SUOMEN TEKEVIN KORKEAKOULU KAMK 20-STRATEGIA

Samankaltaiset tiedostot
Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) alueellisena yhteistyö- ja kehityskumppanina

Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimenpideohjelma

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

KAMK:n tapa toimia - ja kuinka sen teemme

KAMK:sta Suomen tekevin ammattikorkeakoulu. Yhteistyöseminaari Kaukametsä. Kaupunginjohtaja Jari Tolonen

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

CEMIS-seminaari 2012

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

KAMK:n osaamisalueet

Osaamisen kehittäminen Kainuussa

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki

Opiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

Yhteistyöseminaari. Opetusalan täydennyskoulutuksen koordinointi Kainuussa Tuula Honkanen johtaja. Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus Yhtymäkokous

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä Reijo Lähde 3/11/2014

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Löydämme tiet huomiseen

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

Science with Arctic attitude

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Lausuntopyyntö STM 2015

Osaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia

Ammattikorkeakoulu on laatinut tavoitteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi , joka jatkaa korkeakoulun aloittamaa painoalojen kehittämistä.

Elinkeinot murroksessa -pilotti. Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO. Katja Sukuvaara, Kainuun liitto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

AMEO-strategia

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Rahoitusmalliuudistus ja strategiatyö: näkökulmia Jyväskylän yliopistosta

Laatua laivalla Riitta Paasivuori

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Aluekehittäminen ja TKIO

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimenpideohjelma

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Pedagoginen johtaminen

Kehittyvä Ääneseutu 2020

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Saarijärven elinkeinostrategia.

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Tervetuloa kokeilemaan!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu - Xamk aloitti , kun Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyivät

Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimintasuunnitelma

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

SOTE-uudistus, ammattikorkeakoulutus ja opiskelijat innovatiivinen yhteistyö

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Löydämme tiet huomiseen

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

RAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely

Transkriptio:

SUOMEN TEKEVIN KORKEAKOULU KAMK 20-STRATEGIA

Ivalo 625 km FINLAND Oulu 181 km KAJAANI Helsinki 551 km

KAINUU TOIMINTA-ALUEENA Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) syntyi kolmen perinteikkään kainuulaisen oppilaitoksen (Kainuun terveydenhuolto-oppilaitos, Kajaanin kauppaoppilaitos ja Kajaanin teknillinen oppilaitos) aloittaessa ammattikorkeakoulukokeilun vuonna 1992. Kajaanin kaupunki on omistanut alueelliseksi korkeakouluksi profiloituneen KAMK:n vuodesta 1995 alkaen, jolloin keskiarvoa suuremmasta työttömyydestä sekä alhaisesta koulutustasosta kärsineen Kainuun tulevaisuuden haasteisiin on pystytty vastaamaan. Väestön kehitys on viime vuosien aikana tasaantunut, syntyvyys kääntynyt kasvuun sekä työllisyystilanne parantunut. Aikuiskoulutuksen asema alueellisena korkeakoulutasoisen osaamisen työkaluna tulee korostumaan. valtion omistamat oppilaitokset kunnallistettiin. Kokeiluluvan jälkeen KAMK vakinaistettiin vuonna 1996 ensimmäisten ammattikorkeakoulujen joukossa. Vuodesta 2004 KAMK on toiminut Kajaanin kaupungin omistamana kunnallisena liikelaitoksena. Vuosituhannen vaihteen jälkeiset elinkeino- ja korkeakoulupoliittiset rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet ovat muuttaneet Kainuuta ja sen tulevaisuuden suuntaa. Jatkossa Kainuu on yhä vahvemmin PK-sektorivaltainen maakunta. Varsinkin Kajaanissa elinkeinorakenne on KAMK:n, Oulun yliopiston ja Kajaanin yliopistokeskuksen yhteistyö on ollut aktiivista toimintahistorian alusta alkaen. Vuonna 2000 määriteltiin laatuaan Suomen ensimmäinen ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteinen muuttumassa kohti palvelu- ja osaamisintensiivisiä aloja. Matkailu, hyvinvointi, kaivannaisala ja teknologia (erityisesti mittaus- ja tietojärjestelmäosaaminen) ovat Kainuun kehittymisen luonnollisia strategisia keihäänkärkiä. alueellinen korkeakoulustrategia. Syksyllä 2008 allekirjoitettiin konsortiosopimus Oulun yliopiston ja KAMK:n välillä. KAMK:lla on merkittävä alueellinen rooli kainuulaisen elinkeinoelämän kehittymisen ja kansainvälistymisen tukemiseen tarvittavan Alueena Kainuu muodostaa 80 000 asukkaan maakunnan, jonka keskuksena toimii Kajaani. Kajaanissa on noin 36 000 asukasta. Maakuntakokeilun ja määrätietoisen alueellisen yhteistyön osaamisen, osaajien ja TKI-toiminnan saatavuuden varmistajana. Jatkossa KAMK vastaa koko maakunnan pysyvästä tutkintoon johtavasta korkeakoulutasoisesta koulutuksesta. avulla muuttotappioista, valtakunnan SUOMEN TEKEVIN KORKEAKOULU KAMK 20-STRATEGIA 3

SUOMEN TEKEVIN KORKEAKOULU KAMK 20-STRATEGIA KAMK 20-STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT KAMK 20-strategia pohjautuu Kainuun alueellisiin strategioihin, toteuttaa valtakunnallisia korkeakoulupoliittisia linjauksia sekä edistää KAMK:n asemaa ja vaikuttavuutta osana suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Strategian toteuttaminen kuvataan Opetus- ja kulttuuriministeriön tuloskausiin sidotussa toimenpideohjelmassa sekä operatiiviseen johtamiseen tarkoitetussa toimintasuunnitelmassa. KAMK:n toimintaa ohjaavana visiona on olla Suomen tekevin korkeakoulu (Kuvio 1), joka kuvastaa KAMK:n halua kehittää toimintaaluettaan aktiivisesti. Kainuun kehittymisen tukemisen lähtökohtana on integroida asiantuntijaorganisaation henkilökunta ja opiskelijat saumattomasti osaksi aluekehitystyötä. Vision toteuttaminen tukeutuu laajaan alueelliseen yhteistyöhön. Toimintaamme ohjaavina arvoina ovat kehittämiskumppanuus, asiakastyytyväisyys, ihmiset voimavarana sekä tekemisen meininki toiminnassa. Keskeisenä osana visiotamme toimii tekemällä oppimiseen perustuva pedagoginen toimintamalli, joka korostaa yhteisöllisyyden, yhteistyön ja tavoitteellisuuden merkitystä kaikessa toiminnassamme. Toimintamallin avulla tavoittelemme oppimistulosten, opiskelijoiden työelämävalmiuksien ja aluevaikuttavuuden kasvua. Suomen tekevimmällä korkeakoululla tarkoitamme siten esimerkiksi KAMK organisaationa - Alueen kehittämishaasteet ohjaavat toimintaamme - Olemme aktiivisia vaikuttajia ja yhteistyökumppaneita - Yhdessä tekemällä saavutamme aitoa lisäarvoa - Asiantuntijuus ja työyhteisö tukevat ja mahdollistavat tekemisen KAMK:n henkilökunta ja opiskelijat - Opiskelijamme ja henkilökuntamme oppii jatkuvasti tekemisen kautta - Siirrämme teoreettisen osaamisen käytännön ratkaisuihin ja liiketoiminnaksi - Tekemisemme on tavoitteellista - Osaavat opiskelijat ovat käyntikorttimme 4

Visio 2020: KAMK on Suomen Tekevin korkeakoulu, joka on yhteistyökumppaneidensa kanssa toiminta-alueensa johtava TKI- ja yritystoiminnan edistäjä, väestön osaamistason kohottaja sekä dynaaminen työelämän yhteiskumppani ja uudistaja. SUOMEN TEKEVIN KORKEAKOULU KAMK 20-STRATEGIA Toiminta-ajatus: Tekevä korkeakoulu KAMK on kansallisesti houkutteleva ja kiinnostava työ- ja opiskelupaikka sekä yhteistyökumppani. Edistämme Pohjois- ja Itä-Suomen osaamisen, osaajien ja elinkeinoelämän kehittymistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. Henkilöstö KAMK:lla on osaava, tavoitteellinen ja uudistumiskykyinen henkilöstö. Työ KAMK:ssa on merkityksellistä, hallittua sekä yhteisöllistä. Opetus, TKI ja aluevaikuttavuus Aluekehitykseen profiloituneen KAMK:n vaikuttavuus perustuu opetuksen ja TKI-toiminnan yhdistävään toimintamalliin. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvan kehittämisen periaatteella. Opiskelijat KAMK:sta valmistuneet opiskelijat ovat tiedoiltaan laaja-alaisia asiantuntijoita sekä taidoiltaan lisäarvoa tuottavia TKI-toimijoita. Talous KAMK:n talous ja toimintakyky on kestävästi tasapainossa. Palvelutoiminnan uudet toimintamallit mahdollistavat uudenlaisen rahoituksen hankinnan. Kuvio 1. KAMK 20-strategia pähkinänkuoressa 5

SUOMEN TEKEVIN KORKEAKOULU KAMK 20-STRATEGIA STRATEGISET TAVOITTEET JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT KAMK on menestynyt Opetus- ja kulttuuriministeriön tuloksellisuusmittareilla valtakunnallisesti erinomaisesti. Varsinkin opetuksen ja ohjauksen laatu (Kuvio 2) ovat olleet Suomen kärkeä useana vuotena peräkkäin. Vuonna 2011 Talouselämän julkaiseman selvityksen mukaan KAMK on Suomen paras ammattikorkeakoulu. KAMK:n laatujärjestelmä auditoitiin hyväksytysti ensimmäisten korkeakoulujen joukossa vuonna 2007. 6

Pienen, alueellisen korkeakoulun tulevaisuuden kolme keskeisintä kriittistä menestystekijää ovat vetovoiman kehittäminen, työllistymisen parantaminen sekä aluevaikuttavuuden kasvattaminen. Vetovoima ja työllistyminen ovat KAMK:n ohella koko Kainuun haasteita. KAMK:n tulee pystyä vaikuttamaan Kainuun vetovoiman ja työllisyystilanteen kehittymiseen yhteistyössä elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Läpäisyä kehitetään edelleen tekemällä oppimiseen perustuvan toimintamallin käyttöönotolla. KAMK 20-strategia on rakenteellinen, toiminnallinen ja kulttuurillinen muutos, jonka tavoitteena on rakentaa KAMK:uun yhteinen, tekemisen mahdollistava toimintatapa. Ammattikorkeakoululaissa määriteltyjen perustehtävien lisäksi KAMK 20-strategia korostaa opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan roolia osana perustehtäväämme. Koulutuksen avulla tuotamme osaamista, opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan kautta entistä valmiimpia osaajia sekä hanketoiminnan kautta selkeää lisäarvoa alueelle. Kajaanin Vimpelinlaakson ainutlaatuista kampusta kehitetään alueellisesti vahvaksi toiminnalliseksi ytimeksi yhden kampuksen toimintaperiaatteen mukaisesti. Perusajatuksena on, että rakenteiden ja johtamisjärjestelmän tulee mahdollistaa tarkoituksenmukainen tekeminen ja aito aluevaikuttavuus. Kriittisten menestystekijöiden asettamiin haasteisiin vastataan kansallista ja alueellista asemaa vahvistamalla aluevaikuttavuutta lisäämällä Tekevä korkeakoulu -toimintamallin käyttöönotolla riittävien taloudellisten resurssien turvaamisella SUOMEN TEKEVIN KORKEAKOULU KAMK 20-STRATEGIA HAKUVAIHE OPISKELU- VAIHE VALMISTUMIS- VAIHE VETOVOIMA OPETUKSEN LAATU LÄPÄISY TYÖLLISTYMINEN TKI-TOIMINNAN LAATU JA ALUEVAIKUTTAVUUS Kuvio 2. Keskeiset kriittiset menestystekijät 7

8

OSAAMISALUEET JA PAINOALAT KAMK:n toiminta ja organisaatiorakenne perustuvat viiteen osaamisalueeseen (Kuvio 3). Osaamisalueiden välinen yhteistyö ja rajapintojen hyödyntäminen on strategisesti tärkeää. KAMK nuun maakunta-kuntayhtymän SOTE:n sekä alueen yritystoiminnan kehittymistä. Terveysliikunta yhdistää SOTE- ja aktiviteettimatkailuosaamisalueet toisiinsa. toimii verkostomaisesti tehden yhteistyötä osaamisaluekohtaisesti parhaiden ja toimintaa aidosti kehittävien kumppaneiden kanssa. Tietojärjestelmät-osaamisalue integroi KAMK:n tietojenkäsittelyn ja tietotekniikan osaamisen osaksi alueellisesti ja valtakunnallisesti merkittävää KAMK:lla on kolme painoalaa: aktiviteettimatkailu, pelit ja ajoneuvojen tietojärjestelmät. Kaivannaisala on nouseva ja seuraava potentiaalinen painoala. Painoalojen kautta haemme kansainvälisen tason osaamista, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Osaamisalueet nivoutuvat painoaloihin mittaus- ja tietojärjestelmien tutki- mus- ja koulutuskeskus CEMIS:tä. Kone- ja kaivostekniikka on KAMK:n uusin ja vahvasti kehittyvä toiminta- ja osaamisalue. Peli- ja kaivannaisalaa kehitetään kansallisen koulutustarpeen edellyttämällä tavalla. osaamisen, eli kompetenssien kautta. Osaamisalueiden ja hanketoiminnan resursseja suuntaamme painoalojen kehittymisen tukemiseen. Liiketoiminta ja innovaatiot -osaamisalue edistää läpileikkaavana toimintona muiden osaamisalueiden liiketoimintaosaamisen ja Aktiviteettimatkailulla tarkoitetaan valtakunnallisesti ainutlaatuista liikunnan ja matkailun yhdistävää toiminnallista kokonaisuutta. Sairaan- ja terveydenhoito -osaamisalue on vahvasti alueellinen toiminto, joka tukee Kai- -edellytysten kasvamista sekä mahdollistaa tarkoituksenmukaisen hanke- ja yritystoiminnan kehittymistä. Samalla liiketoiminta ja innovaatiot -osaamisalue vastaa opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan kehittämisestä KAMK:ssa. SUOMEN TEKEVIN KORKEAKOULU KAMK 20-STRATEGIA AKTIVITEETTI- MATKAILU TIETO- JÄRJESTELMÄT LIIKETOIMINTA JA INNOVAATIOT SAIRAAN- JA TERVEYDEN- HOITO KONE- JA KAIVOS- TEKNIIKKA Kuvio 3. KAMK:n toimintaa profiloivat osaamisalueet 9

SUOMEN TEKEVIN KORKEAKOULU KAMK 20-STRATEGIA STRATEGINEN YHTEISTYÖ AMK-kumppanit Osaamisalue- ja substanssipohjaiset kumppanit Sektoritutkimuslaitokset MIKES VTT Tukipalvelut Kaivannaisala CEMIS/ Tietojärjestelmät Hyvinvointi AIKOPA AIKOPA Kumppani-yliopistot JY LY I-SY Kainuun 2. aste (KAO + lukiot) Infrastruktuuri, osaaminen, palvelut Kuvio 4. Alueellinen koulutus-, tutkimus- ja kehitysyhteistyö Alueellisesti Vimpelinlaakson kampus antaa erinomaiset toimintaedellytykset yhteistyölle ja alueellisen osaamisen ekosysteemin kehittymiselle (Kuvio 4). Kampuksella sijaitsee KAMK:n kaikki toiminnot sekä valtaosa Kainuun toisen asteen koulutuksen toiminnoista. Yhteistyö Kainuun ammattiopiston kanssa nähdään alueella strategisesti välttämättömänä. Kajaanin korkeakoulukonsortion kaksi keskeistä toimenpidettä ovat tällä hetkellä CEMIS ja AIKOPA. CEMIS on KAMK:n, kahden yliopiston (Oulun ja Jyväskylän yliopistot) ja kahden sektoritutkimuslaitoksen (MIKES ja VTT) yhteinen mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. CEMIS:n keskeisimpänä tavoitteena on vahvistaa Kainuun asemaa valtakunnallisesti ja kan- 10

sainvälisesti merkittävänä mittaus- ja tietojärjestelmien osaamiskeskuksena. AIKOPA on KAMK:n ja Oulun yliopiston yhteinen aikuis- ja täydennyskoulutuksen palveluyksikkö. AIKOPA:n keskeisimpänä tavoitteena on alueellisen korkea-asteen erillis- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen. Kiinteällä yhteistyöllä KAMK:n osaamisalueiden, Oulun yliopiston ja Kajaanin ammattiopiston aikuiskoulutuksen kanssa AIKOPA vastaa alueen kasvavaan aikuiskoulutustarpeeseen. Tavoitteena on yhteisen, kaikki koulutusasteet kattavan toiminnallisen palvelukeskuksen perustaminen Vimpelinlaaksoon vuonna 2015. Jatkossa alueella toimivien korkeakoulujen yhteistyötä tiivistetään ja toimintaa ohjataan yhteisen Kainuun korkeakoulustrategian avulla. Kainuun korkea koulustrategian keskeisimpiä toiminnallisia alueita ovat hyvinvointi, mittausja tietojärjestelmät sekä kaivannaisala, jotka sellaisenaan tukeutuvat vahvasti KAMK:n osaamisalueisiin. Alueellisesti KAMK tekee yhteistyötä Kajaanin kaupungin, Kainuun maakunta -kuntayhtymän, VuokattiCampuksen sekä Kuusamon kanssa. Yhteistyö Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa pohjautuu strategiseen kumppanuussopimukseen. Tarvittavan korkeakoulutasoisen osaamisen saatavuus varmistetaan tuomalla aktiivisesti muiden korkeakoulujen koulutusta Kainuuseen. KAMK vahvistaa koulutuksen vientiä omilla vahvuusalueillaan. SUOMEN TEKEVIN KORKEAKOULU KAMK 20-STRATEGIA 11

K A J A A N I N A M M AT T I KO R K E A KO U L U PL 52/P.O.Box 52, Ketunpolku 3 87101 Kajaani, Finland Puh./Tel. +358 (0)8 618 991 Faksi/Fax +358 (0)8 6189 9603 www.kajak.fi