TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

Samankaltaiset tiedostot
TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

Moninäkökulmainen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen

TK 2-hanke arviointitutkimus

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kuntoutuspäivät Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

Kelan TK 2 hankkeen koulutuspäivä Avire Oy. Työterveyshuollon erikoislääkäri Hanna Joensuu

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena

Työhyvinvointi ja johtaminen

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa?

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto

Hyvinvointia työstä. Tutkimuksesta hyviin käytäntöihin ja parempaan terveyteen ja työkykyyn. Leila Hopsu, Jorma Seitsamo ja Janne Halonen

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Ystävällisin terveisin Pirjo Juvonen-Posti vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Pidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Kelan työhönkuntoutushankkeen (TK2-hanke) tavoitteet ja toteutus. Kuntoutuspäivät Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Seurantakysely kuntoutuksen palveluntuottajille TK2-mallin mukaisen kuntoutuksen toteuttamisesta

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Aloitustilaisuus

Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija

Osuva-loppuseminaari

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Toimiva ja vaikuttava työterveysyhteistyö

Työhyvinvointia työpaikoille

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Työhyvinvointikärjellä liikkeelle. Minna Aittasalo Dosentti, terveystieteiden tohtori, ft, erikoistutkija UKK-instituutti

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Vaikuttava terveyden edistäminen työterveysyhteistyössä yhteiskehittämisenä

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Lataa Kelan järjestämän kuntoutuksen kohdentuminen ja vaikutukset työkykyyn kunnallisilla työpaikoilla - Heikki Suoyrjö. Lataa

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Yhteistyöllä vahva liitto

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

LapponiaSeitti - esittely

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Transkriptio:

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1

Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot) yleisiä Yksityisen ja julkisen sektorin sekoittuminen, yksityissektorin toimintamalleja julkiselle sektorille Työelämä pirstaleisuus (määräaikaisuus ym.) Moniammatillisuus, verkostoituminen, monikulttuuristuminen ja kansainvälistyminen Paineet työurien pidentämisestä 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 2

TUTKIMUKSEN TAVOITTEET tutkia kuntoutustarvetta ja kuntoutuksen kohdentumista selvittämällä mitkä 1) yksilölliset 2) työhön, työjärjestelyihin 3) työyhteisöön ja organisaatioon liittyvät tekijät ovat yhteydessä kuntoutustarpeeseen, kuntoutukseen hakeutumiseen ja valikoitumiseen. tutkia työsuuntautuneen kuntoutuksen vaikutuksia kuntoutujan ja hänen työyhteisönsä näkökulmasta: mitä terveyteen ja hyvinvointiin, elämäntapoihin, työhön ja työjärjestelyihin liittyviä muutoksia kuntoutuksen seurauksena tapahtuu, näkyvätkö muutokset myös kuntoutujan laajemmassa työyhteisössä. 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 3

TUTKIMUKSEN TAVOITTEET tutkia kuntoutuksesta hyötymistä edistäviä ja ehkäiseviä yksilöllisiä, työhön, työyhteisöön ja organisaatioon liittyviä tekijöitä tutkia kuntoutujien kuntoutusta koskevia odotuksia ja tavoitteita, niiden toteutumista kuntoutusprosessin aikana, kokemuksia kuntoutusprosessin toimivuudesta ja siihen liittyvien toimijoiden yhteistyöstä, rooleista ja tehtävistä. 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 4

Tutkimuksen hyödyt työnantajien kuntoutuksen palveluntuottajan näkökulmasta Tuottaa tietoja työnantajille oman henkilöstön hyvinvoinnista, kuntoutustarpeista ja niihin vaikuttavista tekijöistä Tarjoaa välineitä työpaikan työolojen kehittämiseen sekä työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseen sekä palvelujen kohdentamiseen niitä tarvitseville Työnantajille annetaan organisaatiokohtainen palaute tuloksista Tuottaa kuntoutuslaitoksille taustatietoa kuntoutujien työyhteisöistä, työhön ja terveyteen liittyvistä kuntoutustarpeista Saadaan vertailutietoa kuntoutujan tilanteen suhteessa koko henkilöstön tilanteeseen (esim terveydentilan, kuormittuneisuuden suhteen) Voidaan hyödyntää kuntoutuksen ryhmä- ja yksilöosuuksien suunnittelussa 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 5

Tutkimuksen hyödyt työnantajien kuntoutuksen palveluntuottajan näkökulmasta Tuottaa tietoa kuntoutusprosessin hyödyistä, sujuvuudesta, sitä edistävistä ja haittaavista tekijöistä sekä asiakastyytyväisyydestä Tieto hyödynnettävissä palveluntuottajan oman toiminnan kehittämisessä ja palvelun kehittämisessä asiakkaiden tarpeita vastaavaksi Tuottaa tietoa perinteistä ASLAK-kuntoutusta selvemmin työhön suuntautuneen kuntoutuksen vaikutuksista Työnantajien panostus vaikuttaviin kuntoutusmenetelmiin työntekijöiden jaksamisen ja hyvinvoinnin edistämisessä Yhteiskunnan panostus vaikuttavaan kuntoutukseen keinona pidentää työuria 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 6

Kuntoutujanäkökulma: Aineistot 1) Työpaikkakyselyt. TK2 hankkeeseen osallistuvissa organisaatiossa (kuntoutujien työpaikoilla, n = noin 25 organisaatiota) osoitetaan sille organisaation henkilöstöryhmälle, jonka joukosta TK II kuntoutukseen osallistujat on valittu. Henkilöstökyselyä käytetään hyväksi poimittaessa kuntoutukseen osallistujille sosiodemografisten tekijöiden, terveydentilan ja kuntoutustarpeen suhteen kaltaistetut verrokit kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointia varten. Toiseksi pyritään selvittämään, ovatko työn kuormitukseen ja hyvinvointiin liittyvät tekijät muuttuneet kuntoutujalla ja muulla työyhteisöllä ja mitkä tekijät ennustavat kuntoutukseen valikoitumista. 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 7

Kuntoutujanäkökulma: Aineistot 2) Kuntoutujakyselyt (alussa ja lopussa) Kuntoutukseen valinta, hakeminen ja oikea-aikaisuus Kuntoutustarpeet, kuntoutukseen kohdistuvat odotukset Kuntoutuksen sisältö, vaikutukset Asiakastyytyväisyys 3) Haastattelut (n=15) Alkuhaastattelu ennen kuntoutusta Loppuhaastattelu kuntoutuksen jälkeen 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 8

Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Lähtömittaus Loppumittaus Tilanneanalyysi Koko henkilöstö: Henkilöstökysely Kuntou tukseen valinta Kuntoutujille (n=250) Kuntoutujakysely Haastattelut (n=15) Kunto utus proses si Kuntoutujat (n=250) Kuntoutujakysely Haastattelut (n=15) Kokohenkilöstö Henkilöstökysely 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 9

Tiedonkeruu kuntoutuksen yhteydessä: Kuntoutujien alkukysely Alkukyselyn toteutus tilannearvioinnin yhteydessä Palveluntuottaja lähettää kyselylomakkeen joka palautetaan tilannearvion yhteydessä. Samassa yhteydessä kuntoutuja palauttaa kirjallisen suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta. Palveluntuottajan edustaja kopioi lomakkeen tiedot palvelun tuottajan käyttöön ja toimittaa lomakkeet optiseen tallennukseen josta tallennetut tiedot toimitetaan THL:n tutkijoille Loppukyselyn toteutus kuntoutuksen päätöksen yhteydessä Loppukyselylomake jaetaan viimeisessä tapaamisessa kuntoutujan kanssa, joka täyttää sen ja palauttaa palveluntuottajan edustajalle. Tallennus kuten alkukyselyn yhteydessä 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 10

Henkilöstökysely Taustatiedot Työ ja työympäristö Työnsisältö (vaikutusmahdollisuudet) (Karasek 1985) Esimiehen ja organisaation toimintatavat (Colquitt 2001) Työyksikön toimintatavat (Anderson & West, 1998) Muutokset työssä Organisaatioon sitoutuminen (Allen & West 1991) Työkuormitus Hyvinvointi ja terveys sekä sairaslomat ja palvelujen käyttö Vapaa-aika (elämäntavat) Henkilökohtaiset voimavarat 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 11

Kuntoutujakysely Taustatiedot Työ ja työkyky Terveyteen liittyvä elämänlaatu Kokemukset kuntoutuksesta Alkukyselyssä pääpaino kuntoutukseen hakemisessa ja omissa kuntoutukseen kohdistuvissa odotuksissa ja tarpeissa Loppukyselyssä pääpaino kokemuksista kuntoutusprosessista, eri tahojen yhteistyöstä, kuntoutuksen hyödyistä ja vaikutuksista 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 12