SIKSES PARASTA Hyviä uutisia ja aitoja makuja Satakunnasta



Samankaltaiset tiedostot
Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

Hyödynnetään järvikalaa monipuolisesti Kehittämispäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Tuotteistamisen tuskaa ja onnistumisen iloa Kehittämispäällikkö Marko Jori

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

TULE MUKAAN OSTA TILALTA! -PÄIVÄÄN!

Lähiruoan koordinaatiohanke

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa

Pyhäjärvi-instituuttisäätiö

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

SIKSES PARASTA Hyviä uutisia ja aitoja makuja Satakunnasta

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy. Humppila

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM!

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Elinvoimaa lähiruoasta - te tapäivä Virtain kaupunki

Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

Onko kuoreesta ruokapöytään? Esimerkkejä vajaasti hyödynnettyjen kalojen käytöstä Säkylän Pyhäjärveltä

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta Hanne Husso

Lähiruoan lisääminen kuntien elintarvikehankinnoissa

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM!

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Järvien hoitokalastussaaliin hyötykäyttö etenee,

PALVELU ON KÄYTETTÄVISSÄ, OLKAA HYVÄ!

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

SIKSES PARASTA Hyviä uutisia ja aitoja makuja Satakunnasta

Esimerkkejä Pyhäjärven kalataloudesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Elintarvikealan mikroyritysten verkosto varteenotettava yhteistyökumppani kaupalle

SIKSES PARASTA Hyviä uutisia ja aitoja makuja Satakunnasta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Lähiruoan koordinaatiohanke

MAA- JA KOTITALOUSNAISET. Juuret maalla

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

YmpäristöAgro II tiedottamisen sisältöä tarkemmin Lähiruoka ja Aitoja makuja osio

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa

Satakunnan matkailuyrittäjien yhteistyön ja toimintaedellytysten kehittämishanke Matkailutilaisuudet Siikainen ja Yyteri

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Aurinkoenergia- ja pienvesivoimatuotannon investointituet. Lammi Manu Hollmén

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY

OSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA

Alue-ennakoinnin johtoryhmä / teemaryhmä

Ympäristön tutkimus- ja Satakunta verkostoitumistapaaminen Marko Jori Toimialapäällikkö, elintarvike Pyhäjärvi-instituutti

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari Sari Väänänen

Tuottaja-kuluttaja yhteistyö: Pirkanmaan sovellus REKO-mallista

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

REKO Lähiruoan suoramyyntimalli

Satakunta panostaa ruokaketjuun

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Maa- ja metsätalousvaliokunta toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt / Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry

Lähiruokarengasmalli Pirkanmaalla (REKO-malli)

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Ajankohtaiskatsaus

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus

Lähiruokaa totta kai! Näe hyvä lähelläsi seminaari Joensuu

Luomuohjelman arviointi. Sari Rannanpää

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

APETIT OYJ. Särkeä siinä on järkeä Innotori-innovaatioiden kaupallistaminen Hanna Pere Markkinointipäällikkö Apetit Ruoka Oy

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018

Case: Apetit Kotimainen Järvikalapihvi

TUOTEKORTTI. Tarkentavat tuotetiedot. Tilaus / toimitustiedot Tilaustapa, toimituserä, tilaus-toimitusrytmi jne. Tuotteen taustatiedot

Aitoja makuja. mitä sai aikaan ja miten, valtakunnallinen yhteistyö. Lähiruoka on bisnes!

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

PYYDYKSESTÄ PÖYTÄÄN MARKKINOINNIN, KALASTAJIEN VERKOSTOITUMISEN JA JALOSTUSOSAAMISEN KEHITTÄMISHANKE

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Transkriptio:

SIKSES PARASTA Hyviä uutisia ja aitoja makuja Satakunnasta SIKSES PARASTA HANKKEEN TIEDOTUSLEHTI maaliskuu / 2013 LÄHIKALAA KOLVAASTA Säkylän Pyhäjärven rannalla kalanjalostusyritys Kolvaan Kalassa tehdään särjestä ja ahvenesta luonnonkalapihvejä. KULUTTAJIEN MIELIPITEITÄ LÄHIRUOASTA Kartoitimme satakuntalaisten kuluttajien näkemyksiä lähiruoasta. Elintarvike- ja ruoka-alan Uutisia ammattilaisille Kädessäsi on Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta - hankkeen ensimmäinen uutislehti. Välitämme elintarvike- ja ruoka-alan ammattilaisille tietoa satakuntalaisista alan uutisista ja tapahtumista. Uutislehti on erityisesti Sikses parasta-hankkeen tiedotuskanava, mutta myös muiden alan toimijoiden uutiset ovat tervetulleita. Sikses parasta hankkeen tilaisuuksia järjestävät maakunnan kolmen kehittäjäorganisaation väki Pyhäjärvi-instituutista, Satafood Kehittämisyhdistyksestä ja ProAgria Länsi-Suomesta. Ota yhteyttä erilaisten tilaisuuksien ja uutislehden merkeissä! Yhteystiedot löytyvät takakannesta. LÄHIRUOKATAPAAMINEN Kokemäellä järjestettiin kauppiaiden ja elintarviketuottajien lähiruokatapaaminen. Kauppiaiden viesti oli selvä: Lisää lähiruokaa kauppoihin! TAPAHTUMIA JA KOULUTUSTA ELINTARVIKEYRITTÄJILLE Tässä uutislehdessä kerrotaan Sikses parasta hankkeen elintarvikeyrittäjille järjestämistä tapahtumista. Lehdestä löydät myös tietoa Tiedolla ja osaamisella hankkeen tarjoamista koulutuksista.

KESTÄVÄÄ LÄHIKALAA KOLVAASTA Pyhäjärven särki sopii hyvin Kolvaan Kalan luonnonkalapihvien raaka-aineeksi. Särjen lisäksi kalamassaan käytetään ahventa. Säkylän Pyhäjärven rannalla Kolvaan kylässä sijaitsee paikallinen kalanjalostusyritys Kolvaan Kala. Yrityksen omistaja ja perustaja Jouni Aaltonen on käynyt jo yli 30 vuotta kalalla Pyhäjärvellä. Ammattikalastuksen tueksi Jouni päätti aloittaa oman jalostustoiminnan ja laitos valmistui v. 2004. Pääajatuksena oli jalostaa maistuvia ja laadukkaita kalatuotteita mahdollisimman tuoreista, paikallisista raaka-aineista, jotka tulisivat suoraan kalastuksesta jalostettavaksi ilman turhia kuljetuksia ja pitkiä varastointiaikoja. Jalostustoiminnan alkuvaiheessa yrityksen päätuotteena oli Pyhäjärven muikku eri muodoissaan, tuoreena, savustettuna ja paistettuna. Vuosien mittaan Kolvaan Kalan kalaherkkuja on myyty ympäri Suomea erikokoisissa vähittäiskaupoissa sekä lisäksi lähialueilla suoramyyntinä omasta myymälästä ja myyntiautosta. Kalastajana Jouni Aaltonen on paraatipaikalta jo pitkään seurannut Pyhäjärven kalakantojen kehitystä. Perinteisesti ammattikalastus Pyhäjärvellä on keskittynyt vain muutamaan kalalajiin, pääasiassa muikkuun ja siikaan. Näiden perinteisten kalalajien lisäksi Pyhäjärvestä löytyy kuitenkin myös muita maistuvia kalalajeja, kuten ahven, hauki ja särki, joista olisi mahdollista valmistaa monenlaisia helppokäyttöisiä lähikalatuotteita. Vuoden 2012 aikana alkoivat eri asiakkaat kysellä Jounilta saisiko häneltä Pyhäjärven luonnonkalasta valmistettua massaa ja valmiita lähikalatuotteita kuten kypsiä kalamurekepihvejä. Kysyntään vastaamiseksi Kolvaan Kala hankki syksyllä 2012 kalanmassaukseen soveltuvan laitteiston ja ensimmäiset tuote-erät valmistuivat jo marraskuussa 2012. Kalamassaa valmistettiin ahvenesta, särjestä ja hauesta, jotka hankittiin sekä itse kalastamalla että ostamalla paikallisilta muilta ammattikalastajilta. Osa kalastajista on erikoistunut kalastamaan raaka-ainetta juuri tähän tarkoitukseen. Valmiita tuotteita myydään sekä massana että jalosteina eri asiakkaille. Luonnonkalasta valmistetut tuotteet ovat terveellisiä ja helppokäyttöisiä sekä kotona että suurkeittiöissä. Makunsa puolesta tuotteet sopivat sekä lapsille että aikuisille. Lähikalan suosiminen on myös oiva tapa vaikuttaa kestävään ja monipuoliseen kalastukseen. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntajärvi Pyhäjärvi on hyvä esimerkki siitä, että riittävän tehokkaalla kalastuksella voidaan ylläpitää ja jopa parantaa veden laatua ja järven ekologista hyvinvointia. Jounin pitkäaikaisena tavoitteena on aina ollut järven ja kala-kantojen hyvinvoinnin huomioiminen omassa toiminnassaan. Uusien tuotteiden avulla suurin osa kalansaaliista pystytään nyt hyödyntämään maistuvina lähikalatuotteina tuoden samalla uusia ansiomahdollisuuksia myös koko järven kalataloudelle. Pyyntituoreiden, läheltä kalastettujen raaka-aineiden lyhyet kuljetusmatkat eivät rasita luontoa. Maistuvan herkullisia lähikalatuotteita voi siis syödä hyvällä omatunnolla. Pyhäjärven luonnonkala on lähiruokaa parhaimmillaan, miksi lähteä ylipäätään merta edemmäs kalaan? Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Särjen perkuuta Kolvaan Kalassa, Säkylässä

KULUTTAJIEN MIELIPITEITÄ LÄHIRUUASTA Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta hankkeessa kartoitettiin viime syksynä kuluttajien mielipiteitä paikallisesta ruuasta. Kartoitus tehtiin haastattelemalla kuluttajia satakuntalaisissa ruokakaupoissa. Lähiruokaan suhtaudutaan myönteisesti, mutta lähiruoan valitsemiseksi kuluttajat kaipaavat tarkempaa tietoa tuotteiden valmistajasta sekä selkeää merkitsemistä kaupoissa. Kaikkien tuoteryhmien, kuten maitojalosteiden osalta, ei tuotteiden alkuperä ole kuluttajille selvä vaan paikallisiksi mielletään monia sellaisiakin tuoteryhmiä, joita ei täälläpäin tuoteta. Lähiruokaa suositaan, koska sillä tuetaan paikallista talouselämää ja yrittäjyyttä. Lähiruoka koetaan tuoreemmaksi ja terveellisemmäksi sekä ekologisemmaksi kuin muut tuotteet. Haastatelluista kuluttajista alle 20 % ostaa tietoisesti luomutuotteita edes toisinaan. Kuluttajien toiveina on saada lähiruoalle enemmän näkyvyyttä. Kaupoissa lähiruoka tulisi merkitä selkeästi. Lähellä tuotettuun ruokaan luotetaan Maarit Horne Pyhäjärvi-instituutti Tärkein peruste ostaessanne elintarvikkeita ILMAISIA ILMOITUSKANAVIA ELINTARVIKEYRITTÄJILLE Satakuntaliiton palveluhakemisto http://www.satakunta.fi/palveluhakemisto Satakuntaliiton palveluhakemistoon voivat alueen elintarvikeyrittäjät ilmoittaa myytävistä tuotteistaan ja palveluistaan. Uuden yritystiedot voi lähettää alla olevan linkin kautta avautuvalla lomakkeella: http://www.satakunta.fi/site.aspx?taso=1&id=502 Palvelu on maksuton. Palveluhakemiston yhteystietoja käytetään markkinoinnissa, erilaisissa listauksissa ja mm. Satakuntaliiton tulevien tapahtumien tiedottamisessa. Tulevat, Satakuntaliiton koordinoimat tapahtumat kerätään osoitteeseen http://www.satakuntaliitto.fi/sivu.aspx?taso=1&id=624. Lisätiedot Satakuntaliitosta. Aitojamakuja.fi sivusto on - ilmainen ilmoituskanava yrittäjille - hakupalvelu paikallisia elintarvikkeita etsiville Aitojamakuja.fi sivusto on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja monipuolinen elintarvikeyrittäjyyden tietolähde. Aitojamakuja.fi -sivusto laajenee kattamaan myös pienimuotoisen alkutuotannon tuottajat, jotka myyvät tuotteitaan suoraan tilalta tai joiden tuote on sopiva sellaisenaan kuluttajien tai ammattikeittiöiden käyttöön. Ilmoita yrityksesi ja tuotteesi aitojamakuja.fi-sivustolle, palvelu on yrittäjälle ilmaista. Lisätietoa Emilia Ruokonen / Satafood (emilia.ruokonen@satafood.net).

ELINTARVIKEYRITTÄJÄT JA KAUPPIAAT LÄHIRUOKATAPAAMISESSA Ole ylpeä tuotteestasi Näin voi tiivistää pöytyäläisen Janne Rauhansuun sanoman Kokemäellä Anttilan tilalla maaliskuussa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa keskusteltiin, miten paikallista tuotteita saataisiin lisää kauppoihin ja kuluttajien käyt-töön. Rauhansuu toi tilaisuuteen lähiruokatuottajan näkökulman. Hän on ollut mukana Loimaan seutukunnalla käynnissä olleessa Seuturuoka saatavaksi hankkeessa. Hankkeessa saatiin alulle lähituottajien rinki, joka toimittaa edelleen tuotteitaan kauppoihin. Heti toiminnan alussa huomattiin, että logistiikka täytyy saada kuntoon. Pohdinnan jälkeen todettiin, että leipomoyrittäjät, jotka kuljettavat tuotteitaan kauppoihin lähes päivittäin, olisi saatava mukaan. Nyt leipomoyrittäjä hoitaa myös muiden yrittäjien tuotteiden kuljetuksen. Tätä tapaa Rauhansuu ehdottaa muillekin kopioitavaksi. Esittelyjä ja maistatuksia Kauppojen terveiset tilaisuuteen toivat Kimmo Sampo Euran K-supermarketista ja Marko Latvala Huittisten S-marketista. He kertoivat, että uusien tuotteiden esittelyt ja maistatukset ovat hyvin tärkeitä. -Tuotteen myyminen tuottajan omilla kasvoilla on tärkeää uuden tuotteen kohdalla. Esittelyjä vaaditaan useampia kuluttajien mieleen jäämiseksi. Tuottaja tuotteen takana lisää luottamusta ja mahdollistaa myös saman yrittäjän uusien tuotteiden lanseeraamisen hiukan helpommin. Rauhansuu toi esille myös reseptien tärkeyden. Ostopäätöstä helpottaa, jos tuotteen yhteydessä on ruokaohje. Nykyaikaa on myös se, että vilauttamalla älypuhelimella tuotteen QR-viivakoodia, saadaan puhelimen näytölle esimerkiksi tuotteeseen sopivia reseptejä. Pakkaus on tärkeä osa tuotetta Loimaalla tuotteiden tilaukset ja laskutukset hoidetaan yhden luukun periaatteella. Myös tuotteet tulevat samalla kyydillä. Tosin kauppiaat eivät vierasta toimintatapaa, että kukin tuottaja tuo omat tuotteensa. Tämä ja tuotteen hyllytys ovat kauppiaan kanssa sovittavia asioita. Tilaisuudessa tuotiin lähiruokahyllyt esille. Janne Rauhansuu kertoi, että muutamiin kauppoihin on suunnitteilla lähiruokahyllyihin pieniä sähköisiä näyttötauluja, joissa pyörii tuottajan ja tuotteen esittely. Hyvin suunnitellulla pakkauksella tai etiketillä tuotteeseen saadaan erottuvuutta muista tuotteista. Terveisiä puolin ja toisin Kauppojen mukaan lähituotteen pitää olla hyvä ja pakkauksen yksilöllinen, hinnan pitää olla kohdallaan sekä lisäksi tuotteen saatavuuteen ja jatkuvuuteen on kiinnitettävä huomiota. Kauppiaat toivoivat runsaasti uusia yhteydenottoja lähituottajilta. Porin tuoretuote tarjoaa paikallisen tukun palveluja Tero Boelius kertoi vuonna 1982 perustetun Porin Tuoretuotteen toiminnasta. Se on täyden palvelun tukkuliike, jonka isompia asiakkaita ovat mm. Porin kaupungin hankintarengas, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja K- kaupat. Tuoretuotteen valikoimiin kuuluvat pääasiassa kasvikset, valmiit salaattiainekset ja raasteet, vihannes- ja marjapakasteet, kurkku- ja punajuurisäilykkeet, salaattikastikkeet ja kananmunat. Liha ja kalatkaan eivät ole poissuljettuja tuotteita. Tuoretuote hakeekin uusia, pitkäaikaisia tuottajia Satakunnan alueelta. Toimituserille ei aseteta rajoituksia ja pienemmätkin erät kelpaavat. Tuoretuotteella ovat säännölliset ajoreitit Satakunnan alueella, joten uusien tuottajien mukaan ottaminen on helppoa. Ajoreittejä ollaan valmiita lisäämään tarvittaessa kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tommi Anttila Anttilan tilalta kertoi hyvin toimivasta yhteistyöstään Porin Tuoretuotteen kanssa sekä marjatilan tuotannosta. Marjojen tuotannon, myynnin ja jatkojalostuksen lisäksi tilalla viljellään palkohernettä. Anttilan mukaan tuotteissa tärkeintä on laatu, toimitusvarmuus ja hinta. Anttilan mukaan Satakunnassa olisi vielä hyvin tilaa karviaisen, omenan ja parsan viljelijöille. Jos haluat tarjota tuotteitasi Porin tuoretuotteelle, ota yhteyttä Tero Boelius, 0400 517 202. Jaana Laurila Satafood Kehittämisyhdistys ry

SIKSES PARASTA -HANKKEEN TAPAHTUMIA Satakuntalaisia makuelämyksiä uusin ilmein tilaisuus pito- ja juhlapalveluyrittäjille 3.4.2013 Nakkilassa - TARJOA TUOTTEITASI KOKEILTAVAKSI Nakkilan Villilässä järjestetään 3.4. kello 15. tilaisuus, jossa esitellään pitoja juhlapalveluyrittäjille alueen lähiruokatarjontaa ja ideoidaan yhdessä tuotteiden uusia käyttötapoja. Tilaisuuden tavoitteena on lisätä satakuntalaisten tuotteiden käyttöä pito- ja juhlatarjoiluissa. Villilän Kartanon keittiöstä Elina Lehmussaari esittelee pieniä maistiaisia. Keittiömestareiden Kimmo Nikon ja Hannu Ollilan johdolla ideoidaan tuotteille uusia käyttötapoja. Tilaisuuden järjestäjät toivovat satakuntalaisten elintarviketuottajien ja jalostajien tarjoavan tuotteitaan esittelyyn ja maisteltaksi. Yhteydenotot Merja Mäkiselle sähköpostilla 1.4. mennessä (merja.makinen@satafood.net). Tilaisuuden yhteistyötahona on Satakunnan pientuotannon verkkokauppa - ja agentuurimahdollisuuksien kartoitus hanke eli Tästä läheltä -hanke. Kankaanpäässä pohditaan 11.4. Miten lisää paikallisia tuotteita markkinoille Ideariihi järjestetään torstaina 11.4.2013 klo 9.30-12.30 Kurvikorven Mummolassa (Riitahuhdantie 78, Kankaanpää). Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Aktiivinen Pohjois- Satakunta ry ja Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n kanssa. Lisätietoja ja Ilmoittautumiset viimeistään maanantaina 8.4. jaana.laurila@satafood.net, puh. 050 527 6128 (viikko 13 lomalla) tai anita.karppinen@pji.fi, puh. 0440 344 059. Ammattikeittiöseminaari 4.6. Luonto lumoaa ruoanvalmistajan Ajankohtaisseminaari keruutuotteiden käytöstä ruokapalveluissa. Kouluttajana Leena Ylikännö, ProAgria. Tapahtuma pidetään 4.6.2013 Ruukin Helmellä, Kauttualla. Lisätiedot: Leena Ylikännö, ProAgria (0400 637 591, leena.ylikanno@proagria.fi) tai Anita Karppinen, Pyhäjärvi-instituutti (0440 344 059, anita.karppinen@pji.fi). Myymään tuotteita Porin Ponikuninkuusraveihin ja Satakunnan maaseutunäyttelyyn! Sikses parasta ja Tästä läheltä -hankkeet kokoavat Porin Ponikuninkuusraveihin ja Satakunnan Maaseutunäyttelyyn 17.-18.8.2013 lähiruokatoria. Tapahtumassa tulee käymään viikonlopun aikana n. 50 000 kävijää. Tule myymään tuottamiasi elintarvikkeita lähiruokatorilla. Lisätiedot: Anita Karppinen (0440 344 059) tai Tiina Hämäläinen (040 488 6102).

TIEDOLLA JA OSAAMISELLA, AITOJA MAKUJA LOUNAIS-SUOMESTA -HANKKEEN 2013 KOULUTUKSIA Elintarvikealan yrittäjille koulutusta KÄYTÄ HYVÄKSESI! Myynti / Brändi / Trendi / Imago Tiedolla - hankkeen matkassa tutustumassa Pietarin elintarvikemarkkinoihin maaliskuussa 2013 Toukokuun lopussa / kesäkuun alussa järjestettävän koulutuksen tarkoituksena on tukea yrittäjää myyntitapahtumassa brändin/imagon luomisesta asiakkaan kohtaamiseen. Koulutuksen ajankohta ja paikka ovat vielä avoinna. Kysy lisää. Turun Neitsytperunafestivaalit - tule myymään tuotteitasi Neitsytperunafestivaalia juhlitaan Aurajoen rantamilla 13.6. - 5.6. Tiedolla hankkeen järjestämä myyntiteltta sijoittuu kaupunginteatterin edustalle. Myyntitelttaan ovat tervetulleita myymään omia tuotteitaan kaikki alkutuottajat sekä elintarvikealan yrittäjät. Myyntipaikkaa on kahden kokoista: 6m 2 (200, alv 0%) sekä 9m 2 (300, alv 0%). Myyntipöytä kuuluu hintaan. Lammas lihoiksi lampaan ruhon paloittelu Lampaanlihan leikkaamiseen keskittyvä koulutus lounaissuomalaisille elintarvikealan yrittäjille ja alkutuottajille. Kouluttajana tilaisuudessa on liha-alan kouluttaja, lehtori Pertti Leino. Koulutus järjestetään Turun ammatti-instituutin tiloissa lauantaina 13.4.2013 klo 9-15. Koulutuksen hinta on 150 /henkilö (alv 0%). Mukaan mahtuu 12 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset 29.3. mennessä. Tulossa : - Myyntikoulutus (äänen hallinta, asiakkaan kohtaaminen, brändin hallinta yms) 23.5. - Villiruokakoulutus (kesäkuun alku) - Koulutus sokeriverosta (makeisvero) Tiedolla ja osaamisella - hanke on Lounais-Suomen elintarvikealan pienyrityksille suunnattu koulutushanke. Hankkeesta vastaavat yhdessä Pyhäjärviinstituutti sekä Turun Yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea. Herkkujen Suomi 2013 Tapahtuma järjestetään Helsingin Rautatietorilla 22.-24.8. Viime vuosista poiketen osastonamme on tänä vuonna Lounais-Suomen osasto. Osastomme on kokonaisuudessaan 170 m 2 ja tulee sijoittumaan ohjelmalavan eteen. Myyntipaikat ovat pääsääntöisesti joko 6m 2 tai 9m 2. Isompi paikkakin on sovittavissa. Hinta tulee olemaan 62 /m 2 (alv 0%). Paikan hinta sisältää myyntipöydän. Lisätietoja tapahtumista sekä ilmoittautuminen: Timo.Katila@pji.fi tai 044 034 4061

SIKSES PARASTA HANKE Kolmen kehittäjäorganisaation yhteistyötä Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta hanke on tiedonvälityshanke, jonka päätavoitteena on satakuntalaisen ruokatuotannon tunnettuuden ja arvostuksen lisääminen. Hanketta toteuttaa maakunnan kolme kehittäjäorganisaatiota Pyhäjärvi-instuutti, Satafood Kehittämisyhdistys ry sekä ProAgria Länsi-Suomi. Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärvi-instituutti on tarjonnut Satakunnassa elintarvikealan ja vesiensuojelun koulutus- ja kehittämispalveluja jo 24 vuotta. Instituutti on voittoa tavoittelematon säätiö, jonka tehtävänä on edistää ja kehittää elintarviketaloutta ja ympäristöä koskevaa koulutusta, tutkimusta ja muuta kehitystoimintaa. Erityisosaamisalueita ovat elintarviketalous sekä vesistöjen tila, vesiensuojelu ja -kunnostus. Elintarviketoimialan tavoitteena on Satakunnan elintarviketuotannon kilpailukyvyn turvaaminen kestävästi. Vuonna 2012 instituutin palveluksessa oli kaikkiaan 24 henkilöä. Instituutti suunnittelee ja toteuttaa tarvelähtöisesti erilaisia hankkeita. Erityisen tärkeitä ovat koulutus- ja kehittämispalvelut ruokaketjun pienyrityksille, mutta räätälöityjä koulutuksia järjestetään myös suuryrityksille. Kohta neljännesvuosisadan ajan instituutti on ollut mukana tukemassa ja kehittämässä erityisesti satakuntalaista elintarvikealan yrittäjyyttä, avomaan vihannesketjuja sekä elinkeinokalataloutta. Vesiensuojelun kehittämis- ja tutkimustyössä instituutti on alan johtavia toimijoita Suomessa ja haluttu kumppani laajoihin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin; tällä hetkellä on käynnissä ja käynnistymässä useita kansainvälisiä hankkeita, joissa mukana on yliopistoja mm. Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, USA:ssa ja Kiinassa. Toimialojen rajapinnassa tutkitaan mm. kasteluvesien puhtautta ja saatavuutta sekä täpläravun ekologista ja ekonomista roolia Pyhäjärvellä. ProAgria Länsi-Suomi ProAgria Länsi-Suomi on maatalouden, maaseutuyrittämisen ja kotitalouden asiantuntija- ja neuvontajärjestö ja toimii osana valtakunnallista ProAgria -verkostoa. ProAgria Länsi-Suomi muodostui vuodenvaihteessa, kun ProAgria Satakunta ja Varsinais-Suomen ProAgria Farma yhdistyivät. Yhdistyneessä organisaatiossa on koko alueen kattava verkosto eri alojen asiantuntijoita, yhteensä n. 60 asiantuntijaa. Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset sekä Satakunnan Kalatalouskeskus ovat osa ProAgria Länsi-Suomea. ProAgria Länsi-Suomi tarjoaa monipuolisia palveluja maatiloille. Käytettävissä on asiantuntijoita maatilan yrityskokonaisuuden hallintaan sekä maaseutuyritysten menestyksen avuksi. Rakennus-, vesitalous ja energiasuunnittelu sekä ympäristön suunnitteluun ja maisemanhoitoon liittyvät palvelut ovat osa tarjontaa. Maa- ja kotitalousnaisten osaamiseen kuuluu myös kotitalous- ja kuluttajaneuvonta. ProAgria Länsi-Suomi tukee maaseudun elinvoimaisuutta ja hyvinvointia myös osallistumalla maaseudun kehittämishankkeisiin. ProAgrialla on kuusi toimipisettä, päätoimistot ovat Porissa ja Turussa. Aluetoimistot sijaitsevat Eurassa, Kankaanpäässä, Loimaalla ja Salossa. Satafood Kehittämisyhdistys ry Satafood Kehittämisyhdistys ry on elintarvike- ja ympäristöalan kehitysorganisaatio, joka on perustettu vuonna 1999. Yhdistyksen jäsenenä on 25 elintarvikealan yritystä, ja työntekijöitä on tällä hetkellä 20. Yhdistyksen toimitusjohtajana toimii Jari Lehmusvaara. Satafoodin tavoitteena on edistää alueellista ja kansallista kilpailukykyä ja hyvinvointia tarjoamalla yrityksille monipuolisia kehityspalveluja. Satafoodin ydinprosesseja ovat uuden tutkimustiedon jalkauttaminen yrityksiin, asiakkaiden tuotteiden-, tuotantotapojen- ja teknologioiden kehittäminen, yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn parantaminen sekä verkostojen luominen. Elintarvikesektorilla Satafood tarjoaa yrityksille mm. omavalvontasuunnitelmien ja laatujärjestelmien tekoa, hygieniaosaamiskoulutusta ja -testejä, asiantuntemusta prosessikehityksessä, pakkausmerkinnöissä ja elintarvikelainsäädännössä. Yhdistys on myös merkittävä hanketoimija Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan alueella raaka-ainetuotannon- sekä elintarvike- ja ympäristöalalla. Satafood suunnittelee ja toteuttaa elinkeinoelämää ja maataloutta kehittäviä ja tukevia hankkeita. Lihatalouden alalta on käynnissä hankkeita kalkkunan-, rotukarjan- ja sianlihantuottajille. Sikses parasta -hankkeen lisäksi Satafoodilla on käynnissä kansainvälinen Local Food for the Local Development -hanke, jossa tutustutaan osallistujamaiden parhaimpiin lähiruoka-käytäntöihin. Myös ruoantuotannossa ja elintarviketeollisuudessa syntyvien sivutuotteiden hyödyntämisen kehittäminen on merkittävä osa hanketoimintaa. Maaseudun kehittämisohjelmassa alkaa vuonna 2014 uusi seitsenvuotinen ohjelmakausi hankkeille.

TAPAAMISIIN Tapaamisiin turuilla ja toreilla! Putiikeissa, ravintoloissa ja marketeissa. Kaikkina vuodenaikoina. Muista kysyä kauppiaaltasi satakuntalaisia tuotteita! Kiitos ideoista, ajatuksista ja kommenteista otamme niitä mielellämme vastaan! Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta -hankkeen toimijat: Pyhäjärvi-instituutissa: Marko Jori (marko.jori@pji.fi, p. 050 380 1621) Anita Karppinen (anita.karppinen@pji.fi, p. 0440 344 059) Pyhäjärvi-instituutti Eura, puh. (02) 838 0600 toimisto@pji.fi www.pyhajarviinstituutti.fi Satafood Kehittämisyhdistys ry Huittinen, puh. (02) 620 6319 satafood@satafood.net www.satafood.net ProAgria Länsi-Suomi Pori, puh. 020 747 2550 info.lansi@proagria.fi www.proagria.fi/lansi Satafood Kehittämisyhdistyksessä: Jaana Laurila (jaana.laurila@satafood.net, p. 050 527 6128) Merja Mäkinen (merja.makinen@satafood.net, p. 050 405 5606) Emilia Ruokonen (emilia.ruokonen@satafood.net, p. 040 727 7671) ProAgria Länsi-Suomessa: Sari Uoti (sari.uoti@proagria.fi, p. 050 552 1626) Leena Ylikännö (leena.ylikanno@proagria.fi, p. 0400 637 591) Jos haluat jatkossa Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta - - hankkeen uutislehden sähköisessä muodossa, laita sähköpostia Anita Karppiselle (anita.karppinen@pji.fi).