Hämmärönsalmen lossipaikan kehittäminen Rymättylä Hanka maantiellä (nro 1890) Hämmärönsalmen lossipaikan kehittäminen Rymättylä Hanka maantiellä (nro 1890) Yleissuunnitelma; Rymättylä Yleissuunnitelmassa (pvm. 7.5.2001) on käsitelty Hämmärönsalmen lossin korvaamista kiinteällä tieyhteydellä. Lossipaikan viereen länsipuolelle on esitetty rakennettavaksi kiinteä silta täydennettynä pohjoisempaan Sattiraumaan (Sattisalmi) rakennettavalla avattavalla sillalla nykyisen sillan pohjoispuolelle. Päätös Keskushallinto hyväksyy Hämmärönsalmen lauttapaikan kehittämisen yleissuunnitelman tiepiirin esityksen (28.11.2002) pohjalta seuraavasti: Hämmärönsalmen lossiyhteys korvataan lossiväylän viereen länsipuolelle toteutettavalla kiinteällä sillalla ja maantielle Sattiraumaan rakennetaan avattava uusi siltaosuus. Yleissuunnitelmatarkkuus huomioon ottaen maankäytön suunnittelussa tulee varautua siihen, että kiinteän tieyhteyden paikka voi Hämmärönsalmessa olla yleissuunnitelmassa esitettyä lännempänäkin. Hämmärönsalmeen suunnitellun sillan kokonaispituus on alustavasti noin 380 m, hyödyllinen leveys 7,0 m ja vesiliikenteen alikulkukorkeus keskiaukossa 8,0 m vähintään 40 m:n leveydellä. Sattirauman läppäsillan alikulkukorkeus on alustavasti 2,9 m, hyödyllinen leveys 6,5 m ja läppärakenteen vapaan aukon leveys 13 m. Läppäsillan ja nykyisen sillan yhteispituus noin 50 m. Ennen päätöksiä hankkeen toteuttamisesta siitä laaditaan yksityiskohtaiset ratkaisut sisältävä tiesuunnitelma, joka käsitellään ja hyväksytään tielain mukaisesti. Siltojen rakentamiseksi on lisäksi saatava vesilain mukaiset luvat. Kustannukset Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 6,7 miljoonaa euroa (mrind. 119,8; 1995=100), josta Hämmärönsalmen sillan rakentamisen osuus on 5,1 miljoonaa euroa. Hankkeella ei laskelmien mukaan saavuteta liikennetaloudellista hyötyä johtuen avattavasta Sattirauman sillasta. Tiepiirin mukaan sillat voidaan toteuttaa vaiheittain rakentamalla ensimmäisessä vaiheessa silta Hämmärönsalmeen.
Tutkitut vaihtoehdot Yleissuunnittelussa Hämmärönsalmen lossipaikan kehittämiseksi on päävaihtoehtoina tutkittu yhteyden kehittämistä hankkimalla uusi ja kantavuudeltaan suurempi lossi tai rakentamalla salmeen kiinteä tieyhteys. Kiinteän yhteyden vaihtoehtoina on tutkittu korkean alikulun (21 m) siltaa, avattavalla osalla varustettua siltaa sekä matalamman alikulun (vähintään 8 m) kiinteää siltaa (VE 3), johon kytkeytyy avattavan siltaosan rakentaminen maantielle pohjoisemmaksi Sattiraumaan (Sattisalmi). Vertailtavana lossivaihtoehtona (VE 0+) on ollut kantavuudeltaan 70 t:n uuden lossin hankkiminen sekä kustannukset lossin pitämisestä liikenteessä 30 vuoden tarkastelujaksolla. Nykyisen kantavuudeltaan 44 t:n lossin (hankittu v. 1972) laskennallinen käyttöikä päättyy noin vuonna 2010. Vaihtoehdot arvioituine vaikutuksineen on kuvattu lähemmin yleissuunnitelmaraportissa. Hankkeen vaikutukset Tie- ja liikenneolosuhteet sekä liikennetalous Suunnitelmassa on tarkasteltu Rymättylä Hanka maantien nro 1890 parantamista tiejärjestelyineen noin 1,3 km:n osalla Hämmärönsalmen alueella. Lisäksi tarkastelu käsittää pohjoisempana olevan Sattirauman sillan alueen, missä maantielle avattavaksi suunniteltu siltaosuus sisältyy yhteen lossipaikan siltavaihtoehdoista (VE 3). Tie on toiminnalliselta luokaltaan yhdystie, tien leveys Hämmärönsalmen eteläpuolella on 6,0 m ja pohjoispuolella 7,0 m (päällyste SOP ja AB), nopeusrajoitus on 60 km/h ja lossiväli 320 m. Keskimääräinen liikennemäärä lossilla on ollut noin 150 ajoneuvoa/vrk (KVL vuonna 2000, raskasta liikennettä 7 %). Keskimääräinen viivytys lossivälillä on noin 10 minuuttia. Kesäaikana liikennemäärä kasvaa edellisestä vajaat 100 ajoneuvoa/vrk, mutta tieliikenne sujuu suuremmitta jonoitta viikonloppuaikoja lukuun ottamatta. Liikennemäärien oletetaan kasvavan yhdysteille ominaisen keskimääräisen kasvun mukaan. Lossin poistumisen myötä päivänaikainen noin 10 min:n keskimääräinen viivytys ja hankalat lossin yönaikaiset järjestelyt poistuvat sekä yli 44 t:n kuljetukset hoituvat ilman kuorman viemistä osina (pieniä säästöjä kuljetuskustannuksissa). Sattirauman läppäsillan avaamisesta aiheutuu tieliikenteelle katkoksia avoveden aikana. Ajoneuvoliikenteen muutoin hyviä ajo-olosuhteita heikentää huonoilla keleillä huonohko tiegeometria Hämmärönsalmen sillalle tultaessa. Kevyen liikenteen kannalta em. silta on nousujen pituuden ja jyrkkyyden kannalta vähintään tyydyttävä vaikkakin tieosat säilyvät jyrkkinä sillan molemmin puolin. Hämmärönsalmen sillan 8 m:n alikulkukorkeus ei rajoita merivartioston, palolaitoksen ja muiden viranomaisten pienempien alusten sekä moottoriveneiden ja kalastusalusten kulkua sillan ali (noin 3/4 kesäajan liikenteestä). Purjeveneet ja muut yli 8 m korkeat alukset joutuvat kiertämään Aaslaluodon eteläpuolitse 13,0 m:n syvyistä väylää, Airismaan pohjoispuolitse uutta avattavan sillan sisältämää Sattirauman vene-
väylää tai Kirveenrauman (alikulkukorkeus 17,5 m) väylää pitkin. Jos Sattirauman avattavaa siltaa ei ole viimeistään Hämmärönsalmen sillan toteutuessa, aiheutuu kiertohaittaa vesiliikenteelle (etenkin yli 17,5 m korkeille aluksille). Hankkeen liikennetaloudelliseksi hyötykustannussuhteeksi on saatu 0,9 (30 v:n laskentajakso alkaen v. 2005). Taloudellisuuden laskelmassa on otettu huomioon hyötyinä nykyistä suuremman uuden lossin hankinnalta välttyminen (ilman sitä HK-suhde alle 0,7), kustannussäästöt lossin käyttö- ja kunnossapitokustannusten poistumisista sekä säästöt tieliikenteen ajokustannuksissa. Suurimmat kustannussäästöt siltavaihtoehdossa syntyvät lossin poistumisesta aiheutuvasta tieyhteyden käyttö- ja kunnossapitokustannusten merkittävästä pienenemisestä. Ajokustannuksissa säästöjä syntyy lähinnä vain lossilla kulutetun ajan poistumisena. Sattirauman läppäsillan investointikustannusten lisäksi läpän aiheuttamat vuotuiskustannukset rasittavat merkittävästi valitun vaihtoehdon 3 liikennetaloudellista kannattavuutta. Maankäyttösuunnitelmat, elinkeinot ja ympäristö Rymättylän valmisteltavana olevassa (tilanne marraskuussa 2002) eteläisen saariston osayleiskaavassa on mahdollista huomioida yleissuunnitelman mukainen tielinjaus. Merkittävää ristiriitaa vahvistettuun Hämmärönsalmen alueen detaljikaavaan nähden ei ole, mutta Airismaalla uusi tielinjaus on osittain luonnonvaraisena säilytettävän puistoalueeksi kaavoitetun alueen kohdalla. Kaavan osalta tarvitaan vähäinen kaavamuutos ennen hankkeen toteuttamista. Kiinteän tieyhteyden rakentaminen lopettaa alueella yhden saaristolle tyypillisen liikkumiskulttuurin. Silta parantaa kunnan sisäisiä yhteyksiä Rymättylän kuntakeskukseen ja Röölän sataman kehittämisen edellytykset paranevat. Alueen asukkaat kokevat liikkumisen sujuvoitumisen myönteisenä, mutta helpomman liikkumisen mantereen ja saarien välillä pelätään lisäävän rauhattomuutta ja asiatonta liikkumista alueella. Asukaskyselyssä vastanneista noin joka toinen pitää siltaa tarpeellisena. Lossin poistuessa katoavat sen tarjoamat työpaikat (5 työpaikkaa v. 2000). Alikulkukorkeudeltaan matala 8 m:n silta Hämmärönsalmessa sopeutuu hyvin voimakaspiirteisiin maastonmuotoihin eikä silta alista maisemaa. Uusi tieosuus Airismaalla (noin 240 m) sijoittuu pääosin metsäpeitteiselle alueelle ja Aaslaluodon puolella (noin 100 m) suhteellisen avoimeen maisemaan. Lähimpien rantatonttien maisema ja viihtyvyys heikkenevät, mutta lossista ja autojen pysähtelystä aiheutuvat meluhaitat poistuvat. Sattirauman sillan avattavan osan vuoksi salmen virtausolosuhteet ja veden laatu paranevat sekä ruovikoituminen hidastuu. Läpän aukaisua odottavista aluksista voi aiheutua ajoittaista häiriötä lähimmille kesäasumuksille.
Kuulemismenettely Suunnitelmaa laadittaessa on maanomistajille ja muille asianosaisille sekä niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa vaikuttaa, varattu tilaisuus mielipiteen lausumiseen asiasta. Suunnittelun aloittamisesta on kuulutettu kunnan ilmoitustaululla 18.6. 9.7.1999. Yleissuunnittelun aikana on järjestetty esittely- ja keskustelutilaisuudet Rymättylän Aaslarannassa 21.6.1999 ja Rymättylän koululla 16.8.2000. Tiedotusvälineitä on informoitu hankkeesta mm. tiedotteella ja tiedotustilaisuudella 11.5.1999. Hanke on ollut lisäksi tiepiirin internetsivuilla, jonka kautta on voinut esittää hankkeesta näkemyksiä. Yleissuunnitelmasta on hankittu yleisistä teistä annetun asetuksen 14 :n mukaisesti Rymättylän kunnan, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Varsinais-Suomen liiton lausunnot. Lisäksi on pyydetty lausunnot Merenkulkulaitos / Saaristomeren merenkulkupiiriltä, Saaristomeren Meripuolustusalueelta, Saaristomeren merivartiostolta, Museovirastolta, Suomen merimuseolta ja Turun maakuntamuseolta sekä Suomen Veneilyliitolta ja Suomen Purjehtijaliitolta. Kuulutus suunnitelman nähtävillä olosta 5.6. - 5.7.2001 on ollut kunnan ilmoitustaululla. Tänä aikana niille, joiden oikeutta tai etua suunnitelma koskee, on varattu mahdollisuus muistutusten tekemiseen. Hankkeeseen ei ole sovellettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Ympäristöministeriö on Lounais-Suomen ympäristökeskukselle antamassaan lausunnossa 22.6.2000 todennut, että ko. lossin korvaaminen sillalla ei todennäköisesti aiheuta laadultaan ja laajuudeltaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen 6 :n hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia eikä hankkeeseen siten voida soveltaa arviointimenettelyä (lain 25 soveltuu). Muistutukset Nähtävillä olon aikana suunnitelmasta on jätetty viisi muistutusta. Markku Riittonen (Myllyniemi RN:o 1:28, Airismaa) korostaa muistutuksessaan, että tilan toimintoja varten tarvitaan kaikki varsinaisen sillan ja sen penkereen sekä uuden tiealueen ulkopuolelle jäävät tilaan kuuluvat ranta- ja muut alueet ja myös entinen tiealue, jonka käyttö tietarkoituksiin päättyy. Em. alueille ei tule osoittaa yksityisteiden järjestelyissä tieoikeutta ulkopuoliselle. Muistuttaja hyväksyy varautumiskäyttöön tarkoitetun maaluiskan, mutta se ei edellytä alueen hallussa pitämistä tieoikeudella eikä käyttöoikeuksien perustamista ulkopuolisille tai että siitä muodostettaisiin yksityistie. Entinen tiealue on tilalle tarpeellinen siksikin, että tilan varasto- ja pysäköintipaikka jäävät uuden tielinjauksen alle. Muistuttaja on huolissaan myös työnaikaisista haitoista mm. lossin siirtämisestä kalankasvatuslaitoksen hoitolaiturin tuntumaan sekä samentumien ja melun aiheutumisesta vesirakennustöissä. Muistuttaja tuo esille riittävän alikulkukorkeuden tarpeen liikennöitäessä hoitolaiturille ja kulkuhaitan sillasta, jos tilalla vielä kalastetaan troolilla.
Kunnan mielestä muistutuksessa esitetyt vaatimukset voidaan ratkaista pääosin tiesuunnitelman hyväksymisen ja tietoimituksen yhteydessä. Tiepiiri yhtyy kunnan näkemykseen muistutuksesta ja toteaa yleisperiaatteen, että parannettavien teiden syrjään jäävät osat lakkaavat yleisinä teinä kun vastaavat uudet tien osat luovutetaan yleiseen liikenteeseen. Tiealue siirtyy asemakaava-alueen ulkopuolella yleensä viereisen kiinteistön omistajan hallintaan ja tieoikeudet tällaisella alueella ratkaistaan tietoimituksessa. Kulkuyhteydestä varautumiskäyttöön tarkoitetulle maaluiskalle ei aiheudu sellaista huomattavaa haittaa millekään kiinteistölle, että tieoikeus tulisi tämän vuoksi evätä. Jatkosuunnittelun ja rakentamisen yhteydessä pyritään kalankasvatus- ja kalastustilan toiminnot huomioimaan ja turvaamaan mahdollisimman hyvin. Yleissuunnitelmassa on huomioitu laiturin liikenteen alikulkukorkeustarve. Mahdolliset korvausasiat käsitellään tietoimituksessa kuten myös vaikutukset troolikalastukseen, mikäli se on tuolloin ajankohtaista. Kalankasvatusaltaiden sijainti molemmin puolin suunniteltua siltapaikkaa edellyttää järjestelyjä ennen vedenalaisiin kaivutöihin ryhtymistä sekä mahdollisesti vaikutusten seurantaa työn aikana. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toteaa muistutuksessaan, että laitoksen suunnittelunaikaiset kannanotot on pääosin yleissuunnitelmassa otettu huomioon. Suurin poikkeus on sillan länsipuolelle suunniteltu kaiteella varustettu maaluiska, joka esitetään siirrettäväksi sillan itäpuolelle tai jos se rakennetaan länsipuolelle, luiska toteutetaan siten, ettei kulku alaliittymästä vaikeudu. Kulku lossirannasta tutkimusaseman pihalle alaportista ei rakennusaikanakaan saa estyä, sillä alaliittymän kautta hoidetaan aseman jätehuolto ja kalanpoikasten kuljetus laiturille. Tutkimuslaitoksen kanssa tulee sopia, miten häiriintymätön kulku asemalle turvataan rakennustöiden aikana ja suunniteltava yhteistoiminnassa vedenalaisrakennustöiden aikataulu, koska veden samentuminen ja junttauksen äänihaitat häiritsevät verkkokasseissa tehtäviä kokeita. Jos töiden aikataulu saadaan hyvissä ajoin (mieluiten 1-2 vuotta ennen) sovittua, voidaan se huomioida koejärjestelyissä. Siltapilareiden vaikutus vedenvirtaukseen pitäisi selvittää, koska tutkimuskassien tulisi sijaita mahdollisimman yhtäläisissä virtausolosuhteissa. Tietyöstä ja sillasta aiheutuneet vahingot tulee korvata. Kunnan mielestä muistutuksessa esitetyt vaatimukset voidaan ratkaista pääosin tiesuunnitelman hyväksymisen ja tietoimituksen yhteydessä. Tiepiiri toteaa, että yleissuunnitelmassa esitetyt ratkaisut eivät muuta olennaisesti tutkimuslaitoksen liikennöintiolosuhteita. Varautumiskäyttöön tarkoitettu maaluiska on käyttötarkoitusta silmälläpitäen edullisempaa sijoittaa siten, ettei liikennöinti sinne ole sillan alta. Liittymäjärjestelyt on todennäköisesti suunniteltavissa siten, että tutkimuslaitoksen nykyisenkaltaiset kuljetukset eivät häiriydy vaikka varautumiskäyt-
töön tarkoitettu maaluiska tehtäisiinkin sillan länsipuolelle. Jatkosuunnittelu tehdään yhdessä tutkimuslaitoksen kanssa. On hyvä, että rakennustöiden tutkimuslaitokselle aiheutuviin häiriöihin varaudutaan ajoissa ja tiepiiri pyrkii riittävän aikaisin tiedottamaan mahdollisesta jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta. Siltapilareiden koko on salmen vesipoikkileikkaukseen nähden pieni. Jatkosuunnittelussa sekä ennen rakentamista niiden vaikutus virtaamiin on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan selvitettävä, jos se katsotaan tutkimustyön kannalta edelleen aiheelliseksi. Mauri Saarinen (Markkula RN:o 1:48, Meinikkala) toteaa muistutuksessaan pitävänsä VE1:tä (kiinteä silta, alikulkukorkeus 21 m) parhaana ja VE3:a ilman Sattirauman avattavaa siltaa toiseksi parhaana vaihtoehtona. Perusteluina esitetään, että kiinteä korkea silta on ainoana vaihtoehtona liiketaloudellisesti kannattava. Lisäksi vaihtoehdon 3 HKsuhteen (0,6 ilman uuden lossin hankintahintaa) eroa vaihtoehdon 3 HK-suhteeseen (1,4) ilman Sattisiltaa ei voida pitää hyvin pienenä erona. Sattirauman avattavan sillan kummallakin puolella saattavat odotusajat ajoneuvoliikenteelle muodostua ainakin ajoittain pitkiksi. Avattava sillan Röölän satama-alueen elinkeinoelämää vilkastuttavaa vaikutusta ei ole asiakirjoissa perusteltu. Avattavasta sillasta hyötyvät lähinnä pienen ajansäästön ja polttoainesäästöjen muodossa ne veneilijät, jotka tulevat Airiston suunnasta Röölän kalasataman alueelle. Tiepiiri toteaa, että silloittamiskohteiden keskinäisessä vertailussa käytetään HK-suhteen tunnuslukuja, joissa on huomioitu uuden lossin hankinta-arvo sekä nykyisen lossiliikenteen hoitamisen kustannusvaikutukset tiehallinnolle. Näin ollen eri vaihtoehtojen HK-suhteet ovat välillä 0,85 1,06 eivätkä siten suuria. Vaihtoehdon valinta yleissuunnitelmassa on perusteltu sivulla 30 eikä valinta perustu pelkästään liikennetaloudelliseen kannattavuuteen. Korkean alikulun siltavaihtoehdon katsottiin ympäristöllisten ja etenkin maisemallisten haittavaikutusten vuoksi olevan huonoin vaihtoehdoista. Sattirauman avattavan sillan hyödyt ovat pääasiassa sellaisia, joita ei voida arvioida liikennetaloudellisesti. Ne kohdistuvat pääasiassa Sattiraumaa käyttäviin veneilijöihin, mutta parantavat myös Aaslaluodon eteläpuolisen kauppamerenkulun väylän meriturvallisuutta sekä Sattirauman virtausolosuhteita. Myös Röölän sataman kehittämisedellytysten on uskottu paranevan, mutta hyötyjä ei voida tarkemmin laskennallisesti arvioida, arvottaa tai saada muiden hyötyjen ja haittojen kanssa yhteismitallisiksi. Avattava silta aiheuttaa viivytyksiä ajoneuvoliikenteelle, mutta haitat ajoittuvat pääasiassa kesän loma-aikaan. Eija Malmivirta (Liisankallio RN:o 1:35, Aasluodon Yliskylä) toteaa muistutuksessaan, että yleissuunnitelmassa ei ole kyetty osoittamaan lossin korvaamista sillalla taloudelliseksi, tarpeelliseksi eikä ajankohtaiseksi. Lossimatkasta aiheutuva viivytys on keskimäärin vain 2,5 5
minuuttia, mikä ei taloudellisessa hyötykustannuslaskelmassa voi paljonkaan painaa. Aaslan vakinaisille asukkaille ei nykyjärjestelyä voitane pitää epämukavana eikä huvila-asukkaidenkaan tiedetä Aaslasta pyrkineen pois parempien liikenneyhteyksien varteen. Tiepiiri toteaa, että keskimääräisessä viivytyksessä on mukana lossin ajoaika (5 min) ja keskimääräinen odotusaika, jolloin viivytykseksi on saatu 10 minuuttia. Taloudellisuuslaskelmissa säästöjä katsotaan muodostuvan aikakustannuksissa, päästöissä ja lossin käyttökustannuksissa. Yleissuunnitelman mukaisessa tilanteessa noin neljännes säästöistä on aikakustannussäästöjä. Taloudellisuuslaskelmien tekemisessä on noudatettu tieinvestointien normaalia laskentakäytäntöä. Senaatti-kiinteistöt viittaa muistutuksessaan omistamansa maaalueen ja rakennusten vuokralaisena olevan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen 3.8.1999 antamaan lausuntoon hankkeesta ja näkökulmiin, joita on tuotu esille neuvotteluissa tiehallinnon kanssa. Oleellista niissä on ollut tutkimuslaitoksen toimintaedellytysten turvaaminen, kehittämismahdollisuudet, kulkuyhteyksien sujuvuus sekä häiriötekijöiden estäminen ja vähentäminen. Kiinteistöjen omistajan tienhoitovelvollisuudet ja kustannukset eivät saa lisääntyä siltaratkaisun myötä. Tiepiiri viittaa tutkimuslaitoksen toiminnan osalta vastineeseensa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen muistutukseen. Tienhoitovelvollisuuksiin ja kustannuksiin liittyvät asiat käsitellään jatkosuunnittelun ja tietoimituksen yhteydessä. Yleisperiaate on, että parannettavien teiden syrjään jäävät osat lakkaavat yleisinä teinä kun vastaavat uudet tien osat luovutetaan yleiseen liikenteeseen. Tiealue siirtyy asemakaavaalueen ulkopuolella yleensä viereisen kiinteistön omistajan hallintaan. Lausunnot Rymättylän kunta toteaa, että kunnanhallitus hyväksyy yleissuunnitelman lossin korvaamisesta alikulkukorkeudeltaan 8 m korkealla kiinteällä sillalla ja avattavan siltaosan rakentamisen Sattisiltaan. Muistutuksissa ei ole esitetty sellaisia näkökohtia, joiden perusteella jokin muu vaihtoehto olisi parempi tai hyväksyttävämpi kuin toteutettavaksi esitetty vaihtoehto. Yleissuunnitelma-alueelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa, jossa on huomioitu siltavaihtoehdot. Lisäksi alueelle on vahvistettu Myllyniemen ranta-asemakaava (lossirannan itäpuolella Airismaalla), johon jouduttaneen tekemään vähäisiä muutoksia. Lisäksi korostetaan, että hanke voidaan toteuttaa myös vaiheittain ja ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan Hämmärönsalmen silta. Lounais-Suomen ympäristökeskus toteaa, että jos tieliikenteen tarpeiden ja sitä kautta paikallisten olojen ja asutuksen kehittämiseksi päätetään luopua lossista, niin ympäristökeskus pitää jatkotyöskentelyn pohjaksi valittua vaihtoehtoa 3 maisema- ja luonnonarvot huomioon ottaen parhaana vaihtoehtona.
Varsinais-Suomen liitto (Lausuntojaosto) esittää, että yleissuunnitelmassa on monipuolisesti ja hyvää suunnittelukäytäntöä noudattaen tarkasteltu eri kehittämisvaihtoehtoja. Ehdotettu ratkaisu on perusteltu vaikka sen laskennallinen hyötykustannussuhde avattavan Sattisillan johdosta jääkin heikoksi. Liitto puoltaa ehdotetun siltaratkaisun ottamista jatkotarkasteluun, jossa määritellään toteuttamisjärjestys ja -aikataulu saariston lossipaikkojen siltahankkeille. Museovirasto / Suomen merimuseo toteaa, että Museovirasto kommentoi yleissuunnitelmaa vedenalaisen ja arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurimaiseman osalta lausunnon antaa Turun maakuntamuseo virastojen välisen sopimuksen mukaisesti. Vedenalaisinventointi on tärkeää Hämmärönsalmessa, mikä tarve rakennustöiden kattamalla alueella on yleissuunnitelmassakin todettu. Inventointi on muinaismuistolain mukainen toimenpide vedenalaisen kulttuuriperinnön turvaamiseksi, sillä alueella tunnetaan merkkejä ihmisen pitkäaikaisesta toiminnasta eikä alueella ole tehty vedenalaista inventointia. Inventointi on ainoa keino varmistua siitä, ettei mahdollinen rakennustyö tule koskemaan muinaisjäännöksiä ja se tulee tehdä hyvissä ajoin ennen rakennustöiden toteutumista. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta todetaan, että Airismaalta läheltä lossipaikkaa on löytynyt alkuperältään tuntematon kiviröykkiö, joka voi olla esihistoriallisen hautaraunion pohja. Mikäli mahdollinen sillanrakennustyö tai siihen liittyvä tien rakentaminen tulee vahingoittamaan röykkiötä tai tuhoamaan sen, on kohde tutkittava ennen rakennustyötä (todettu suunnitelmassa). Turun maakuntamuseo toteaa, että Hämmärönsalmeen ehdotettu matala silta näyttää tulevan erittäin lähelle saariston perinteistä rakennuskantaa ja vaarantaa tätä kautta kulttuurimaiseman säilymisen. Kiinteiden muinaisjäännösten osalta ei ole huomautettavaa (lossirannan läheinen mahdollinen muinaisjäännös huomioitu). Nykyisen lossin kehittäminen on kulttuurimaiseman ja ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Korkea silta on vaihtoehdoista selkeästi huonoin. Saaristomeren merivartiosto toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa suunnitelman suhteen, koska sillan alikulkukorkeus on riittävällä leveydellä vähintään 8 metriä. Saaristomeren Meripuolustusalue esittää lossipaikan kehittämiseen ensimmäisenä vaihtoehtona vaihtoehtoa 1 ja toisena vaihtoehtoa 2 siltaratkaisuksi. Perusteena liikkumisvapauden säilyttäminen. Tiepiiri toteaa, että lausunnossa on jätetty avoimeksi kanta hyväksyttäväksi esitettyyn siltavaihtoehtoon 3. Selvityksessä Kiinteät tieyhteydet ja meriliikennelogistiikka Saaristomeren kohteissa (Turun tiepiiri ja Saaristomeren merenkulkupiiri) on puolustuslaitoksen edustaja toden-
nut, että paikan kiertämisestä aiheutuisi rauhan aikana jonkin verran haittaa ja sodan aikana kiertämiselle olisi jo suurempi merkitys. Saaristomeren merenkulkupiiri toteaa, että lossipaikalla on 5,5 m:n virallinen väylä. Lossipaikan kehittämisvaihtoehdot eivät vaikeuta pienten moottoriveneiden liikkeitä ja viranomaisten veneluokan kalustolle 8 m:n alikulkukorkeus riittää. Silta sulkee purjeveneiden liikkeet salmessa. Kauppamerenkulku alueella on erittäin vähäistä, mutta matala kiinteä silta sulkee sen kokonaisuudessaan. Kauppamerenkulun alukset voivat kiertää Airiston eteläosan / Aaslaluodon eteläkärjen ympäri, mikä lisää jonkun verran Turku Utö / Nyhamn pääväylän kuormitusta. Vaihtoehto VE 0+ (lossiliikenteen kehittäminen) on vesiliikenteen kannalta paras ratkaisu. Kiinteää matalaa siltaa (alikulkukorkeus 8,0 m) ei vastusteta, jos Sattirauman avattavaan siltahankkeeseen ja siihen liittyviin väyläparannustarpeisiin saadaan luvat ympäristölupavirastolta. Suomen Veneilyliitto ry toteaa, ettei se näe estettä lossin korvaamiseen sillalla mikäli sillasta tehdään 8 m alikulkukorkeuden avattava silta tai sen ollessa kiinteä, Sattisilta muutetaan avattavaksi. Jos Hämmärönsalmeen tulee kiinteä silta, on varmistettava Sattisillan väylän kulkusyvyys vastaamaan Hämmärönsalmen nykyistä kulkusyvyyttä. Sattisillan muutostyöt on tehtävä ennen Hämmärönsalmen sillan avaamista. Tiepiiri toteaa, että Hämmärönsalmessa on 5,5 m:n virallinen väylä. Merenkulkulaitoksen mukaan kauppamerenkulku alueella on erittäin vähäistä ja ko. alukset voivat kiertää Airiston eteläosan / Aaslaluodon eteläkärjen ympäri. Purjeveneitä varten 5,5 m:n väylän rakentaminen Sattiraumaan tuntuu ylimitoitetulta. Väylän syvyys tulee harkittavaksi mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä. Mahdollisessa vaiheittain toteuttamisessa Hämmärönsalmen silta rakennetaan ensimmäisenä sen positiivisten liikennetaloudellisten vaikutusten vuoksi. Suomen Purjehtijaliitto ry toteaa, että se pitää valittua vaihtoehtoa sopivana purjehtijoille ja suosittelee kiinteää 8 m:n alikulun siltavaihtoehtoa edellyttäen, että Sattisilta rakennetaan avattavana ja ensiksi. Avattavan sillan kulkuleveys on riittävä. Lisäksi kiinnitetään huomiota turvallisen yönaikaisen vesiliikenteen järjestämiseen, riittävän tiheisiin läpän aukiolon tarpeisiin, riittävään tiedottamiseen aukioloajoista sekä suojaisten ja riittävän syvien odotusalueiden ja mahdollisten lepoalueiden tarpeisiin sillan molemmin puolin. Tiehallinnon keskushallinnolla ei ole lisättävää siihen, mitä tiepiiri on todennut lausunnoista ja muistutuksista. Sovelletut säännökset Laki yleisistä teistä 3, 10, 24, 24a, 24b, 24c, 25a ja 26a. Asetus yleisistä teistä 11-14, 17 ja 18.
Tiedoksi antaminen Päätöksestä annetaan tieto kiinteistöjen omistajille ja muille asianosaisille yleisistä teistä annetun lain 106 :n mukaisesti sekä tämän lisäksi yleisistä teistä annetun asetuksen 18 :n edellyttämille viranomaisille. Samanaikaisesti tieto annetaan niille suunnitelman johdosta muistutuksen tehneille, joiden osoite on tiedossa. Suunnittelupäällikkö Tieinsinööri Matti Hämäläinen Matti Hämäläinen Pentti O. Karvonen Pentti O. Karvonen LIITTEET TOIMENPITEITÄ VARTEN Valitusosoitus Turun tiepiiri Pentti O. Karvonen