S a t u A a l t o Satu Marjakangas. Ikääntymisen resurssikeskusopas

S a t u A a l t o Satu Marjakangas Ikääntymisen resurssikeskusopas Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 2/2008

Ikääntymisen resurssikeskusopas

S a t u A a l t o Satu Marjakangas Ikääntymisen resurssikeskusopas K e h i t t y v ä t v a n h u s p a l v e l u t j u l k a i s u j a 2 / 2 0 0 8

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Hämeentie 58 60 A 52 00500 Helsinki Puh. (09) 7745 900 Fax (09) 701 5474 www.valli.fi Kehittyvät vanhuspalvelut julkaisuja 2/2008 ISSN 1239-5463 ISBN 978-952-9594-28-3 Taitto: Vitale Ay / Taina Leino Paino: Saarijärven Offset Oy 2008

Sisällys 1 JOHDANTO... 7 2 YDIN-PROJEKTI... 9 Satu Marjakangas 3 RESURSSIKESKUKSET VASTAAVAT VANHUSTYÖN HAASTEISIIN... 15 Satu Aalto 4 FILOSOFIA JA ARVOT TYÖN POHJANA... 19 Satu Marjakangas 5 RESURSSIKESKUSTOIMINNOT... 25 Satu Marjakangas Ennaltaehkäisevä toiminta... 26 Etsivä toiminta...27 Harraste-, kulttuuri- ja viriketoiminta...30 Palveluohjaus ja -neuvonta...36 Tavoitteelliset ryhmät...40 Omaishoidon tukeminen...50 Portti tietoyhteiskuntaan -palvelut...54 Vapaaehtoistoiminta...57 Kotona asumista tukevat palvelut... 64 Ravitsemustoiminta...65 Kotihoito...68 Päivätoiminta...72 Lyhytaikaishoito...77 6 IKÄIHMISTEN YHTEISÖKSI... 81 Satu Aalto Muutoksen toteuttaminen... 82 Strategisten muutosten tekeminen...84 Yhteistoiminnallinen kehittäminen...85 Työkulttuurin kehittäminen...87 Yhteinen työote...89 Laadun kehittäminen...91 Muutoksen johtaminen...93

Voimavarat... 98 Osaava ja moniammatillinen henkilökunta...99 Yhteistyö ja verkostot...106 Viestintä...108 Talous...111 Satu Marjakangas Tilat...120 Teknologia...122 Satu Marjakangas 7 YHTEENVETO... 129 LÄHTEET... 131 LIITTEET Liite 1...133 Liite 2...135 Liite 3...136 Liite 4...143 Liite 5...144

Johdanto 1 Resurssikeskusopas on Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton YDIN-projektin (Ikääntymisen resurssikeskus -mallin luominen ja laadukkaan kotona asumisen turvaaminen, 2005 2008) lopputuotos. Projektin aikana kehitettiin liiton kolmentoista jäsenjärjestön kanssa Ikääntymisen resurssikeskuksia. Oppaaseen on koottu kehittämistyön tuloksena syntynyt malli. Oppaan kirjoittamisesta ovat vastanneet YDIN-projektin suunnittelijat Satu Aalto ja Satu Marjakangas. Jäsenjärjestöjen projektivastaavat ja johtajat (liite 1) ovat tehneet paikallista kehittämistyötä, jota esitellään oppaan esimerkeissä. Myös asiakkaat, vapaaehtoiset ja projektikohteiden muu henkilökunta ovat antaneet arvokkaan panoksensa lopputulokseen. Heidän näkemyksiään on oppaan lainauksissa, jotka on koottu suunnittelijoiden tekemistä loppuarviointihaastatteluista. Projektin asiantuntijatyöryhmä (liite 2) on antanut arvokasta palautetta ja näkökulmaa oppaan sisältöön. Opas on kirjoitettu kaikille vanhustyön toimijoille. Oppaassa esitellään uudenlainen malli toteuttaa ikääntyvien toimintaa ja palveluita. Mallin keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään ja laadukkaasti. Resurssikeskukset tukevat kotona asumista tarjoamalla ikääntyville mielekästä tekemistä, välittävän yhteisön sekä kattavat palvelut. Vapaaehtoistoimijoilla, omaisilla, hoitajilla, keittiöhenkilökunnalla, esimiehillä ja päättäjillä on Ikääntymisen resurssikeskusmallissa oma tehtävänsä mahdollistaa asiakkaille ja asukkaille mielekäs ikääntyminen. Oppaassa kerrotaan Ikääntymisen resurssikeskuksen tarpeesta ja siitä miten mallilla pystytään vastaamaan sekä vanhustyön yhteiskunnallisiin että yksilötason haasteisiin. Resurssikeskuksen sisältämät ennaltaehkäisevät toiminnot ja kotona asumista tukevat palvelut ovat oppaassa esiteltynä ytimekkäästi ja laadukkaan kehittämisen näkökulmasta. Toiminnoista ja palveluista on kerätty projektikohteiden esimerkkejä, joiden kautta lukijalle avautuu asiakasnäkökulma sekä erilaiset toimintojen ja palveluiden toteuttamismallit. Oppaassa kuvataan miten toimintaa ja palveluita kehitetään sekä miten olemassa olevia resursseja voidaan nykyistä paremmin hyödyntää ja mistä voi löytää uusia resursseja. 7

Ydin-projekti Satu Marjakangas 2 Ydin-projekti alkoi vuonna 2005. Projektin lähtökohtana oli jäsenjärjestöjen tarve vastata paremmin myös lähiympäristön ikääntyvien tarpeisiin. Projektissa oli avoin haku liiton jäsenjärjestöille, joista mukaan kehittämistyöhön sitoutui 13 järjestöä. Mukana projektissa oli 12 palvelutaloa, 1 vanhainkoti ja 1 kotihoidon yksikkö. Jokainen projektikohde oli erilainen ja toimintaa kehitettiin paikallisen järjestön ja ikääntyvien tarpeista käsin. Hanketta rahoitti Rahaautomaattiyhdistys. Projektisuunnitelmassa olleet projektin tavoitteet: 1. Ikääntymisen resurssikeskus -mallin luominen Kehitetään Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton jäsenjärjestöistä ikääntymisen resurssikeskuksia, jotka tukevat huonokuntoisten ikäihmisten ja vanhusten kotona asumista ja jotka toimivat omaishoidon ja kotona asumisen tukipaikkoina. 2. Tukiverkosto kotona asumisen tueksi Luodaan läheisauttamisen, vertaistuen sekä vapaaehtoistyön toimintamalleja kotona asumisen ja omaishoidon tueksi ja tukiverkoston rakentamiseksi. 3. Teknologia ja apuvälineet kotona asumisen turvaksi Tuetaan huonokuntoisen ikäihmisen ja vanhuksen kotona asumista kehittämällä asunnon turvallisuutta ja toimivuutta sekä toimintakykyä tukevaa teknologiaa ja apuvälineistöä. Annetaan mahdollisuus käyttää ja oppia käyttämään tietoyhteiskunnan palveluja. 9

Projektin kohderyhmä Projektin kohderyhmänä olivat yli 75-vuotiaat säännöllisesti apua ja tukea tarvitsevat, omassa kodissaan asuvat ikääntyvät. Tämän kohderyhmän lisäksi tavoiteltiin ennaltaehkäisevästä toiminnasta hyötyviä nuorempia ikääntyviä. Kehittämistyössä mukana olleet tahot Pohjois-Pohjanmaa: Haukiputaan Kotiapuyhdistys ry, Haukipudas Oulun Seudun Mäntykoti ry, Oulu Keski-Suomi: Viitakodit ry, Jyväskylä Kanta-Häme: Kössi-säätiö, Hämeenlinna Pirkanmaa: Kotipirtti ry, Tampere Tampereen Vanhuspalveluyhdistys, Tampere Uusimaa: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry, Espoo Kantti ry, Helsinki Keravan Palvelutalosäätiö, Kerava Kivipuiston Palvelukotisäätiö, Järvenpää Käpyrinne ry, Helsinki Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry, Espoo Yrjö ja Hanna-säätiö, Järvenpää Projektin resurssit Projektissa työskenteli kaksi suunnittelijaa ja kunkin paikallisen projektikohteen nimeämät projektivastaavat. Yhdeksässä projektikohteessa oli käytössä projektiin myönnetty rahoitus ja neljässä toimintaa kehitettiin järjestön omilla resursseilla. Projektissa oli valtakunnallinen asiantuntijatyöryhmä ja useassa paikallisessa projektissa oli myös oma ohjausryhmänsä. Projektin resursseihin kuuluivat lisäksi merkittävänä osana kaikkien paikallisten resurssikeskusten henkilökunta, asiakkaat, yhteistyöverkostot sekä vapaaehtoiset. Projektiryhmän ja asiantuntijatyöryhmän kokoonpano on esitelty liitteissä 1 ja 2. 10

Projektin työmuodot Paikallista kehittämistyötä pyrittiin tukemaan monin eri tavoin (kuvio 1). Suunnittelijat koordinoivat projektikokonaisuutta ja paikalliset projektivastaavat vastasivat oman talon kehittämistyöstä. Suunnittelijoiden tuki ja ohjaus oli projektivastaavien käytössä koko projektin ajan. Valtakunnallisia työkokouksia järjestettiin hankkeen aikana 17, joissa käsiteltiin erilaisia hankkeeseen liittyviä asioita ja mallinnettiin resurssikeskusta. Näiden lisäksi järjestettiin kolme arviointifoorumia, joista yksi RAY:n kanssa. Arviointifoorumeiden tarkoituksena oli toimia tarkistuspisteinä ja kehittämisen apuvälineinä. Tuki ja ohjaus Työkokoukset Verkostotyö Koulutukset YDINPROJEKTIN TYÖMUODOT Arviointi Kehittämisiltapäivät Tiedotus Pilotit Raportointi Kuvio 1. Ydin-projektin työmuodot. Valtakunnallisia koulutuksia järjestettiin projektivastaaville kymmenen, joilla pyrittiin lisäämään projektihenkilöstön osaamista mm. muutosjohtamiseen, viestintään, arviointiin, tuotteistukseen ja kustannuslaskentaan. Näiden lisäksi jokaisessa projektikohteessa järjestettiin koko työyhteisön resurssikeskusiltapäivä, jolla pyrittiin koko henkilökunnan mukaan ottamiseen projektiin. Varsinaisia pilotteja projektissa oli kolme, joissa yhdessä kehitettiin pääkaupunkiseudun projektikohteiden vertaisoppimista verstastyöskentelyn ja vertaisarvioinnin avulla. Toisessa pilotissa kehitettiin palveluohjausta ja kolmannessa 11

tavoitteellista ryhmätoimintaa. Projektin viimeisenä toimintavuonna kaikki projektikohteet arvioitiin teemahaastatteluin. Teemahaastattelut pidettiin suunnittelijoiden toimesta projektin kohderyhmänä oleville ikäihmisille, vapaaehtoisille sekä talon henkilökunnalle. Jokainen projektikohde sai haastatteluista raportin kehittämisensä tueksi. Paikallisissa projekteissa kehittämiskohteina (kuvio 2) olivat etsivä toiminta, palveluneuvonta ja -ohjaus, vapaaehtoistoiminta, ryhmätoiminta, omaistoiminta, kuntoutus, virkistys, vanhusteknologia, kotihoito, päivätoiminta, lyhytaikaishoito sekä verkostoituminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Kukin mukana oleva järjestö pyrki vastaamaan paikallisten ikäihmisten tarpeisiin ja vanhustyön haasteisiin, eikä kaikissa taloissa kehitetty samoja asioita. Etsivä toiminta Palveluohjaus Verkostotyö Vapaaehtoistoiminta PAIKALLISET KEHITTÄMISALUEET Vanhusteknologia Ryhmätoiminta Kotihoito Lyhytaikaishoito Kuntoutus ja virkistys Päivätoiminta Kuvio 2. Paikalliset kehittämisalueet. Projektin tulokset ja tuotokset Projektissa kehitettiin eniten ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja. Huonompikuntoisten ikääntyvien tueksi kehitettiin myös toimintakykyä tukevia palvelumuotoja. Toiminta- ja palvelumuodoista pyrittiin kehittämään tavoitteellisia ja kotona asumista aidosti tukevia. Toimintojen ja palvelujen lisäksi kehitettiin 12

muutostyötä tukevia prosesseja sekä lisäresurssien hankintaa. Projektiarviointien perusteella voidaan sanoa, että ikääntyvät ovat olleet todella tyytyväisiä kehitettyihin toimintamuotoihin ja palveluihin. Projektissa on löydetty sekä ennaltaehkäisevästä työstä hyötyviä eläkeläisiä että huonokuntoisia ja syrjäytymisvaarassa olevia vanhuksia. Ennaltaehkäisevän työn lisäresursseiksi saatiin paljon aktiivisia vapaaehtoistoimijoita, jotka ovat antaneet merkittävän panoksensa projektille. Heidän tuekseen on kehitetty erilaisia tukimuotoja ja toiminnan ohjausta. Yksittäisistä toimintamuodoista, palveluista, muutosprosessista ja resursseista rakentui Ikääntymisen resurssikeskusmalli, joka vastaa hyvin ikäihmisen omiin toiveisiin sekä toimintaympäristön muutoksiin (kuvio 3). IKÄÄNTYMISEN RESURSSIKESKUS KOTONA ASUVIEN IKÄIHMISTEN YHTEISÖ MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN JA VOIMAVARAT ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMINNOT etsivä toiminta harraste-, kulttuuri- ja viriketoiminta palveluneuvonta ja -ohjaus tavoitteelliset ryhmät omaishoidon tukeminen portti tietoyhteiskuntaan palvelut vapaaehtoistoiminta KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT ravitsemustoiminta kotihoito päivätoiminta lyhytaikaishoito Kuvio 3. Ikääntymisen resurssikeskusmalli. 13

Resurssikeskukset vastaavat vanhustyön haasteisiin Satu Aalto 3 Suomalaisessa vanhustyössä tarvitaan uudenlaista ajattelua, työtapoja ja toiminnan rakenteita sekä resursseja. Ikääntymisen resurssikeskusmalli on kehitetty vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden vanhustyön haasteisiin. Iäkkäiden määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä nopeasti. Seuraavassa taulukossa on näkyvillä iäkkäiden ikäryhmien kasvu vuosina 2010 2025: > 65 v > 75 v > 85 v 2010 940 738 433 413 112 736 2015 1 129 537 480 401 137 910 2025 1 394 172 708 112 177 455 Tilastokeskus, väestöennuste 2007 Palveluiden tarve ei välttämättä kasva samassa suhteessa kuin ikääntyneiden määrä. Tulevaisuudessa ikääntyneiden toimintakyky tulee olemaan nykyistä parempi. Suurelle joukolle hyväkuntoisia ikääntyviä tarvitaan toimintaa ja yhteisöjä, joilla vaikutetaan elämän merkityksellisyyden ja mielekkyyden kokemuksiin sekä ehkäistään turvattomuutta ja yksinäisyyttä. Harrastus- ja virkistystoimintojen rinnalle tarvitaan tavoitteellista toimintaa, jolla on ennaltaehkäisevää vaikutusta. Ja samanaikaisesti huonokuntoisille ikäihmisille tarvitaan riittävää hoitoa ja toimivat palveluketjut, joilla taataan hoidon oikea-aikaisuus sekä turvallisuus. Lisäksi tarvitaan entistä enemmän ympärivuorokautisen hoivan ja kuntouttavien palveluiden kehittämistä. Ikääntyvien kotona asumisen mahdollistaminen vaatii kotihoidon määrään ja laatuun panostamista. Ikääntyvien määrällinen kasvu tuo haasteita resurssien riittävyydelle. Resurssikeskusmallissa pyritään ikääntyvien palvelut keskittämään saman katon alle sekä yhdistämään käytettävissä olevia resursseja hyvällä yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa. 15

16 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatusuosituksen (2008) mukaan valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 91 92 prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin, 13 14 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa, 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea, 5 6 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä ja 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla. Resurssikeskusmallilla pyritään vastaamaan ikääntyville tarjottavien palvelurakenteiden haasteisiin niin, että resurssikeskuksessa ikäihmiset kohdataan yksilöllisesti ja heidän tarpeisiinsa vastataan joustavasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja ikääntyvien määrän lisääntyminen tuo suuria haasteita palveluiden kehittämiselle. Teknologian nopea kehittyminen, ikääntyvän väestön palvelutarpeiden muutokset ja palveluihin liittyvät odotukset sekä asiakkaiden suurempi tietoisuus oikeuksistaan ovat muun muassa tekijöitä, jotka ikääntyvien palveluiden järjestämisessä tulee huomioida. Vanhustenhuoltoyhteisöjen strategiaa ja visioita tulee tarkastella muuttuvan yhteiskunnan ja ikääntyvän väestön tarpeita vastaavaksi. Resurssikeskuksen toiminnan ja palveluiden kehittäminen lähtee ikääntyneiden tarpeiden ja toiveiden kuulemisesta. Resurssikeskuksissa on osaamista ja foorumeita kuulla ikäihmisiä. Resurssikeskusmalli on kehitetty järjestöpohjaisissa organisaatioissa, jotka tuottavat ikääntyvien palveluasumista sekä kotihoitoa. RAY on tukenut kansalaisjärjestöjen rakennus- ja peruskorjaushankkeita, joilla on rakennettu palvelutaloja. Rakennetuissa taloissa on yhteisiä oleskelu-, ryhmä- ja ruokailutiloja, joiden käyttöä tulee lisätä palvelemaan palvelutalojen asukkaiden lisäksi myös alueen lähistöllä omassa asuinkannassaan asuvien ikäihmisten tarpeita. Henkilöstöresurssien turvaaminen ja työhyvinvointi ovat vanhustyön haasteita. Resurssikeskukset ovat moniammatillisia työyhteisöjä, joissa panostetaan henkilökunnan osaamisen kehittämiseen. Henkilökunnan työnkuvat on räätälöity esimerkiksi niin, että ryhmäkodissa työskentelevä hoitaja voi kerran viikossa ohjata omaishoitajien tavoitteellista ryhmää. Työtehtävien monipuolisuus ja työnkierron mahdollisuudet tekevät resurssikeskuksista houkuttelevia työyhteisöjä, joihin saadaan myös tulevaisuudessa rekrytoitua vanhustyön ammattiosaajia.

17

Filosofia ja arvot työn pohjana Satu Marjakangas 4 Kun perinteisestä palvelutalosta tai kotihoitoyksiköstä kehitetään resurssikeskusta, on välttämätöntä pohtia organisaation arvoja ja toimintafilosofiaa. Mistä arvoista halutaan pitää kiinni? Täytyykö jostain luopua uuden edessä? Jos aiemmin on sitouduttu hoitamaan oman yksikön asukkaita mahdollisimman hyvin, miten se voidaan turvata jatkossakin niin, että myös ympäristön ikäihmiset saavat palvelua? Keskustelua on tarpeen käydä myös talon asukkaiden ja omaisten kanssa. Mitä meidän talossa merkitsee se, että ovet avataan lähiympäristön ikäihmisille? Talon asukkaat voivat pelätä, että heidän palvelunsa huononevat ja vieraita ihmisiä tulee heidän kotiinsa. Talon asukkaat täytyy saada hoitohenkilökunnan kanssa mukaan muutokseen. On tärkeää, että kaikki osapuolet ovat vaikuttamassa oman kodin ja työyhteisön muutokseen ennen uusia strategisia linjauksia. Sitoutuminen ja muutoshalukkuus kasvaa osallisuuden myötä. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys merkkaa, mä haen sitä. Kun lähdet työelämästä pois, työyhteisön yhteisöllisyys katoaa. Halusin kuulua johonkin. Se antaa muutakin. Tää verkostoryhmä, kun kerran kuussa tavattu täällä. Tykkään ihmisistä, saa olla tekemisissä ihmisten kanssa. (Vapaaehtoinen, Omenatarhan Palvelutalo) Resurssikeskuksen ideana on, että kotona asuvat ikäihmiset ja vapaaehtoiset löytävät palvelutalosta yhteisön itselleen. Palvelutalo on toimintapaikka, jonne on helppo tulla ja kynnys on matala. Ikäihmiset ystävystyvät keskenään ja yhteisistä tiloista muodostuu kohtaamispaikkoja ja olohuoneita. Yhteisöllisyys näkyy me-henkenä, välittämisenä ja yhteisenä missiona. Omasta resurssikeskuksesta ja kanssaihmisistä pidetään huolta. Yhteisöllisyys näkyy resurssikeskuksessa myös henkilökunnan sitoutumisessa työhön. Työntekijä kokee olevansa toimija yhdessä ikäihmisten kanssa. 19

Asioita tehdään yhdessä ja päätökset ovat yhteisiä. Ikäihmiset toimivat yhteisössä kykyjensä mukaan ja vastaavat osaltaan myönteisen ilmapiirin ja hengen rakentamisesta. Vaikka yhteisössä on omat sääntönsä, annetaan jokaiselle tilaa myös yksilönä. Yhteisöllisyyden rakentaminen vaatii pitkän ajanjakson, eikä se tule itsestään. Ei ole itsestään selvää, että kaikki palvelutalot ovat yhteisöjä. Toimijuus Täällä ei ollut sellaisia toimintoja aiemmin ja oli miehiä, jotka ei osannut keittää edes kananmunaa. Pidin kahvikestit kavereille ja tein kakut itse. Sitten puhuttiin, että eikö me voitais tehdä. (Ikäihminen, Merikartanon Palvelutalo) Resurssikeskuksessa ikäihmiset nähdään aktiivisina toimijoina. Toimijuus tuo ikäihmisille omanarvontuntoa ja elämän hallintaa. Omiin asioihin pitää ja voi vaikuttaa. Myös omaiset nähdään tärkeinä toimijoina. Kaikkien toimijuutta, yhteisvastuullisuutta ja uusia ideoita tuetaan. Ikääntyvien toimijuus resurssikeskuksessa voi näkyä aktiivisena osallistumisena, itseohjautuvana toimintana ja mielekkäänä tekemisenä. Toimintakyvyn heiketessä toimijuuden muodot voivat vaihdella. Resurssikeskus pystyy tukemaan ikääntyviä niin, että kukaan aktiivinen oman elämänsä seppä ei muutu passiiviseksi palvelujen vastaanottajaksi. Muistan kun tulin ensimmäisenä päivänä Viitakotiin Nettikahvilaan. Minä menen sinne saamaan ja sitten tilanne kääntyikin niin, että minusta tuli tutor ja sehän se olikin mikä antoi voimaa. (Vapaaehtoistekijä, Viitakodit ry) Asiakaslähtöisyys, itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys Eikös ole hyvä, että ihminen pysyy vähän lapsenmielisenä ja uteliaana? (Ikäihminen, Kirkkopihan palvelutalo) Kaikki toiminta lähtee asiakkaasta ja hänen tarpeestaan. Asiakaslähtöisessä organisaatiossa kartoitetaan asiakkaiden tarpeita, kuunnellaan heidän mielipiteitään, kerätään palautetta ja tehdään työ asiakaslähtöisesti. Toimintaa kehitetään asiakkailta saatavien palautteiden pohjalta. Organisaatiokeskeisyydestä pyritään pääsemään aitoon asiakaslähtöisyyteen. Ikäihminen päättää itse elämästään ja osallistumisestaan. Ketään ei voi pakottaa toimintaan. Myös muistisairaat ikääntyvät pystyvät tekemään omaa elämää koskevia valintoja. Henkilökunta kunnioittaa ikääntyvien valintoja ja päätöksiä. 20

Resurssikeskuksen asiakkaat ja asukkaat ovat yksilöitä, joilla on yksilölliset tarpeet. Palveluiden tuleekin olla monipuolisia ja yksilön tarpeita tukevia. Kaikkia kannustetaan ilmaisemaan yksilölliset toiveensa. Myös henkilökunnalle sallitaan yksilöllisyys ja oma tapa tehdä työtä. Moniammatillisuus, verkostoituminen ja uudistumiskyky Omasta kokemuksesta puhun, että työ on vaihtelevaa ja monipuolista, se luo mielekkyyttä, ettei oo vain sitä samaa koko ajan. Välillä saa olla jalkojenhoitaja, hiustenleikkaaja, haavanhoitaja, kokki, pesuri, talonmies. (Työntekijä, Haukiputaan Kotiapuyhdistys ry) Resurssikeskuksessa tehdään töitä moniammatillisissa tiimeissä. Toisten osaamista hyödynnetään ja kunnioitetaan ammattirajoista ja toimenkuvista huolimatta. Moniammatillisuus näkyy resurssikeskuksessa parempana laatuna, monipuolisina toimintamuotoina ja fiksuna työyhteisönä. Erilaisista maailmoista tulevat työntekijät lisäävät työyhteisön moniarvoisuutta. Resurssikeskus toimii verkostoissa ja hyvässä yhteistyössä muiden palveluntuottajien kanssa. Ideat ja hyvät toimintamallit laitetaan kiertoon. Yhteistyössä on voimaa ja jokainen on valmis auttamaan puolin ja toisin. Resurssikeskuksessa ei tarvitse tehdä kaikkea itse vaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Resurssikeskus ei ole paikoilleen jämähtänyt vanhustyön organisaatio vaan pyrkii kaikin tavoin uudistumaan ja muuttamaan vallitsevia käytäntöjä. Uudistumiskyky edellyttää jatkuvaa arviointia ja olemassa olevien käytäntöjen kyseenalaistamista. Uusia ideoita, ajatuksia ja kehittämissuuntia haetaan aktiivisesti koulutuksista ja alan tutkimuksista. Myös kunnan vanhuspalvelujen strategiaan pyritään aktiivisesti vaikuttamaan ja huomioimaan siitä nousevia asioita palveluiden kehittämisessä sekä yhteistyön rakentamisessa. Tavoitteellisuus ja toiminnan vaikuttavuus Ammattilaisten tekemä työ on tavoitteellista ja tähtää ikääntyvien hyvinvoinnin lisäämiseen. Tavoitteellisuus näkyy suunnitelmallisuutena ja toiminnan jatkuvana arviointina. Tavoitteellinen työskentely mahdollistaa toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden sekä niukkojen resurssien parhaan mahdollisen hyödyntämisen. Resurssikeskuksen koko toiminta perustuu vaikuttavuuteen. Tavoitteellisten toimintamuotojen avulla pyritään siihen, että ikäihmiset pysyvät toimintakykyisinä pidempään ja saavat oikea-aikaista hoitoa sitä tarviessaan. Resurssikeskuksen toiminta on ammatillisesti johdettua ja kehittämisessä hyödynnetään tutkittua tietoa. 21

Yhteisten arvojen toteutumista edistäviä asioita: Henkilökuntaa on riittävästi ja se on koulutettua. Resurssikeskuksessa on hyvä henkilöstöhallinto ja johtaminen. Kaikki työntekijät, asiakkaat, vapaaehtoiset ja omaiset hyväksytään omana itsenään. Työyhteisössä on kannustava, avoin ja kiireetön ilmapiiri. Henkilökunnalla on yhteistä toimintaa ja yhteisiä projekteja. Kaikki ovat tasa-arvoisia toimijoita keskenään. Yhteisistä arvoista, pelisäännöistä ja vastuista on sovittu. Yhteisten arvojen toteutumista estäviä asioita: Henkilökunnalla on jatkuva kiire. Henkilökuntaa on vähän ja se vaihtuu jatkuvasti. Työntekijöillä on omat kuppikuntansa, jonka myötä ilmapiiri voi olla huono. Päätöksiä ja toimintasuunnitelmia ei tehdä yhdessä vaan ne tulevat jostakin ylhäältä. Kaikilla on tiukat tehtävänkuvat ja reviirit. Yksikössä ei ole avoimia ja turvallisia foorumeita, joissa keskustellaan asioista. Yhteisön perustehtävä on hämärtynyt ja toimitaan organisaatiokeskeisesti. TEHTÄVIÄ 1. Pitäkää henkilökunnan kanssa kehittämispalaveri, jossa pohditaan olemassa olevia arvoja ja mitä ne talossa käytännössä merkitsevät. Pohtikaa ovatko arvot ajantasaiset ja voidaanko niihin sitoutua. Mahdollistaako arvopohja ja talon toimintaperiaatteet uudenlaisen resurssikeskusajattelun? 2. Laatikaa yhteiset arvot kehystettyyn tauluun näkyville. Nostakaa talon arvot ja toimintaperiaatteet yhteiseksi keskustelunaiheeksi talon asukasilloissa. Kuunnelkaa talon asukkaiden ja omaisten näkemyksiä talon muuttamisesta kaikille avoimeksi resurssikeskukseksi. 22

23

5 Resurssikeskustoiminnot Satu Marjakangas Resurssikeskustoiminnot on jaettu ennaltaehkäisevään työhön ja kotona asumista tukeviin palveluihin. Kevyet toiminnot eivät pysty yksinään turvaamaan ikäihmisten kotona asumista. Parhaimpaan lopputulokseen päädytäänkin niin, että resurssikeskus pystyy tukemaan ikäihmisten osallisuutta sekä ennaltaehkäisevästi että myös toimintakyvyn heiketessä. 25

Ennaltaehkäisevä toiminta Ikääntymisen resurssikeskus -mallin ennaltaehkäisevä työ on linjassa Ikäihmisten laatusuosituksen (2008) kanssa. Suosituksessa kiinnitetään huomiota mm. onnistuvan ikääntymisen turvaamiseen, itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukemiseen sekä varhaiseen puuttumiseen, mitkä ovat keskeisiä asioita myös resurssikeskus -mallissa. Kuten laatusuosituksessa sanotaan; Ehkäisevällä, toimintakykyä ylläpitävällä toiminnalla voidaan ehkäistä ja siirtää hoidon ja palvelujen tarvetta myöhemmäksi. (STM & Kuntaliitto 2008) Erilaisten ennaltaehkäisevien resurssikeskustoimintojen avulla pyritään lisäämään ikäihmisen hyvää, mielekästä ja toimintakykyistä elämänjaksoa. Ikäihmistä kannustetaan omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Ikääntyvä pääsee osalliseksi resurssikeskusyhteisöön ja voi löytää talosta harrastuksia, ihmissuhteita, vapaaehtoistoimintaa, tietoa, iloa ja yhdessä tekemistä. ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMINNOT RESURSSIKESKUKSESSA w etsivä toiminta w harraste-, kulttuuri- ja viriketoiminta w palveluneuvonta ja -ohjaus w tavoitteelliset ryhmät w omaishoidon tukeminen w portti tietoyhteiskuntaan -palvelut w vapaaehtoistoiminta 26

w Etsivä toiminta Mä tulin, kun näin lehdessä ilmoituksen. Ajattelin että näen muitakin ihmisiä kuin meidän talossa. Sehän se on tärkeintä, että näkee muitakin ihmisiä. (Ikäihminen, Kivipuiston Palvelukotisäätiö) Ammatillisen vanhustyöhön suunnatun etsivän toiminnan perustehtävänä on löytää ikääntyviä, jotka ovat avun tarpeessa eivätkä jostain syystä käytä olemassa olevia auttamis- ja palvelujärjestelmiä, tai eivät ole tulleet niissä autetuiksi. Etsivää työtä kannattaa ulottaa niihin paikkoihin, missä ikäihmisiä luonnollisesti liikkuu. Masentuneet, yksinäiset ja syrjäytyneet vanhukset eivät useinkaan löydä tietään resurssikeskuksiin lehti-ilmoittelun avulla, vaan esimerkiksi yhteistyöverkoston ja ostoskeskuksiin jalkautumisen avulla. Ennaltaehkäisevä toiminta Etsivä toiminta on asiakkaiden ja vapaaehtoisten etsimistä, näkyvillä oloa, verkostotyötä ja talon tunnetuksi tekemistä. Etsivän työn tavoitteena on löytää haluttu kohderyhmä, joka hyötyy resurssikeskuksen palveluista. Etsivää työtä tekee koko ikääntymisen resurssikeskuksen henkilökunta. Jokainen ovesta sisään kävelevä ikääntyvä tulee nähdä meidän asiakkaana, jonka tarpeisiin pyritään vastaamaan. KEINOJA TAVOITTAA LÄHIYMPÄRISTÖN IKÄIHISIÄ: Järjestetään avointen ovien tapahtuma, johon kutsutaan kaikki kaupunginosan ikäihmiset henkilökohtaisilla kirjeillä. Tehdään verkostoyhteistyötä, jolloin esimerkiksi kunnan palveluohjaajat ja sosiaalityöntekijät ohjaavat asiakkaita resurssikeskukseen. Tehdään suoramainontaa (kirjeet, messut, käytäväkeskustelut, tiedotteet, lehtimainokset, ilmoittelu järjestöpalstoilla). Tarjotaan juttuvinkkiä paikallislehtiin ja -radioihin. Järjestetään houkutteleva tapahtuma tai luentokokonaisuus, jolloin kynnys taloon tulemiseen on matala. Esitellään taloa ja toimintoja muiden yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa. Järjestetään kauppakeskustempauksia, joissa tavoitetaan kauppa-asioilla käyviä ikääntyviä. Osallistutaan kaupunginosien päiviin, joissa tuodaan omaa taloa tunnetuksi ikäihmisille sekä muille vanhustyön toimijoille. Lähetetään ympäristön ikääntyville kuukausiohjelmat talon tapahtumista Tehdään hyvät ja jatkuvasti päivitettävät kotisivut, joilla kerrotaan kattavasti talon toiminnoista. Internetin kautta voi ilmoittautua mm. vapaaehtoiseksi resurssikeskukseen. 27

Ennen markkinointitoimenpiteitä järjestön esitteet, internet-sivut ja jaettava materiaali päivitetään. Yhtenäinen ulkoasu kaikessa ulospäin lähtevässä postissa tehostaa markkinointia. Esitteissä mainitaan selkeästi, mihin toimintoon talon ulkopuoliset asiakkaat ovat tervetulleita. Esitteissä ilmoitetuista aikatauluista pidetään kiinni ja hinnat tai maksuttomuus ilmoitetaan. Kevyellä mainonnalla saavutetaan yleensä virkeät eläkeläiset, jotka osallistuvat paljon muuallekin. Kannattaa miettiä, keitä tavoitellaan ja mitä markkinointitoimenpiteitä kullekin asiakasryhmälle kannattaa suunnata. Yleismainonta ei tavoita koskaan kaikkia. Hyviksi tavoiksi löytää syrjäytymisuhan alla olevia ikääntyviä on osoittautunut yhteistyö eri viranomaisten kanssa. Hyvät yhteistyösuhteet terveyskeskusten ja kotihoidon kanssa auttavat toimintakyvyltään heikoimpien vanhusten tavoittamista. Myös kuntien palveluohjaajat voivat ohjata asiakkaitaan järjestöjen palveluihin palvelutarpeen kartoitusten yhteydessä. Kuntien kanssa voidaan tehdä myös yhteispostituksia asiakkaille. ONNISTUNEEN ETSIVÄN TYÖN TUNNUSPIIRTEET: Toiminnan sisältö ja markkinointi ovat yhdenmukaisia. Käytetään monenlaisia tiedotuskanavia. Ilmoittelu on säännöllistä. Löydetyt asiakkaat ohjataan avun piiriin. Löydetyt vapaaehtoiset otetaan taloon heti ja ensimmäinen tapaaminen järjestetään pikaisesti ennen kuin innostus hiipuu. Talolla on riittävästi resursseja vastaamaan syntyvään kysyntään. Asiakkaille annetaan mahdollisuus sanoa myös EI. Talon oma henkilökunta tietää, mitä talossa tapahtuu. Henkilökunnalla on rohkeutta jalkautua myös talon ulkopuolelle. TEHTÄVIÄ 1. Pohtikaa työyhteisössänne, mikä saa ikäihmiset tulemaan teidän taloonne? 2. Käykää läpi kaikki teidän esitteet, www-sivut, ilmoitustaulut ja yleisilme talosta. Pohtikaa, onko teille helppo tulla ja millainen ensivaikutelma ulkopuoliselle tulee teidän talosta? Pohtikaa myös, miten teillä otetaan talon ulkopuoliset ikääntyvät vastaan. 3. Pohtikaa, mitä olemassa olevia tilaisuuksia, kauppakeskuksia ja julkisia tiloja paikkakunnallanne/ kaupunginosassanne on, joihin te voisitte mennä markkinoimaan toimintaanne ja etsimään asiakkaita. Laatikaa suunnitelma talonne etsivän työn keinoista. 28

ETSIVÄN TOIMINNAN KARIKOT: Ikäihmisen tarpeisiin ei pystytä vastaamaan. Asiakkaalle ei löydy mielekästä toimintamuotoa, ryhmät ovat täynnä, eikä osata ohjata muiden järjestämiin palveluihin. Vapaaehtoiset unohdetaan. He hakeutuvat jonnekin muualle, kun ensimmäistä tapaamista ja sen jälkeisiä työtehtäviä ei kuulu. Organisaation imago on huono. Vaikka toiminta on ammatillista ja laadukasta, organisaation ulkoinen ilme, esitteet ja kotisivut antavat vaikutelman epämääräisestä puuhastelusta. Organisaation oma henkilökunta ei tiedä talon ulkopuolisille suunnatusta toiminnasta. Kun asiakas uskaltautuu resurssikeskukseen, häntä ei osata auttaa. Ennaltaehkäisevä toiminta OMPPUPÄIVÄ KAUPPAKESKUS ISOSSA OMENASSA Omenatarhan palvelutalossa järjestettiin Omppupäivä kauppakeskus Isossa Omenassa Espoossa. Mukaan pyydettiin myös muita vanhustenhuollon toimijoita. Esittelypisteissä esiteltiin toimintoja ja palveluja ja tarjottiin mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan. Ikäihmiset täyttivät arvontalomakkeita ja saivat ilmaista verenpaineen mittausta. Tasatunnein informoitiin mukana olevista toimijoista ja arvonnoista kuulutuksin. Ompputytöt kiersivät omenakorien kanssa kauppakeskuksessa ja houkuttelivat ikäihmisiä juttelemaan. Päivän saldona oli lukuisten ikäihmisten yhteystiedot ja yhteydenottopyynnöt. Myös vapaaehtoisiksi tarjoutujia löytyi. KOTIPIRTIN ETSIVÄÄ TOIMINTAA PALVELUBUSSEISSA Palvelubussi kulkee alueellamme erillisen aikataulun mukaan ja sen voi myös soittaa hakemaan kotoaan. Bussissa on yleensä kaupungin työntekijä avustamassa kauppakassien kantamisessa. Se liikennöi arkipäivisin klo 9 ja 14 välillä ja siinä on päivittäin noin 40 50 asiakasta. Meistä projektityöntekijöistä on jompikumpi mukana bussin kyydissä kerran kuukaudessa. Mukanamme on esitteitä talon toiminnasta ja tapahtumista. Virittelemme keskustelua tarvittaessa jonkin asian tiimoilta, mutta nykyisin meitä osataan jo odotella ja heillä on meille valmiit kysymykset esim. kodinhoitoon tai omaishoitoon liittyen. Talomme on saanut tämän palvelun kautta näkyvyyttä ja tunnettavuutta sekä meidän toimintoihin on tullut lisää osallistujia. Olemme järjestäneet bussissa myös pieniä virkistystuokioita mm. haitarinsoittoa ja ystävänpäivänä olemme pukeutuneet halinalleiksi ja jaamme silloin karamelleja ja haleja asiakkaille. Monet ovat kiitollisuudella ottaneet nämäkin halaukset vastaan, niin kuin eräs sanoi, että häntä ei olekaan kukaan kolmeen vuoteen halannut. Sari Brand, Kotipirtti ry 29