Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Samankaltaiset tiedostot
3. Kuluttajan valintateoria

2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5)

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto

1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : MALLIVASTAUKSET

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon.

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9)

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset


3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE MALLIVASTAUKSET

1. Arvioi kummalla seuraavista hyödykkeistä on hintajoustavampi kysyntä

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta YHT Henkilötunnus

Luku 6 Kysyntä. > 0, eli kysyntä kasvaa, niin x 1. < 0, eli kysyntä laskee, niin x 1

Harjoitusten 2 ratkaisut

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi

Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

Kuluttajan valinta ja kysyntä. Viime kerralta. Onko helppoa ja selvää? Mitä tänään opitaan?

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Talousmatematiikan perusteet: Luento 8. Tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto

1 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot)

Derivointikaavoja, interpolointi, jousto, rajatuotto, L4b

Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7)

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Talousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ja hintajoustot

Kilpailulliset markkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE MALLIVASTAUKSET

KERTEUSTA: Kysyntä-tarjonta-analyysi: Why the gold price is falling

19 Avotalouden makroteoriaa

Matematiikan tukikurssi

KOE 2 Ympäristöekonomia

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014

Kysyntä ja tarjonta kilpailullisilla markkinoilla

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

Henkilötunnus Sukunimi Etunimet

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto 31C00100 Syksy 2016 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu

= 2±i2 7. x 2 = 0, 1 x 2 = 0, 1+x 2 = 0.

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset

1 Rajoittamaton optimointi

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

ill 'l' L r- i-ir il_i_ lr-+ 1r l

Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9

2 Pistejoukko koordinaatistossa

1. Lineaarinen optimointi

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Kansantaloustieteen perusteet*

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 1, Kevät 2018

Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto Kuvassa on esitetty erään ravintolan lounasbuffetin kysyntäfunktio.

Mat. tukikurssi 27.3.

1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

Insinöörimatematiikka A

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

11 Yritys kilpailullisilla markkinoilla

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

Tekijä Pitkä matematiikka

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15)

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Taloustieteen perusteet 31A Ratkaisut 3, viikko 4

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

Rajatuotto ja -kustannus, L7

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Transkriptio:

Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella Jos = kysytty määrä, = kysytyn määrän muutos, = hinta ja = hinnan muutos, niin hintajousto on / / Koska hinnan noustessa kysyntä vähenee ja laskiessa kasvaa, on jousto arvoltaan negatiivinen Huom: Mankiw ja Taylor käyttävät kysynnästä symbolia, eikä x kuten edellä Jouston laskemisesta : hinta laskee Alkutilanne:, Hinnan muutos: = - Kysynnän muutos: = - / / ( = ( )/ )/ Huomaa että arvo riippuu siitä pisteestä, missä jousto lasketaan. Jousto on arvoltaan negatiivinen koska <.

Jouston laskemisesta : hinta nousee Alkutilanne:, Hinnan muutos: = - Kysynnän muutos: = - / / = ( )/ ( )/ Saadaan eri tulos kuin edellä, koska arvo lasketaan eri pisteessä! Keskipistemenetelmä (midpoint method): jotta jouston arvo ei vaihtelisi sen mukaan, kumpaan suuntaan hinta muuttuu, niin lasketaan sen arvo uuden ja vanhan hinnan sekä uuden ja vanhan määrän keskiarvojen mukaisessa pisteessä jouston kaava: / / ( )/ = ( )/ jossa = ( + )/ = ( + )/

Esimerkki Hinta 5 4 Kysyntä (00-50) (00 + 50)/ (4,00-5,00) (4,00 + 5,00)/ 67 % = = -3 % 0 50 00 Määrä Edellä kuvattuja ongelmia ei ole silloin, kun kysyntäfunktion matemaattinen muoto tunnetaan Hintajousto saadaan derivoimalla (ei tenttiin): d/ = d/ d d Tässä d/d on kysynnän derivaatta hinnan suhteen Esimerkki: lineaarinen kysyntäkäyrä = a b, jossa a ja b ovat positiivisia parametreja derivoimalla: d = -b d eli d/d = -/b hintajousto d/ d/ = d d kysyntäkäyrän kulmakertoimen lisäksi jousto riippuu siitä pisteestä (,), missä se lasketaan = b 3

Huom: Mankiw n ja Taylorin kirjassa joustojen arvot ovat positiivisia eli siinä käsitellään itse asiassa hintajouston itseisarvoa Kysynnän sanotaan olevan täysin joustamatonta kun 0 joustamatonta kun - < e < 0 yksikköjoustavaa kun - joustavaa kun e < - täysin joustavaa kun e - Koordinaatistossa, jonka pystyakselina on hinta ja vaaka-akselina on määrä, kysyntäkäyrä on: pystysuora kun kysyntä on joustamatonta laskeva kun kysynnän jousto on - < e < 0 vaakasuora kun - Mieti miksi! Tulkintaa: Jos kysyntä on yksikköjoustavaa, niin hinnan tietyn suuruinen suhteellinen muutos aiheuttaa suhteellisesti yhtä suuren mutta vastakkaissuuntaisen muutoksen kysytyssä määrässä Jos hinta laskee esimerkiksi 0 prosenttia, kasvaa kysyntä 0 prosenttia. Jos kysyntä on joustamatonta, niin määrän muutos on suhteellisesti pienempi kuin hinnan muutos. Jos kysyntä on joustavaa, niin määrän muutos on suhteellisesti suurempi kuin hinnan muutos. Jousto kertoo siten siitä, miten ostajien tuotteeseen käyttämä rahamäärä () eli myyjien siitä saamat tulot muuttuvat hinnan muuttuessa 4

Tuotteeseen käytetyt menot eli sen myynnistä saadut tulot Hinta 4 = 400 (ostajan menot eli myyjän tulot) Kysyntä 0 00 Määrä Copyright 003 Southwestern/Thomson Learning Esimerkki: hinta laske> määrä kasvaa => tuotteeseen käytetty rahamäärä muuttuu 0 Säästö Lisämeno Kysyntä 0 0 0 Copyright 003 Southwestern/Thomson Learning 5

Se, kumpi on suurempi (säästö vai lisämeno), riippuu siitä missä kysyntäkäyrän pisteessä asiaa tarkastellaan eli kysynnän hintajoustosta Säästö Lisämeno Kysyntä 0 Copyright 003 Southwestern/Thomson Learning Tarkastellaan asiaa matemaattisesti: R = Derivoimalla R hinnan suhteen saamme tulon derivaatan lausekkeesta (ei tenttiin): dr d d() = = d d d + d d = + d d d = (+ d ) = (+ e) Opimme seuraavat asiat: ) Kun kysyntä on yksikköjoustavaa ( -), niin rahamäärä ei muutu hinnan muuttuessa (dr/d = 0). Rahamäärä ei muutu hinnan muuttuessa, sillä hyödykkeeseen käytetään aina saman verran rahaa. Hinnan laskiessa määrä kasvaa suhteellisesti yhtä paljon. 6

) Kun kysyntä on joustamatonta (- < e < 0), niin hinta ja rahamäärä muuttuvat samaan suuntaan (dr/d > 0). Hinnan laskiessa myös hyödykkeeseen käytetty rahamäärä laskee ja hinnan noustessa rahamäärä nousee. 3) Kun kysyntä on joustavaa (e < -), niin hinta ja rahamäärä muuttuvat eri suuntiin (dr/d < 0). Hinnan laskiessa hyödykkeeseen käytetty rahamäärä nousee, koska kysyntä kasvaa suhteellisesti enemmän kuin hinta laskee. Hinnan noustessa rahamäärä vähenee. Esimerkki ( ) (kpl) ( ) 3 0 0,5 3 7,5 6,5 9 3,5 0,5 5 7,5 0 8 0 4 3 0 9 8 7 6 5 4 3 0 e < - kysyntäkäyrä - rahamäärä - < e 0 0 3 6 9 5 8 Matemaattisesti: = 3 (/6) => = 3 (/6) määrä (kpl) 7

Näillä asioilla on merkitys mm. seuraavista syistä: kuluttajien tuotteeseen käyttämä rahamäärä on tuloa tuotetta myyville yrityksille voimme kysyntäjouston avulla ymmärtää myös kansantaloudessa käynnissä olevaa rakennemuutosta Opimme myöhemmin, että teknologinen kehitys alentaa yleensä tuotteen valmistuskustannuksia, esimerkkinä vaikkapa matkapuhelin tai taulutelevisio. Jos kustannusten lasku laskee tuotteen markkinahintaa, niin se miten yritykselle tai koko toimialalle käy riippuu tuotteen kysynnän hintajoustosta. Jos kysyntä on hinnan suhteen joustavaa (kuten esimerkiksi älypuhelimien suhteen voi olettaa), hinnan lasku itse asiassa lisää kuluttajien käyttämää rahamäärää. Yrityksen (tai koko toimialan) tulot kasvavat, vaikka hinta laskee. Tällaista tuotetta (esimerkiksi älypuhelimia tai taulutelevisioita) valmistava toimiala kasvaa. Hintajouston ja liikevaihdon välinen yhteys Hinta, Uusien tuotteiden kysyntä on joustavaa: laske> liikevaihto kasvaa Kysyntäkäyrä Vanhojen tuotteiden kysyntä on joustamatonta: laske> liikevaihto laskee Määrä, 8

Kulutusrakenteen muutos Suomessa 900-0 Kotitalouksien menojen jakauma, % Kotitalouksien menot 006 ja 0, euroa 900 0 Ruoka 55 3 Vaatteet 3 Asuminen ja energia 6 9 Liikenne... 6 Muut menot 6 39 Muut joustot: kysynnän tulojousto hinnan tilalla tulot positiivinen normaaleilla hyödykkeillä negatiivinen inferiorisilla hyödykkeillä tarjonnan hintajousto saadaan samalla tavoin kuin kysynnän hintajousto kysynnän tilalla tarjonta on yleensä positiivinen, koska hinnan nousu lisää tarjontaa 9

Tilastollisin menetelmin tuloista ja kulutusmenoista estimoituja joustoja (lähde: etri Soppi, Elintarvikkeiden ja ravintolapalvelujen kysyntä Suomessa, TT:n työpapereita 84, 006) Hintajousto Tulojousto Elintarvikkeet -0,36 0,78 Liha -0,80,0 Kala -0,8,38 Leipä -0,77 0,8 Vihan. ja hedelmät -0,96,8 Kahvi, tee, kaakao -0,4 0,58 Muna, maito, juusto -0,47 0.66 Virvoitusjuomat -0,85,39 Ravintolapalvelut -0,84,30 Alkoholi -0,59,04 0