Teema: Miten voidaan edistää kestävää hyvinvointia? Miten kestävää kehitystä voidaan edistää hyvinvointitalouden ja -palveluiden avulla?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Teema: Miten voidaan edistää kestävää hyvinvointia? Miten kestävää kehitystä voidaan edistää hyvinvointitalouden ja -palveluiden avulla?"

Armas Haavisto
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1 (4) Sitra / Timo Hämäläinen Tulevaisuusvaliokunnalle Lausunto: VNS1/2017 vp Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda 2030:sta Kestävän kehityksen Suomi pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti Teema: Miten voidaan edistää kestävää hyvinvointia? Miten kestävää kehitystä voidaan edistää hyvinvointitalouden ja -palveluiden avulla? Suomalainen hyvinvointikäsitys kaipaa päivitystä Valtioneuvoston selonteko peräänkuuluttaa kestävän kehityksen edistämisessä totuttujen ajattelumallien kyseenalaistamista sekä laajapohjaista ja kriittistä yhteiskunnallista tutkimusta ja keskustelua. Valitettavasti selonteko ei kuitenkaan itse yllä siihen kestävän hyvinvoinnin edellytyksiä käsitellessään vaan siinä sovelletaan perinteistä, materiaalisiin perustarpeisiin kiinnittyvää hyvinvointinäkemystä. Vaikka yhteiskunnan eriarvoistuminen on viime aikoina korostanut ihmisten perustarpeista huolehtimisen merkitystä, on perinteisten puuteongelmien oheen noussut pitkälle kehittyneissä yhteiskunnissa uusia, vakavia henkiseen hyvinvointiin ja elämäntapoihin liittyviä ongelmia. Esimerkiksi mielenterveysongelmat ovat WHO:n mukaan jo kallein yksittäinen tautiluokka maailmassa ja ne ovat Suomessakin suurin työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja. Uudet elämäntapasairaudet - ylipaino, diabetes, verenpaine, päihdeongelmat, sydän- ja verisuonitaudit, jne. - ovat myös nopeasti kasvava globaali hyvinvointiongelma. Uudet hyvinvointiongelmat johtuvat siitä, että ihmisten elintavat ja yhteiskunnan toimintamallit eivät vielä ole sopeutuneet arkielämän ja yhteiskunnan nopeaan murrokseen. Ihmisten arki ja suomalainen yhteiskunta ovat nykyään hyvin erilaisia kuin Pekka Kuusen pohtiessa hyvinvoinnin tekijöitä 1960-luvun alussa 60-luvun sosiaalipolitiikkaa -kirjassaan. Lähes kaikki keskeiset hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat muuttuneet merkittävästi luvun jälkeen, kun Suomi muuttui köyhästä ja tiukasti säännellystä yhteiskunnasta vauraaksi ja vapaaksi. Siitä huolimatta suomalainen hyvinvointiviitekehys ja -keskustelu eivät ole

2 uudistuneet sitten Pekka Kuusen aikojen vaan ne nojaavat edelleen materiaalisia perustarpeita korostavaan ajatteluun. On aika laajentaa suomalaista hyvinvointinäkemystä. Henkinen ja koettu hyvinvointi mukaan politiikkaan Sitran kansainvälisen tutkimushankkeen yhteenvetoraportissa Hyvinvoinnin lähteet niukan talouskasvun ja budjettileikkausten maailmassa (ohessa) esitetään uusi, kokonaisvaltainen hyvinvoinnin viitekehys, joka sisältää myös henkisen ja koetun hyvinvoinnin keskeiset tekijät sekä analysoi niihin nyky-yhteiskunnassa kohdistuvia kovia paineita. Tällaista kokonaisvaltaista hyvinvoinnin viitekehystä tarvitaan, kun kestävää hyvinvointia halutaan edistää koko väestön osalta, sillä nyky-yhteiskunnan uudet hyvinvointiongelmat eivät rajoitu vain selonteossa korostettuihin erityisryhmiin. Laajempi hyvinvointiymmärrys on myös tarpeen, kun hyvinvointiongelmien korjaamisesta halutaan siirtyä hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Tämä korostaa henkiseen ja koettuun hyvinvointiin liittyvän tutkimustiedon laajempaa hyödyntämistä suomalaisessa päätöksenteossa. Suomi on tällaisen tiedon hyödyntämisen suhteen monia muita pitkälle kehittyneitä maita jäljessä. Suomen akatemia ja Strateginen tutkimusneuvosto voisivat erityisesti panostaa henkiseen ja koettuun hyvinvointiin liittyvän tutkimuksen vahvistamiseen Suomessa. Kansainväliset järjestöt kuten EU, OECD ja YK ovat ottaneet uusien hyvinvointimittarien kehittämisen painopisteikseen. Tilastokeskuksen tulisi myös satsata nykyistä enemmän henkiseen ja koettuun hyvinvointiin liittyvien mittarien ja tilastojen kehittämiseen suomalaisen päätöksenteon tukemiseksi. Hyvinvointiosaamisesta uusi kilpailuetu Suomelle Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on paljon korkealaatuista hyvinvointiosaamista, jota ei yleensä ole ajateltu kilpailukyvyn näkökulmasta. Kokonaisvaltaisesta ja korkealaatuisesta hyvinvointiosaamisesta voitaisiin kehittää maallemme uusi keskeinen kilpailuetu ja hyvinvoinnin lähde: Se tukisi ihmisiä arkielämän valinnoissa, jotka vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa pitkällä aikavälillä.

3 Sen avulla organisaatiot voisivat parantaa työympäristöjään ja poliittiset päättäjät kehittää parempia elinympäristöjä ja regulaatiota. Se auttaisi julkishallintoa kehittämään parempia hyvinvoinnin mittareita ja kohdistamaan niukat resurssinsa sellaisiin toimintoihin, joista saadaan kansalaisten hyvinvoinnin kannalta eniten hyötyä. Se auttaisi päättäjiä kehittämään sellaisia kannustimia, jotka edistävät ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä käyttäytymismalleja ja elintapoja. Käyttäytymisen muutokset helpottuvat, jos ihmisille voidaan tarjota uusia hyvinvointia parantavia kannustimia kompensoimaan elintapojen muuttamisesta aiheutuvaa harmia. Se auttaisi yrityksiä kehittämään parempia tuotteita ja palveluita, koska niiden luoma lisäarvo riippuu siitä, miten hyvin ne edistävät käyttäjänsä hyvinvointia. Korkeatasoinen hyvinvointiymmärrys mahdollistaa korkean lisäarvon tuotteiden kehittämisen ja houkuttelisi ulkomaisia osaajia ja investointeja. Sitran hyvinvointitutkimus viittasi vahvasti siihen, että nopeasti muuttuvassa nykyyhteiskunnassa ihmisillä on paljon tyydyttämättömiä henkisiä ja yhteisöllisiä tarpeita (ks. liite). Yhteiskunnan kasvanut epävarmuus ja kompleksisuus sekä yksilön arjen valintojen vaikeus ja kiire asettavat paineita elämän ymmärrettävyydelle, hallittavuudelle ja merkityksellisyydelle sekä ihmisten sosiaalisille suhteille. Nämä tyydyttämättömät tarpeet avaavat merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille, jos ne voivat hyödyntää uutta henkiseen ja koettuun hyvinvointiin liittyvää tutkimusta tuote- ja palvelukehityshankkeissaan. Paras kansainvälinen esimerkki syvällisen hyvinvointiymmärryksen suuresta kaupallisesta potentiaalista lienee Apple, joka keskittyi strategiassaan vähentämään arjen monimutkaisuuden aiheuttamaa stressiä ja parantamaan asiakkaidensa elämänhallintaa, minkä puute on nyky-yhteiskunnassa keskeinen henkisen hyvinvoinnin ongelma. Uudenlaisten hyvinvointiongelmien ratkaisemiseen liittyvää kansainvälistä liiketoimintaa on mahdollista kehittää myös Suomessa, jos kokonaisvaltaisen hyvinvointiosaamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen panostetaan systemaattisesti tutkimusjärjestelmässä, hyvinvointipalveluissa sekä yritysten tuotekehityksessä. Käynnissä oleva Sote-uudistus avaa

4 loistavia mahdollisuuksia sellaisten uusien, hyvinvointia edistävien tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle, missä hyödynnettäisiin korkeatasoista suomalaista ja kansainvälistä hyvinvointiosaamista. Sitran Soteuttamo-hanke tuo yhteen Sote-alan toimijoita ja yrityksiä eri puolilla Suomea. Sen verkostoimistapahtumissa voitaisiin kokeilla uusimman henkiseen ja koettuun hyvinvointiin liittyvän tutkimustiedon ja yritysesimerkkien tuomista suomalaisten hyvinvointialan yritysten tuotekehityksen tueksi. Huippuluokan hyvinvointiosaamista hyödyntävillä tuotteilla ja palveluilla on potentiaalisesti 7,5 miljardin ihmisen kansainväliset markkinat.

Samankaltaiset tiedostot

Miten kestävää hyvinvointia voidaan edistää hyvinvointitalouden avulla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos., johtava asiantuntija

Miten kestävää hyvinvointia voidaan edistää hyvinvointitalouden avulla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos., johtava asiantuntija Sitran lausunto Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle 21.4.2017 Suomalainen hyvinvointikäsitys