Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet



Samankaltaiset tiedostot
tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Suomalaisten mielenterveys

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Alle 30- vuotiaiden omaishoidon tukihakemus Vammaisten palvelut

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Tekemättömän ehkäisevän työn hinta

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.

Muistisairaana kotona kauemmin

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke ( ) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO KLO 13:30-16:00 PE KLO 9:00-11:30

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja Perjantaiyliopisto

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

IV Hyvä Elämä Foorumi

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Lataa Särkyvä mieli - Raul Soisalo. Lataa

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Esityksen aihe

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

Oulun yliopistollinen sairaala PSYKIATRIAN TULOSYKSIKKÖ 2009

Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuus YTM Kaisa-Elina Kiuru, Tampereen yliopisto YTT Anna Metteri, Tampereen yliopisto III

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Psyykkinen toimintakyky

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Transkriptio:

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS

Lapsen kehitykselle erityisiä haasteita Fyysiset sairaudet ja vammat Psyykkiset poikkeavuudet ja ongelmat Lapsen ja nuoren oma epäterve toiminta Sosiaalinen pahoinvoinh

Sairaudet ja vammat Yli 20 %:lla lapsista on ainakin yksi pitkäaikaissairaus. Yli 5 %:lla todetaan kasvuiän lopussa pysyvä elämänlaatua heikentävä vamma tai sairaus Tutkimusta ja hoitoa vaahvia psyykkisiä ongelmia on 10 %:lla lapsista ja 15 %:lla nuorista Oppimis- ja kehityshäiriöitä on noin 10 %:lla RajanHe, Perheentupa, Terveyskirjasto 2005

RajanHe, Perheentupa, Terveyskirjasto 2005

Lapset- tutkimus 1989 N=6017, 10% 1981 syntyneistä 5813 (97 %) osallistui 8- vuohaista 15-25%:lla psyykkistä oireilua 11,2% vanhempien arvioimana 13,9% opewajan arvioimana masennusoireita lapsen itsensä arvioimana 6,7% CDI >17; 14,7 CDI > 13 Vakavin ennuste oli niillä lapsilla, joilla tode_in sekä käytös- ewä tunne- elämän häiriön oireet 18-23 vuoden iässä 32 %:lla oli joku mielenterveysdiagnoosi, 48%:lla joku poliisin rekisterimerkintä ja 62%:lla jompi kumpi

Ovatko häiriöt lisääntyneet? 1989 ja 1999 välillä ei todewu häiriöiden kokonaismäärän lisääntyneen TyWöjen itse arvioma masennus lisääntynyt Palveluiden käywö oli 2,5 kertaistunut 60% vakavista oireista oli jossain vaiheessa ollut palveluiden piirissä

Lapsen ja nuoren oma toiminta Nuorten aikuisten kannabiksen käyttö lisääntynyt asenteet kielivät kulttuurisesta muutoksesta 5.9.2011 Vuoden 2010 syksyllä tehdyn huumekyselyn tulokset osoittavat kannabiksen kokeilun ja käytön lisääntyneen erityisesti 25 34-vuotiaiden nuorten aikuisten keskuudessa. Tulokset kuvaavat myös kannabiksen kulttuurisen aseman muutosta, mikä käy ilmi juuri ilmestyneen Yhteiskuntapolitiikkalehden 4/2011 artikkelista. Kannabista ainakin kerran kokeilleiden osuus kohosi nuorilla aikuisilla vuosien 2006 ja 2010 välillä 25 prosentista 36 prosenttiin. Aktiivisimmin kannabista käyttivät 25 34-vuotiaat miehet. Myös nuorten keskuudessa laittomien huumeiden kokeilu lisääntyi 2010 THL

Lapsen ja nuoren oma toiminta Nuorten humalajuominen on kääntynyt laskuun 2000- luvulla Metso ym. Rapor_ 6/2009 THL

HuostaanoteWujen lasten määrä Vuonna 2000 oli 0-17- vuohaista lapsista ja nuorista sijoitewuna 0,9 % (12 854 lasta) ja vuonna 2006 heitä oli 1,2 % (15 628 lasta). THL

Alle 18- vuohaiden lasten perheet Varsinaisia uusperheen lapsia, eli lapsia, jotka ovat saaneet uuden sosiaalisen vanhemman, on 78 000 (7 % kaikista lapsista). THL

Hoitotuet 2000-2007 alle 16- vuohaiden lasten lukumäärä väheni Suomessa noin 4 %. Kelan myöntämien lasten hoitotukien kokonaismäärä väheni 23 %. Kuitenkin mielenterveyden ja käywäytymisen häiriöiden diagnoosiryhmässä hoitotukien määrä kasvoi neljänneksellä. 7-10- vuohaiden poikien ikäryhmästä noin 3 % sai hoitotukea mielenterveyden tai käywäytymisen häiriön vuoksi vuonna 2007. Au_- Rämö ym. SLL 2008;63:3865-3870

Lasten ja nuorten psykososiaalinen hyvinvoinh tai sen puute Huostaanotot ovat lisääntyneet Psyykkisten oireiden kokonaismäärässä ei selvää muutosta, muwa masennus on lisääntynyt Pieni osa voi niin huonosh, ewä se heijastuu myös uudella tavalla laajemmin yhteiskunnassa

Sairastuessaan lapsi kohtaa EpämukavuuWa, kipua, pahoinvoinha Pelkoa vanhemmasta eroon joutumisesta, omasta kyvywömyydestä, tulevaisuudesta, kuolemasta EpävarmuuWa ja tuntemawoman odowamista Perheen kriisin ja vanhempien huolestuneisuuden, jota lapsi voi yriwää rauhoiwaa Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän merkitys väliwyy vanhempien kauwa

Paljon on muuwunut kehityshaasteiden kohtaamisessa Perhekeskeisyys, vanhemmat ovat läsnä sodan jälkeen salli_in vierailu lasten osastoille kaksi kertaa viikossa puolen tunnin ajan (Niilo Hallman 1982) Lapsen kivun lieviwäminen parantunut Kipukokemus teoriassa 26. raskausviikolla voi kokea kipua, hormonaalisia vasteita jo aiemmin Vanhemman läheisyys rauhoiwaa keskosen kipukokemusta Psyykkiseen kipuun suhtautuminen muwunut

...muuwunut Vanhemmille ja lapselle annetaan Hetoa Vanhemmat ja lapsi/nuori otetaan päätöksen tekoon mukaan Omat työntekijät Valinnanvapaus

Ja muuwuu Kansallinen mielenterveys ja päihdesuunnitelma, Mieli 2009... linjataan vuoteen 2015 painotus perus- ja lähipalveluihin sekä avohoitoon, joita tuetaan erikoispalveluilla Avun hakemisen kynnys matalana esim. koulupsykologin ja terveydenhoitaja läsnä Huomioon mielenterveys- ja päihdeongelmien yleisyys lastensuojeluasiakkailla, yhteistyö Lasten psykiatrisessa sairaalahoidossa vanhemmat ja muut tärkeät aikuiset osaksi konkree_sta hoidon toteutumista Alle 12 v yksiköissä vanhempien mahdollisuus osallistua päiviwäin hoitoon Tärkeiden ihmissuhteiden vahvistaminen Avohoidon kehiwäminen

UuWa Vuorovaikutushoidot Hoidollisen kuntoutuksen vahvistuminen Varhainen tunnistaminen ja intervenhot enhstä pienemmille Kriisiluontoinen hoito on lisääntynyt Perheosastotoiminta

Miten tukea lasta/nuorta kehityksen haasteissa VäliWämisen ikätasoinen viesh Aikaa ja yhdessäoloa Aikuisen rohkeus kohdata vaikeitakin asioita yhdessä lapsen/nuoren kanssa Mielikuvat voivat olla todellisuuwa pelowavampia Mahdollisuuksien mukaan ikätasoisen kehityksen turvaaminen (leikki/luovuus, ikätoverit, koulu ja itsenäistyminen)

Kehityksen erityishaasteet Työstää sairaus osaksi itseä tai olla valmis sopeutumaan muutoksiin Taistella tervehtymisen/ hyvän selviämisen puolesta Joskus lapsikin voi kuolla ystävä...tai itse Vanhempien oma psyykkinen työ lapsi saawaa tarvita perheen ulkopuolisen tuen

Kehityshaasteiden edessä Toivon ilmapiirin säilywäminen Lapsen laulu äidille/isälle (Anna- Mari Kaskinen)