Hyvinvointitutkimuksen uudet haasteet. Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos. Pieksämäki

Samankaltaiset tiedostot
Miten kestävää hyvinvointia voidaan edistää hyvinvointitalouden avulla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos., johtava asiantuntija

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen

Elämänhallinnan menetys nuorten syrjäytymisten taustalla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos.

Well-being and Beyond: Broadening the Public and Policy Discourse. Timo J. Hämäläinen, Ph.D., Dos. Espoo

RCE Espoo. Anna Maaria (Mari) Nuutinen RCE Espoo koordinaattori

Teema: Miten voidaan edistää kestävää hyvinvointia? Miten kestävää kehitystä voidaan edistää hyvinvointitalouden ja -palveluiden avulla?

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? Mikko Kosonen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Arjen hyvinvointi tulevaisuudessa

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.

Oppimiskäsitys opetussuunnitelman perusteissa MIKSI OPPIMISKÄSITYKSELLÄ ON VÄLIÄ?

Talous ja työllisyys

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita. Timo Hämäläinen ennakointijohtaja, Ph.D.

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi

Hyvän elämän edistäminen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Strategia Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin. Lapsuudentutkimuksen päivät Turku Terhi-Anna Wilska

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

TYÖELÄMÄ SUOMESSA VUONNA 2030

Ke Henkilöstön jaksaminen Voimavaroja oman työn arkeen

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Tekemättömän ehkäisevän työn hinta

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Tulevaisuuden haasteet ja oppimisympäristöt

Turvallisuus osana hyvinvointia

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Miksi työkyvyttömyyseläkkeet kasvavat, vaikka työurien piti pidentyä? Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

Miten kaupunki voi olla ketterä ja terveyttä edistävä?

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Kuntajohdon seminaari

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Mitä työ tekijöiltään vaatii tulevaisuudessa?

Kansalaisuuden kynnykset

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / Hyvinvointi megatrendinä

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Nuorten osallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa Muutoksen lähteillä koulutuspäivä Katri Kairimo Osastopäällikkö, Itäinen nuorisotyön osasto,

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Mielenterveys voimavarana

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto (c) Juho Saari

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Hyvinvointi uhattuna!

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Alakouluhanke Workshop

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI

Transkriptio:

Hyvinvointitutkimuksen uudet haasteet Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos. Pieksämäki 9.3.2011

Hyvinvointitutkimuksen uudet haasteet 1. Subjektiivinen ja henkinen hyvinvointi 2. Kokonaisvaltaiset hyvinvoinnin viitekehykset 3. Päätöksenteon ongelmat 4. Elämänhallinta 5. Uudenlaiset tarpeet 6. Uudenlainen hyvinvointipolitiikka 22.3.2011 2

1. Subjektiivinen ja henkinen hyvinvointi 1. Suomessa on vallinnut asiantuntijoiden määrittelemä, objektiivinen, materiaalinen ja hyvinvointikäsitys. 2. Nyky-yhteiskunnassa korostuvat myös subjektiivinen ja henkinen hyvinvointi sekä ihmisten omien valintojen vaikutus hyvinvointiin. Tarvitaan lisää näihin tekijöihin liittyvää tutkimusta. 22.3.2011 3

2. Kokonaisvaltaiset hyvinvoinnin viitekehykset Hyvinvointimittarien kehitystyö aktiivista (Eurostat, OECD, Stiglitzin komitea, jne.) teoreettiset viitekeykset? Taloustieteellinen, psykologinen, neurologinen, jne. hyvinvointitutkimus aktivoitunut viime vuosina. Paljon tutkimuksia erilaisista näkökulmista, mutta synteesit puuttuvat. Senin ja Nussbaumin toimintamahdollisuuksien teoria ei ole riittävän kokonaisvaltainen. Pitkälle kehittyneen yhteiskunnan valtaväestö ei kärsi toimintamahdollisuuksien ja vapauksien puutteesta vaan päinvastoin, sitä vaivaa problem of choice ja elämänhallinnan ongelmat. 22.3.2011 4

3. Päätöksenteon ongelmat Suomalaisen talouspolitiikan ja hyvinvointivaltion keskeinen tavoite on ollut lisätä kansalaisten käytössä olevia resursseja, toimintamahdollisuuksia ja vapauksia. Tämä tavoite on saavutettu erinomaisesti: Suomalaisilla on nykyään enemmän resursseja, toimintamahdollisuuksia, vapauksia ja vaihtoehtoja kuin koskaan aiemmin. Samalla arkielämästä on kuitenkin tullut aiempaa epävarmempaa, monimutkaisempaa ja dynaamisempaa, ja siitä kunnialla selviäminen vaatii erilaista osaamista kuin aiemmin. Vauraaseen ja vapaaseen yhteiskuntaan liittyy myös valinnan pakko. Meidän on arkielämässämme joka päivä pakko tehdä lukuisia omaan ja muiden hyvinvointiin vaikuttavia päätöksiä. 22.3.2011 5

22.3.2011 6 Päätöksenteko on vaikeutunut Yhteiskunnan murros, erikoistuminen ja monimutkaistuminen ovat lisänneet päätöksenteon epävarmuutta ja ulkoisvaikutuksia. Saatavilla olevan ja ihmisten prosessoiman tiedon määrä on räjähtänyt, aivojen kapasiteetti ei ole kasvanut ( infoähky ). Vanhat ajattelu- ja toimintamallit eivät enää toimi odotetusti muuttuneessa maailmassa. Perinteiset käyttäytymisnormit eivät enää rajaa ja tue päätöksentekoa sekä käyttäytymistä samoin kuin ennen. (normien rapautuminen, anomia) Rationaalinen päätöksenteko on vaikeutunut. Pitkän aikavälin suunnittelu sekä oman toiminnan seurausten ymmärtäminen aiempaa vaikeampaa. Elämänhallinta- ja mielenterveysongelmat kärjistyvät; lyhytjänteiset, kapea-alaiset ja epäeettiset päätökset muodostuvat ongelmaksi

Maailma on hämmentävä paikka! - Ilmaston lämpeneminen - Terrorismi - Talouden globalisaatio - Työelämän muutos - Finanssi- ja talouskriisi - Maahanmuutto - Yhteiskunnan polarisoituminen - Jokela & Kauhajoki - jne. Lähde: O Hara 2008 22.3.2011 7

Crisis and opportunity Lähde: O Hara (2008)

4. Elämänhallinnan ongelmat SUKULAISET YSTÄVÄT +- PERHE +- Synergiat ja konfliktit TYÖ Kullakin yhteisöllä omat: - Päämäärät - Käytännöt - Kontekstit - Viitekehykset - Kielet - Normit KULUTTAJA +- HARRASTUS 1 +- KANSALAINEN HARRASTUS 2

Elämänhallinnan ongelmia ja tai niiden oireita Epäterveellinen ravitsemus ja riittämätön liikunta ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet (diabetes 2, metabolinen oireyhtymä) Työn, harrastusten ja perhe-elämän epätasapaino kiire, stressi ja mielenterveysongelmat, läheissuhteet ja lasten kasvatus kärsivät Ylikulutus ylivelkaantuminen Anoreksia (oman ruumiin hallinta ylikorostuu) Lasten hankkimisen lykkääminen lapsettomuus Elämänhallintamarkkinoiden kasvu (elämäntapalehdet ja -ohjelmat, neuvontapalvelut, vertaisryhmät, jne.) 22.3.2011 10

Kehonpaino (kg) Uusien varusmiesten paino (kg) 78 77 76 75 74 73 72 71 70 69 68 67 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Santtila & kumpp., Puolustusvoimat

Henkisen hyvinvoinnin ongelmat kasvussa? 20 25 prosentilla väestöstä on psyykkisiä stressioireita (Lönnqvist 2008), Työperäiset univaikeudet ovat kasvaneet selvästi vuosina 1990-2003 (Härmä ja Sallinen 2006), Mielialalääkkeiden käyttö on kahdeksankertaistunut vuodesta 1990 (Lääkelaitos), Asukasta kohti laskettu alkoholinkulutus kasvoi 18 prosenttia 1995-2008 (THL), Mielenterveyden häiriöt ovat 2000-luvulla nousseet suurimmaksi syyksi sairauspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo ja Maaniemi 2007, 2008). --------------------------------------------------------------- Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 90-luvun puolivälistä alkaen (Tilastokeskus) Nuorten (16-29 v.) mielenterveyden häiriöiden vuoksi saamat sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet kasvoivat voimakkaasti vuosina 2000-2007 (Raitasalo ja Maaniemi 2008) Nuorten nukahtamis- ja unihäiriöt ovat kasvaneet jatkuvasti vuosina 1996 2004 (Rimpelä, Luopa, Räsänen ja Jokela 2006) Nuorten psyykelääkkeiden käyttö lisääntyi selvästi viime vuosikymmenen aikana (Autti-Rämö, Seppänen, Raitasalo, Martikainen ja Sorander 2009) 15 25 prosenttia nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä (Marttunen ja Kaltiala-Heino 2007)

Subjektiivisen hyvinvoinnin tekijät ELINYMPÄRISTÖ - Luonnonmpäristö - Teknologiat - Väestö - Kulttuuri (arvot ja normit) - Instituutiot (lait ja sääntely) - Yhteiskuntapolitiikka - Talous - Työelämä - Media & markkinointi RESURSSIT JA TOIMINTAMAH- DOLLISUUDET - Tulotaso - Osaaminen - Fyysinen terveys ja mielenterveys - Sosiaalinen pääoma - Informaatio - Aika - Poliittinen valta - Luonnonvarat ARIKIELÄMÄN AKTIVITEETIT JA ROOLIT - Työntekijä - Kuluttaja - Perheenjäsen - Sukulainen - Ystävä - Harrastaja - Kansalaisaktivisti - Kansalainen HENKINEN KOHERENSSI - Maailman ymmärrettävyys - Arjen hallittavuus ELÄMÄN MERKITYK- SELLISYYS - Itsensä ylittäminen - Muiden palveleminen - Korkeampi päämäärä MASLOWIN TARPEET - Itsensä toteuttaminen - Itsekunnioitus ja sosiaalinen arvostus - Lähimmäisen rakkaus ja yhteisöllisyys - Turvallisuus - Fysiologiset tarpeet SUBJEKTIIVINEN HYVINVOINTI Lähde: Hämäläinen (2009)

Uudenlaiset tarpeet ELINYMPÄRISTÖ - Luonnonmpäristö - Teknologiat - Väestö - Kulttuuri (arvot ja normit) - Instituutiot (lait ja sääntely) - Yhteiskuntapolitiikka - Talous - Työelämä - Media & markkinointi RESURSSIT JA TOIMINTAMAH- DOLLISUUDET - Tulotaso - Osaaminen - Fyysinen terveys ja mielenterveys - Sosiaalinen pääoma - Informaatio - Aika - Poliittinen valta - Luonnonvarat ARIKIELÄMÄN AKTIVITEETIT JA ROOLIT - Työntekijä - Kuluttaja - Perheenjäsen - Sukulainen - Ystävä - Harrastaja - Kansalaisaktivisti - Kansalainen HENKINEN KOHERENSSI - Maailman ymmärrettävyys - Arjen hallittavuus ELÄMÄN MERKITYK- SELLISYYS - Itsensä ylittäminen - Muiden palveleminen - Korkeampi päämäärä MASLOWIN TARPEET - Itsensä toteuttaminen - Itsekunnioitus ja sosiaalinen arvostus - Lähimmäisen rakkaus ja yhteisöllisyys - Turvallisuus - Fysiologiset tarpeet SUBJEKTIIVINEN HYVINVOINTI Lähde: Hämäläinen (2009)

Uudenlainen hyvinvointipolitiikka Lisää arjen hyvinvoinnin laaja-alaista tutkimusta. Vaikuttavaa politiikkaa ei voi tehdä kapea-alaisista viitekehyksistä. Subjektiivisen ja henkisen hyvinvoinnin korostaminen materiaalisen ja objektiivisen ohella. Arjen elämänhallintaa tukevia, yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityjä palveluita (Zuboff, Sabel & Saxenian). Ihmisten pitää itse ottaa enemmän vastuuta hyvinvointinsa vaalimisesta, mutta se ei ole helppoa. Arjen valintoja voidaan tukea ja tuuppia ( nudge ) parempaan suuntaan. Elinympäristöjä voidaan kehittää hyvinvointia tulevaan suuntaan (esim. green care, human-centric teknologia, etätyön edistäminen, haitallisen mainonnan rajoittaminen, jne.) 22.3.2011 15