Kaupunkipolitiikka Suomessa ja Euroopassa

Kaupunkipolitiikka Suomessa ja Euroopassa erikoistutkija Janne Antikainen Sisäasiainministeriö/ Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto / Aluekeskusohjelma Oulun yliopisto, maantieteen laitos 20.11.2006

Sisältö Luento, I puolikas Alueiden ja kaupunkiseutujen kehitys, kaupunkiverkostoituminen Luento, II puolikas Suomen kaupunkipolitiikan muodostuminen ja nykytila kehitys vuodesta 1995 lähtien (EU:n merkitys kansallisen kaupunkipolitiikan taustalla) aluekeskuspolitiikan hahmottuminen vuodesta 2001 lähtien Luentojen palikat Aluepolitiikan ja -kehityksen isot linjat Kaupunkiseutujen kehitys Kaupunkiverkostoituminen Kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen kaupunkipolitiikka Eurooppalainen monikeskuksisuus ja kaupunkipolitiikka

Neljä kansallista projektia Osaamis-Suomi Maaseutu-Suomi merkitys ja vahvuus Teollisuus-Suomi Hyvinvointi- Suomi 1950 1960 1970 1980 1990 2000 aika Janne Antikainen SM/AHO/AKO

Neljä kansallista projektia Maaseutu-Suomi (+ identiteetti; - kaupungistuminen) Teollisuus-Suomi (+paikallisuus; - rakennemuutos) Hyvinvointi-Suomi (+seutuistuminen; - hinta) Osaamis-Suomi (+kansainvälistyminen; - keskittyminen)???-suomi (+hajakeskittyminen)???-suomi (???) Janne Antikainen SM/AHO/AKO

Työ, asuminen ja palvelut eri projekteissa työ asuminen palvelut alkutuotantovaltainen teollisuusvaltainen palveluvaltainen verkostomainen

Virrat muuttavat maailmaa, miten muodostuvat verkostot? (Sotarauta 1999, Kostiainen 1999) Pääoma Teknologia Informaatio Kulttuuri Asiantuntijat Yritykset Turistit Opiskelijat

Kansainvälinen kaupunkiverkostoituminen taloudellisessa merkityksessä painottuu seudun yritysten kansainvälinen verkostoituminen keskeinen piirre eri toimijoiden verkostoituminen sekä alueen sisällä että ulospäin yritykset tutkimus- ja koulutusorganisaatiot välittäjäorganisaatiot (yksityiset ja julkiset) toimiva infrastruktuuri erityisesti kansainvälinen saavutettavuus tärkeää kansainvälinen toimintaympäristö palvelutarjonta (sekä business- että osaajien tarpeet) kulttuurinen monimuotoisuus marginaalien pitää olla tarpeeksi leveitä -> houkuttelee osaajia ja yrityksiä

Kaupunkiseutujen kehitys

Aluekehityksen mittaaminen suuria mittareita Kuvattava: taso trendi Työmarkkinat (esim. taso: työttömyysaste, trendi: työpaikkojen määrän muutos) Osaaminen (esim. taso: koulutusaste, trendi: korkeaastekoulutettujen muuttoliike) Väestö (esim. taso: väestö, trendi: muuttoliike) Aluetalous (esim. taso: alueellinen bruttokansantuote asukasta kohden, trendi: muutos BKTAssa)

Sisäinen vs. ulkoinen dynamiikka alueellisessa kehityksessä Miksi muuttoliikettä? TYÖ OPISKELU PERHE ALUE A ALUE B ELÄMÄNLAATU

-52-53 -54-55 -56-57 -58-59 -60-61 -62-63 -64-65 -66-67 -68-69 -70-71 -72-73 -74-75 -76-77 -78-79 -80-81 -82-83 -84-85 -86-87 -88-89 -90-91 -92-93 -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04-05 22 18 20 27 28 26 15 16 24 23 22 22 18 20 17 14 10 12 15 14 14 12 6 5 1-1 1 3 4 5 5 6 6 7 6 9 4 1 4 7 5 8 8 9 9 9 9 8 6 6 3 2 1 4 Helsinki 2 0 0-1 0 0 2 0-4 6 3 0 11 18 16 17 7 14 15 14 22 21 13 14 5-1 1 4 0 6 4 5 8 4 5 8 8 7 4 6 3 1 0 2 7 4 12 11 7 8 9 7 6 4 Porvoo -7-5 -3-7 -10-4 -6-8 -7-3 -3 1 7 14 9 5 6 12 19-5 20 20 10 10 3 7 3 7 5 8 9 12 11 11 11 9 11 9 7 3 0 0-3 -1-3 4 5 7 6 6 6 5 7 9 Lohj a -4-4 -5-7 -1-2 -1 3-1 -2 0-9 -7-8 -2-2 -3 2-5 -1 0 1 2-3 -9-4 -6-1 -4-2 -1 6 5 4 6 7 9 7 9 9 5 1 0-1 0 0-2 1 4 5 2 11 8 10 Riihimäki 12 11 12 17 22 13 1 6 8 10 7 6 5 6 9 6 7 9 10 11 10 7 5 1-2 -3-2 2 2 4 3 4 5 5 5 4 4 4 5 4 4 5 7 9 9 9 8 9 11 12 11 8 9 9 T amper e 10 9 13 18 20 18 12 8 13 14 14 13 11 6 6 9 10 10 12 10 13 11 10 6 2 0-4 -2 0 2 3 2 2 3 1 2 3 2 2 3 3 4 7 8 7 8 9 7 4 7 6 4 2 4 Turku 20 13 13 15 13 7 4 9 11 16 13 16 8-8 6 6 5 2-3 9 11 7 13 9 0-2 -3-5 1 5 5 0-3 1-1 2 1 6 3 3 5 2 6 11 9 7 10 12 17 12 6 4 6 6 Oul u 5 3 6 5 5 2 5 7 14 14 15 10 0 3 7 5 9 4 4 12 6 4 8 3-1 -3 1 4 2 0 1 3 4 4 0 3 5 7 4 7 5 2 5 5 7 7 6 6 10 12 6 8 8 4 Jyväskylä -3 5 4 10 2 5 1 5 5 9 6 13 9 3 9 7 6 5-5 10 11 14 13 5 5 4-1 0 3 4 5 4 2 5 1 2 5 3 2 4 3 2 4 1 1 1 0 0-1 2 2 2-1 -2 Kuopi o 4 5 6 10 13 5-1 1 0 6-1 5 4-1 -4-3 -4-5 1 10 4 5 1-2 -8-6 -4-3 -1 2 3 1 1-2 -2-8 -7-4 -1 1 2 3 1 1 2 1 1-3 -1 2-3 0 1 1 Vaasa 4 8 0-7 -8-4 0-8 -9-14 -7 3-1 -2-2 -4 0-5 -13-5 1 3 2 3 0 2 1 1 2 1 3 3 4 3 1 2 3 6 4 7 7 4 2 1 1-2 -3 1 2 3 1 5 4 7 Joensuu 4 2 7 8 11 1-1 3 5 13 12 15 18 12 10 17 9 17 13 12 10 11 7-2 -1-3 -1-2 -2-1 -1-1 1 1-1 -1 1 1 2 3 1-1 -2-1 -2 1 0 1 2 2 3 3 1 2 Lahti -1-1 4 2 2 3-4 6 11 6 3-1 0-1 0 1 2 2 1 5 11 10 8-2 0-3 -4-4 -2-2 -3-2 -3-6 -6-6 -6-5 -3 0-2 -1-4 -3-3 -4-4 -4-5 -3-2 1-1 -2 Pori 1 2-1 3 0 1-2 -1 0 3 1 1-2 -3-3 -3-1 -4-3 1 0-1 -2 0 0-1 -2-1 -3 0-1 -1 1-1 -3-2 0 1 0 2 0-2 -5-4 -6-5 -3-5 -4-3 -1-2 -2-2 Kouvol a 6 3 2 5 3-6 -3 1 5 4 8 11 9 6 3 3 4 2 4 5 5 3 3 4 3-6 -5-4 0 0-4 -3-4 -1-5 -5-3 -2 2 5 0 1 5 0 2 2 0 1 5 3 2 3 2 2 Lappeenr anta 4 2 1 1 4-1 -2 1 1 2-1 -1-3 -1-3 -3 0 0-3 4 0-1 -6-5 -5-4 -6-7 -3-4 -3-6 -4-5 -6-7 -6-3 -1 1 1-1 -2-5 0-2 -1-4 -2-1 2 2 4 3 Kotka -3-3 0 0 1-3 0 0-2 -4-2 -6-4 -4-2 -1-2 -3-2 4 5 6 3-3 -1-1 -2-2 0-1 -2 4 1 0 0 2 5 10 5 5 2 1 0 0-1 2 2 5 1 3 6 4 6 6 Hämeenl inna 6 10 2 0-3 -4-1 -5-7 -5-1 -2-8 -11-8 -10-11 -21-34 -11-9 -9 1-1 3 2-2 -5-2 1-2 -4-3 -4-6 -9-8 -2 0-3 -3-4 -6-7 -7-10 -5-7 -10-9 -8-5 -2-5 Kajaani 12 2 8 12 23 24 17 13 10 0 2-2 -5-6 -7-6 -8-13 -31-7 -8-1 -10-6 -5-3 -1-3 -4 8 6 7 0 1-6 0-1 0 5 5 4 3 1-1 -2-2 -7-5 -13-10 -5-2 5-1 Rovani emi -6-3 -5-7 -9-10 -4-7 -9-5 -4-4 -1-5 -7-4 0-8 -13-4 -6-5 -3-6 -5-1 -1 2-1 0 2 3 0 0 1-3 0 5 1 4 2 2 1 0-2 -2-2 -3 1-2 -2 0-1 1 Mikkeli -5-8 -11-4 -9-8 -9-4 -3-3 -7 2 0 0 7 2 3-3 -6 1-1 -2-1 3 4 3 7 8 6 4 6 3 1 2 2 1 6 4 4 3 3 3 1-1 0-2 2 2 2 4 6 6 8 7 Sei näj oki -1-7 -3-10 -3-5 -1 2 1 2 0 0-2 -4-6 -2-2 -2-1 8 11 15 10 10 1-3 -5-2 -1 0-3 -5-1 -5-4 -5-8 -7-2 0-2 -1-3 -5-8 -7-5 -7-6 -6 0-4 -3 0 Rauma -8-3 -5-6 -2-2 -4 0 0 1 6-4 -4-3 -7-8 -8-17 -19 4 2 1 3 1-8 -7-7 -11-7 0 0 0-1 -4-7 -6-7 -5-5 -3-1 -3-9 -7-4 -10-12 -12-11 -11-9 -5-5 -2 Kemi-Tornio 3-4 0 6 2-16 -5 0 7 11 5 10 9 0 0 1-3 -10-4 -1 7 0 2-5 -6-6 -3-2 -2 1-3 -2-2 -7-3 -4-8 -3-2 1-1 3 1-8 -8-5 -5-6 -5-7 -2-4 -2 0 Kokkola -16-11 -13-17 -17-8 -11-6 -6-11 -12-6 -7-9 -5-9 -4-7 -6 1-1 -1-2 -3-3 -3-4 -1-1 -3 1 2 5 8 4 7 9 7 3 4 2 4 5 8 3 6 5 7 6 3 1 4 3 6 Sal o -2-1 0 3 1 4 6 7 7 4 0 5 7 4 2-6 0 2 9 6 23 23 13 5 3-1 2 0 4 8 8 7 5-1 -1 4 4 4 10 5 4 0-2 -2 2 3 7 4 4 8 8 4 7 9 M aar i anhami na -11-9 -9-8 -9-8 -6-6 -13-10 -9-7 -12-11 -9-11 -7-6 -15-9 -14-10 -11-6 -6-2 -2-2 -6-1 -2 0-2 2-1 -4 0 2 1 0 4-1 -5 1-6 -9-8 -10-9 -7-3 -4-1 -3 Sav onl i nna -14-12 -5-5 -5-6 -8 8 27 16-2 -8-4 -2-8 -14-11 -13-6 -2-2 -2 1-6 -1 5-1 -6-7 -11-7 -5-5 -8-5 -7-10 -5-6 -5-5 -6-10 -6-7 -4-6 -9-5 -5-4 -4-5 -3 Imatr a -1-1 1-8 -17-12 -2-3 -2-4 -11-11 -8-8 -13-7 -9-9 -20-14 -17-8 -5-10 -7-5 -5 2-5 -1-3 -4-2 0-3 0 3 6 6 3 5 1-4 -5-4 -6-3 -7-8 -2-1 -2-2 -3 Jämsä 0-2 1 6 0-2 0-3 6 14 12 3 2 3-6 0-7 -3 2 3 5 6 5 0-6 -6-4 1 2-1 -1-3 -2-4 -6-5 -6-3 -4-1 -2-4 -6-6 -6-6 -7-6 -4-6 -2 0 1-2 Pi etar saar i 1-11 0-5 -12-9 8 4 10 4-5 -5-4 -5-7 -7-3 -14-12 -3-6 -5-7 -8-5 -9-7 -3-3 -4-2 -3-2 0 2-9 -4 0-1 -2-2 -1-11 -3-4 -8-9 -7-6 -2-3 -3-3 -7 Var kaus -11-7 0-3 -13-22 -7-11 -18-8 1 0 3-1 6 10 2-9 -15 1 3 5 8 14 9 6 1-3 3 0-2 -2-8 -5-8 -9-7 -7-9 -6-4 -7-11 -10-10 -11-15 -15-12 -13-13 -11-10 -10 Raahe -11-3 -5 4 8 5 1 1 15 12 9 2-2 4-10 -7-6 -2 7 9 6 16 6 4-2 0-4 0 2 0 1-1 4 4-2 -5-4 3 5 1-2 -1-6 -8-6 -5-3 -1 3 4 4 1 2 2 T ammisaar i 5-6 -7-13 -20-5 -3 5 4-1 -2-3 -5-5 -9-6 -8 0-8 3 4 1 0-7 -8-7 -7-8 -7-7 -6-4 0-3 -5-3 -1-3 -3-2 -2-4 -5-3 -6-6 1-1 -2 0 5 6 2 3 Valkeakoski -5-7 -5-10 -15-15 -5-1 2-11 -17-9 -11 0-12 -14-5 -14-23 -17-6 -7 0 1-6 1-6 -4-3 -4 4 3 0-5 -2-1 1 3-1 2-7 0 0-4 -5-4 -3-4 -9-6 -6-1 -3-5 Äänekoski Muut -13-15 -9-13 -8-7 -16-10 -11-16 -10-12 -18-23 -5-5 -6-23 -27-8 -12-16 -19-7 -5 3 8 0 16 1 0 12 0-2 -6-8 15 18 0 8 0 3 20-2 -8 5-7 5-10 -9 16 6 3-4 Fögl ö -8-10 -12-13 -9-12 -10-17 -22-14 -14-15 -22-11 -17-12 -13-11 -18-13 -6-1 -8-2 -4-2 -3 2 2 6 4 10 1 2 1-5 -3 3 5 4 3-3 -7-7 -4-4 -4-4 -9-5 1-1 -1-4 Kyr önmaan -17-17 -18-16 -20-16 -14-16 -27-19 -12-14 -16-11 -17-12 -14-13 -18-23 -15-13 -1 0 1 7 5 0-1 -1 3 4 3 1 8 5 5 12 7 0 3 0-6 -3-5 4-4 -4 0 4 0 3 1 5 Savi tai pal een -21-18 -10-13 -16-20 -16-11 -18-26 -34-15 -24-17 -17-15 -27-27 -41-26 -17-18 -13-6 -1-1 4-3 -3 4 13 3 0-1 -3-9 9 11 12 18 10 4 6 0-3 -2-12 -1 4 11 18 18 38 24 Lakeuden -5-4 -11-21 -22-15 -15-19 -27-28 -18-20 -24-20 -23-20 -27-31 -52-32 -21-21 -21-12 -7-3 3 0-2 -1 1-2 -3-2 2-1 4-2 2-5 0-5 -5-8 -11-10 -8-10 -10-4 -1-3 -6-6 Jor oisten -10-9 -7-8 -13-22 -14-8 -20-15 -28-26 -13-13 -18-17 -21-42 -49-34 -29-29 -30-17 -18-12 -9-13 -11-2 7 7-4 -10-1 2 0 3 2 7 2 3-4 -5-9 -10-6 -9-10 -4-3 -2 6 9 Iin -4-6 -2-6 -10-10 -5-5 -14-11 -10-11 -4-4 -10-7 -4-3 -14-2 -2 0-4 -5-2 -5-2 -1 1 4 4 4 6 5 0 1 5 6 5 1 2 2-5 -4-4 -3-5 -1-2 2 1 4 3 3 Åbol and-t ur unmaan -8-10 -10-15 -18-11 -4-7 -19-12 -6-9 -10-12 -15-7 -4-3 -3 3 2 11 3 6-1 -3-2 -7-5 -4-4 -7-1 -4-1 3 1 4 6 6-2 -5-7 -9-8 -2 2-2 -5-4 3 5 6 5 Lovi i san -14-10 -12-16 -18-17 -9-13 -14-12 -15-13 -8-5 1-4 -1-2 11 7 7 16 13 2 1-3 -1 2-1 -1 0 1 11 1 6 6 3 0-3 0-3 -8-10 -9-5 -6-1 -9-4 -7-3 -8-4 -2 Vakka-Suomen -13-13 -10-18 -18-16 -12-9 -26-17 -20-18 -19-13 -16-9 -11-9 -23-11 -13-10 -15-12 -6-6 -3 0-1 0-3 6 4 2 3-5 2 5 4 6 3-2 -2-4 -3-3 -1 0 0-1 0 3 3 4 Loi maan -14-10 -15-21 -22-18 -7-9 -16-15 -15-5 -4-7 -11-15 -9-13 -22-12 -12-1 -5-9 -4-4 -1-2 -7-4 -2-1 0-2 -3-4 -4-1 -3-1 1-3 -6-6 -4-3 -6-4 -6-8 -2-3 -1-2 Kaakkoi s-satakunnan -21-16 -19-19 -22-20 -8-14 -24-22 -18-21 -20-19 -19-17 -17-16 -22-14 -16-16 -9-7 -7-5 -2-3 -1-1 0-3 -2-4 -2-5 -3-2 -4-3 1 0-5 -5-9 -8-5 -9-10 -5-8 -5-6 -7 Pohj ois-satakunnan -10-13 -8-14 -9-5 -4-2 -9-12 -10-15 -2-5 -5 4-3 -2 2 4 10 11 5-1 1-1 -1 5-1 2 5 7 0 2-2 -1 0 3 2 0 3 3-3 -4-4 -5-4 -8-3 -2-4 -1 4-1 For ssan -18-14 -15-18 -16-6 -5-7 -23-22 -8-4 -16-24 -18-12 -7-13 -25-8 -12-11 -9-6 -14-9 -10-6 -7 0 10 5-1 3 6 5 12 15 13 10 3 4 3 4-1 -1 3-1 -7-4 4 9 11 13 Kaakkoi s-pi r kanmaan -8-12 -4-17 -10-11 -11-7 -19-15 -4-22 -7-12 -13-6 -9-15 -26-20 -15-13 -4-17 -3-7 -6-4 3-2 4 0 4 3 4 1 2 7 0-1 -1-1 -5-11 -1-2 -1 4 8-2 -2 2 8 0 Itä-Pir kanmaan -8-7 -11-10 -10-4 -9-11 -11-2 -13-9 -7-11 -11-8 -9-12 -15-6 3 17 2-2 -8-7 -1-1 9-1 -4-10 -11-8 -5-16 -12-9 -11-10 -4-5 -14-3 -2-9 -13-2 1-9 -16-5 -7-7 Koillis-Pirkanmaan -11-11 -17-20 -25-14 -7-13 -18-21 -21-16 -15-15 -17-16 -11-20 -27-12 -14-14 -10-12 -6-7 0 2 1-4 -4 0-7 -4-4 -4-2 1-2 -4 0 2-6 -5-6 -4 0-10 -9-7 -3-5 2-2 Pohj ois-pi r kanmaan -10-7 -8-16 -14-11 3-10 -7-16 -14-14 -8-6 -12-3 -11-5 -10-11 -8-12 -10-8 -6-4 -1-3 1 1 2-6 -2-6 5-5 -3-3 3 3 0-2 -4-5 -6-2 -3-7 -13-6 -2 2 1 2 Lounais-Pi r kanmaan -17-10 -11-14 -19-9 -9-9 -14-19 -12-5 -8-10 -15-18 -13-13 -15-12 -6-6 -7-4 0-3 -2-1 0-4 -3 1-2 -4 1 2 1 1 3-1 0 2-1 -4-5 -1-3 -1-4 0-3 0 2-1 Luotei s-pi r kanmaan -7-3 -7-5 -10-5 -6-6 7 5-9 -8-2 -6-8 -8-6 -10-1 4-5 0-2 -7 4-2 0-4 -2-2 -7 3 1-1 1 1 4 7 4-1 0-2 -4-8 -9-6 -6-8 -8-6 1-1 2-3 Heinolan -21-11 -19-20 -22-20 -19-17 -31-29 -8-12 -19-24 -12-22 -20-22 -28-17 -18-16 -19-16 -13-9 -12-15 -11-8 -7-8 -8-5 -1-11 -9-4 -5-3 -9-3 -15-13 -9-7 -9-3 -17-1 -5-4 -4 3 Kär ki kunti en -18-17 -19-18 -17-16 -16-20 -29-24 -25-31 -19-23 -23-19 -19-20 -40-26 -27-25 -11-12 -10-2 -4-8 -5-5 -7-5 -1-7 -6-9 -5-5 0-4 -3-1 -7-7 -10-5 -12-4 -10-6 -6-3 -1-2 Juvan 0-2 -8-7 -5-6 -6-7 -3-14 -7-6 -7-8 -12-7 -12-15 -25-17 -15-9 -5-5 1 0 0 1-1 1 0 2-3 -4 0-3 -4-1 -2-2 -2-4 -6-13 -4-8 -11-11 -10-8 -11-6 -5-2 Pi eksämäen -12-12 -15-19 -16-18 -13-13 -19-23 -20-19 -17-18 -18-16 -16-22 -38-20 -21-16 -16-7 -4-5 -3-4 -3-2 1-1 0-5 -4-5 -6-3 -2-2 0-2 -4-5 -5-9 -10-8 -11-10 -6-6 -2-6 Ylä-Savon -15-11 -13-19 -20-17 -14-13 -25-25 -26-25 -22-19 -21-19 -11-20 -39-26 -24-27 -20-16 -13-4 -5-10 -10-11 -5-8 -6-12 -8-11 -8-6 -8-4 0-5 -8-8 -8-8 -13-13 -10-10 -8-2 -2 1 Koillis-Savon -6-8 -5-13 -12-16 -10-10 -20-23 -26-24 -22-18 -24-20 -16-20 -36-22 -23-19 -13-4 -9-6 -3-8 -5-1 0-3 -3-5 -3-3 -6 0 4 6 1-1 -4-7 -5-5 -8-10 -11-7 -6-2 7-5 Si sä-savon -12-5 -2-21 -16-16 -11-15 -27-33 -32-33 -31-24 -23-11 2-17 -28-26 -25-19 -11-13 -16-9 -7-7 -11-5 -13-11 -11-14 2-19 -6 2-1 -3-11 -5-5 -8-6 -14-9 -14-11 -9-7 -7-5 -2 Outokummun -8-14 -6-16 -18-19 -15-18 -29-34 -32-22 -22-27 -27-28 -21-35 -58-43 -36-40 -42-26 -11-5 -12-15 -6-11 -2-3 -7-6 -11-10 -15-6 -2-4 -2 3 1-6 -16-8 -17-19 -13-20 -8-7 -9-7 Il omantsin -17-11 -15-16 -23-17 -13-12 -27-30 -23-26 -18-22 -15-19 -17-21 -38-20 -24-19 -8-5 -6-7 -3-5 -5 1-1 -6-4 -6-4 -7-7 -4-5 -4-4 -3-3 -10-11 -7-6 -9-7 -11-9 -11-6 -6 Keski-Kar jalan -6-6 -9-11 -14-16 -7-13 -24-25 -23-25 -25-23 -22-28 -21-26 -54-27 -25-22 -11-8 -6-5 -3-5 -5-6 -5-3 -8-6 -8-9 -12-6 -6-2 -2-4 -9-10 -14-12 -14-13 -10-9 -13-10 -10-13 Pi el i sen Kar j al an -7-12 -14-15 -17-19 -11-16 -20-20 -12-22 -16-21 -14-21 -12-19 -32-18 -18-13 -19-12 -11-8 -7-10 -8 3 0 1-2 -8 0-1 1 10 0 7-3 0-3 -3-4 -4-4 -5-11 -3-2 1 2 3 Kaakkoi sen Keski -Suomen -4-8 -3-3 -11-14 -8-11 -12-11 -11-14 -10-11 -15-8 -11-19 -29-22 -16-18 -11-13 -11-3 -2-2 -6 0 1 0 3-7 1-3 -3-4 2 3-2 -2-7 -6-3 0-6 -4-2 -8-9 -5-5 1 Keur uun -10-5 -10-7 -9-8 -12-11 -11-15 -18-22 -19-21 -15-17 -19-28 -40-23 -21-20 -18-7 -10-4 -6-4 -1 4 4 0-6 -8-3 -3-5 -1 5-4 -3-1 -6-9 -4-10 -10-6 -10-13 -8-7 -10-8 Saar i j är ven -2-4 -2-10 -16-10 -1-8 -17-23 -30-26 -26-28 -19-20 -19-38 -57-21 -21-21 -19-20 -9-11 -2-10 -6-1 1 2-5 -5-5 -11-7 -10 2-3 -1-6 -7-8 -9-5 -15-5 -13-13 -12-10 -6-7 Viitasaaren -13-12 -12-19 -23-18 -9-15 -22-14 -21-15 -13-13 -10-14 -6-21 -28-18 -15-13 -15-9 -3-1 2 2 2 4 4 1-4 -6-5 -4-2 -6-4 1-2 0-8 -11-9 -8-12 -7-10 -9-5 -3-2 -6 Suupohj an -17-13 -13-18 -21-23 -11-15 -21-18 -17-13 -15-12 -14-11 -15-21 -23-18 -11-10 -16-4 -1-2 -1-7 -1-1 -2 0-3 -3 0-8 -7-5 -3-4 -3-2 -4-10 -6-10 -11-5 -9-9 -1 0-5 -2 Etel äi sten Seinänaapur i en -14-9 -16-14 -19-18 -8-11 -13-14 -11-14 -14-14 -15-7 -14-17 -29-20 -14-16 -18-8 -6-2 -3-3 2 2 3-1 -2-4 -5-6 -5-1 -2-3 -1-5 -7-9 -10-6 -5-10 -6-10 -9-5 -4-6 Kuusi okunti en -15-13 -13-11 -16-16 -10-10 -14-11 -9-14 -14-10 -14-12 -12-15 -25-9 -8-11 -12-10 -5-3 0-3 -2-3 0 4-3 -2-2 0-5 -2 0-2 -1-1 -4-7 -7-8 -4-4 -11-8 -3-1 -1-4 Här mänmaan -19-15 -10-13 -18-16 -14-11 -18-20 -17-16 -16-16 -15-16 -22-24 -35-16 -14-13 -18-8 -3 0 0 2-3 4 3 3-2 -1-3 -3-2 0-2 -2-1 -3-6 -8-8 -11-10 -10-12 -14-11 -8-4 -8 Jär vi seudun -7-11 -6-5 -5-4 -4-4 -5-7 -14-8 -5-6 -10-6 -5-6 -7 4 8 5 1-2 15 2-4 -7 1-1 1 0-3 -2-4 -6-2 -4-4 -2-2 -6-5 -4-4 -9-8 -6-4 -7 1-4 -3-5 Sydöster bottens kustr egi o -13-10 -14-19 -20-24 -10-17 -23-19 -14-25 -21-20 -20-24 -16-26 -45-19 -22-20 -16-15 0 0 2 4 2 1 4 0-2 1-1 -2-7 -5-5 -5 1-6 -8-9 -12-12 -10-19 -14-15 -11-6 -12-5 Kaustisen -11-15 -23-29 -22-23 -11-24 -31-18 -16-21 -30-17 -28-20 -21-30 -43-28 -39-22 -37-20 -10-10 -2-4 -1 15 1 2-1 -9-8 -7-12 -9-11 -6-14 -1-9 -17-12 -15-19 -8-19 -11-12 -12-18 -6 Si i k al at v an -11-8 -15-18 -20-21 -12-15 -17-13 -14-20 -17-16 -15-23 -17-21 -43-20 -16-17 -10-6 -7-3 -6-4 -2 4 1 0-3 -5-3 -5-2 -8-4 0-1 -3-9 -9-12 -11-12 -17-12 -13-14 -9-9 -8 Ni val a-haapaj är ven -14-12 -11-14 -20-19 -10-15 -15-17 -17-15 -15-16 -10-10 -12-15 -30-14 -10-11 -9-1 2-3 -2-3 2 9 2 3-3 -3-3 -4-3 0-1 3-2 -2-5 -8-8 -7-10 -3-10 -7-6 -4 0-4 Ylivieskan -4-3 -13-5 -9-10 -5-7 -5-8 -9-12 -11-12 -14-20 -22-39 -45-17 -25-29 -19-21 -15-9 -10-16 -12-1 -2-1 -11-11 -8-13 -9-1 -3-2 -2-2 -5-9 -10-17 -18-21 -14-11 -9-12 -12-11 Koillismaan -8 3 4-4 -4-3 -4-4 -12-17 -21-18 -10-16 -15-19 -16-24 -47-24 -24-22 -12-12 -16-1 -1-12 -15-8 -7-9 -16-16 -10-14 -14-12 -7-8 -6-4 -11-12 -14-17 -22-16 -16-19 -13-8 -11-10 Kehys-Kai nuun -12-5 -4-3 -4-1 -4-10 -1-4 -18-13 -12-13 -14-34 -32-25 -41-15 -24-21 -33-24 -22-16 -7-12 -9 2-1 2-9 -6-6 -17-17 -12-5 -5-3 -3-15 -18-15 -16-16 -19-17 -25-5 -1-5 -8 T or ni ol aakson -1-4 1-7 -9-10 -8-5 -7-7 -6-6 3-1 -9-20 -21-34 -56-17 -24-23 -20-22 -16-10 -12-15 -14-6 -1-9 -8-17 -12-17 -13-12 -10-9 -7-7 -14-13 -14-18 -26-23 -23-25 -14-11 -17-14 Koi l l i s-lapi n -10-6 -2-4 -5-3 -3-1 -2-1 -6-4 -8-6 -9-13 -17-22 -38-18 -12-16 -15-6 -13-7 -11-11 -11-7 4 4-3 -10-6 -13-9 -4-3 -2-3 -5-14 -16-18 -13-15 -17-16 -7-1 0-1 -3 T untur i -Lapi n -2-1 0 2 1 4-3 -6 2 2 12 6 15-16 -14-15 -2-15 -45-19 -17-11 -18-11 -5-8 -7-4 -2 4 6 1-3 -7-1 -4-3 -7 2 4 2-1 -3-5 -15-13 -24-19 -15-18 -11-9 -6-9 Pohj ois-lapi n

Nettomuutto ja bruttokansantuotteen kasvu 1990-2002 pohjoismaissa Negatiivinen Positiivinen

1990 150 GDP growth, index 1990=100 145 140 135 130 125 120 Net migration: Negative Positive 115 110 105 100 95 90 85 Norway Iceland Denmark Finland Sweden 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Kaupunkiseutujen typologia A. Helsingin metropolialue B. Monipuoliset yliopistoseudut C. Keskisuuret kaupunkiseudut D. Teolliset kaupunkiseudut E. Alkutuotantovaltaiset aluekeskukset

Suuret kaupunkiseudut moottoreita yhä enemmän työpaikkoja kehyskuntiin 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % -10,0 % -15,0 % -20,0 % -25,0 % Työpaikkojen määrän muutos viisivuotiskausittain eri tyyppisillä kaupunkiseuduilla kasvu-% 75-80 kasvu-% 80-85 kasvu-% 85-90 kasvu-% 90-95 kasvu-% 95-00 kasvu-% 00-04e Helsingin metropolialue Monipuoliset yliopistoseudut Maakuntaveturit teolliset seudut pienet aluekeskukset kaupunkiseudut yhteensä kaupunkiseutujen kärkikaupungit kaupunkiseutujen kehyskunnat muut kuin kaupunkiseudut kaikki alueet

35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0-5000 -10000-15000 Nettomuutto kaupunkiseutujen kärki- ja kehyskuntiin 1952-2005 kärki yhteensä kehys yhteensä 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Muuttoliike ikäryhmittäin viime vuosina: lapsiperheet kehyksiin, pienemmillä seuduilla myös keskuksiin muut työikäiset keskuksiin ikääntyvien muutto ei vielä tasapainota kuvaa, muutto suuntautuu keskuksiin

Pendelöinti yleistyy ja kaksisuuntaistuu

Työssäkäyntialueet laajenevat pendelöinti yleistyy ja kaksisuuntaistuu

Työssäkäynnin suuntautuminen aluekeskuksissa kehyksestä keskukseen keskuksesta kehykseen

Osaamisen Suomi Vuonna 2000 Korkea osaamisen taso Hajautuminen vs. vahvat yksiköt heijastevaikutukset?

Eurooppalainen multinodaalinen potentiaalinen saavutettavuus (EU 15=100), eli kuinka hyvin kunnat ovat saavutettavissa lentoteitse, rautateitse tai omalla autolla

Julkaisut: Lue lisää Kaupunkiverkon rakenne: Kaupunkiverkkotutkimus 2001 Alueiden profiilit: Aluekeskukset koko kuva (2003) Kaupunkiseutujen kasvun aika (2004)

Kaupunkiseutujen kehittäminen

Globaali talous Avoin kilpailu EU-25 Suomen kilpailukyky alueiden kilpailukyky Tasapainoinen aluerakenne kaikki voimavarat käytössä osaaminen verkostot elinvoimaiset aluekeskukset ja aluekeskusten verkosto elinvoimainen maaseutu ja maaseutu-kaupunki -vuorovaikutus innovaatiojärjestelmät ja -ympäristöt kansainvälisesti kilpailukykyinen pääkaupunkiseutu

Suomalaiset kaupunkiseudut globaalissa kilpailussa korkean tason vaativuus +/- + edellyttää luovaa ilmapiiriä perustason vaativuus -? - paikallinen kilpailu globaali kilpailu mukailtu A.C.Hemerijckon mallista

Kaupungit kasvun moottoreita Kaupungit nousseet alueellisen kehityksen moottoreiksi 1970 1980 lukujen hyvinvointivaltion rakentamisen jälkeen aika löytää kasvu erikoistumisen kautta Perinteiset, vuosikymmenten aikana kaupunkiseuduille juurtuneet osaamisen alat ovat kohdanneet huippuosaamisen Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tiedepuistot yrityksineen keskeisiä toimijoita uudessa kasvussa tärkein resurssi osaajat

Kasvun perustekijöitä Kaupunkiseutujen kasvun perustekijöitä ovat edelleen teknologiaorientoitunut tutkimus- ja kehittämistoiminta tuotannolliset sovellukset toimiva infrastruktuuri hyvä saavutettavuus Näiden lisäksi yhä tärkeämpään rooliin uudessa kasvussa ovat nousemassa panostukset osaamiseen ja inhimilliseen pääomaan sosiaaliset innovaatiot

Seutukunnan kilpailukyky 10. IMAGO 10. IMAGO 1. 1. INHIMILLINENPÄÄOMA 2. 2. INNOVAATIVISUUS 3. 3. KESKITTYMINEN KESKITTYMINEN 4. 4. INFRASTRUKTUURI 5. 5. YRITYKSET YRITYKSET 6. 6. INSTITUUTIOT INSTITUUTIOT 7. 7. ASUINYMPÄRISTÖN LAATU LAATU kilpailukyky vetovoima SEUTU- KUNNAN TILA KILPAILU- TEKIJÄT HAASTEET TAVOITTEET uudistu- - miskyky 8. 8. KEHITTÄJÄVERKOSTOT 9. 9. LUOVA LUOVA JÄNNITE JÄNNITE Ståhle & Sotarauta 2002

Vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä Perttu Vartiaisen mukaan: Vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä Perttu Vartiaisen mukaan: Vahva(t) erikoistumisala(t) Korkean tason osaamista Hyvä saavutettavuus Sosiaalinen pääoma Luova ilmapiiri KOVAT TEKIJÄT PEHMEÄT TEKIJÄT

Kaupungit ovat osaamisen solmukohtia kaupungit ovat keskeisiä innovaatiojärjestelmän solmukohtia ja ympäristöjä: tiedon tuottajien ja käyttäjien vuorovaikutustaso on usein paikallinen: sujuva ja uutta luova yhteistyö edellyttää paikallisesti erikoistuneiden työmarkkinoiden tarjontaa sekä sen hyvää tuntemusta ja henkilökohtaisia suhdeverkostoja tuotannolliset klusterit ovat myös usein paikallisesti verkostoituneita korkeasti koulutetun väestön sekä korkeakoulutus- ja tutkimuspalveluiden sekä muu klustereiden toimintaa tukevan yksityisen sektorin, kuten laki- ja mainospalvelujen, tarjonta sijoittuu kaupunkeihin Tiheä ja monikulttuurinen kaupunkirakenne tukee vuorovaikutteista oppimisprosessia ja luovien miljöiden kehittymistä lisäksi paikalliset tieto- ja innovaatiointensiiviset toimijat ovat joko saaneet tai ottaneet aktiivisen kehittäjän roolin Lähde: P. Vartiainen, Kaupunkifoorum 2004 / AKO-katsaus 1/2004, s. 22

Paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen innovaatiojärjestelmä Ulkomaiset tiedon solmukohdat Paikalliset keskukset Tiedon käyttö Metropolialue Maailmanluokan keskus Tiedon luonti Kansalliset keskukset Tiedon siirto Kommunikaatio Aivokierto Alue Alue Lähde: Hautamäki 2003

Lähde: Janne Antikainen & Maj-Britt Kentz AKO Katsaus, toukokuu 2004 (Oppivan alueen malli. Johdettu Perttu Vartiaisen Lahden kaupunkifoorumissa 17.3.2004 esittämästä kuvasta)

Kaupungeista kaupunkiseutuja ja tulevaisuudessa verkostokaupunkeja Kaupungit ovat alueellisesti kasvaneet kaupunkiseuduiksi eli ne ovat seutuistuneet 1970- luvulta alkaen Kaupungit ja niitä ympäröivät kunnat ovat yhtä toiminnallista aluetta, jolla käydään töissä ja haetaan palveluja Jatkossa kasvu edellyttää erikoistumista toimijoiden vahvaa seudullista yhteistyötä kaupunkiseutujen vahvempaa keskinäistä verkostoitumista

Heijastevaikutukset Verkostomalli - Multipolis lisännyt yritysten yhteistyötä uuden tiedon kanavointi imago tunnetaan paremmin ulkoapäin kuin sisältäpäin Metropolipolitiikka Uudellamaalla Verkostokaupunki- ja maakunnallinen ajattelu Jyväskylässä

Hyvää elämää suomalaisilla kaupunkiseuduilla Kaikilla suomalaisilla kaupunkiseuduilla on omat vahvat ominaispiirteensä Yhdistää hyvinvoinnin kannalta tärkeät tekijät: toimivat palvelut viihtyisä ja luonnonläheinen asuinympäristö turvallisuus Suomalaiset elävät hyvää elämää kaupunkiseuduilla Kansainvälisten osaajien ja korkean osaamisen yritysten sijoittumismieltymykset vetävät kohti suurempia kaupunkiseutuja

Erot löytyvät kaupunkiseutujen sisältä, ei niiden väliltä Elämänlaadussa erot eivät ovat suurimmillaan kaupunkiseutujen välillä vaan kaupunkiseutujen sisällä (ks. Dijkstra) Kaupunkihyvinvointia määrittelevät sosiaalisten ilmiöiden ja ongelmien lisäksi kaupunkiseudun sisäinen erilaistuminen ja hyvinvoinnin alueellinen jakautuminen sekä kuntapalvelujen toimivuus (ks. Simpura) Tulevaisuudessa hyvää elämää määrittelevät yhä enemmän erilaisuutta ja suvaitsevaisuutta luovuuden kasvualustana mittaavat kulttuuritekijät sekä sosiaalinen pääoma (ks. Simpura)

Kaupungin sisällä on kaksi kaupunkia Kaupunkeja kehitettäessä kaupunki voidaan nähdä hallinnollis-taloudellisena kaupunkina ja kotikaupunkina (ks. Karisto) Hallinnollis-taloudellisen kaupungin tavoitteena on seudun kilpailukyvyn parantaminen Kotikaupungin kohteena on ihmisten elinympäristö ja arkiviihtyvyys Raja näiden näkökulmien välillä on kuitenkin häilyvä arkiviihtyvyyden noustessa yhä vahvemmaksi kilpailutekijäksi

Kansallinen kaupunkipolitiikka

Kaupunkipolitiikan lyhyt historia Suomalainen kaupunkipolitiikka täyttää 10 vuotta Kaupunkien asema ja rooli tullut näkyväksi - hyväksyntä kesti aikansa Eriyttämisestä puhuttu paljon - nyt aika toimia. Osa eriyttämistä on esim. suurkaupunkipolitiikka.

Alueellisen kehittämisen aluesiirros suppea aluetaso laaja Valtio Kunta EU maakunta mesoalueet esim. Itämeri maakuntien allianssit / maakuntien välinen yhteistyö vyöhykkeet ja verkostot seudut / aluekeskukset kaupunginosat / kylät -1994 1994- aika 2001-2007(?)

Kaupunkiverkko 2006 Aluekehityksessä trendit: hajakeskittyminen ja seutuistuminen (työssäkäyntialueet laajentuneet ja kaksisuuntaistuneet), Keskisuurten kaupunkiseutujen osaamis- ja elinkeinoperusta vahvistunut Kehityserot kaupunkiseutujen välillä kaventuneet

1966 vs. 2006 Kansallinen aluerakenne muuttunut hyvin hitaasti 1970-luvulla ei saatu tehdä kasvukeskuspolitiikkaa, nyt tehdään Suomen keskus- ja vaikutusaluejärjestelmä 1966 Valtakunnansuunnittelu-toimiston julkaisusarja A:19 kartake 38

Aluepolitiikan kokonaisuus (ohjelmat ja hankkeet) Hallitusohjelma erityisohjelmat mainittu laissa Helsingin seudun ohjelma SEUTU-projekti (seudullinen yhteistyö) Aluekeskusohjelma tasapainottunut aluekehitys Osaamiskeskusohjelma Maaseutuohjelma Saaristo-ohjelma alueellistaminen Kainuun hallintokokeilu

Monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne

Kansallinen kaupunkiverkko ja osaamisen vahvistaminen Hallitus kehittää monikeskuksista, kilpailukykyiseen pääkaupunkiseutuun ja aluekeskusten verkostoon perustuvaa aluerakennetta, joka pitää kaikki maakunnat elinvoimaisina ja mahdollistaa nykyistä tasaisemman taloudellisen kasvun koko maassa. Jokaisessa maakunnassa on oltava vähintään yksi kaupunkiseutu, joka tarjoaa kilpailukykyisen sijaintipaikan eri tyyppisille yrityksille ja monipuoliset koulutus- ja työmarkkinat. Lisäksi maakunnissa on oltava hyvin menestyviä pienempiä keskuksia ja maaseutualueita, joiden yritykset ovat tehokkaasti verkottuneet. (VN:n tavoitepäätös 15.1.2004)

Erilaiset roolit erilaiset vahvuudet

AKO:n painopisteet 2007-2010 elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen 1. elinkeino- ja erikoistumisstrategioiden yrityslähtöinen kehittäminen ja toimeenpano 2. elinkeinostrategioiden osaamisperustan vahvistaminen kärkinä osaamis- ja erikoistumisalat 3. vetovoimaisten toiminta- ja innovaatioympäristöjen alueellisesti ja kansallisesti vaikuttava kehittäminen sekä monipuolisten työmarkkinoiden kehittäminen 4. innovaatiotoiminnan seudullisen ja kansallisen rakenteen ja työkalujen uudistaminen ja uusien toimintamallien synnyttäminen sosiaalisen pääoman kasvattaminen 5. julkisen ja yksityisen sektorin sekä eri hallinnontasojen toimijoiden kumppanuuteen perustuvan yhteistyön vahvistaminen

AKO VERKOSTOT 2005-2006 AKO PAINOPISTEET 2007-2010 TEEMAT TYÖKALUT TYYPIT Hyvinvointiverkosto Innovaatioverkosto Koulutusyhteistyöverkosto Kulttuuriverkosto Viestintäverkosto Teolliset keskukset Pienet aluekeskukset Suuret kaupunkiseudut TULOKSET TOIMINTAMUODOT ORGANISOINTI Verkostot ako -alueilla Foorumit Seminaarit Työpajat Selvitykset Ohjelmat Pilotointi Tieto Pilotit Hankkeet Laaja-alainen elinkeinopolitiikka Osaamisen perusta/rakenteet Kansalliset yhteistyöryhmät Innovaatiotoiminta ja - ympäristöt

Vaihe Osaamiskeskukset 1994-2006 2003-2006 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus Elämysteollisuus Oulun seudun osaamiskeskus Tietoteollisuus, lääketieteen tekniikka ja biotekniikka, ympäristöteknologia Raahen-Nivalan-Tornion osaamiskeskus Metalli Kokkolan seudun osaamiskeskus Kemia Jyväskylän seudun osaamiskeskus Informaatioteknologia, paperinvalmistuksen hallinta, energiaja ympäristöteknologia Kainuun osaamiskeskus Mittaustekniikka (Kajaani) ja kamarimusiikki (Kuhmo) Kuopion seudun osaamiskeskus Lääkekehitys, terveydenhuollon teknologia, agrobioteknologia Pohjois-Karjalan osaamiskeskus Puuteknologia ja metsätalous, muovi ja metalli Mikkelin osaamiskeskus Komposiitit ja pinnoitteet Puutuotealan valtakunnallinen verkostoosaamiskeskus Matkailun verkostoosaamiskeskus 1999-2002 1994-1998 Länsi-Suomen osaamiskeskus Energiatekniikka Seinäjoen seudun osaamiskeskus Elintarvikeala ja älytekniikka Tampereen seudun osaamiskeskus Koneenrakennus ja automaatio, ICT, viestintä ja terveysteknologia Satakunnan osaamiskeskus Materiaalitekniikka, Etäteknologia Varsinais-Suomen osaamiskeskus Biomateriaalit, diagnostiikka ja lääkekehitys, materiaalien pintatekniikka, kulttuuri- ja digitaalinen sisältötuotanto sekä ICT Uudenmaan osaamiskeskus Aktiivimateriaalit ja mikrosysteemit, geeni- ja molekyylibiologia, ohjelmistotuoteliiketoiminta, digitaalinen media, sisältötuotanto ja oppimispalvelut, lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologia, logistiikka Päijät-Hämeen osaamiskeskus Muotoilu, laatu, ekologia Kaakkois-Suomen osaamiskeskus Metallirakenteet, metsäteollisuuden prosessit ja järjestelmät, logistiikka, Venäjä liiketoimintaympäristönä Hämeen osaamiskeskus Ammatillinen osaaminen ja e- oppiminen Hyvinkään seudun osaamiskeskus Nosto- ja siirtoala Elintarvikealan valtakunnallinen verkostoosaamiskeskus Alueellinen Verkosto

OSKE / AKO esitys 26.10.2006 Mukana 35 AKOa ja 2 kaupunkiseutua, jotka rahoitetaan kaupunkipolitiikan määrärahalla. Lisäksi pääkaupunkiseutu kuuluu kaupunkipolitiikan rahoituksen piiriin.

Hallituksen kaupunkipolitiikka Hallitusohjelman kaupunkipoliittiset linjaukset: Kaupunkipolitiikalla huolehditaan kaupunki-seutujen kilpailukyvystä ja edellytyksistä sosiaalisesti tasapainoiseen kehitykseen. Kaupunkiverkkoa kehitetään kokonaisvaltaisesti, erikokoisten kaupunkiseutujen tarpeet huomioon ottaen.

Tavoitepäätös Valtioneuvoston päätös 15.1.2004 valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien pohjalta (huom. ei uutta ohjelmaa) valmistellaan erityinen suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuus, jolla voidaan vastata niiden kehittämistarpeisiin, erityisesti kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen Aluekeskus- ja kaupunkipolitiikkaa eriytetään Erityisesti panostetaan erikoisosaamisen vahvistamiseen ja kansainvälisten yhteyksien luontiin A - Metropoli B- Suuret C - Keskisuuret D - Erikoistuneet E - Pienet

Osaaminen ja sitä tukevat instituutiot Yritysten toimintaedellytykset OSAAMINEN JA ELINKEINOT Kärkialojen kehitys ja uudet toimialat Väestö Työllisyys Elinkeinot ja erikoistuminen ELINVOIMAINEN ALUEKESKUS Aluetalous Kulttuuri Ympäristö ja maankäyttö Tekninen yhteistyö Aluekeskusohjelman rahoitus OHJELMA- TYÖ Ohjelmatyön koordinointi seudulla Hyvinvointi Palveluja koskeva seudullinen yhteistyö Seudulliset toimintatavat ja yhteistyörakenteet SEUDULLISUUS Seudullinen strateginen yhteistyö ALUEKESKUS- STRATEGIA

Teesit kaupunkipolitiikkaan Kasvukeskuspolitiikka agendalla 30 vuoden viiveellä Yhteiset haasteet yksilöidyt ratkaisut Lissabon lihaksi kilpailukykyä kaupunkien kautta Eriyttäminen edellyttää vahvaa kansallista koordinaatiota uutta johtajuutta tarvitaan Kehitä kovia tekijöitä yhteenliimaa pehmeillä prosesseilla (luottamus ja luovuus) Kansallisen tason paluu (kansalliset toimijat bottom-up prosessissa osa bottomia, ei uppia)-> tehtävänä kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen edellytysten vahvistaminen Vahvista verkostoja

Eurooppalainen monikeskuksisuus ja kaupunkipolitiikka

ESPON tutkimusohjelma (www.espon.lu) ESPONissa projekti 1.1.1 keskittynyt monikeskuksisuuden tutkimukseen tarkastelussa mukana 29 Euroopan maata (EU 15 + 10 + naapurimaat CH, NO, RO, BG) pohjamateriaalia komission kolmanteen koheesioraporttiin

Monikeskuksisuus kantava ajatus eurooppalaisessa aluesuunnittelussa ja kehittämisessä erittäin runsaasti viljelty sana monikeskuksisuuden käsite on monimerkityksellinen epämääräisyyden vahvuutena käsitteen soveltuminen erilaisiin alueellisiin ja poliittisiin yhteyksiin ESDP:n ydinajatus: tasapainoisen monikeskuksisen kaupunkijärjestelmän tukeminen

Tasapaino täysin keskittyneen ja täysin hajaantuneen välillä tasapainon löytämistä yhtäältä yhden keskuksen varaan rakentuneen ja täysin hajaantuneen alue- ja yhdyskuntarakenteen väliltä haussa optimaalinen taloudellisen kasvun, kestävän kehityksen ja alueellisen/sosiaalisen koheesion suhde edellytyksenä tehokas työnjako yhtäältä saman tason kaupunkien välillä sekä eri tasojen välillä

Kaksi ulottuvuutta ja kaksi prosessia Kaksi toisiaan täydentävää ulottuvuutta: aluerakenne (morfologia, eli kaupunkien määrä, jakautuminen alueella ja hierarkia) kaupunkien vaikutus toisiin (relaatio, kaupunkien väliset virrat ja yhteistyö), suhteellisuus Kaksi prosessia tuottaa monikeskuksisuutta: taloudellinen ja toiminnallinen yhteistyö kaupunkien välillä institutionaalinen (poliittinen) yhteistyö

Monikeskuksinen alue Monikeskuksinen alue: 2+ kaupunkiseutua (yhteistyö) kaupunkien toiminnot täydentävät toisiaan kaupungit linkittyneitä toisiinsa (virrat) Määritelmä ESPONissa: Monikeskuksinen kaupunkijärjestelmä on kaupunkien spatiaalinen organisaatio, jota luonnehtii toiminnallinen työnjako, taloudellinen ja institutionaalinen integraatio ja poliittinen yhteistyö.

Erilaiset alueelliset tasot monikeskuksisuuden alueelliset ulottuvuudet: alueellinen (yli)kansallinen eurooppalainen

Alueellisella tasolla monikeskuksisuus on pääasiassa: kilpailukyvyn parantamista parantamalla linkkejä kaupunkiseudun sisällä solmukohtien välillä kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajautumisen hallitsemista

Kansallisella tasolla monikeskuksisuus on pääasiassa: rohkaisemista alueelliseen erikoistumiseen ja vahvempaan työnjakoon kaupunkien välillä kaupunkimaisten toimintojen ja palvelujen turvaamista koko maassa 80,0 % More monocentric More polycentric LU - Luxembourg MT - Valletta LV - Riga GR - Athens EE - Tallinn PT - Lisbon CY - Nicosia IE - Dublin HU - Budapest AT - Vienna SI - Ljubljana LT - Vilnius FI - Helsinki DK - Copenhagen CZ - Prague NO - Oslo SE - Stockholm UK - London BG - Sofia FR - Paris CH - Zürich NL - Amsterdam ES - Madrid BE - Brussels RO - Bucharest SK - Bratislava IT - Rome PL - Warsaw* DE - Berlin* 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 0 5 10 15 20 25 Share of national population

Eurooppalaisella tasolla Pentagon: 15 30 45 monikeskuksisuus on pääasiassa: vahvojen kaupunkijärjestelmien tukemista Pentagonin ulkopuolella erikoistumisen syventämistä eurooppalaisella tasolla

Eurooppalaisen kaupunkiverkon kuvauksen metodi Kaupunkiverkkotutkimuksen traditio Suomessa (idean isä Professori Perttu Vartiainen) vientituotteeksi ESPONissa 29 maahan keskeisenä käsitteenä toiminnallinen kaupunkiseutu

Mitatut toiminnot Kaupunkien merkitys seuraavissa toiminnossa väestö (massa) kuljetus turismi teollinen tuotanto osaaminen yritysten päätöksenteon keskuksena toimiminen hallinnollinen asema Analyysissä käytettiin toiminnoista viittä eri painoarvoluokkaa (globaali, eurooppalainen, kansallinen, alueellinen, paikallinen) Mukaan luettiin seuraavat kaupunkiseudut: kaikki yli 50 000 asukkaan seudut, joiden ytimessä asui vähintään 15 000 asukasta kaupunkiseudut, joiden väestö vähintään 0,5% kansallisesta väestöstä myös pienemmät seudut, mikäli merkittävä toiminnallinen rooli

Väestö (massa)

Kuljetus

Turismi

Teollisuus

Osaaminen

Yritysten päätöksenteko

Hallinnollinen asema

Kaupunkiseutujen typologia

Kaupunkiseutujen typologia Loppuraportissa ja virallisissa dokumenteissa käytetty versio, jossa huomioitu viisi toimintoa

Helsinki eurooppalaisessa MEGA vertailussa (64 MEGAa)

Source: ESPON 111 Potentials for polycentric development in Europe. Final report, pg. 12 (map 1.4).

etäisyys haaste 1: suomalaisten kaupunkiseutujen potentiaalinen saavutettavuus Euroopassa

etäisyys haaste 2: kaupunkien välinen etäisyys toisiinsa

Johtopäätökset monikeskuksisen alueen hallinta (governance) on haastavaa alueellisella tasolla: kaupunkiseutujen sisäisten monikeskuksisten rakenteiden tukeminen investoinnit infrastruktuuriin strateginen yhteistyö kansallisella tasolla tasapainoisemmat kansalliset kaupunkijärjestelmät alempien tasojen keskusten vahvistaminen toiminnallinen erikoistuminen Eurooppalainen taso kilpailukyvyn ja alueellisen koheesion parantaminen Pentagonin ulkopuolisten vahvojen keskusten tukeminen

Lisää janne.antikainen@intermin.fi

EXTRAT Kunta- ja palvelurakenneuudistus

SM/KO Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lainsäädännön valmistelutilanne 5.9.2006

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lainsäädännön kolme komponenttia Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Laki kuntajakolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 1 Lain tarkoitus 2 Soveltamisala 3 Suhde aluejakoihin 4 Keinot 5 Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen 6 Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut 7 Suunnitteluvelvollisuus eräillä kaupunkiseuduilla 8 Kunnilta valtiolle siirrettävät tehtävät 9 Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat 10 Kunnan selvitys ja uudistuksen toimeenpanosuunnitelma 11 Valtion kuntapolitiikka sekä rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12 Tietojärjestelmien ja yhteispalvelun kehittäminen 13 Henkilöstön asema 14 Selonteko 15 Voimaantulo

1 Lain tarkoitus Luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle Vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta Kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia Uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä Tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtävänjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Tämän lain mukaisia järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon: 1) palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa; 2) asukkaiden perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa; 3) kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset; 4) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet 5) suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet käyttää omaa kieltään ja saada sillä palveluja 6) saamelaisten kielelliset oikeudet sekä oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan kotiseutualueella

2 Soveltamisala Suomen kaikki kunnat Ahvenanmaan kunnat ulkopuolella Kainuun hallintokokeilun kunnissa sovelletaan tämän lain 8, 9 ja 11-13 :ää

3 Suhde aluejakoihin Kunnat voivat selvityksissä ja suunnitelmissa poiketa erikoissairaanhoitolain mukaisesta sairaanhoitopiirijaosta valtioneuvoston päättämästä erityishuoltopiirijaosta valtioneuvoston päättämästä maakuntajaosta

4 Keinot Kuntarakennetta vahvistetaan: - yhdistämällä kuntia - liittämällä kuntien osia Tavoitteena on: - elinvoimainen - toimintakykyinen ja - eheä kuntarakenne Palvelurakenteita vahvistetaan: - kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja - lisäämällä kuntien yhteistoimintaa Toiminnan tuottavuutta parannetaan: - tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa - vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisista ongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä

5 Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen Kunta Yhteistoimintaalue Työssäkäyntialue tai muu toiminnallinen kokonaisuus, Toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuva yhteistoiminta-alue, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta jolla on kuntalain 77 :n mukainen yhteinen toimielin tai tehtävät hoitaa kuntayhtymä Päätöksenteko perustuu osallistuvien kuntien asukaslukuun, elleivät kunnat toisin sovi Väestöpohjat: Perusterveydenhuollossa ja siihen kiinteästi liittyvissä sosiaalitoimen tehtävissä vähintään noin 20 000 asukasta. Ammatillisessa koulutuksessa vähintään noin 50 000 asukasta Voidaan poiketa, jos kyseessä on 1) Saaristoisuus tai pitkät etäisyydet (kuntakeskusten tieyhteys vähintään 40 km) 2) Suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen 3) Saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen

6 Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut Erikoissairaanhoitolain mukaiset kuntayhtymät erikoissairaanhoidon palvelut kehitysvammaisten erityishuollon palvelut kuntien antamat muut mahdolliset tehtävät Osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä keskitetään valtakunnallisesti joillekin erityisvastuualueille. Erityistason tutkimuksista ja toimenpiteistä säädetään VN:n asetuksella Kaksikieliset ja yksinkieliset ruotsinkieliset kunnat ovat lisäksi jäseninä kuntayhtymässä, joka turvaa jäsenkuntiensa ruotsinkieliset palvelut erikseen sovittavan työnjaon mukaisesti

7 Suunnitteluvelvollisuus eräillä kaupunkiseuduilla HELSINKI, Espoo, Vantaa ja Kauniainen 31.8.2007 mennessä suunnitelma siitä, miten parannetaan maankäyttöä, asumista ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen Mikäli maakuntakeskus ja sen ympäristökunnat eivät katso yksimielisesti suunnitelman laatimista tarpeettomaksi KESKUKSET: TURKU PORVOO PORI HÄMEENLINNA TAMPERE LAHTI KOTKA LAPPEENRANTA MIKKELI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ SEINÄJOKI VAASA KOKKOLA OULU Lista ympäristökunnista edelleen auki (13.9.) Suunnitelmien d-line olisi 31.7.2007

8 Kunnilta valtiolle siirrettävät tehtävät Siirrot valtiolle viimeistään 1.1.2009 lukien kuluttajaneuvonnan järjestäminen (laki 72/1992) valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi elatusturvalain (laki 671/1998) tehtävät lukuun ottamatta toimenpiteitä elatusvelvollisuuden vahvistamiseksi holhoustoimen edunvalvontapalvelut (laki 443/1999) valtion rahoitettavaksi siirrettävät kustannukset niiden henkilöiden terveyden- ja sairaanhoito, joiden palveluista tai kustannuksista Suomen valtio on vastuussa EU:n lainsäädännön tai Suomen solmiman kv. sopimuksen nojalla lasten seksuaalisen hyväksikäyttöön liittyvät selvitykset oikeuspsykiatriset selvitykset

9 Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat Puitelain mukaisen arviointiryhmän asettaminen selvitystä varten on mahdollista heti puitelain voimaantulon jälkeen, jos kunnan talouden tunnusluvut - ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan tunnuslukuja heikommat - ovat kahtena vuotena peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot Arviointiryhmään kuuluu kolme (3) jäsentä: - sisäasiainministeriö nimeää yhden jäsenen - kunta nimeää yhden jäsenen - sisäasiainministeriö nimeää ryhmän puheenjohtajaksi riippumattoman jäsenen Arviointiryhmä tekee toimenpideehdotukset palvelujen turvaamiseksi Kunnanvaltuusto käsittelee toimenpide-ehdotukset ja tekee päätöksen Sisäasiainministeriö voi päättää erityisen selvityksen tekemisestä myös suoraan kuntajakolain nojalla Mikäli edellä mainitut toimenpiteet eivät ole riittäviä, valtioneuvosto tekee vuoden 2009 alussa kuntajakolain muutosesityksen, jonka mukaan VN voi arviointiryhmän tai tämän pykälän perusteella asetetun kuntajakoselvittäjän ehdotuksesta päättää kyseisen kunnan osalta kuntajaon muuttamisesta

10 Kunnan selvitys ja uudistuksen toimeenpanosuunnitelma Kunnan selvitys 5 ja 6 :n toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta on tehtävä viimeistään 31.5.2007 Kunta tekee toimeenpanosuunnitelman valtioneuvostolle. Toimeenpanosuunnitelman perustana on: 1) väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosille 2015 ja 2025 2) kuntalain 65 :n mukainen kunnan taloussuunnitelma sekä jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi, kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitettu toimenpideohjelma 3) suunnitelma siitä, miten kunta käyttää 4 :ssä mainittuja keinoja 4) selvitys palveluverkon kattavuudesta 5) suunnitelman kunnan keskeisten toimintojen järjestämiseksi sekä henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä

11 Valtion kuntapolitiikka sekä rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Peruspalveluohjelmaa kehitetään ja se vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan tavoitteena yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä Kuntien verotulopohjaa vahvistetaan siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi Poistetaan kuntien rahoitusjärjestelmään liittyvät kuntien yhdistymisen ja yhteistyön esteet

12 Tietojärjestelmien ja yhteispalvelun kehittäminen Valtio ja kunnat laativat yhteiset standardit tietojärjestelmien yhteen toimivuuden varmistamiseksi Valtio ja kunnat edistävät uusien tietohallinnon järjestelmien ja toteuttamistapojen sekä sähköisten palvelujen käyttöönottoa Valtio ja kunnat kehittävät ja ottavat käyttöön tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja hyödyntävän organisaatio- ja hallinnonalarajat ylittävän yhteispalvelumallin

13 Henkilöstön asema Lain tarkoittamat uudelleenjärjestelyt sekä lain tarkoittaman selvityksen ja suunnitelmien valmistelu ja laadinta toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa Lain tarkoittamat uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi Puitelain 5 ja 6 :ssä tarkoitettujen toiminnan uudelleenjärjestelyjen perusteella työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla 5 v:n aikana (poikkeuksena kieltäytyminen uudesta työtehtävästä tai virasta)

14 Selonteko VN antaa eduskunnalle vuonna 2009 uudistuksen toteutuksesta ja lain tavoitteiden toteutumisesta

15 Voimaantulo Tulee voimaan 1.1.2007 On voimassa vuoden 2012 loppuun

Laki kuntajakolain muuttamisesta 1 Kuntajako 4 Erityiset edellytykset uuden kunnan perustamisessa ja kunnan lakkauttamisessa 9 Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus 13 Henkilöstön asemat 15 Kunnanjohtaja 38 Yhdistymisavustus 39 Yhdistymisavustuksen perusosa 40 Yhdistymisavustuksen lisäosa 41 Valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen

Kuntajakolain yhdistymisavustussäännösten muuttaminen (kuntajakolaki (1196/1997) kannustetaan muodostamaan yli 20 000 asukkaan kuntia kannustetaan monikuntaliitosten syntymistä lisätään heikon taloudellisen aseman kuntien kiinnostavuutta liitoskumppaneina korvataan kuntien yhdistymisessä valtionosuuksien väheneminen 5 vuoden ajan

kunnan asukasmäärä kuntajaon muutoksen jälkeen ja muiden kuin suurimman kunnan yhteenlaskettu asukasmäärä yli 20 000 yli 10 000 Yhdistymisavustukset (perusosa + lisäosa, M ) erikokoisissa vuosina 2008-2013 toteutettavissa kuntajaon muutoksissa. Ruudun ylin luku tarkoittaa vuosina 2008-2009 ja alin luku vuosina 2010-2013 toteutettavaa kuntajaon muutosta. 8,0 4,0 9,4 4,7 10,8 5,4 12,2 6,1 13,6 6,8 15,0 7,5 16,4 17,8 19,2 8,2 8,9 9,6 20,6 10,3 yli 20 000 5 000-10 000 7,2 3,6 8,6 4,3 10,0 5,0 11,4 5,7 12,8 6,4 14,2 7,1 15,6 7,8 17,0 8,5 18,4 9,2 19,8 9,9 yli 20 000 alle 5 000 6,4 3,2 7,8 3,9 9,2 4,6 10,6 5,3 12,0 6,0 13,4 6,7 14,8 7,4 16,2 8,1 17,6 8,8 19,0 9,5 alle 20 000 yli 7 000 6,0 3,0 7,4 3,7 8,8 4,4 10,2 5,1 11,6 5,8 13,0 6,5 14,4 7,2 15,8 7,9 17,2 8,6 18,6 9,3 alle 20 000 3 500-7 000 5,0 2,5 6,4 3,2 7,8 3,9 9,2 4,6 10,6 5,3 12,0 6,0 13,4 6,7 14,8 7,4 16,2 8,1 17,6 8,8 alle 20 000 alle 3 500 4,0 2,0 5,4 2,7 6,8 3,4 8,2 4,1 9,6 4,8 11,0 5,5 12,4 6,2 13,8 6,9 15,2 7,6 16,6 8,3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 kuntajaon muutoksessa vähenevien kuntien lukumäärä 10

EXTRAT II AKOjen profiilit (Aluekeskukset koko kuva 2003)

Väestö AKOissa 62,6 % Suomen väestöstä yli 64- vuotiaiden osuus erittäin korkea

Työmarkkinat AKOissa 59,1% Suomen työpaikoista työttömyydessä ja taloudellisessa huoltosuhteessa edelleen vyöhykkeellisiä piirteitä (perifeeriset seudut heikoimpia)

Aluetalous Teollisilla paikkakunnilla korkeimmat aluetalouden luvut Yksityisen palvelusektorin osuus varsin alhainen