Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa tai vaarallisissa olosuhteissa: sota, maahanmuutto ja vanhemman trauma Ensi- ja turvakotien liiton seminaari 11.11.2014 Saija Kuittinen, PsM, tohtorikoulutettava Sanna Isosävi, PsM, tohtorikoulutettava
ESITYKSEN SISÄLTÖ Vanhemmuus ja vanhemmuuteen siirtyminen kulttuurisesta näkökulmasta (Saija Kuittinen) Tutkimuksen esittelyä: Gaza, Palestiina Kulttuurin huomioiminen asiakastyössä Millainen on siirtymä vanhemmuuteen, kun sitä kehystää sota, pakotettu maahanmuutto ja vanhemman trauma? (Sanna Isosävi) 11/11/2014
Maailmankartta lasten lukumäärän mukaan (www.worldmapper.org) saija.kuittinen@uta.fi 11/11/2014
Tieteellinen tutkimus maailmanlaajuisesti (www.worldmapper.org)
Tutkimusvinouma Tiedämme suhteellisen vähän vanhemmista ja lapsista sota- ja konfliktialueilla UNICEFin arvioiden mukaan (2009) yli miljardi lasta elää maissa jotka kärsivät sodasta ja aseellisista yhteenotoista Tiedämme vähän vanhemmista ja lasten kehityksestä läntisten teollisuusmaiden ulkopuolelta Tämä on tärkeää, koska se vaikuttaa käsitykseemme mitä on hyvä vanhemmuus? Kuitenkin tiedetään, että vanhemmuus on erilaista eri puolilla maailmaa
KULTTUURI Mitä kulttuuri on? SOPEUTUMISTA YMPÄRISTÖÖN kollektiivinen, jaettu ymmärrys asioista Erilaisia vaihtoehtoja on, mutta ei rajattomasti Kulttuurit elävät ja muuttuvat, mutta kaikki kulttuuriset prosessit eivät muutu samassa tahdissa (materiaalinen kulttuuri, arvot, kulttuuriset rakenteet..) Kulttuurinen ja biologinen eivät ole toistensa vastakohtia: aina vuorovaikutuksessa keskenään Esimerkiksi syntymä ja kuolema: merkittäviä tapahtumia kaikissa kulttuureissa, mutta suhtautuminen ja käytänteet vaihtelevat Myös nykyiset käsitykset lasten kehityksestä, kasvatuksesta ja hyvästä vanhemmuudesta ovat osaltaan kulttuurin tuotteita
Miksi ja miten kulttuuri vaikuttaa vanhemmuuteen? Vanhemmuuden kulttuurinen logiikka sopeutumista ja tärkeiden taitojen tukemista lapsen parasta ajatellen Heijastaa laajemmin sosiokulttuurista ympäristöä ja sen arvoja Erot eivät ole sattumanvaraisia: niillä on jokin merkitys Mutta: kulttuuri- ja uskontotaustan lisäksi vanhemmuuteen vaikuttaa myös moni muu tekijä vanhempien jaksaminen ja mielenterveys koulutustausta omat lapsuudenkokemukset ja persoonallisuus.
YMPÄRISTÖN VAATIMUKSET, MAHDOLLISUUDET JA ARVOT LAPSILLE TARJOTTAVAT VIRIKKEET JA LASTEN ARKIPÄIVÄN KOKEMUKSET LASTEN KEHITYS 11/11/2014
JOS NORMAALI VANHEMMUUS ON ERINÄKÖISTÄ ERI YMPÄRISTÖISSÄ, MITEN TUNNISTAMME AIHEELLISET HUOLET?
KONTEKSTUAALINEN NÄKÖKULMA VANHEMUUTEEN Sosiokulttuurinen, poliittinen ja fyysinen ympäristö: Rauha, turva Sota, uhka Kulttuuriset arvot: Itsenäisyys (autonomy) - Yhteenkuuluvuus (relatedness) Vanhempien toiminta Vanhempien arvot ja käsitykset Vanhempien hyvinvointi Lasten kehitys 11/11/2014
Vanhemmuuden sosiokulttuurinen vaihtelu Sosiokulttuuriset ympäristöt Kulttuuriset arvot 1. Itsenäisyys (autonomia) 2. Yhteenkuuluvuus (relatedness) Vanhempien arvot: perheen merkitys & hyvä vanhemmuus 1. Lapsen yksilöllisyyden ja psykologisen itsenäisyyden tukeminen -> esimerkiksi lapsen tunteiden sanoittaminen 2. Sosiaalisen sopeutumisen ja muiden huomioonottamisen tukeminen -> esimerkiksi sosiaalisten taitojen opettaminen Nämä arvot eivät ole muuttumattomia maaseutu kaupunki, vanhempien koulutus? Traumakokemukset Vanhempien arvot: perhe ja vanhemmuus
Traumakokemukset ja vanhemmuus Intentionaalisuus Matala Korkea Hengenvaara Matala Korkea (Freyd, 1996; Janoff-Bulman, 2003) Kokemusten käsittely: Raskausajan hyvinvointi tärkeää vanhemmuudelle ja lasten kehitykselle Uudet haasteet ja elämänmuutokset voivat aktivoida aikaisemmat traumakokemukset (Bowlby, 1991)
Heinä-elokuu 2014 GAZA, PALESTIINA n. 2 200 välitöntä kuolonuhria ja 11 000 haavoittunutta Gazan sota 2008/9 Sotilaallinen väkivalta ja miehitys Kansainvälinen saarto Köyhyys, pula lääkkeistä, puhtaasta juomavedestä ja hygieniatarvikkeista Sureva sukulainen, Jabalia, Gaza 2009 (Kuva Mohammad Saber) Khan Ynis, Gaza, 2014 (Kuva Said Khatib / AFP)
Tutkimuskysymykset 1) Palestiinalaisäitien raskausajan hyvinvointi ja traumakokemukset (sota ja kaltoinkohtelu lapsuudessa) itsenäisyyttä/yhteenkuuluvuutta painottavat perhearvot 2) Äitien itsenäisyyttä/yhteenkuuluvuutta painottavat vanhemmuuskäsitykset ja lasten sosialisaatiotavoitteet (lapset 4 kk) 11/11/2014 yhteys traumakokemuksiin (sota ja kaltoinkohtelu lapsuudessa) ja hyvinvointiin
510 Gazassa asuvaa raskaana olevaa naista 2013, terveydenhuollon kautta 7 kenttätyöntekijää kotikäynnit T1: N = 510 raskauden 2./3 T2: N = 70 (465) Lapsi 4 kk T3: Lapsi 12 kk
Taustatiedot Ikä: ka = 25; Vaihteluväli = 16-46 v Lasten lukumäärä: ka = 2.22; Vaihteluväli = 0-11; 18 % ensiraskaus Siviilisääty: 99.6 % naimisissa Sosiaalinen asema: 82 % kotona hoitamassa lapsia Uskonnollisuus: 83 % rukoilee joka päivä Koulutus: 55 % toinen aste; 30 % lukio tai yliopisto
SOTATRAUMAKOKEMUKSET % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 28 % 31 % 38 % 60 % 68 % 70 % 82 % 90 % 11/11/2014
Traumakokemukset ja hyvinvointi Sotatrauma yhteydessä kaikkiin mielenterveyden indikaattoreihin PTSD (.43***) Masennus (.21***) Stressi (.20***) Raskaudenaikainen ahdistus (.20***) Kaltoinkohtelu lapsuudessa PTSD (F(428, 2) = 14.61***) Masennus (F(428, 2) = 10.0***) Stressi (F(428, 2) = 6.9**) Ei yhteyttä raskaudenaik. ahdistukseen
PERHEARVOT Gaza (83) Family Allocentrism (M) (keskiarvo) Kamerun, maas.(104) Intia, maaseutu (93) Delhi (85) Peking & Taiyuan (80) Mexico City (73) Keller ym., 2006; Keller, 2007 Ateena (71) Los Angeles (71) San José (68) Berliini (63) 20 40 60 80 100 120 ka
TRAUMAKOKEMUKSET, HYVINVOINTI JA PERHEARVOT IKÄ, KOULUTUS, LASTEN LUKUMÄÄRÄ SOTATRAUMA Mitä enemmän kaltoinkohtelukokemuksia, sitä vähemmän yhteisöllisiä perhearvoja KALTOINKOHTELU LAPSUUDESSA PERHEARVOT PTSD MASENNUS saija.kuittinen@uta.fi
Vanhemmuuskäsitykset Imettäminen 1 kk 2,5 vuotta keskimäärin 1,7 vuotiaaksi Nukkuminen yksin läpi yön 6 kk 10 vuotta keskimäärin 2,7 vuotiaana
Keskiarvo 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Keller ym., 2006 VANHEMMUUSKÄSITYKSET Itsenäisyys Yhteenkuuluvuus
TRAUMAKOKEMUKSET, HYVINVOINTI JA VANHEMMUUSKÄSITYKSET IKÄ KOULUTUS Mitä enemmän koulutusta, sitä enemmän yhteenkuuluvuutta korostavia vanhemmuuskäsityksiä YHTEENKUULUVUUS PERHEARVOT SOTATRAUMA Mitä enemmän sotatraumakokemuksia, sitä vähemmän yhteenkuuluvuutta korostavia vanhemmuuskäsityksiä LAPSUUDEN KALTOINKOHTELU ITSENÄISYYS PTSD MASENNUS saija.kuittinen@uta.fi
SOSIALISAATIOTAVOITTEET Itsevarmuus Column1 Kilpailullisuus Itsetunto Itsenäisyys Minäkäsitys Aikuisten totteleminen Vanhempien totteleminen Muista huolehtiminen Muiden piristäminen Tunteiden kontrollointi 11/11/2014 0 0,5 1 1,5 2 saija.kuittinen@uta.fi ITSENÄISYYTTÄ KOROSTAVAT TAVOITTEET Column1 YHTEENKUULU- VUUTTA KOROSTAVAT TAVOITTEET
TRAUMAKOKEMUKSET, HYVINVOINTI JA SOSIALISAATIOTAVOITTEET IKÄ KOULUTUS PERHEARVOT SOTATRAUMA YHTEENKUULUVUUS LAPSUUDEN KALTOINKOHTELU Mitä enemmän kaltoinkohtelukokemuksia, sitä vähemmän yhteenkuuluvuutta painottavia sosialisaatiotavoitteita PTSD MASENNUS
YHTEENVETO Yhteenkuuluvuutta korostavat arvot painottuvat Gazassa, mutta molemmat traumatyypit vähentävät sitä ( kulttuurisesti pätevää? vanhemmuutta) Sotatrauma -> mitä on hyvä vanhemmuus ja miten vauvoja tulisi hoitaa mitä enemmän äideillä oli sotatraumakokemuksia, sitä vähemmän he painottivat esim. fyysisen läheisyyden tarjoamista vauvaan ja levottoman vauvan nopeaa rauhoittelua Lapsuuden kaltoinkohtelu -> sitoutuminen lapsuudenperheeseen vähemmän tärkeää äideillä joilla oli lapsuudessaan kokemuksia kaltoinkohtelusta oli sosiaalisaatiotavoitteissa enemmän itsenäistä pärjäämistä korostavia ominaisuuksia, kuten itsetunnon kehittymistä ja omatoimisuutta Gaza: Kontekstin merkitys Gazalaislasten tärkeitä sosialisaatiotavoitteita: Osin itsenäisyyttä painottavia ( itsevarmuus ) ja osin yhteenkuuluvuutta painottavia ( tunnekontrolli ) -> Ympäristön vaatimukset (hengenvaara ja uhka)? -> Kulttuurien muuttuvuus
Maahanmuuttajataustaiset perheet Nykyinen elämäntilanne usein koetaan tärkeämmäksi kuin menneet tapahtumat Sosiaalisen verkoston heikkous yleistä Muuttuvat sukupuoliroolit ja lasten sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan voivat olla merkittäviä stressin lähteitä Toisaalta akkulturaatio voi muokata arvoja, toisaalta lähtömaan arvot ja tavat voivat korostua uudessa kotimaassa ja vanhemmaksi tultaessa Kulttuuri voimavarana
Kulttuurierojen huomioiminen Arvostava uteliaisuus asiakastyössä Voi lähteä liikkeelle samankaltaisuuksista: vanhemmat haluavat lapsilleen parasta Moni suomalaisille itsestään selvä asia ei ole sitä kaikille Raskaudenaikainen seuranta ja ultraääni: mitä? miksi? Kielellisen vuorovaikutuksen tukeminen: miksi? Katsekontaktin tärkeys: miksi? Fyysisen kurittamisen ja väkivallan kriminalisointi: miksi?