78 Lausunto kirkkolainsäädännön ehdotuksesta kirkkolainsäädännön

Transkriptio

1 99/ Lausunto kirkkolainsäädännön ehdotuksesta kirkkolainsäädännön kodifioimiseksi Päätösehdotus Seurakuntaneuvosto päättää hyväksyä liitteen mukaisen lausunnon kirkkohallituksen esityksestä kirkkolain kodifioimiseksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Kirkkohallituksessa on valmisteltu luonnos kirkkohallituksen esitykseksi kirkkolain kodifioimiseksi. Kirkkohallitus pyytää seurakuntaneuvostolta lausuntoa esityksestä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle uusi kirkkolaki, joka korvaisi vuonna 1993 annetun kirkkolain. Myös kirkkojärjestys esitetään uudistettavaksi. Kodifiointi tarkoittaa periaatteessa sitä, että lakiin ei tehdä suuria sisällöllisiä muutoksia, vaan lain yhdenmukaistamista ja selkeyttämistä, kun lakiin ajan kanssa tehdyt muutokset ovat hämärtäneen selkeyttä ja yhdenmukaisuutta. Kyse on siis enemmän teknisestä kuin sisällöllisestä muutoksesta. Kirkon omana säädöspohjana on tällä hetkellä kirkkolaki, jonka eduskunta vahvistaa kirkolliskokouksen esityksestä, kirkkojärjestys ja kirkon vaalijärjestys, jotka kirkolliskokous hyväksyy. Kirkolliskokouksessa kirkkolain muutosesityksen ja kirkkojärjestyksen muutokset edellyttävät kolme neljäsosan määräenemmistöllä syntyvää päätöstä. Kirkon vaalijärjestys hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä. Kirkon omien säädösten lisäksi kirkkoa sitovat monet muut hallintoa, yhdenvertaisuutta, uskonnon vapautta ym. koskevat lait. Usein kirkkolaissa viitataan näihin lakeihin. Kodifioinnissa on pyritty siirtämään mahdollisimman paljon kirkon omaa hallintoa ja toimintaa koskevia säädöksiä kirkkolaista kirkkojärjestykseen. Kirkon vaalijärjestyksessä olevat asiat esitetään siirrettäväksi kokonaisuudessaan kirkkojärjestykseen. Joihinkin lausuntopyynnössä mainittuihin asioihin on tehty myös sisällöllisiä muutoksia.

2 Kirkkohallituksen esitys on 300-sivuinen. Siksi sitä ei ole kopioitu esityslistan liitteeksi. Esitys löytyy sähköisenä asiakirjana osoitteesta sakasti.evl.fi/kodifiointi. Lausunto pyydetään antamaan sähköisellä lomakkeella, johon sisältyy vastaajatietojen jälkeen 15 kysymystä. Kysymyksiin pyydetään vastaamaan kyllä tai ei. Vain ei-vastauksia pyydetään perustelemaan. Esittelyyn, jota ei lähetetä kirkkohallitukselle, on merkitty joitakin perusteluja kyllä-vastauksiin. Onko ehdotettu kirkkolain ja kirkkojärjestyksen jako lukuihin onnistunut? Kyllä. Esityksessä on tiivistetty lukujakoa, mitä voi pitää myönteisenä ja selkeänä. Kirkkolaissa on 26 luvun sijasta 13 lukua ja kirkkojärjestyksessä 23 luvun sijasta 11 lukua. Kirkkolain ja kirkkojärjestyksen lukujako vastaa sisällöllisesti toisiaan. Vaaleja koskevat säädöksen on siirretty kirkkojärjestyksen 9. lukuun. Kirkon tunnustus on siirretty kirkkojärjestykseen. Onko ratkaisu oikea? Kyllä. Kirkon tunnustus on selkeästi kirkon sisäinen asia, josta ei ole tarpeen säätää eduskunnassa. Kirkon vaalijärjestys on siirretty osaksi kirkkojärjestystä. Onko ratkaisu hyväksyttävä? Kyllä. Vaaleja koskevat säädökset ovat selkeänä kokonaisuutena ehdotetussa kirkkojärjestyksessä. Vaalijärjestyksen muuttaminen edellyttää jatkossa ¾ osan enemmistöä kirkolliskokouksessa. Muutostarpeet ovat suurelta osalta teknisiä. Näin määräenemmistö ei todennäköisesti muodostu muutosten hyväksymisen esteeksi. Onko esityksen vaikutuksia kuvattu riittävän selkeällä tavalla? Kyllä. Esityksen sivut Vaikutukset on kuvattu melko suppeasti, mutta riittävästi, koska vaikutukset ovat muutoksen teknisen luonteen vuoksi melko vähäisiä. Vaikutuksista todetaan, että koulutustarpeita syntyy, kirkkolain muutosesitysten määrä vähenee, koska kirkkojärjestyksen säädöksen voidaan hyväksyä kirkolliskokouksessa, alistusmenettely vähenee. Seurakuntalaisten osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät, koska kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston tehtäväksi tulee edistää jäsenten osallistumisen mahdollisuuksia. Ovatko seurakuntajaon muutoksiin koskeviin säädöksiin ehdotetut uudistukset tarkoituksenmukaisia? (KL 2 luku, KJ 2 luku). Kysymyksessä on kuusi alakohtaa, joihin kaikkiin vastaus on kyllä. Keskeiset säädökset ovat kirkkolaissa, niitä täydentävät säädökset kirkkojärjestyksessä. Seurakuntajaon muutoksen edellytykset pyrkivät seurakuntaelämän edistämiseen. Ovatko seurakunnan osa-alueen hallintoa koskeva säännökset onnistuneita? (KL 3:8 KL 13:3 sekä KJ 3:31 ja 36 sekä KJ 8:21 ja 22) Säännöksen ovat pääosin onnistuneita. Kahteen kohtaan on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota. KL 3:8 esittää, että osa-alueen toimie-

3 linten jäseniä voitaisiin valita alueella asuvien seurakunnan jäsenten ehdotuksesta. Herää kysymys, miten tämä toteutetaan demokraattisesti. KJ 3:31 osa-alueen johtokunnan puheenjohtajalla ja osa-alueen toimintaa johtavalla papilla olisi kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Isossa ja moneen alueeseen jaetussa seurakunnassa osa-alueen edustajia olisi kokouksessa runsaasti. Osa-aluemalleja voi käytännössä olla hyvin monenlaisia, osa varsin vapaamuotoisia. Säännös olisi kirjoitettava niin, että puheenjohtajalle tai johtavalle papille voidaan antaa läsnäolo- ja puheoikeus kirkkovaltuuston työjärjestyksessä tai seurakuntaneuvoston ohjesäännössä. Ehdotuksen säännös on liian kahlitseva. Ovatko alistussäännöksiin tehdyt muutokset tarkoituksenmukaisia? (KL 3:27 ja 35, KL 11:16 sekä KJ 3:3) Neljä alakohtaa. Kaikkiin kyllä. Alistussäännösten vähentäminen on tarkoituksenmukaista sujuvan hallinnon ja päätöksenteon edistämiseksi. Kiinteän omaisuuden myymistä ja vuokraamista koskevien alistussäädösten osittainen poistaminen on perusteltua, koska pykälään merkityt säännökset avoimesta tarjouskilpailusta tai puolueettoman asiantuntijan arviosta kiinteistön markkina-arvoista tai markkinaperusteisesta vuokratasosta turvaavat riittävällä tavalla seurakunnan edut. Nykyinen säännös jumalanpalvelusaikaa koskevan päätöksen alistaminen tuomiokapitulille on täysin tarkoitukseton ja voidaan hyvin esityksen mukaisesti poistaa. Esityksessä on vahvistettu seurakunnan jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ovatko ehdotukset tarpeellisia? (KL 2:14, KL 3:3 ja 10 sekä KL 10:16) Kolme kohtaa, kaikkiin kyllä Seurakunnan jäsenelle on varattava mahdollisuus jättää tuomiokaitulille kannanotto seurakuntajaon muutosta koskevassa asiassa neljäntoista päivän kuluessa aloitetta koskevan päätöksen tiedoksisaannista (KL 2:14) Säännös lisää vaikutusmahdollisuuksia ja voi lieventää seurakuntarakenteen muutokseen sisältyviä tunnekokemuksia. Muut säännökset parantavat seurakuntalaisen osallistumismahdollisuuksia ja tiedonsaantia. Kirkkoneuvoston lakisääteiseksi tehtäväksi on lisätty viestinnän johtaminen (KL 3:10). Seurakuntalaisilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa seurakunnan toimintaan. Kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista (KL 3:3). Pykälään on lisätty esimerkkejä, joilla voidaan lisätä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Toimielimet (esim. seurakuntaneuvosto), joiden kokoukset eivät lähtökohtaisesti ole julkisia, voivat päättää, että niiden kokoukset ovat julkisia, ellei käsiteltävänä ole salassa pidettäviä asioita (KL 10:16).

4 Esitys vahvistaa monin tavoin seurakunnan jäsenten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Kirkon eri viranomaisten päätöksen teko- ja hallintomenettelyä koskevat säädökset (kirkkolain 10 ja kirkkojärjestyksen 10 luku) Kirkkolain 10 lukuun on lisätty sähköistä kokousta ja sähköistä päätöksentekoa koskevat säännökset (KL 10: ). Ovatko muutokset onnistuneita? Kyllä. Sähköistä kokousta ja sähköistä päättämistä koskevat säännökset ovat selkeitä ja voivat joustavoittaa päätöksentekoa. Kirkkojärjestyksen 10 luvun säännökset ovat helppolukuisia ja ohjaavat hyvin päätöksentekoa ja hallintoa. Tavoitteena on ollut selkeyttää säännöksiä otsikoinnilla, rakenteilla ja yhtenäisillä ilmaisuilla. Ovatko ehdotetut säännökset selkeitä ja ymmärrettäviä? Kyllä. Otsikot auttavat löytämään asioita. Kirkkolain ja kirkkojärjestyksen lukujen asiavastaavuus helpottaa asioiden hahmottamista ja löytämistä. Muita huomioita ja kommentteja? Avoin kysymys. Ei täydennettävää. Liitteet 17 Lausuntopyyntö luonnoksesta kirkkohallituksen esitykseksi kirkkolainsäädännön kodifioimiseksi 18 Malmin seurakuntaneuvoston lausunto kirkkohallituksen esitykseksestä

5