Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016
Liikenneviraston organisaatio 1.9.2015 alkaen Pääjohtaja Strategia Viestintä ja yhteiskuntavastuu Toiminnanohjaus Suunnittelu ja hankkeet Väylänpito Liikenne ja tieto Talous ja tulosohjaus Oikeus ja hankinta Henkilöstö ja hallinto Hankehallinta Liikenne ja maankäyttö Kunnossapito Tekniikka ja ympäristö ELY-ohjaus Tieto Liikenteen palvelut Hankesuunnittelu Liikennekeskukset Projektien toteutus 1.6.2016 Liikennevirasto 2
Rautatiet lukuina Suomen rataverkon pituus on noin 2 463 5 900 kilometriä, josta 44 90 % Pääradoilla on tasoristeystä ja tunnelia. Rautateitse kuljetetaan noin 33 miljoonaa tonnia tavaraa vuodessa. yksiraiteista Junalla tehdään vuosittain 76 miljoonaa matkaa. 1.6.2016 Liikennevirasto 3
Tiet lukuina Moottoriteitä noin 880 kilometriä ja kevyenliikenteen väyliä noin 5 320 kilometriä. Siltoja on noin 15 000 kappaletta. Suomessa maanteitä on noin 78 000 kilometriä. Henkilöliikenteestä 95% 69 % tavaraliikenteestä kulkee teillä. Kuorma-autoilla kuljetetaan 270 miljoonaa tonnia tavaraa. 1.6.2016 Liikennevirasto 4
Vesiväylät lukuina Rannikkoväyliä on noin 8 300 kilometriä ja sisävesiväyliä 8 000 kilometriä. Suomessa on 26 ympäri vuoden avoinna pidettävää satamaa. 10 suurimman sataman kautta kulkee noin 80 % tavaraliikenteestä. Väylillä on noin 25 600 merenkulun turvalaitetta (majakoita, poijuja ja viittoja). Suomessa on noin 4 000 kilometriä kauppamerenkulun väyliä. 1.6.2016 Liikennevirasto 5
Väyläomaisuuden tasearvo 2015 n. 19,5 mrd Radat 4,4 mrd Merivesiväylät 0,3 mrd Väyläomaisuus n. 19,5 mrd Tiet 15 mrd Liikenneverkon jälleenhankintaarvon arvioidaan olevan yli 50 mrd. Korjausvelka on yhteensä noin 2,5 mrd. Käyttökelpoinen liikenneverkko voi sisältää myös huonokuntoisia osia Keskeisen verkon korjausvelka on n. 1,0 mrd. Sen poisto edellyttäisi vuosittaista n. 100 milj. euron lisärahoitusta. 1.6.2016 Liikennevirasto 6
Liikenneväylien korjausvelkaohjelma 2016-2018 (600 M ) Kolmivuotinen ohjelma julkaistu 2/2016 Kohteiden valintakriteerit: Asiakastarpeet Korjausvelan hallinta Digitalisaation ja uusien palvelujen edistäminen Ohjelma koostettu asiakkaita, erityisesti elinkeinoelämää, kuullen Kohdekohtainen toteutusaikataulu täsmennetään nettisivuille: http://www.liikennevirasto.fi/korjausvelkaohjelma Hankinta ja markkinavuoropuhelu Liikennevirasto & ELYkeskukset 8.3.2016 7
Valintoja kestävän liikenteen ja yhteiskunnan puolesta Pienennämme toimintamme ympäristöjalanjälkeä ja edistämme luonnonvarojen kestävää käyttöä. Keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseen: kaupunkiseutujen maankäytön eheyttäminen ja joukkoliikenteen edellytysten tukeminen tavaraliikenteen energiatehokkaat ratkaisut ja älykäs logistiikka raideliikenteen kilpailukyky liikenne- ja olosuhdetietojen kerääminen ja yhteiskäyttö liikkujien kanssa Varmistamme, että myös palveluntuottajamme toimivat vastuullisesti. Käytämme meille myönnettyä rahoitusta läpinäkyvästi ja tuottavuutta parantavasti. 1.6.2016 Liikennevirasto 8
Suunnittelu ja hankkeet Suunnittelu ja hankkeet vastaa väyläverkon isojen investointihankkeiden tehokkaasta ja laadukkaasta toteuttamisesta sekä erilaisten toteuttamismallien ja laadunvarmistusmenetelmien kehittämisestä. Väyläinvestoinneilla parannetaan liikenneverkon toimivuutta, turvallisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja sujuvuutta. Niillä tähdätään väylien liikennekelpoisuuden varmistamiseen myös pitkällä aikajänteellä. Hankkeet toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita edistäen ja elinkaariajattelun mukaisesti. Palvelut hankitaan markkinoilta, joten hankintatoimen kehittäminen on Liikennevirastolle tärkeää. 1.6.2016 Liikennevirasto 9
Isot kehittämishankkeet 2016 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 TIEHANKKEET Kehä III 2. vaihe Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie Vt 12 Tampereen rantaväylä Mt 101, Kehä I parantaminen Vt 4 Rovaniemen kohta Vt 5 Mikkelin kohta Vt 8 Turku-Pori Länsimetron liityntäliikennejärjestelyt E 18 Hamina-Vaalimaa (PPP-hanke) Vt 6 Taavetti-Lappeenranta Vt 3 Arolammin eritasoliittymä Mt 148 parantaminen Keravan kohdalla Kt 77 Viitasaari-Keitele Vt 3 Tampere-Vaasa, Laihian kohta 1. vaihe Vt 22 Oulu-Kajaani-Vartius Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan tieinvestoinnit Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 RATAHANKKEET Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet Kehärata Pohjanmaan rata Rovaniemi-Kemijärvi sähköistys Keski-Pasilan länsiraide Riihimäen kolmioraide Helsinki-Riihimäki kapasiteetin lisääminen 1. vaihe Pännäinen-Pietarsaari sähköistys Helsingin ratapiha VESIVÄYLÄHANKKEET Pietarsaaren meriväylä Rauman meriväylä Savonlinnan syväväylän siirto 1.6.2016 10
Uudet kehittämishankkeet hallituskaudella 2017-2020 RATAHANKKEET 1. Luumäki - Imatra - Venäjän raja TIEHANKKEET 2. Valtatie 4 Oulu Kemi 3. Valtatie 5 Mikkeli-Juva 4. Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie RAITIOTIEHANKKEET 5. Raidejokeri 6. Tampereen raitiotie 1.6.2016 Liikennevirasto 11
Millainen hidaste ja minne? 1.6.2016 12
Hidasteiden suunnitteluohje Päivitetään ja viimeistellään luonnos vuodelta 2008 Nykyisten väylien liikenteen rauhoittaminen: hidasteiden tarpeen arviointi, sopivan hidastetyypin valinta ja mitoitus sekä esitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja kohteisiin, joihin rakenteellinen hidaste ei sovi Pääpaino hidasteiden mitoituksen tarkastamisessa korotukset kavennukset sivusiirrot Erillisten rauhoittamistoimenpiteiden välttäminen 13
Liikenteen rauhoittaminen Liikenteen rauhoittamisella tarkoitetaan erilaisia liikenteen valvontaan ja ohjaukseen sekäväylärakenteisiin liittyviä keinoja, joiden toteuttamisen tavoitteena on saada liikennekäyttäytyminen ympäristön mukaiseksi Tavoite alentaa ajonopeudet turvalliselle tasolle sekä rakentaa turvallinen, esteetön, viihtyisä ja kaikille tasa-arvoinen liikkumisympäristö Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutteinensuunnittelu mahdollistaa palvelujen ja toimintojen sijoittamisen sekä autoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn liikenneverkkojen rakentamisen siten, ettei erillisille liikenteen rahoittamistoimenpiteille synny tarvetta Liikenne ja maankäyttö tulee yhteensovittaa niin, että liikenneympäristö väylän poikkileikkaus, geometria sekä ympäröivä rakentaminen ja ratkaisujen yksityiskohdat itsessään viestii ympäristöön sopivasta liikennekäyttäytymisestä ja turvallisesta ajonopeudesta liikennetilassa 14
Liikenneverkon toiminnallinen luokitus Yleiskaavassa määritetään autoliikenteen pääväylät sekä pyöräilyn pääreitit ja mahdolliset aluereitit ratkaisuilla on erittäin suuri vaikutus alueen synnyttämään liikenteen määrään, liikenteen suuntautumiseen sekä eri liikennemuotojen asemaan Asemakaava ja siihen liittyvät liikenneratkaisut ovat erillisten liikenteen rauhoittamistoimenpiteiden vähentämisen kannalta ratkaisevia Yleiskaavan hyviä liikkumistapoja edistävät ratkaisut tulee toteutua ja jalostua Liikenneteknisesti määritetään tarkoituksenmukaiset liikenne- ja katualueet 15
Erilliset rauhoittamistoimenpiteet Liikenteen rauhoittamistoimenpiteisiin ryhdytään, kun halutaan: Alentaa yksittäiset suuret ajonopeudet nopeusrajoituksen mukaiselle tasolle Parantaa liikkumis- ja asumisympäristön viihtyisyyttä Parantaa väylän suuntaisen ja risteävän jalankulku- ja pyöräilyväylän turvallisuutta Parantaa väylää risteävän liikenteen ja väylältä tontille tai kiinteistölle ajon sujuvuutta ja turvallisuutta Parantaa yksittäisen kohteen turvallisuutta ja havaittavuutta Siirtää ajoneuvoliikennettä paremmin soveltuville reiteille Edistää ympäristöön sopivaa ajokäyttäytymistä esim. piha-, hidas- ja kävelykaturatkaisuilla. 16
Rauhoittamisen keinot Nopeusrajoitukset ja tiemerkinnät Ympäristön tulee tukea asetettua nopeusrajoitusta (taajama) Liikenneympäristön muokkaaminen Ajoradan korotukset, kavennukset ja sivusiirtymät tukevat nopeusrajoitusta Hidastava pysäkkiratkaisu Pysäköinti- ja liittymäjärjestelyt Porttikohta Liikenneympäristön muutoskohta; saapuminen taajamaan Väylävarusteet ja viherrakentaminen Erityiskohteiden korostaminen, valaistus, tien pituussuuntaisten elementtien vaihtelu, tien pituussuuntaan nähden poikittaisia elementtejä 17
Taajaman keskustie Paikallista liikennettä välittävä yhdys- tai seututie, valtakunnallista liikennettä välittävä kanta- tai valtatie Taajaman tieverkossa läpikulku- tai sisääntulotie, joka palvelee ostos- ja asiointiliikennettä Valtakunnallista liikennettä palvelevalla keskustatiellä valtakunnallinen ja paikallinen liikenne sekoittuvat 18
Taajaman keskustie Liikenteen rauhoittaminen toteutuu parhaiten kauppakatujaksolla, (taajaman keskeisin liiketoimintojen alue, jossa rakennukset ja pihatoiminnat liittyvät suoraan tiehen) tunnusomaisia piirteitä ovat: tiehen liittyy monipuolisia toimintoja pääpainon ollessa liike-elämän toiminnoissa tie on taajaman pääkatu ja tärkein julkinen ulkotila jakso on rakennusten rajaama jakso palvelee ensisijaisesti siihen liittyviä toimintoja ja ensisijaisesti taajaman sisäistä liikennettä 19
Liikenteen rauhoittamisen tarveharkinta Lähtötiedot: Onnettomuustilastot Liikennemäärätiedot ja liikenteenjakautuminen Liikenneturvallisuussuunnitelmat Maankäytön kehittämisen suunnitelmat Asukas- ja tienkäyttäjäryhmien palautteet Hälytysajoneuvojen säännöllisesti käyttämä reitti 20
Liikenteen rauhoittamisen tarveharkinta Lähtötiedot: Onnettomuustilastot Liikennemäärätiedot ja liikenteenjakautuminen Liikenneturvallisuussuunnitelmat Maankäytön kehittämisen suunnitelmat Asukas- ja tienkäyttäjäryhmien palautteet Hälytysajoneuvojen säännöllisesti käyttämä reitti Arviointi toteutetaanko rauhoittamistoimenpiteet 21
Liikenteen rauhoittamisen tarveharkinta Lähtötiedot: Onnettomuustilastot Liikennemäärätiedot ja liikenteenjakautuminen Liikenneturvallisuussuunnitelmat Maankäytön kehittämisen suunnitelmat Asukas- ja tienkäyttäjäryhmien palautteet Hälytysajoneuvojen säännöllisesti käyttämä reitti Arviointi toteutetaanko rauhoittamistoimenpiteet KYLLÄ 22
Liikenteen rauhoittamisen tarveharkinta Saadaanko tilanne korjattua nopeusrajoituksia tai tiemerkintöjä korjaamalla? 23
Liikenteen rauhoittamisen tarveharkinta Saadaanko tilanne korjattua nopeusrajoituksia tai tiemerkintöjä korjaamalla? EI 24
Liikenteen rauhoittamisen tarveharkinta Voidaanko taajaman keskustatien tiejaksoa tai kadun katutyyppiä muuttaa kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla toimivaksi? 25
Liikenteen rauhoittamisen tarveharkinta Voidaanko taajaman keskustatien tiejaksoa tai kadun katutyyppiä muuttaa kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla toimivaksi? EI 26
Liikenteen rauhoittamisen tarveharkinta Määritetään sopiva liikenneympäristön muokkaamistoimenpide 27
Hidasteiden toiminnalliset vaatimukset Hidaste on ajettavissa kaikilla yleisesti ko. väylää käyttävillä ajoneuvoilla turvallisesti läpi Ajettaessa hidasteen tavoitenopeutta 5 10 km/h suuremmalla nopeudella hidaste tuntuu selvästi epämukavalta Hidaste estää selkeät ylinopeudet Väylälle asetetut vapaan tilan vaatimukset täyttyvät hidasteen kohdalla Hidaste ei aiheuta estettä pintaveden pääsylle kuivatusjärjestelmään tai ohjaa kuivatusvesiä kulkemaan pitkin ajorataa 28
Hidasteiden toiminnalliset vaatimukset Hidaste on havaittavissa etäisyydeltä, jolta kuljettajalle jää vallitsevalla nopeusrajoituksella ajettaessa riittävästi aikaa hidastaa nopeuttaan tai tarvittaessa pysähtyä. Hidaste on havaittavissa myös talvella Hidaste ei aiheuta näkemäestettä Hidaste ei aiheuta rakennuksia vaurioittavaa tai asukkaita häiritsevää tärinää Hidaste on ympäristöönsä sopiva Hidaste on sijoitettu siten, että se ei haittaa väylän paikallisia toimintoja kuten pysäköintiä, tontille ajoa ja huoltoliikennettä. 29
Hidasteiden vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin Melu, tärinä Meluhaittojen vähentäminen Hidasteiden keskinäinen etäisyys on riittävän lyhyt Vältetään hidasteiden sijoittamista paikkoihin, joissa asuinrakennus tai muu melulle herkkä toiminto sijaitsee välittömästi ajoradan tuntumassa Tärinähaittojen vähentäminen Vältetään ajoradan korotusten käyttöä pehmeillä maaperillä sijaitsevilla väylillä erityisesti, mikäli kyseessä on linjaautoliikenteen ajoreitti tai väylällä on muuten yleisesti raskasta liikennettä. Varmistetaan tarkistusmittauksin, että hidasteet on toteutettu ohjeiden mukaisesti. 30
Hidastetyypit Ajoradan korotukset Ajoradan korotusten vaikutus perustuu ajoneuvoon ja sen kuljettajaan kohdistuvan pystykiihtyvyyden nopeaan muutokseen, joka erityisesti ylinopeutta ajettaessa koetaan epämukavana Ajoradan korotusten tyyppejä 1. Korotettu suojatie tai suojatie ja pyörätien jatke 2. Korotettu alue 3. Korotettu liittymä 4. Suoraviisteinen töyssy 5. Ympyränkaari- tai sinitöyssy 6. Tyynyhidaste 7. Pikkutöyssy 31
Hidastetyypit Ajoradan kavennukset Kavennuksen nopeutta alentava vaikutus perustuu ajoneuvon liikkumisvarojen pienenemiseen Ajoradan kavennuksen tyyppejä 1. Kavennus, 2-puolinen, kohtaaminen mahdollista 2. Kavennus, 2-puolinen, ilman kohtaamista 3. Kavennus, 1-puolinen, kohtaaminen mahdollista 4. Kavennus, 1-puolinen, ilman kohtaamista 5. Keskisaareke, suojatie tai suojatie ja pyörätien jatke 6. Mutkahidaste 32
Hidastetyypit Ajoradan sivusiirtymät Sivusiirtymät pakottavat ajoneuvon kuljettajan muuttamaan ajolinjaa ja arvioimaan ajotilan riittävyyttä Sivusiirtymän tyyppejä 1. Ajoradan sivusiirtymä pysäköinnin yhteydessä 2. Ajoradan sivusiirtymä, ajosuuntien välissä keskisaareke 3. Ajolinjan sivusiirtymä keskisaarekkeella 4. Liittymän tulosuuntien sivusiirtymät keskisaarekkeella 5. Ajoradan sivusiirtymä, ajosuuntien välissä keskisaareke, vino saareke 6. Leveä keskisaareke, hidastesaareke 33
Hidastetyypit Ajokaistan kaventaminen Tavoiteltavaan nopeustasoon nähden liian leveitä ajokaistoja voidaan kaventaa pistemäisesti tai pidemmältä matkalta Ajokaistojen kaventamisen tyyppejä: 1. Reunaviivojen siirto, jota voidaan tukea toteuttamalla pientareet eri materiaalista tai täristävänä pintana 2. Kaventaminen reunaviivoja siirtämällä 1-kaistaiseksi, määrävälein kavennus sivuestein 3. Yliajettava keskikaista 4. Yliajettava keskikaista tiemerkinnöin ja määrävälein keskisaarekkeita 5. Korotettu keskikaista 34
Hidastetyypit Yhdistelmäratkaisut Korotettu suojatie tai suojatie ja pyörätien jatke sekä 2-puoleinen kavennus Hidastavia liittymäratkaisut Korotettu liittymä Porttikohdat Ajoradan ulkopuoliset porttirakenteet ja poikkeava ajoradan päällyste Hidastavat pysäkkiratkaisut Tiimalasipysäkki 35
Hidasteiden käyttö Rakenteellisten hidasteiden käytön perustilanteita ovat: Nykyisen nopeusrajoituksen noudattamisen tukeminen Nopeusrajoituksen alentamisen yhteydessä tehtävät tukitoimet Uuden väylän rakentamisen yhteydessä tehtävät hidasteet Väylän parantamisen yhteydessä tehtävät hidasteet 36
Hidasteiden käyttö Yleisiä rakenteellisten hidasteiden käyttökohteita ovat liikkumisen ja asuinympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta ongelmalliset tienkohdat Koulujen, päiväkotien ja urheilualueiden ympäristöt, joissa liikkuu paljon lapsia Palvelutalojen ympäristöt, joissa liikkuu vanhuksia Liikekeskustat, torit, aukiot ja kävelykatujen risteämiskohdat, joissa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä on suuri Merkittävät tai huonot jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden risteämiskohdat autoliikenteen kanssa Väylät, joiden vaakageometria, poikkileikkaus, päällyste tai tieympäristö eivät tue riittävästi asetettua nopeusrajoitusta 37
Hidasteiden käyttö Yleisiä rakenteellisten hidasteiden käyttökohteita ovat liikkumisen ja asuinympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta ongelmalliset tienkohdat Standardiltaan alemman verkon väylät, joita käytetään koulureittinä ja joilta puuttuvat erilliset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet Siirtymäkohdat, joissa liikenneympäristö muuttuu ja nopeusrajoitus laskee Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden onnettomuuskasaumat Liikkumis- ja asumisympäristön viihtyisyyden ongelmakohdat 38
Hidastetyypin valinta Hidastetyypin valintaan ja hidasteen mitoitukseen vaikuttavat Väylän toiminnallinen luokka Nopeusrajoitus Liikennemäärä ja koostumus Liikenneympäristö Pohjaolosuhteet Väylän mahdollinen toimiminen joukkoliikenteen, raskaan liikenteen tai hälytysajoneuvojen säännöllisesti käyttämänä reittinä Paikalliset olosuhteet esim. liittymäjärjestelyt, suojatiet, pyörätien jatkeet ja valaistus Hidastetyypin valinta ja mitoitus tehdään tapauskohtaisesti 39
Hidastetyypin valinta 60 km/ nopeusrajoitus Hidasteita käytetään vain erityishuomiota edellyttävissä kohteissa. yleisimpiä ratkaisuja ovat: Porttikohdat Sivusiirtymät Liittymien kanavoinnit Pyritään yleensä välttämään kapasiteetin pienenemistä. 40
Hidastetyypin valinta 50 km/h nopeusrajoitus Luontevimpia hidastetyyppejä ovat Kiertoliittymät Keskisaarekkeet ja kavennukset suojateiden tai suojateiden ja pyörätien jatkeiden kohdilla 41
Hidastetyypin valinta 40-30 km/h nopeusrajoitus Luontevimpia hidastetyyppejä ovat Ajoradan korotukset Pysäkkiratkaisut Kavennukset Sivusiirtymät 42
Millainen hidaste ja minne? Vaikuttavia tekijöitä Tien toiminnallinen luokka Nopeusrajoitus Liikennemäärä ja koostumus Liikenneympäristö Pohjaolosuhteet Väylän mahdollinen toimiminen joukkoliikenteen, raskaan liikenteen tai hälytysajoneuvojen säännöllisesti käyttämänä reittinä Paikalliset olosuhteet esim. liittymäjärjestelyt, suojatiet, pyörätien jatkeet ja valaistus TIESUUNNITELMAN TARVE ARVIOITAVA Vaikutukset vähäiset->ei tiesuunnitelmaa 43
Kiitos! Lisätietoja mika.valtonen@liikennevirasto.fi