merkitystä sen tekijälle vähän kai huono ja vastuuton tilanne. Huoli työpaikkojen säilymisestä sekä työnlaadusta. Ikaalinen Paljonko työpaikkoja katoaa? Lähiruoka katoaa, virat katoaa, kuka vaan voi saada paikan tai potkut kun inhimillisyys katoaa Mahdollista olisi, että kokoukset siirtyvät kauas ja työntekijä saa keskittyä työhön Sijaisjärjestelyt toisaalta ehkä helpottuvat, mutta uhkaavat työssä jaksamista. Talous, resurssit: Missä raha, siellä valta - miten varmistetaan, että alueensa tunteva "väliporras" pystyy jatkossa vaikuttamaan asioihinsa? Millä tasolla eurot jaetaan? Miten käy kirkollisveron, jos seurakunta ei noudata kuntarajoja? 8

9 Onko voittajia ne, joilla nyt menee huonosti ja häviäjiä ne jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin? Onko yhtymässä halvempaa loppupeleissä? Mistä työvoima ja rahat kiinteistöjen ylläpitoon? Kuka päättää hankinnoista? Seurakunnat erilaisia...miten toimintarahat määritellään? Miten toimintarahat jyvitetään? Kuntaliitosten vaikutukset kansantalouteen ovat epävarmoja. Miten voidaan olla varmoja, että seurakuntien yhteenliittymät tuottavat säästöjä? Jämsä Tutkimustulokset eivät tue sitä, että iso yksikkö olisi kustannustehokkaampi, vaan päinvastoin. Taloudelliset päätökset joudutaan yhtymässä tekemään ilman paikallistuntemusta. Taloudesta päätetään kaukana toiminnasta. Isot hankinnat helpottuvat kun ne voidaan tehdä yhteisesti. Miten rahat jaetaan seurakuntien kesken oikein? Välimatkat kasvaa, matkakorvaukset kasvaa. Kuka priorisoi arvostukset, kenen kirkot korjataan, kenen puretaan, jätetään kunnostamatta. Hallinto ja toiminta Mitä isompi yksikkö, sitä herkemmin toimituskeskeisyys lisääntyy. Vähentyykö byrokratia oikeasti? 9

10 Siirtyykö suuremman kokonaisuuden myötä huomio vain keskuksiin ja massoihin? Miten KIPA ja KIRJURIT istuu? Luodaanko raskasta byrokratiaa? Vaikuttaisiko perusseurakuntatyöhön? Kuinka säilytetään paikallisia hyviä työtapoja esim. kiinteistötöissä? Lisääkö tämä malli kirkosta eroamista? Miten yhtymä, joka hoitaa talouden, hallinnon, kiinteistö- ja hautaustoimen, viestintä- ja henkilöstöhallinnon voi olla kevytrakenteinen organisaatio? Tuleeko pienistä seurakunnista "nukkumalähiöitä"? Lahti. Antaisiko mahdollisuuden toiminta-alueiden omaleimaisempaan elämään, jos päätöksenteko olisi lähellä aluetta? Kuinka paljon seurakunnilla on itsemääräämisoikeuksia? Kiinteistöjen myynti lisääntyy? Miten yhdistää kaupunki/maalaissrk:n tarpeet? Paikallisuus? Onko enää jatkossa sitä tuttua perhepappia, omaa kanttoria, nuorisotyönohjaajaa kun työvoimaa käytetään joustavasti..? Mites virastopalvelut? Meneekö mummo nettiin? 10

11 Sopiiko yhtenäiset säännöt ja toimintatavat kaikkiin seurakuntiin - vrt. kaupunki- vs. maaseutusrk:t? Keskittyykö hallinto liikaa yhteen paikkaan? Voidaanko jo toiminnassa olevia rovastikuntia hyödyntää? Pitäisikö uusissa yhtymissä valtion malliin sijoittaa virastot eri puolille hyytymää? Yksi pitäjä saisi hautajaisvaraukset ja toinen rippikoulutyön..? Yhtenäistetäänkö seurakuntien toimintatapoja, esim. merkkipäiväkäynnit samanlaisiksi? Yhteisten toimintamallien ja pelisääntöjen luominen tulee olemaan aikaa vievää ja haastavaa, mutta ehdottoman pakollista. Omaleimaisuuden säilyttäminen on tärkeää ja suojeltavaa. Kiinteistötoimea rationalisoitava = osa myyntiin, osa keskitettyyn käyttöön ympärivuotisesti, että saadaan käyttöaste korkeammaksi. Paikallisesti on hoidettava toimitukset, lapsi- ja nuorisotyö, diakoniatyö. Seurakunnan tulisi olla seurakuntalaisen perheyhteisö. Paikallisesti pitää olla siis viikoittaista toimintaa, jossa ihminen tulee kohdatuksi ja kokee yhteisöllisyyttä. Ja isoja tapahtumia voisi tehdä yhteisesti. Lempäälä Kunkin toiminnan kannalta arvio erikseen yhteistoiminnan osalta, mikä kutakin palvelee kartoitus. Mahdottomiin tehtäviin menee hetki aikaa, ihmeitä joutuu odottamaan pitempään. Hienoa, että vapaaehtoiset voivat jatkossa toimia missä tahtovat... Tiedotukselle ja viestinnälle tulee hurjasti lisää haasteita. 11

12 Me pohdimme, että seurakuntien välistä yhteistyötä vaikeuttaa, mitä pidemmäksi maantieteelliset etäisyydet kasvavat. Erityistaitojen hyödyntäminen nousi puheeksi. Meidän rovastikunnassa on hyviä tyyppejä töissä. Mitä kauemmas päätöksenteko siirtyy ja mitä useampi porras siihen vaaditaan, sitä kauemmin päätöksenteko kestää. Asioiden tuntemus häviää siinä sivussa. Tiedonkulku reaaliaikaan. Työntekijät tahtoo tiedon heti, EI viikon kuluttua. Seurakuntien koko ja määrä ei ole ratkaiseva, vaan millainen organisaatiomalli sille luodaan. Miten vanhat hallintorakenteet puretaan tai miten ne sijoittuvat uuteen? Alustuksessa tuli esille vallan kysymykset, kuka määrä ja kuka on pomo. Rakennemuutos on muutakin. Hallinto ei ainakaan tule kevenemään, mutta lähijohtamisen näkökulmasta olisi ehkä mahdollisuus tiivimpään yhteiseen pohdiskeluun, yhteistyöhön ja jakamiseen... Meitä kiinnostaisi tietää hallinnon muutoksista ja niiden vaikutuksista ruohonjuurityön tasolle. Joustavuus kasvaa yhtymässä, jos halutaan. Työntekijöiden liikkuvuutta voidaan säätää. Organisaatioista pitää tehdä ketteriä toimijoita. Yhtymä mahdollistaa tämän, jos halutaan. Yhtymässä kirkkoherrojen valta on erityisesti toiminnallisissa asioissa, resurssit kuuluvat yhtymälle. IT-asiat voidaan hoitaa taloudellisemmin sopivan kokoisissa yksiköissä. Esim. it-alueissa. Terv. Tietohallintopäällikkö. :D samoin voi olla kiinteistöjen kanssa Pelot, huolet, uhat: Pelko on kova, että muutosprosessi jää junnaamaan yhtä kauaksi aikaa kuin Tampereella. Siitä taas seuraa ainakin uupumusta, urautumista, epävarmuutta ja kyllästymistä. Jäljet pelottavat. Viestit yhdistymisistä eivät ole kovin rohkaisevia. Isot jyrää pienet. Palvelut häviävät pienemmistä seurakunnista. Jäsenten sitoutuminen isoihin yksiköihin on heikompaa. Pelätään, että Tampere sanelee. Pelätään työpaikkojen puolesta. Pelko yhteisöllisyyden hajoamisesta! Huoli: Jos työntekijät jaetaan uuden kokonaisyksikön tasolla tarpeen mukaan eri puolille maakuntaa, paikallistuntemus ja tuttuus kärsii. Huoli pienistä reuna-alueista ja niiden kerhoista ym. Loppuuko "lähiruoka"? 12

13 Kun päätöksenteko on etäällä arjesta, on helppo päättää siitä kuka lähtee kuka jää, mikä on tarpeen ja mikä tarpeetonta? Päätöksen etäisyys tuo kylmyyttä. Näennäiskuulemisen vaara lisääntyy. Ylhäältä tulevat ideat ärsyttävät. Eri alueiden tasapuolinen kohtelu voi olla ongelmallista. Liian iso, yksilöllisyys katoaa. Byrokratia entistä kankeammaksi. Hallintohimmeli" monimutkaistuu. Päätökset eivät henkilöidy. Saneeraustoimitusjohtajia seurakuntiin. Uhkana koettu työpaikkojen menetyksiä ja asioinnin kankeutta. Tuleeko päätöksenteosta liian hidasta? Osataanko työvoimaresurssit käyttää oikein ja tuleeko työntekijöistä vain paikasta a paikkaan b liikkuvia sijaisia? Sääksmäki Myös tukisektorin ja lastenohjaajien ajatuksia, pelkoja, mielipiteitä tulisi kuulla. Uhkat tulisi nähdä haasteina, joille voi tehdä itse jotain. Miinusta työn rajaaminen, etäisyydet, tuttuuden menettämisen pelko. Myös se, ketä oikeasti seurakunnissa kuunnellaan ja kuullaan? Mitä tapahtuu seurakunnille missä on vain yksi työntekijä/työala? Syökö isommat pienemmät? 13

14 "Lähiruoka katoaa". "Huolella" meidän on ymmärrettävä puolesta puhumista, rinnalla kulkemista ja jopa taistelemista seurakuntalaisten oikeuksien puolesta. "Hämmennys valtaa usein tajuntamme, niin nopeaa on muutos maailmamme" (Vk 602) Kokousjumppaa Uhkia ja pelkoja tuntuu löytyvän enemmän kuin mahdollisuuksia. Onko kyse vain siitä ettei tiedetä mitä tapahtuu? Ihmisen luonto on sellainen, että valmistaudutaan pahimpaan. No joo, mutta ei silti pitäisi lamaantua vaan kehittää toiminta mieleiseksi. Niinhän se on, että ensin on paniikki ja kauhistellaan, mutta kun tilanne on oikeasti päällä, aletaan toimia. Herättää pelkoja paikallisuuden menettämisestä. Yhteisöllisyyden ja kasvojen säilyminen on haaste. Esimies ei löydä aikaa pitää huolta alaisistaan jos määrä suurissa yksiköissä lisääntyy. Nyt voin käydä kirkkoherranvirastossa tarkastamassa talousjutut. Tarviiko sitten soitella joka laskusta Tampereelle. Katsokaa +ja - it yhdistymisestä. Uhkakuvia: Tuleeko tästä toinen Kipa ei toimi, kevyempikin systeemi olisi toiminut. Päätöksenteon kankeus. Missä seurakuntalaiset hoitavat virastoasiat? Tutut työntekijät säilyvätkö he? 14

15 Mahdollisuuksia: Työntekijävaihto seurakuntien kesken. Isompien tapahtumien yhdessä järjestäminen. Mitä pienempi yksikkö sen tarkemmin kannetaan vastuuta omistaan eli varallisuudesta ja varoistaan. Valinnan mahdollisuudet seurakuntalaisille lisääntyvät. Pullonkaulat vähenevät. Sijaistaminen helpottuu. Yhtymä antaa joustavia ja taloudellisia resursseja kentälle. Kiinteistövastuu helpottuu. Antaisi kiinteistöhenkilökunnalle kollegoita. Työvaihdot oppimismielessä. Työvoiman joustava käyttö. Ehkäpä erityisryhmiin löytyy resursseja, kun kaikki tekee kaikkea -sijaan voidaan erikoistua. Hankintojen keskittämisen kautta säästöjä. Seurakunnat keskenään taloudellisesti tasa-arvoisempia ja vertaisia. Ehkäpä joku maksaa meidän kirkon ison remontin... Yhteistyötä yhtymän jäsenten kanssa. Kokousväkeä Koskikadun Cumuluksessa Tampereella. 15

16 Koulutukset isoilla alueilla kannattavat. Antaa mahdollisuuden hallinnon keventämiseen. Kiinteistötyössä mahdollisuus ammattilaisten yhteistyöhön. Yhdessä tekeminen: koulutukset, sitä mitä nykyäänkin tehdään rovastikuntatasolla, yhteiset leirit. Hyvät puolet: koulutusmahdollisuudet, isot tapahtumat yhdessä, tiedotus ja talous, työvoiman käyttö. Koulutusresurssien lisääntyminen? Isompien tapahtumien mahdollistuminen... Hengellinen yhteistyö naapurin kanssa. Toki yhtymässä monia etuja, voi olla yhteisiä asiantuntijoita, yhteisiä koneita ja työkaluja jne. Esim. pienten erityisryhmien toiminnan yhdistäminen säästää työvoimaa ja kuluja... Yhteistoimintaa olisi hyvä olla konserttien, joidenkin leirien ja koulutuksen järjestämisessä, perustoiminta omissa seurakunnissa. Benchmarking toimintaa. Leirikeskustarjonta laajenee! Seurakunnat, joista jokainen voi valita mihin kuuluu. Yhteistyö mahdollistaa jumalanpalveluksen monimuotoisuuden. Keskustelijoita Tampereella Tietotaito lisääntyy. Verkostoituminen laajenee. Nurkkakuntaisuus vähenee. Yhdessä tekeminen: koulutukset, sitä mitä nykyäänkin tehdään rovastikuntatasolla, yhteiset leirit. Muutos voi olla myös mahdollisuus, kunhan se tapahtuu hyvässä hengessä. Negaation kautta emme rakenna mitään. Pelko on meillä monilla tulevasta, mutta kunhan saamme asioista lisää tietoa, voimme yhdessä rakentaa. Asia on tärkeä, tehdään se mahdollisimman hyvin. 16

17 Hyvän hengen lisäksi tarvitaan myös riittävästi osaamista, tietoa ja taitoja muutosjohtamisesta. Silloin päästään siihen, että muutos on todella mahdollisuus. Positiivista on se, että työtovereita tulee lisää. Toivon mukaan...? Jos seurakuntien itsemääräämisoikeus säilyy, niin homma voisi toimia:) Mahdollisuus kehittää etätyöpisteitä seurakuntien yli ja matka töihin vähenee lähimpään etäpisteeseen. Plussaa hankintojen kilpailutus, työntekijöiden erikoistuminen kapeammalle alalle, lomajärjestelyt. Huonokuntoisten kiinteistöjen ongelmat eivät olisikaan enää vain meidän juttu, vaan kaikkien yhteinen asia. Pienelle seurakunnalle tästä voisi olla hyötyäkin, kun hallinnolta jää perusseurakuntatyöhön aikaa. Turhista kiinteistöistä luopuminen on ajankohtaista... Muutoksessa on myös mahdollisuus, jos niin halutaan asennoitua. Kovin eri kohdilla taidamme olla asian käsittelyssä. Kuulluksi tuleminen on tärkeää. Miten osaisimme nähdä laajasti, ei vain omien rakenteiden kautta? Keskustelu käy paljon vallan ympärillä, päättämisen vallasta on vaikea luopua Kiinteistö- ja hautaustoimen sekä hallinnon yhteistyön mahdollisuuksia pitäisi selvittää ja yhteistyötä estävää byrokratiaa poistaa! Mahdollisuuksia on paljon mutta byrokratia estää kehitystä. Resurssia jää suunnitella toimintaa kun ei tarvitse keskittyä puitteisiin. Työvoimaresurssin joustava ja järkevä käyttö. Plussaa: Työntekijöiden kierrätys helpottuu. Työtehtävät, joita voi hoitaa etänä pääsevät oikeuksiinsa. Yhtymien ja hallinnon rakentaminen: Tuomiokapitulin ei tule määrätä yhtymärovastia, vaan yhtymärovastin virka laitettava haettavaksi. Virkaan tulee valita taitava johtaja jolla on oikeus tehdä työtä pitkäjänteisesti. Ei siis määräaikaisuutta. Yhtymässä olisi hyvä olla samankokoisia seurakuntia, siis Lahti liian iso pienen seurakunnan kumppaniksi. Esimerkiksi neljä samankokoista seurakuntaa voisi olla sopiva yhtymä. Max srk:an jäsenen alueelle 1 kirkkohra&1talousjohtaja. Realistisessa yhteistoiminta-alueessa ei välttämättä ole kysymys kilometreistä vaan ihmisistä ja kyvystä ammatilliseen vuorovaikutukseen. 17

18 Yhtymän pitää olla järkevän kokoinen, välimatkat eivät voi olla liian pitkiä. Ei Tampereen kanssa yhtymään. Rovastikunta- tai muu ympärysseurakuntien yhtymä. Yhtymiä muodostettaessa on tarkasteltava työntekijöillä olemassa olevia yhteistyösuuntia. Päättäjillä ei automaattisesti ole tietoa niistä. Samantyyppiset srk:t yhteen. Samantyyppiset srk:t yhteen. Kangasala-Ylöjärvi-Nokia-Pirkkala. Tampere jää keskelle - saarroksiin. Kangasala, Pälkäne ja Valkeakoski yhteen. n asukasta Mallasvesi-Roine akselilla. Ne ovat luonnollisia seutuyhteistyö-, työssäkäynti- ja kulttuuriyhteistyöalueita, myös kirkollisessa perinteessä. Avoyhtymä: jokainen srk saa itse päättää suhteensa syvyyden yhtymän kanssa. Kuntarakenteen muutoksista pitää päästä irti. Seurakuntien täytyy kuitenkin olla "ihmisten kokoisia" - se on tärkeää ja pitää yllä yhteisöllisyyttä. Yhtymän keveys riippuu sen päätösvallasta -> mahdollisimman paljon valtaa seurakuntiin. Vesilahti Toimivaltajaossa yhtymän ja paikallisseurakunnan välillä kyse samasta ikuisuuskysymyksestä kuin liittovaltion ja valtioiden tai EU:n ja jäsenvaltioiden välillä. Yksinkertaisia vastauksia ei ole. Luottamushenkilöiden mukaanotto keskusteluun? Miten luottamushenkilöt otetaan jatkossa mukaan tällaisiin työskentelyihin? Mikä on se miten seurakunnan luottamushenkilöt valitaan he kuitenkin päättää seurakunnan asioista 18

19 Yhteistoiminta-alueena toimivimmaksi on osoittautunut samankaltaisten, samankokoisten seurakuntien yhtymä. Suurten kaupunkiseurakuntien ja pienempien maalaisseurakuntien yhdistyminen ei ole niinkään toimiva. Karkeasti karrikoiden Oleellista etsiä luonnolliset seutukokonaisuudet. Paikallislehdet liimana. Nykyinen rovastikunta saattaa olla liian suuri yhtymäksi. Välittyykö paikallistuntemus luottamushenkilöiden kautta yhtymän päätöksentekoon? Yhtymä nimikkeenä huono, koska uusi yhtymä eroaa nykyisestä seurakuntayhtymästä. Yhtymärovasti, huh huh.. Seurakunnat erilaisia, jokaisella omat painopisteet. Mikä lopulta srk:n itsemääräämisoikeus? Ylöjärvi Pohdintaa: Kuka päättää mistä kunnista tai seurakunnista seurakuntayhtymä muodostuu jos se ei ole kuntaliitossidonnainen? Mitä vaikutuksia tällä rakennemuutoksella on ensi syksyn seurakuntavaaleihin? Pitäisikö odottaa kuntarakenne uudistus ensin? Rajat voivat olla erilaiset kuin luulemme.. Voidaanko me vielä miettiä muuta yhdentymistä kuin kuntien kautta. Mitä seurakuntatasolla pitäisi seuraavaksi tehdä tai miettiä? Vai odotetaanko vain päätöstä korkeammalta tasolta? Tuleeko tästä uusi "KIPA" kalliimpaa kuin koskaan ennen? 19

20 Kirkon hengellistä identiteettiä ei saa kadottaa hallinnon alle. Suomen kirkkohistorian suurin kysymys. Havahduimme siihen, että jotakin on selvästi meneillään ja yhtymää kohti mennään, mutta onko se viisasta? Jos laumassa on lammasta ja lampaita paimentaa 2000 koiraa ja 50 paimenta. Kuka päättää, minkä kokoisiin laumoihin joukko jaetaan ja kuka miltäkin laitumelta syö? Kysytäänkö lampailta? Mitähän mahtavat vastata... Mihin tällä muutoksella tähdätään? Kokouspaikalla Cumuluksessa Hautautuuko seurakuntien perustehtävä tän kaiken alle? Pitäisikö lähteä pohtimaan asiaa siltä kannalta että millainen muutos veisi evankeliumia parhaimmin eteenpäin? Olisiko odotettava kuntapuolen päätökset? Olemassaolevista ajatuksista tai suunnitelmista ei tiedetä mitään. Koettiin vaikeaksi uskoa, että suunnitelmia ei vielä ole. Mutta eihän työntekijät päätä liitytäänkö ja mihin liitytään. Meidän seurakunnan avainkysymyksiä ovat: väen väheneminen ja pitkä etäisyys keskuspaikoista. Eri seurakuntien välillä tarvitaan myös henkilökohtaista kohtaamista. 20

21 Rakennemuutosprosessin ohjaus Tampereen hiippakunnassa Ohjausprosessin rakenne Alueen prosessia vetää ohjausryhmä: lääninrovasti, konsultti, hiippakuntasihteeri, viestinnän osaaja ja talousosaaja Kirkkoherrojen, talouspäälliköiden ja esimiesten kokoontumiset vuoden 2014 aikana säännöllisesti suunnittelemaan yhteistoimintaa Alueella järjestetään 2 3 isoa foorumia, jossa luottamushenkilöt ja työntekijät kohtaavat 21

22 Koko hiippakunnan työkokouksen palautekooste Kiitos koko hiippakunnan työkokouksen palautteesta Kiitämme runsaasta palautteestanne koskien syyskuisen koko hiippakunnan työkokouksen järjestelyitä. Kiitokset myös seurakuntarakenteiden muutoksen tutkimiseen liittyvistä ajatuksista ja havainnoista, joita palautteessa välititte. Arvostamme palautettanne ja esittämiänne erittäin tärkeitä huomioita. Kehitämme jatkotyöskentelyä ja yhteisen muutosprosessin ohjaamista antamanne palautteen pohjalta ja tästä kokemuksesta oppineina. Seurakuntarakenteiden edessä olevan muutoksen esiin nostaminen koettiin tärkeäksi. Kokouksen sisältöäkin tärkeämpänä koettiin mahdollisuus miettiä asioita yhdessä. Tärkeänä koettiin myös kokouksessa tarjoutunut mahdollisuus kuulla laajemmin, mitä seurakunnissa ajatellaan. Palautteissa nousi esiin myös kokouksen hiippakuntaa yhdistänyt vaikutus. Toisaalta kokous koettiin joissakin palautteissa turhauttavana, koska mitään varmaa tietoa ei vielä ole käytössä. Monissa palautteissa olisi toivottu ennen kokousta kootusti tietoa kirkolliskokouksen linjauksista ja seurakuntien tulevasta rakennemuutoksesta. Myös työyhteisön kokoontumisen kokoustekniikkaan olisi toivottu ohjeita. Tekniikan toimivuuden kanssa oli ongelmia, ja siihen kiinnitettiin palautteessa paljon huomiota. Osa kokoukseen osallistuneista koki tekniikan heikkouksien vieneen huomion itse asialta. Osa palautteista oli tekniikkaan liittyen ärtynyttä. Pahoittelemme tekniikan puutteita ja pyrimme oppimaan niistä. Tekniikan osalta palautteissa nousi esiin myös toive keskittää verkkokeskustelu jatkossa vain yhdelle alustalle, jolloin verkkokeskustelun seuraaminen, siihen osallistuminen ja kommentteihin reagoiminen helpottuu. Verkkokeskustelun seuraaminen vei palautteen mukaan myös huomiota itse asialta, eikä reaaliaikaisuutta täysin saavutettu. Palautteissa nousi esiin myös kokousajankohdan hankaluus joidenkin työntekijäryhmien osalta. Toisaalta toivottiin, että jatkossa kirkkoherra ja talouspäällikkö osallistuisivat kokoukseen muun työyhteisön mukana, paikan päällä seurakunnassa. Näin tullaan jatkossa toimimaan. Kokous sai palautteessa kiitosta teknisenä ja osallistuvana kokeiluna. Sen koettiin vahvistaneen hiippakunnan yhteisyyttä ja työntekijöiden osallistumisen kokemusta. Yhteistä keskustelua yhteisestä asiasta pidettiin yleisesti ottaen tärkeänä, ja seurakuntien välisen yhteyden ja yhteistyön kannalta kokousta pidettiin hyvänä avauksena. Erityisesti ryhmäkeskustelujen antia kiitettiin. Muiden seurakuntien tilanteesta ja ihmisten ajatuksista kuulemista pidettiin hyvänä. Joissakin seurakunnissa keskustelua oli jatkettu seuraavassa työntekijäkokouksessa, mitä pidettiin hyvänä ratkaisuna. 22

23 Kysyimme myös mielipidettänne ja kehittämisehdotuksianne kokouksen lopuksi esitetystä jatkosuunnitelmasta seurakuntien rakennemuutoksen tutkimisessa. Hiippakunnan ottamaa aloitteellista roolia pidettiin hyvänä. Myös aikataulua pidettiin yleisesti ottaen hyvänä ja realistisena. Aikataulun nopeuteen liittyvä varautuneisuus liittyi palautteissa suurimmaksi osaksi pohdintaan siitä, pitäisikö odottaa joko kirkolliskokouksen päätöksiä tai kuntauudistuksen etenemistä. Työyhteisöille ja esimiehille toivottiin tukea päätösten tultua. Palautteissa nousi esiin tarve ja toive keskustella yhteistyön mahdollisuuksista ja muutoksesta muiden seurakuntien kanssa. Ison prosessin oli havaittu vaativan paljon keskustelua ja kuuntelua. Vaikka kokonaisuuden toteutumisesta ei olekaan vielä tarkkaa kuvaa, päätösten jälkeen aikataulun uskottiin joka tapauksessa olevan tiukka, joten aika keskustelulle ja kuuntelulle on nyt. 23