Köyhyys lasten elämässä



Samankaltaiset tiedostot
Mitä tutkimus kertoo lastensuojelun kipukohdista?

Köyhyys lapsiperheiden karikkona. Professori Heikki Hiilamo Sosiaalitieteiden laitos/ Yhteiskuntapolitiikka sl 2014

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät, sijoitettujen pärjääminen ja sijoitusten kustannukset

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Liisa Partio Lapsiperheiden köyhyys - tilastoja, tutkimuksia ja tarvittavia tekoja

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari Kaisa-Mari Okkonen

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja Perjantaiyliopisto

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Sisältö. 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus

LAPSET, NUORET JA PERHEET

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Mikä on ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön arvo? Petri Hilli

Turpakäräjät

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit

LAPSEN HYVÄ ARKI. Vantaan Hyvis Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Julkiset hyvinvointimenot

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Ero lastensuojelullisena kysymyksenä. Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila

Lasten ja Nuorten ohjelma

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Hyvinvointiareena

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Osastopäällikkö, tutkimusprofessori

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhempainvapaan joustomalli

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA

Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Riittääkö oppivelvollisuuden laiminlyönti huostaanoton perusteeksi?

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Köyhyyden monet kasvot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen puheeksi ottaminen

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Lastensuojelu Suomessa

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT

LAPSET TULEVAISUUDEN TÄRKEIN INVESTOINTIMME

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä

Suomalaisten mielenterveys

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Kainuun sote. Perhekeskus

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Transkriptio:

Köyhyys lasten elämässä Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 20. 21.9.2012 Lappeenrannassa Heikki Hiilamo

Esitelmän rakenne Johdanto: Matthew V:n tarina Köyhyys lapsiperheissä Köyhyyden seurauksia: lastensuojelu Toivon näkökulma

Lasten pienituloisuus (%) huoltajan statuksen ja lapsen iän mukaan (Tilastokeskus 2011) Suomessa lapsiköyhyys ollut OECD-maiden matalimpia Sosiaalisen taustan vaikutus oppimistuloksiin PISA - tulosten mukaan Suomessa pieni Suuri esim. USA, UK Pitkäaikaisköyhyys pienempää kuin useimmissa muissa maissa Mutta Suomessakin * Lapsiköyhyys ongelma * Köyhyyden periytyvyys lisääntynyt 1995 köyhistä perheistä lähtöisin olevien köyhyysriski 1.4 kertainen muihin nähden 2005 riski oli jo kaksinkertainen (Airio & Niemelä 2009)

Yksinhuoltajien määrä 2010 Lapsilisien yh-korotuksen perusteella yhteensä noin 117 000 1 lapsi 66 000 2 lasta 36 000 3 lasta 11 000 4+ lasta 4 000

Pienten lasten yksinhuoltaja Lapsi alle 1 vuotta noin 7 500 Lapsi 1 vuotta noin 10 000 Lapsi 2 vuotta noin 12 000

Miksi yksinhuoltajat ovat köyhiä? Puuttuu toisen aikuisen tulot (ja hoivatyö) Eivät hyödy mittakaavaeduista siinä missä kahden huoltajan perheet Ovat yleensä naisia (naisten tulot ovat keskimäärin alhaisempia kuin miesten)

Pienen lapsen yksinhuoltajan dilemma Hoitaa lasta kotona -> taloudellinen köyhyys Käydä töissä -> hoivaköyhyys (puuttuva puoliso, vanhemmat, ystävät) Ratkaisu: osapäivätyö -> onko kannattavaa?

Kotin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 vuotiaiden osuus vastaavanikäisistä, % Tutkimusosasto Lapsiperheiden toimeentulotuki ja sijoitukset seutukunnittain 2010 2,5 2 1,5 1 0,5 0 0 2 4 6 8 10 12 14 Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä, %

Masennuslääkkeiden käyttävien 0-17 vuotiaiden osuus vastaavanikäisistä, % Tutkimusosasto Lapsiperheiden toimeentulotuki ja lasten masennus seutukunnittain 2010 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 0 2 4 6 8 10 12 14 Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä, %

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus, % vastaavanikäisestä väestöstä. 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Islanti Norja Ruotsi Suomi Tanska Islanti Norja Ruotsi Suomi Tanska Islanti Norja Ruotsi Suomi Tanska 0-6 -vuotiaat 7-14 -vuotiaat 15-17 -vuotiaat 1995 2005

Mitkä ovat sijoittamisen riskitekijöitä eli millaiset olosuhteet johtavat sijoituksiin?

Yleisiä havaintoja riskitekijöistä Äitien tausta vaikuttaa enemmän kuin isien Vanhempien tausta vaikuttaa enemmän pienillä lapsilla Lapsikohtaiset tekijät (käytöshäiriöt, rikostuomiot jne) tärkeämpiä teini-ikäisillä Yhteiskuntaluokka vaikuttaa

Sijoittamisen riskitekijät eri maissa Ruotsi: äidin mielenterveysongelmat, pitkäaikainen toimeentulotuen saanti, työmarkkinoiden ulkopuolelle joutuminen, yksinhuoltajuus Yhdysvallat: köyhyys, perheväkivalta, äidin masennus Kreikka: vanhenmpien vastoinkäymiset aikaisemmassa elämässä, huono parisuhde Tanska: teiniäitiys, alhainen syntymäpaino

Sijoittamisen riskitekijöitä (veto-suhde) Iso-Britannia Ruotsi Tanska 1989 2008 2011 Yksinhuoltajuus 8 3,5 3,8-5,8 Monikulttuurinen tausta 2,5 1 Alhainen koulutus (Ä) 2,7 1,5-3,3 Työkyvyttömyys (Ä) 4,8 2-14,2 Itsemurhayritys (Ä+I) 7,2 Toimeentulotuki (Ä) 2,1-6,3

Sijoittamisen taustatekijät Suomessa Selkeimmät taustatekijät: yksinhuoltajuus (riskisuhde 4,6-5,2), matala koulutus, vanhempien vakavat mielenterveysongelmat, pitkäaikainen toimeentulotuen saaminen (riskisuhde 8,3-10) Muita tekijöitä: päihdeongelmat, perheväkivalta, lievemmät mielenterveysongelmat

Mitä huostaanotto merkitsee vanhemmille?

Vanhempien etuustilanne marraskuussa Suomessa 2004 (%) Äidit Isät Työtön (työnhakija tai toimenpiteillä) Sijoitettujen lasten vanhemmat (n=10 999) Vertailuaineiston vanhemmat (n = 58 864) Sijoitettujen lasten vanhemmat (n=9 288) Vertailuaineiston vanhemmat (n = 57 031) 38 11 35 9 Sairausperusteiset 21 3 14 3 Perhe-etuudet 11 17 0,2 0,3 Opintotuki 2 2 0,7 0,8 Toimeentulotuki (ei em. etuuksia) Muu toimeentulo (ei työtön, ei em. etuuksia) Toimeentulotukea saavien osuus kaikista 7 0,5 7 0,8 22 66 43 87 100 100 100 100 43,7 % 4,1 % 31,2 % 3,8 %

Työkyvyttömyyseläkkeellä marraskuussa 2004 olevien osuudet (%) 18 16 14 12 % 10 8 6 4 2 0 Äidit Isät Sijoitettujen lasten vanhemmat (n=10 999) Vertailuväestön vanhemmat (n=58 864)

Vanhempien työkyvyttömyyseläkkeen saanti eri vuosina lapsen huostaanottokohortin mukaan. 0-8-vuotiaat lapset. Työkyvyttömyyseläke % 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 miinus 3 vuotta miinus 2 vuotta miinus 1 vuosi Huostaanoton alkuvuosi plus 1 vuosi plus 2 vuotta plus 3 vuotta 2001 alkaneet (n=214) ÄIDIT 2002 alkaneet (n=300) ÄIDIT 2001 alkaneet (n=180) ISÄT 2002 alkaneet (n=252) ISÄT

Vanhempien työkyvyttömyyseläkkeen saanti eri vuosina lapsen huostaanottokohortin mukaan. 14 17-vuotiaat. Työkyvyttömyyseläke, TEINIT 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 % 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 miinus 3 vuotta miinus 2 vuotta miinus 1 vuosi Huostaanoton alkuvuosi plus 1 vuosi plus 2 vuotta plus 3 vuotta 2001 alkaneet (n=227) ÄIDIT 2002 alkaneet (n=409) ÄIDIT 2001 alkaneet (n=194) ISÄT 2002 alkaneet (n=324) ISÄT

Tulokset vanhemmilla Sijoitettujen vanhemmilla lukuisia eri riskejä (moniongelmaisuutta) -> vakavassa syrjäytymisvaarassa oleva väestöryhmä Sijoitettujen vanhempien hyvinvoinnin edistäminen voi parantaa myös sijoitettujen lasten hyvinvointia, MUTTA otettava huomioon myös heidän itsensä vuoksi Tarvitaan lisää tutkimusta ja kohdennettuja tukitoimia (asiakassuunnitelmat vanhemmille)

Miksi lapsia otetaan enemmän huostaan?

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret vuosina 1991 2010

Muutoksen mahdollisia taustatekijöitä Suomessa vuoden 1991 jälkeen Suhteellisen köyhyyden lisääntyminen? Muu taloudellinen eriarvoistuminen? Alkoholipolitiikka? Lasten mt-ongelmat? Kuntien reaktiot? Muutokset sosiaalityössä (esim. Varpu-hanke)?

Tulokset sijoitusten lisääntymisestä Yleistyminen yhteydessä päihdeongelmien lisääntymiseen sekä lastensuojelun resursseihin Resursseja koskevat tulokset viittaavat myös siihen, ettei avohuoltoon panostaminen automaattisesti vähennä tarvetta sijoituksille Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus saattaa kuntatasolla heijastaa paitsi lasten elinolosuhteiden heikentymistä myös lastensuojelutyön aktiivisuutta/passiivisuutta

Miten sijoitetut selviävät eli onnistuuko lastensuojelu?

Sijoitettujen lasten riskitekijät myöhemmässä elämässä Suomessa: alhaisempi koulutus (myös verrattuna sisarruksiin), vähäisempi työhön osallistuminen, korkeampi kuolleisuus Tanska: alhaisempi koulutus, vähäisempi työhön osallistuminen, rikollisuutta, terveysongelmia Ruotsi: vakavia ongelmia käytöshäiriöiden vuoksi sijoitetuilla Kanada*: sijoitetulla 2-3 enemmän pidätyksiä sekä rikos- ja vankilatuomiota

Käytöshäiriöiden vuoksi sijoitetut pojat, SW "Normaalipojat" Sijoitetut pojat Kuolleita 25 ikävuoteen mennessä 0,6% 5,4% Sairaalahoidossa 20-24 v itsemurhayrityksen, psykoosin, alkoholismin tai huumeiden vuoksi 1,2% 30% Vankila tai oikeuspsykiatria 20-24 v 3% 44% Rikostuomio 20-24 v 4% 58% Sakkotuomio 20-24 v 15% 75% Teini-isä 0,8% 8% >25% tuloista toimeentulotuesta 25 v 3% 27% Saa toimeentulotukea 25 v 6% 53% Enintään peruskoulu 25 v 10% 67%

Koulutuksen merkitys sijoitetuille (I-B, 1998) Korkeampi koulutus Matala koulutus/ei koulutusta 1 työtön 38:sta 3/4 työttöminä 1 yksinhuoltajaäiti 26:sta Puolet yh-äitejä Ei yhtään suljetussa hoidossa 1/4 suljetussa hoidossa 1 koditon 38:sta 1/4 kotittomia

Ruotsissa riskitekijät alentuvat 40-50 prosentilla jos suoriutuminen koulusta otetaan huomioon Sosiaalitutkimuksessa löydetään vain harvoin yhtä voimakasta tekijää selittämään myönteistä lopputulosta

RR Tutkimusosasto Long term foster care: Drug abuse after age 20 7 6 5 4 3 2 1 Normal Adj for sex and birth Also for school failure

Onnistuuko lastensuojelu? Tasapainoilua sen välillä, miten paljon lasta suojellaan vanhempiensa kielteiseltä vaikutukselta ja miten paljon lasta alistetaan sijoituksen aiheuttamalle stressille Sijoitetut jo alun perin heikommassa asemassa -> lähes mahdotonta tai vaikeaa tietää mikä on lastensuojelun vaikutus (vrt. tutkimukset Kanadassa ja Yhdysvalloissa) Joka tapauksessa voidaan sanoa, että tuloksissa on parantamisen varaa -> koulutuksen turvaaminen keskeisintä

Muut toimenpiteet riskien vähentämiseksi

Asuinalueella on merkitystä! Helsingissä lastensuojelutapauksia 1000:ta 0-17 kohden: Jakomäki 231,7 Östersundom 9,4 Pukinmäki 158,4 Kulosaari 20,4 Pasila 155,1 Länsi-Pakila 21,7

Johtopäätökset edellisistä Olennaista olisi tukea riskiryhmissä olevien perheiden arkea ennen huostaanoton tarpeen syntymistä Mutta onko kunnan sosiaalityö oikea tai ainoa oikea tukitaho?

Toivo = muutos parempaan

Seurakunnan paikka lasten syrjäyttämisen ehkäisyssä Lasten sosiaalisten valmiuksien tukeminen Vanhempien, nuorten ja lasten vertaistuki Vanhempien ja nuorten päihdeongelmien ehkäiseminen ja hoitaminen Huoltajuuden menettäneiden tukeminen